Kuinka suhde voisi toipua pettämisestä vai eikö voi ollenkaan? Ollaan oltu mieheni kanssa kuusi vuotta yhdessä ja hän kertoi nyt, että petti minua neljä vuotta sitten. Se oli ainoa kerta. Hän katuu ja haluaa jatkaa suhdetta. Hän salasi asian näin kauan, koska pelkäsi. Nyt asia oli alkanut niin paljon vaivata, että päätti kertoa. Hän sanoo, että on kasvanut henkisesti eikä koskaan voisi enää pettää.
Luottamukseni on täysin miinuksen puolella häneen. Pettämisen lisäksi hän on valehdellut asiasta neljä vuotta. En olisi koskaan uskonut hänestä tällaista, tämä tuntuu unelta. Pystyn vain itkemään. Rakastan häntä, mutta loppuuko tämä tuska koskaan?
Mielipiteitä ja kokemuksia otetaan vastaan..
Luottamukseni on täysin miinuksen puolella häneen. Pettämisen lisäksi hän on valehdellut asiasta neljä vuotta. En olisi koskaan uskonut hänestä tällaista, tämä tuntuu unelta. Pystyn vain itkemään. Rakastan häntä, mutta loppuuko tämä tuska koskaan?
Mielipiteitä ja kokemuksia otetaan vastaan..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Avainsana on luottamus . . . pystykö/uskallatko luottaa enään koskaan häneen. . . Pääsetkö yli ja pystyistkö antamaan hänelle anteeksi? . . . Ehkä noi on ne tärkeimmät kysymykset, jotka petetty joutuu itseltään kysymään.
Se voi olla, että jatkossa jokaisen riidan yhteydessä aihe putkahtaa aina esiin . . . ja silloin vois kysyä, et jaksaako se pettäjä kuunnella sitä!!
Joka pettää kerran, pettää myös uudelleen. Piste.
Uusia tulee ja vanhde jatkuu....
...Jos miehesi tunnusti asian oma -aloitteisesti hänellä on omatunto... Menkää parisuhdeterapiaan asia kannattaa katsoa...onnea matkaan
poikakaverini petti myös minua jo suhteen alku vaiheessa josta sain vasta hiljattain tietää.tuntuuhan se tosi pahalta mutta en minä jättänyt häntä koska huomasin sen aidosti katuvan sitä. sen jälkeen meillä on silti menny tosi hyvin. jos päätät jatkaa hänen kanssaan niin puhukaa asia selväksi jotta ei käy sillain että joka riidassa sitten nostat asian esille. ite en ainakaan ole enään ottanut asiaa puheeksi. anteeksi en koskaan antanut vaikka kuinka pyyteli anteeksi ja toi kukkia sanoin vain että anteeksi en varmaan koskaan tule antamaan mutta ehkä pystyn elämään asian kanssa.
Moi, tässä yksi miehen mielipide, jonka tapaista en olisi ikinä uskonut kirjoittavani.
Minua on joskus petetty, todella rankasti. Mielipiteeni on aina ollut ehdoton; kerrasta poikki jos pettämistä ilmenee. En myöskään kuvitellut, että voisin ikinä pettää ketään.
Menneenä kesänä olin suhteessa, jonka tiesin päättyvän ennemmin tai myöhemmin. Kerran baarissa sattui tilanne, että eräs nainen innostui minusta hieman ja alkoi nuolemaan kaulaani ja kourimaan aika lämpimästi. Tämän pidemmälle en hänen kanssaan mennyt, enkä itse tehnyt mitään (muuta kuin annoin hänen jatkaa), paljon ei tosin olisi vaadittu, että homma olisi lähtenyt käsistä.
Tämä oli kuitenkin mielestäni jo todella väärin ja asia painoi minua aivan helvetisti. En kuitenkaan kertonut vaan käänsin asian mielessäni niin, että parempi olla kertomatta.
Samalla tiedostin kuitenkin, että en ikinä, en siis ikinä milloinkaan voisi tehdä mitään tuon tapaista toiste. Tuska ja morkkis oli niin hirveä. Jos poikaystävääsi asia on todella vaivannut niin paljon, että hän vielä neljän vuoden jälkeen asiasta kertoo niin uskoisin, että hän voi vilpittömästi asiaa katua, eikä välttämättä tule toistamaan virhettään.