Gotlantiin

Säätilaa ja tuulen suuntaa voi koittaa haarukoida Sailplanner sovelluksenlla http://sailplanner.net/ (näyttää muutamia päiviä eteenpäin tuulen ja ilmanpaineen (ei siis kerro sataako vai paistaako nämä voi äkkiseltään päätellä ilmanpainetta seuraamalla ja katsomalla ulos ikkunasta)
Sovelluksesta saa "vasemman käden" veikkauksen legin kestosta ja ihan kohtalaisen reittisuunnitelman. Sovellukseen on mahdollista syöttää oman veneen ominaisuudet jolloin saa "henk.koht" veikkauksen ajasta ja reitistä tuulen mukaan...

KuuTaMå kirjoitti:

Säätilaa ja tuulen suuntaa voi koittaa haarukoida Sailplanner sovelluksenlla http://sailplanner.net/ (näyttää muutamia päiviä eteenpäin tuulen ja ilmanpaineen (ei siis kerro sataako vai paistaako nämä voi äkkiseltään päätellä ilmanpainetta seuraamalla ja katsomalla ulos ikkunasta)
Sovelluksesta saa "vasemman käden" veikkauksen legin kestosta ja ihan kohtalaisen reittisuunnitelman. Sovellukseen on mahdollista syöttää oman veneen ominaisuudet jolloin saa "henk.koht" veikkauksen ajasta ja reitistä tuulen mukaan...

Lue lisää

Ei siis näytä muutamaa päivää eteenpäin säätilaa. Antaa vain ennusteen, joka voi olla täysin väärässä. Varsinkin matalapaineiden mennessä yli, on nykyäänkin sään ennustameinen yli 6 tuntia eteenpäin hyvin epävarmaa. Vasemmankäden ennusteen tekemiseen useimmat eivät tarvitse mitään tyhjänpäiväisiä sovelluksia vaan pytyvät saman hoitamaan päässälaskutoimituksena, kunhan tiedetään matka ja millä veneellä mennään.

205 mailia suuntaan. Menee tuollaista kuuden solmun hujakoilla olevaa nopeutta 34 tunnin luokkaa. Ei siellä mitään aluksia juuri näe alun jälkeen ennen Gotska Sandötä. Vahtivuorot ainakin yöllä tarpeen ja jos kolme purjehtii, itse pitäisin kahden tunnin vuoroja sopivina. Kelistä ja tuulen suunnasta riippuen. GPS:stä kun laittaa välillä sijainteja kartalle niin tietääpähän missä on, jos laitteet sattuu pimenemään. Kompassisuunta kannattaa tietysti ottaa kartalta (olisiko ollut 205 luokkaa?), jotta voi ajaa sitä. Ei ole Visbyssä kolikkosuihkuja, vaan kaikki maksetaan lähtiessä kerralla. Antavat kulkukortin, joka kirjaa viiden kruunun suihkusi ylös. Ottavat henkilötietosi pantiksi, että muistat maksaa ennen lähtöä. Huomioi lähtiessäsi toimiston aukeaminen eli et voi lähteä ennen sitä.

"Ruotsissa on kolikkosuihkut, joten kruunuja mukaan, niin ei tarvitse satamassa säheltää valuuttojen kanssa". Missä kaikissa satamissa kolikkosuihkuja? Yleensä suihku sisältyy satamamaksuun, mutta oma kokemukseni ei tietenkään koske koko Ruotsia. Monessa satamassa voi satamamaksun maksaa kortilla, jopa euroilla (tänä kesänä ainakin Kalmarissa ja Falsterbossa - muualla Ruotsissa ei tullut pysähdyttyä).

Pohjois-Itämerellä on muuten yllättävän vähän laivaliikennettä, kun Gotska Sändötä kohti seilatessasi olet ensin sivuuttanut Suomenlahden suun reittijakoalueen. Toisinaan on vain jokunen laiva näkynyt etäällä. Gotska Sandön ja Gotlannin välillä liikennettä on vähän enemmän, mutta ei läheskään niin paljon kuin etelämpänä Bornholmin mereltä alkaen.

ihmettelen vaan kirjoitti:

"Ruotsissa on kolikkosuihkut, joten kruunuja mukaan, niin ei tarvitse satamassa säheltää valuuttojen kanssa". Missä kaikissa satamissa kolikkosuihkuja? Yleensä suihku sisältyy satamamaksuun, mutta oma kokemukseni ei tietenkään koske koko Ruotsia. Monessa satamassa voi satamamaksun maksaa kortilla, jopa euroilla (tänä kesänä ainakin Kalmarissa ja Falsterbossa - muualla Ruotsissa ei tullut pysähdyttyä).

Pohjois-Itämerellä on muuten yllättävän vähän laivaliikennettä, kun Gotska Sändötä kohti seilatessasi olet ensin sivuuttanut Suomenlahden suun reittijakoalueen. Toisinaan on vain jokunen laiva näkynyt etäällä. Gotska Sandön ja Gotlannin välillä liikennettä on vähän enemmän, mutta ei läheskään niin paljon kuin etelämpänä Bornholmin mereltä alkaen.

Lue lisää

Saksassa on kolikkosuihkut, mutta ruotsissa en ole niihin törmännyt. Yleensä saan ovikoodin satamamaksua maksaessani (Kalmarissa 18 euroa vene 4 henkeä sähkö). Saunankin laittoivat erikseen meitä varten päälle, kun sitä pyysimme. Kalmarissa on muuten unisex-sauna ;-)

Se Gerorgesbankin väylänmutka tulee muuten yllättävän lähelle luonnollista Sandö-> Hanko -reittiä, varsinkin paluumatkalla se on ihan hyvä huomioida. Viime reissulla oli ruorissa oleva kaveri jo kääntämässä venettä keskelle sitä reittijakoaluetta, kun katsoi sen vastaantulevan laivan olevan menossa rannanpuolelta ohi... Tämä siis tapahtui puoli mailia ennen sitä mutkaa, jossa se laiva luonnollisesti sitten kääntyi keskemmälle suomenlahtea...

-Mika- kirjoitti:

Saksassa on kolikkosuihkut, mutta ruotsissa en ole niihin törmännyt. Yleensä saan ovikoodin satamamaksua maksaessani (Kalmarissa 18 euroa vene 4 henkeä sähkö). Saunankin laittoivat erikseen meitä varten päälle, kun sitä pyysimme. Kalmarissa on muuten unisex-sauna ;-)

Se Gerorgesbankin väylänmutka tulee muuten yllättävän lähelle luonnollista Sandö-> Hanko -reittiä, varsinkin paluumatkalla se on ihan hyvä huomioida. Viime reissulla oli ruorissa oleva kaveri jo kääntämässä venettä keskelle sitä reittijakoaluetta, kun katsoi sen vastaantulevan laivan olevan menossa rannanpuolelta ohi... Tämä siis tapahtui puoli mailia ennen sitä mutkaa, jossa se laiva luonnollisesti sitten kääntyi keskemmälle suomenlahtea...

Lue lisää

saariston satamissakaan enää ole kolikkosuikuja, muutama vuosi sitten oli kolikkosuihkut visbystä gräddöön. Ajat muuttuvat sielläkin, hyvä sitten niin.

Kiitos vinkeistä. Eli mietittiin itsekin että kannattaa GPS:n lisäksi askarrella paikannus myös laskemalla, ihan virkeyden ja mahdollisen häiriötilanteenkin varalta.

Turvavaljaat löytyy joten käytetään, vahtivuoroja täytyy vielä miettiä, varsinainen pimeän aika heinäkuussahan on aika lyhyt. Kovakuntoisia ollaan kaikki...joten luulisin että tasan menevät valve -ja uniajat. Veneessä on normaalia isompi tankki joten polttoainetta tulee riittävästi mukaan jos pläkä iskee.

Ilmeisesti vallitseva tuulensuunta on lounaasta/lännestä tuolla reitillä eli melko vastaista menosuuntaan?

Ajateltiin suorittaa myös meri-VHF (SRC) tutkinto, kun kerran laitteet veneestä löytyy. Ettei olla sitten pelkän kännykän ja savumerkkien varassa jos jotain tulee.

Skönelle kirjoitti:

Kiitos vinkeistä. Eli mietittiin itsekin että kannattaa GPS:n lisäksi askarrella paikannus myös laskemalla, ihan virkeyden ja mahdollisen häiriötilanteenkin varalta.

Turvavaljaat löytyy joten käytetään, vahtivuoroja täytyy vielä miettiä, varsinainen pimeän aika heinäkuussahan on aika lyhyt. Kovakuntoisia ollaan kaikki...joten luulisin että tasan menevät valve -ja uniajat. Veneessä on normaalia isompi tankki joten polttoainetta tulee riittävästi mukaan jos pläkä iskee.

Ilmeisesti vallitseva tuulensuunta on lounaasta/lännestä tuolla reitillä eli melko vastaista menosuuntaan?

Ajateltiin suorittaa myös meri-VHF (SRC) tutkinto, kun kerran laitteet veneestä löytyy. Ettei olla sitten pelkän kännykän ja savumerkkien varassa jos jotain tulee.

Lue lisää

näköjään kukaan vastanneista käynyt ainakaan pariin vuoteen Visbyssä. Ei siellä ole kolikkosuihkuja, vaan ilmoittautuessasi satamakonttoriin saat tarpeesi mukaan muutaman muovikortin, joihin on valmiiksi ladattu kruunuja palveluiden käyttöön. Korttia näytetään suihkussa lukijalle ja lämmintä vettä tulee viitisen minuutia. Lähtiessä käyt sitten maksamassa satamamaksut ja kortin käytön. No, tämä vain detaljina.

Visbyyn on helppo mennä eikä se ole yhtään noin dramaattista kuin nämä vastaajat ovat antaneet ymmärtää. Toi tiukka aikataulu on tietysti vähän huono, sillä välillä saattaa tuuli olla vastainen ja silloin tuo 2 vrk ei riitä Hanko - Visby väliin. Itämeren yleiskartta ja käsi GPS riittä, vaikka toisaalta kompasillakin sinne ennen mentiin.

Tärkein varuste lienee kunnon poppikoneet, tosin satamavahdit hiljentävät vehkeet nykyään jo kymmenen maissa. Sitten on hiljaista.

Skönelle kirjoitti:

Kiitos vinkeistä. Eli mietittiin itsekin että kannattaa GPS:n lisäksi askarrella paikannus myös laskemalla, ihan virkeyden ja mahdollisen häiriötilanteenkin varalta.

Turvavaljaat löytyy joten käytetään, vahtivuoroja täytyy vielä miettiä, varsinainen pimeän aika heinäkuussahan on aika lyhyt. Kovakuntoisia ollaan kaikki...joten luulisin että tasan menevät valve -ja uniajat. Veneessä on normaalia isompi tankki joten polttoainetta tulee riittävästi mukaan jos pläkä iskee.

Ilmeisesti vallitseva tuulensuunta on lounaasta/lännestä tuolla reitillä eli melko vastaista menosuuntaan?

Ajateltiin suorittaa myös meri-VHF (SRC) tutkinto, kun kerran laitteet veneestä löytyy. Ettei olla sitten pelkän kännykän ja savumerkkien varassa jos jotain tulee.

Lue lisää

Ei sitä VHF:ää tutkinnolla käytetä, vai?

re kirjoitti:

Ei sitä VHF:ää tutkinnolla käytetä, vai?

Tosin onhan se tutkinto hyvä suorittaa kun kerran laite on. Minusta pitää olla aika tyhmä, jos tarvittaessa jättäisi VHF:n käyttämättä vain siksi, ettei ole asianmukaista lupaa. Turhanpäiväinen lörpöttely on asia erikseen.

ellenökS kirjoitti:

Tosin onhan se tutkinto hyvä suorittaa kun kerran laite on. Minusta pitää olla aika tyhmä, jos tarvittaessa jättäisi VHF:n käyttämättä vain siksi, ettei ole asianmukaista lupaa. Turhanpäiväinen lörpöttely on asia erikseen.

Lue lisää

Jep ja luvaton vehjehän se on ilman luvallista käyttäjää muutenkin.
Eli hommaa se lupa vaan.
Ja siis tarvittaessa myös sille laitteellesi, jolle siis et saa lupaa jollei sinulla itselläsi ole lupaa (tutkintoa).

rwefe446t kirjoitti:

saariston satamissakaan enää ole kolikkosuikuja, muutama vuosi sitten oli kolikkosuihkut visbystä gräddöön. Ajat muuttuvat sielläkin, hyvä sitten niin.

Kyllä niillä Sweduilla on pienemmissä satamissa vielä ne samat vanhat kolikkosuihkut.
Mutta sehän on vain hyvä asia.
Satamamaksu kun on kymmene euroa tai vähemmän, niin kyllä siitä suihkusta ihan mielellään sen kymmenen senttiä pulittaa.
(Tässä siis karkeasti 100kr=10€)

rwefe446t kirjoitti:

saariston satamissakaan enää ole kolikkosuikuja, muutama vuosi sitten oli kolikkosuihkut visbystä gräddöön. Ajat muuttuvat sielläkin, hyvä sitten niin.

Ainakin ahvenanmaalla saltvikiin satamissa on kolikkosuihkut. Tämä sentakia että mökkiläisetkin saa käyttää suihkuja näin halutessaan. Uskon että vastaavanlaisia syitä on muuallakin.

Hangossa viimekesänä maksoin omalla 8m veneelläni saman satama-maksun kun tallships raseen osallistuvat veneet jossa miehistöä luokkaa 20-30 henkilöä. Ei ole hangon saunat koskaan olleet niin täynnä. Mielestäni ei ole huono idea maksaa siitä mitä käyttää? Miten tämä sitten toteutettaisiin en tiedä mutta kehitettävää olisi.

Jokatapauksessa suomessa satamamaksut on todella kohtuulliset jos ajattelee kauden pituutta yme.
Kuitenkin jos 18€ pääsee 30 hlöä saunaan jne jne voidaan tätä pitää jo todella halpana. Kattaako edes kulut?

Satamissahan ei useimmiten toimi kaupalliset säännöt. Kunnat tukee että saadaan turisteja paksuine lompakoineen "tukemaan" paikallisia yrityksiä. Ehkä tämän takia suomessa tilanne on mitä on?

sitten ei kirjoitti:

Ainakin ahvenanmaalla saltvikiin satamissa on kolikkosuihkut. Tämä sentakia että mökkiläisetkin saa käyttää suihkuja näin halutessaan. Uskon että vastaavanlaisia syitä on muuallakin.

Hangossa viimekesänä maksoin omalla 8m veneelläni saman satama-maksun kun tallships raseen osallistuvat veneet jossa miehistöä luokkaa 20-30 henkilöä. Ei ole hangon saunat koskaan olleet niin täynnä. Mielestäni ei ole huono idea maksaa siitä mitä käyttää? Miten tämä sitten toteutettaisiin en tiedä mutta kehitettävää olisi.

Jokatapauksessa suomessa satamamaksut on todella kohtuulliset jos ajattelee kauden pituutta yme.
Kuitenkin jos 18€ pääsee 30 hlöä saunaan jne jne voidaan tätä pitää jo todella halpana. Kattaako edes kulut?

Satamissahan ei useimmiten toimi kaupalliset säännöt. Kunnat tukee että saadaan turisteja paksuine lompakoineen "tukemaan" paikallisia yrityksiä. Ehkä tämän takia suomessa tilanne on mitä on?

Lue lisää

Siis siellä Kalmarissa oli satamamaksu henkilöluvun mukaan. Ihan oikeudenmukaista mielestäni.
Voisi käydä täälläkin: Veneelle perusmaksuksi kymppi, ja sähköstä se euro, pari sekä 2-3 euroa per nuppi per vuorokausi. Päästään siihen 18 euroon kahden, kolmen hengen miehistöllä, mutta se 30 päinen porukka maksaa käyttönsä mukaan....

-Mika- kirjoitti:

Siis siellä Kalmarissa oli satamamaksu henkilöluvun mukaan. Ihan oikeudenmukaista mielestäni.
Voisi käydä täälläkin: Veneelle perusmaksuksi kymppi, ja sähköstä se euro, pari sekä 2-3 euroa per nuppi per vuorokausi. Päästään siihen 18 euroon kahden, kolmen hengen miehistöllä, mutta se 30 päinen porukka maksaa käyttönsä mukaan....

Lue lisää

Tuo henkilöluvun perusteella laskuttaminen olisi toki hyvin ihanteellinen tilanne, mutta tietysti vähän vaikea valvoa.
Veneen koon mukaan laskuttaminen on helpompaa ja kyllä siinäkin oikeuden mukaisempiin tuloksiin päästään kuin nykyisellä Suomalaisella käytännöllä.
Koon (tai leveyden) mukaan laskuttaminenhan on hyvin yleinen käytäntö tuolla muuallakin.
Lisäksi hyvin yleinen on käytäntö, että kylkiparkkipaikat on erikseen osoitettu ja ovat kalliimpia...
Opittavaa olisi meillä.

A29MH kirjoitti:

Tuo henkilöluvun perusteella laskuttaminen olisi toki hyvin ihanteellinen tilanne, mutta tietysti vähän vaikea valvoa.
Veneen koon mukaan laskuttaminen on helpompaa ja kyllä siinäkin oikeuden mukaisempiin tuloksiin päästään kuin nykyisellä Suomalaisella käytännöllä.
Koon (tai leveyden) mukaan laskuttaminenhan on hyvin yleinen käytäntö tuolla muuallakin.
Lisäksi hyvin yleinen on käytäntö, että kylkiparkkipaikat on erikseen osoitettu ja ovat kalliimpia...
Opittavaa olisi meillä.

Lue lisää

Sen verran voisi vielä jatkaa että ne parkkipaikatkin voisi hinnoitella erikseen. Leveämpi paikka on kalliimpi ja näin...
Säästyisi ne isoille veneille sopivat paikat niille isommille, eikä kenenkään tarvitsisi katsoa kieroon sitä joka pienellä menee isoon paikkaan, kun on kerran siitä maksanut.
Tämmöinen käytäntö sopisi satamissa, joissa mennään tolppien väliin.

A29MH kirjoitti:

Sen verran voisi vielä jatkaa että ne parkkipaikatkin voisi hinnoitella erikseen. Leveämpi paikka on kalliimpi ja näin...
Säästyisi ne isoille veneille sopivat paikat niille isommille, eikä kenenkään tarvitsisi katsoa kieroon sitä joka pienellä menee isoon paikkaan, kun on kerran siitä maksanut.
Tämmöinen käytäntö sopisi satamissa, joissa mennään tolppien väliin.

Lue lisää

Otan jälleen esimerkiksi Kalmarin, kun olen siellä tänäkesänä niin monta kertaa käynyt: Sesonkiaikana (heinäkuussa) kun ajoin vasta väylältä sisäänpäin, niin tuli kaveri kumpparilla vastaan ohjaamaan satamapaikkaan. Siis jos olisin jäänyt sinne (sillon vaan tankkasin ja jatkoin suomeen) niin se kaveri olisi osoittanut paikan. Oletttaisin tällaisen sisäänheittäjän osaavan ohjata meidät optimaaliseen paikkaan.

Ja kyllä se nuppiluvun mukaan laskuttaminen onnistuu riittävällä tarkkuudella: Jos ajan sinne 34 jalkasella ja sanon nmeitä olevan 4 henkeä, niin se on helppo uskoa. Jos ajan sinne Kuunari Helenalla, niin nuppiluvuksi on vaikea uskotella samaa neljää henkeä... Ja sitäpaitsi: purjehtijat on rehellistä sakkia. Kyllä se nuppiluku ilmoitetaan ainakin sinnepäin oikein...

Komppaan tätä ja ainakin tuon ajan suhteen.
Säävaraus on syytä ottaa huomioon. Kryssillä se 205 mailia on äkkiä 400 mailia ja keskivauhti ei olekaan 6 solmua, vaan 4,5.
Päätä reitti tuulen mukaan. Jos sattuu myötäinen, mene suoraan. Jos on kryssiä, mene rantojen kautta.

kesäkuussa legin Aspö-Visby yksin, joten kyllä tuollainen legi kolmella hengellä pitäisi sujua hyvin. Matkaa tuli kryssimisineen 250 mailia ja aikaa kului 2,5 vrk. Laivaliikenteestä ei legillä ollut pahemmin haittaa. Ensimmäisenä yönä ei oikeastaan ollenkaan ja sai nukuttua ehkä 1,5 tuntia. Toisena yönä piissä Nynäshamnin ja Gotlannin välissä n. 5 tuntia, jolloin sai nukuttua sitten vähän enemmän. Turvavarustuksena mm. VHF, 2xGPS ja PLB. Näiden lisäksi pelastuslautta olisi tietysti hyvä olla avomerellä ja onkin hankintalistalla ensi kaudeksi.

Alkukesän siirtopurjehduksella Tanskasta kolmella hengellä meillä oli parin tunnin vahtivuorot öisin, kun oli niin pirun kylmää ulkona. Lämpimällä ilmalla varmasti kolme tuntia on ihan ok. Toimiva autopilotti on tärkeä varuste, jotta vahtivuorolaisen ei tarvitse koko ajan kököttää pinnan/ruorin takana.

HR kirjoitti:

kesäkuussa legin Aspö-Visby yksin, joten kyllä tuollainen legi kolmella hengellä pitäisi sujua hyvin. Matkaa tuli kryssimisineen 250 mailia ja aikaa kului 2,5 vrk. Laivaliikenteestä ei legillä ollut pahemmin haittaa. Ensimmäisenä yönä ei oikeastaan ollenkaan ja sai nukuttua ehkä 1,5 tuntia. Toisena yönä piissä Nynäshamnin ja Gotlannin välissä n. 5 tuntia, jolloin sai nukuttua sitten vähän enemmän. Turvavarustuksena mm. VHF, 2xGPS ja PLB. Näiden lisäksi pelastuslautta olisi tietysti hyvä olla avomerellä ja onkin hankintalistalla ensi kaudeksi.

Alkukesän siirtopurjehduksella Tanskasta kolmella hengellä meillä oli parin tunnin vahtivuorot öisin, kun oli niin pirun kylmää ulkona. Lämpimällä ilmalla varmasti kolme tuntia on ihan ok. Toimiva autopilotti on tärkeä varuste, jotta vahtivuorolaisen ei tarvitse koko ajan kököttää pinnan/ruorin takana.

Lue lisää

Samanlaisia yksinpurjehduskokemuksia on monella, myös itselläni. Sama asia koskee oikeastaan myös pienen perhemiehistön kanssa purjehtimista: parin vrk:n avomerilegillä ensimmäinen yö yleensä valvotaan, sitten väyneinä otetaan lyhyitä torkkuja. Autopilotti ohjaa ja meri näyttää tyhjältä.

Kerroit turvavarustukseesi kuuluvan "mm. VHF, 2xGPS ja PLB. Näiden lisäksi pelastuslautta olisi tietysti hyvä olla avomerellä ja onkin hankintalistalla ensi kaudeksi".
En kylläkään tiedä mikä on PLB, mutta kerron mitä itse pidän tärkeinä varusteina avomerellä yksin tai pienen miehistön kanssa purjehtiessa:
- tutka (pidän sen aina öisin päällä hälytysraja kytkettynä)
- AIS (veneessäni ei vielä ole, on yhä hankintalistalla)
- kiinteästi asennettu tutkaheijastin, mieluiten tutkavaroitin. (Nykyisessä veneessäni on Echomax, edellisessä oli Firdell Blipper maston yläkolmanneksessa)

Perustelen tutkaa:
Ennen tutkan hankkimista laivoja näkyi harvoin ja tilanne oli juuri sellainen kuin kerroit kyseisestä Utö-Visby legistäsi. Pohjois-Itämeri vaikutti jokseenkin tyhjältä. Tutkan kanssa seilatessa aloin heti huomata, ettei meri olekaan tyhjä. Kun tutka alkaa piipittää, näkee sen ruudusta heti mihin suuntaan kannattaa tähystää. Jopa alkaakin näkyä paljon enemmän liikennettä kuin puoliväsyneenä avotilassa nuokkuessa pystyi havaitsemaan. Pahinta minusta on se, että aina joskus tulee vastaan ilman kulkuvaloja seilaavia paatteja. Heinäkuussa sellainen tuli vastaan Ölands Norra Grundin itäpuolella. Vene oli tummarunkoinen ja siinä oli aika tummat purjeet (kevlar tai hiili?). Sivuutus tapahtui sen verran lähietäisyydeltä, että karjaisin "hei". Ei vastausta. En nähnyt, että ketään olisi ollut istuinlaatikossa. Ilman tutkahälytystä en todennäköisesti olisi huomannut vastaantulijaa ennen kuin viime hetkellä. Nyt ehdin hyvissä ajoin siirtyä käsiohjaukseen ja valmistautua väistämään (en ollut väistövelvollinen, olin SB halssilla).
AIS hälyyttäisi laivoista ja veisi vähemmän virtaa kuin tutka, mutta se ei näytä toisia veneitä. Itämerellä on usein aika paljon veneliikennettä, moni tämänkin palstan lukijoista seilaa taas ensi kesänä Hanko-Gotlanti tai Utö-Gotlanti väliä jompaan kumpaan suuntaan.
Jos veneessä on pari osaavaa purjehtijaa, kannattaa tietysti pitää säännölliset 2 tai 3 tunnin vahtivuorot. Silloin vahti jaksaa tähystää valppaamminen kuin univelkainen yksinpurjehtija tai kokemattoman miehistön väsynyt kippari.

havaitsemisesta kirjoitti:

Samanlaisia yksinpurjehduskokemuksia on monella, myös itselläni. Sama asia koskee oikeastaan myös pienen perhemiehistön kanssa purjehtimista: parin vrk:n avomerilegillä ensimmäinen yö yleensä valvotaan, sitten väyneinä otetaan lyhyitä torkkuja. Autopilotti ohjaa ja meri näyttää tyhjältä.

Kerroit turvavarustukseesi kuuluvan "mm. VHF, 2xGPS ja PLB. Näiden lisäksi pelastuslautta olisi tietysti hyvä olla avomerellä ja onkin hankintalistalla ensi kaudeksi".
En kylläkään tiedä mikä on PLB, mutta kerron mitä itse pidän tärkeinä varusteina avomerellä yksin tai pienen miehistön kanssa purjehtiessa:
- tutka (pidän sen aina öisin päällä hälytysraja kytkettynä)
- AIS (veneessäni ei vielä ole, on yhä hankintalistalla)
- kiinteästi asennettu tutkaheijastin, mieluiten tutkavaroitin. (Nykyisessä veneessäni on Echomax, edellisessä oli Firdell Blipper maston yläkolmanneksessa)

Perustelen tutkaa:
Ennen tutkan hankkimista laivoja näkyi harvoin ja tilanne oli juuri sellainen kuin kerroit kyseisestä Utö-Visby legistäsi. Pohjois-Itämeri vaikutti jokseenkin tyhjältä. Tutkan kanssa seilatessa aloin heti huomata, ettei meri olekaan tyhjä. Kun tutka alkaa piipittää, näkee sen ruudusta heti mihin suuntaan kannattaa tähystää. Jopa alkaakin näkyä paljon enemmän liikennettä kuin puoliväsyneenä avotilassa nuokkuessa pystyi havaitsemaan. Pahinta minusta on se, että aina joskus tulee vastaan ilman kulkuvaloja seilaavia paatteja. Heinäkuussa sellainen tuli vastaan Ölands Norra Grundin itäpuolella. Vene oli tummarunkoinen ja siinä oli aika tummat purjeet (kevlar tai hiili?). Sivuutus tapahtui sen verran lähietäisyydeltä, että karjaisin "hei". Ei vastausta. En nähnyt, että ketään olisi ollut istuinlaatikossa. Ilman tutkahälytystä en todennäköisesti olisi huomannut vastaantulijaa ennen kuin viime hetkellä. Nyt ehdin hyvissä ajoin siirtyä käsiohjaukseen ja valmistautua väistämään (en ollut väistövelvollinen, olin SB halssilla).
AIS hälyyttäisi laivoista ja veisi vähemmän virtaa kuin tutka, mutta se ei näytä toisia veneitä. Itämerellä on usein aika paljon veneliikennettä, moni tämänkin palstan lukijoista seilaa taas ensi kesänä Hanko-Gotlanti tai Utö-Gotlanti väliä jompaan kumpaan suuntaan.
Jos veneessä on pari osaavaa purjehtijaa, kannattaa tietysti pitää säännölliset 2 tai 3 tunnin vahtivuorot. Silloin vahti jaksaa tähystää valppaamminen kuin univelkainen yksinpurjehtija tai kokemattoman miehistön väsynyt kippari.

Lue lisää

PLB on hätälähetin, joka toimii samassa satelliittipohjaisessa järjestelmässä kuin EPIRB.

Samaa mieltä tutkasta ja AIS:sta. AIS on myös hankinnassa ensi kaudeksi. Vaikka se ei tietysti korvaa tutkaa tähystäjänä, niin kuitenkin suurin riski merellä aiheutuu huviveneilijälle laivoista. Seilaan usein pahimpien sesonkien ulkopuolella, mutta heinäkuun alussa ei Pohjois-Itämerellä vielä näkynyt paljoa muita huviveneitä. Menomatkalla taisi olla kaksi havaintoa ja paluumatkalla yksi. Ja väitän että valoisana kesäyönä valkopurjeinen purjevene näkyy hieman kauempaakin vaikka ajaisikin pimeänä. Toki kaikki on mahdollista, kuten maintsemassasi kohtaamisessa Öölannin vesillä. Itse en kuitenkaan pidä yhteentörmäysriskiä muiden huviveneiden kanssa kovin suurena. Tietysti joku Nynäshamn-Visby-väli voi olla eri juttu sesonkiaikana. Itse en polta kulkuvaloja koko yötä, vaan vain silloin, jos en ole kannella tai merellä on vaikuttavaa liikennettä.

HR kirjoitti:

PLB on hätälähetin, joka toimii samassa satelliittipohjaisessa järjestelmässä kuin EPIRB.

Samaa mieltä tutkasta ja AIS:sta. AIS on myös hankinnassa ensi kaudeksi. Vaikka se ei tietysti korvaa tutkaa tähystäjänä, niin kuitenkin suurin riski merellä aiheutuu huviveneilijälle laivoista. Seilaan usein pahimpien sesonkien ulkopuolella, mutta heinäkuun alussa ei Pohjois-Itämerellä vielä näkynyt paljoa muita huviveneitä. Menomatkalla taisi olla kaksi havaintoa ja paluumatkalla yksi. Ja väitän että valoisana kesäyönä valkopurjeinen purjevene näkyy hieman kauempaakin vaikka ajaisikin pimeänä. Toki kaikki on mahdollista, kuten maintsemassasi kohtaamisessa Öölannin vesillä. Itse en kuitenkaan pidä yhteentörmäysriskiä muiden huviveneiden kanssa kovin suurena. Tietysti joku Nynäshamn-Visby-väli voi olla eri juttu sesonkiaikana. Itse en polta kulkuvaloja koko yötä, vaan vain silloin, jos en ole kannella tai merellä on vaikuttavaa liikennettä.

Lue lisää

ja polta kulkuvalojasi auringon laskusta auringon nousuun! Ilmeisesti olet halunnut säästää sähköä ja veneessäsi on hehkulamput kulkuvaloissa.
Toppiin sijoitettu purjehdusvalo näkyy avomerellä kauemmaksi kuin kannen kulkuvalot.

On aika huono tapa sammuttaa kulkuvalot yöllä. Ehkäpä vastaasi on tulossa toinen samoin ajattelija, joka uskoo meren tyhjäksi kun ei pimeydessä näe kulkuvaloja. En myöskään väheksyisi törmäysriskiä toisen veneen kanssa. On harhaa uskoa, ettei heinäkuun alussa Itämerellä olisi muita veneitä. Niitä tapaa jo kesäkuun alussa, jolloin itse usein starttaan Itämeren ylitykseen.
Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että valoisana kesäyönä valkoiset purjeet erottuvat aika kauas. Sateisina tai synkän pilvisinä öinä tai loppukesällä-syksyllä tilanne on tietysti toinen. Hyvät kulkuvalot on turvallisuusvaruste, jota kannattaa käyttää.

mastosi toppiin kirjoitti:

ja polta kulkuvalojasi auringon laskusta auringon nousuun! Ilmeisesti olet halunnut säästää sähköä ja veneessäsi on hehkulamput kulkuvaloissa.
Toppiin sijoitettu purjehdusvalo näkyy avomerellä kauemmaksi kuin kannen kulkuvalot.

On aika huono tapa sammuttaa kulkuvalot yöllä. Ehkäpä vastaasi on tulossa toinen samoin ajattelija, joka uskoo meren tyhjäksi kun ei pimeydessä näe kulkuvaloja. En myöskään väheksyisi törmäysriskiä toisen veneen kanssa. On harhaa uskoa, ettei heinäkuun alussa Itämerellä olisi muita veneitä. Niitä tapaa jo kesäkuun alussa, jolloin itse usein starttaan Itämeren ylitykseen.
Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että valoisana kesäyönä valkoiset purjeet erottuvat aika kauas. Sateisina tai synkän pilvisinä öinä tai loppukesällä-syksyllä tilanne on tietysti toinen. Hyvät kulkuvalot on turvallisuusvaruste, jota kannattaa käyttää.

Lue lisää

purjeet kyllä yöllä valkoisilta näyt eikä minnekkään näy. Mistä sellaista ootte saanu päähänne?

Tricoloria voi hyvin polttaa koko yön. Paras on perinteisellä polttimolla varustettu. LEDit eivät kuulemma vielä ole riittävän kirkkaita. Polttimiolla varustettu näkyy jopa 9 NM päähän. Lisänäkyvyyttä antaa avotilan valonheittäjä, jolla voi tarvittaessa valaista purjeet jos joku näyttäisi tulevan liian lähelle.

Yleensä ne, jotka eivät muita näe, eivät tähystä riittävästi.

ellenökS kirjoitti:

purjeet kyllä yöllä valkoisilta näyt eikä minnekkään näy. Mistä sellaista ootte saanu päähänne?

Tricoloria voi hyvin polttaa koko yön. Paras on perinteisellä polttimolla varustettu. LEDit eivät kuulemma vielä ole riittävän kirkkaita. Polttimiolla varustettu näkyy jopa 9 NM päähän. Lisänäkyvyyttä antaa avotilan valonheittäjä, jolla voi tarvittaessa valaista purjeet jos joku näyttäisi tulevan liian lähelle.

Yleensä ne, jotka eivät muita näe, eivät tähystä riittävästi.

Lue lisää

Turha kai tästä on kinata, mutta kyllä purjeet näkyy valoisassa yössä - sitä paremmin mitä pohjoisempana seilaat. Esim Pohjanlahdella ei tule ollenkaan pimeää juhannuksen seudussa.
Hämärässä tietysti voi näkyä vain purjeveneen tumma silhuetti vaaleaa yötaivasta vasten. Valkoiset purjeet erottuu tummia paremmin, jos niihin osuu valoa - niinkuin oikeastaan kerroitkin.
Ainakin minun pointtini on se, että öisellä Itämerellä kannattaa aina käyttää kulkuvaloja.

Jos maston topissa on virallisesti hyväksytty LED-tricolor kulkuvalo, se palaa vähintäin yhtä kirkkaasti kuin perinteinen 25W hehkulampulla varustettu. Virrankulutus LED-kulkuvalolla on vain noin kymmenes osa hehkulamppu-kulkuvalosta. Saaristoväylillä purjehtiessa on parempi käyttää kannen kulkuvaloja (nekin voivat olla LED) kuin toppivaloa, koska vastaantulijat eivät lähietäisyyksillä ehkä hoksaa katsoa maston korkeudelle. Koneajovalot voivat tietysti olla perinteisiä hehkulamppuja, koska silloin virran kulutuksella ei ole merkitystä.

Muutama vuosi sitten eräässä englantilaisessa purjehduslehdessä (olikohan PBO?) oli testi, jossa vertailtiin erilaisten kulkuvalojen näkymistä 2 nm päähän. Tässä testissä LED, muistaakseni Lopolight, oli kirkkain myös veneen ollessa kallistuneena.

Se, että huviveneen hehkulamppu-kulkuvalot näkyisivät 9 nm päähän, taitaa olla täyttä puppua. Jos ei ole puppua, kerropa miten korkealla veneesi kulkuvalot olivat ja miten korkealla meren pinnasta oli havainnon tekijä.

valoisan kesäyön? kirjoitti:

Turha kai tästä on kinata, mutta kyllä purjeet näkyy valoisassa yössä - sitä paremmin mitä pohjoisempana seilaat. Esim Pohjanlahdella ei tule ollenkaan pimeää juhannuksen seudussa.
Hämärässä tietysti voi näkyä vain purjeveneen tumma silhuetti vaaleaa yötaivasta vasten. Valkoiset purjeet erottuu tummia paremmin, jos niihin osuu valoa - niinkuin oikeastaan kerroitkin.
Ainakin minun pointtini on se, että öisellä Itämerellä kannattaa aina käyttää kulkuvaloja.

Jos maston topissa on virallisesti hyväksytty LED-tricolor kulkuvalo, se palaa vähintäin yhtä kirkkaasti kuin perinteinen 25W hehkulampulla varustettu. Virrankulutus LED-kulkuvalolla on vain noin kymmenes osa hehkulamppu-kulkuvalosta. Saaristoväylillä purjehtiessa on parempi käyttää kannen kulkuvaloja (nekin voivat olla LED) kuin toppivaloa, koska vastaantulijat eivät lähietäisyyksillä ehkä hoksaa katsoa maston korkeudelle. Koneajovalot voivat tietysti olla perinteisiä hehkulamppuja, koska silloin virran kulutuksella ei ole merkitystä.

Muutama vuosi sitten eräässä englantilaisessa purjehduslehdessä (olikohan PBO?) oli testi, jossa vertailtiin erilaisten kulkuvalojen näkymistä 2 nm päähän. Tässä testissä LED, muistaakseni Lopolight, oli kirkkain myös veneen ollessa kallistuneena.

Se, että huviveneen hehkulamppu-kulkuvalot näkyisivät 9 nm päähän, taitaa olla täyttä puppua. Jos ei ole puppua, kerropa miten korkealla veneesi kulkuvalot olivat ja miten korkealla meren pinnasta oli havainnon tekijä.

Lue lisää

on veneen (43 jalkaa) tricolori maston huipussa ja havaittu rahtilaivan komentosillalta. Voit lukea itse Jimmy Cornelin kirjasta Passion for the Sea. Lisäksi jos olet lukenut Lauri Strengelin kirjoituksia, voit hänen mm. todenneet, että LED kulkuvalot eivät näkyneet riittävän hyvin ja vaihtoi ne perinteisiin (laivat olivat valittaneet valotta ajamisesta). 2 nm on vaatimus alle 12 m veneisiin. Yli 12 m veneissä pitää valojen näkyä 3 nm joka mielestäni on vaatimus avomeriveessä, vaikka olisi alle 12 m. Oman veneeni tricolori on toppirikisessä veneessä vain 16 m korkeudessa. Koneajovalot keulakaiteessa ja mastovalo n. 4 m korkeudessa.

Kuten itse tiedät, on hieman eroa Pohjanlahden juhannusyössä ja heinäkuun Gotlannin yössä. Keskellä yötä pohjoisitämerellä purjeet eivät hohda yhtään valkoista. Lähdetäänkö vaikka katsomaan pientä vetoa vastaan. Lisäksi veneet ovat yleensä niin kaukana, että et näe purjeita tavastavasten, vaan aluksi tummana möykkynä koko veneen. Taivaan ollessa kirkas, näkyy valkoiset purjeet TUMMANA vaaleaa taivasta vasten. Purjee näkyvat valkoisena vain, jos niihin osuu ulkopuolisesta lähteestä valoa.

ellenökS kirjoitti:

on veneen (43 jalkaa) tricolori maston huipussa ja havaittu rahtilaivan komentosillalta. Voit lukea itse Jimmy Cornelin kirjasta Passion for the Sea. Lisäksi jos olet lukenut Lauri Strengelin kirjoituksia, voit hänen mm. todenneet, että LED kulkuvalot eivät näkyneet riittävän hyvin ja vaihtoi ne perinteisiin (laivat olivat valittaneet valotta ajamisesta). 2 nm on vaatimus alle 12 m veneisiin. Yli 12 m veneissä pitää valojen näkyä 3 nm joka mielestäni on vaatimus avomeriveessä, vaikka olisi alle 12 m. Oman veneeni tricolori on toppirikisessä veneessä vain 16 m korkeudessa. Koneajovalot keulakaiteessa ja mastovalo n. 4 m korkeudessa.

Kuten itse tiedät, on hieman eroa Pohjanlahden juhannusyössä ja heinäkuun Gotlannin yössä. Keskellä yötä pohjoisitämerellä purjeet eivät hohda yhtään valkoista. Lähdetäänkö vaikka katsomaan pientä vetoa vastaan. Lisäksi veneet ovat yleensä niin kaukana, että et näe purjeita tavastavasten, vaan aluksi tummana möykkynä koko veneen. Taivaan ollessa kirkas, näkyy valkoiset purjeet TUMMANA vaaleaa taivasta vasten. Purjee näkyvat valkoisena vain, jos niihin osuu ulkopuolisesta lähteestä valoa.

Lue lisää

kyllä Pohjois-Itämerelläkin on suht. valoisaa heinäkuun alussa. Monesti olen havainnut kauemman purjeveneen yöllä aluksi juuri purjeesta ja sitten huomannut, että taitaa siellä joku navi-valokin heikosti näkyvän.

HR kirjoitti:

kyllä Pohjois-Itämerelläkin on suht. valoisaa heinäkuun alussa. Monesti olen havainnut kauemman purjeveneen yöllä aluksi juuri purjeesta ja sitten huomannut, että taitaa siellä joku navi-valokin heikosti näkyvän.

Lue lisää

vaaleaa tavasta vasten... Jos vene lähestyy vaikkapa etelästä, näkyy valo ensi, jos sellainen on. Paljon liikkuu purkkareita ilman valoja, varmaan siinä uskossa, että purjeet näkyy.

ellenökS kirjoitti:

on veneen (43 jalkaa) tricolori maston huipussa ja havaittu rahtilaivan komentosillalta. Voit lukea itse Jimmy Cornelin kirjasta Passion for the Sea. Lisäksi jos olet lukenut Lauri Strengelin kirjoituksia, voit hänen mm. todenneet, että LED kulkuvalot eivät näkyneet riittävän hyvin ja vaihtoi ne perinteisiin (laivat olivat valittaneet valotta ajamisesta). 2 nm on vaatimus alle 12 m veneisiin. Yli 12 m veneissä pitää valojen näkyä 3 nm joka mielestäni on vaatimus avomeriveessä, vaikka olisi alle 12 m. Oman veneeni tricolori on toppirikisessä veneessä vain 16 m korkeudessa. Koneajovalot keulakaiteessa ja mastovalo n. 4 m korkeudessa.

Kuten itse tiedät, on hieman eroa Pohjanlahden juhannusyössä ja heinäkuun Gotlannin yössä. Keskellä yötä pohjoisitämerellä purjeet eivät hohda yhtään valkoista. Lähdetäänkö vaikka katsomaan pientä vetoa vastaan. Lisäksi veneet ovat yleensä niin kaukana, että et näe purjeita tavastavasten, vaan aluksi tummana möykkynä koko veneen. Taivaan ollessa kirkas, näkyy valkoiset purjeet TUMMANA vaaleaa taivasta vasten. Purjee näkyvat valkoisena vain, jos niihin osuu ulkopuolisesta lähteestä valoa.

Lue lisää

Lauri S. kirjoitti trikolorissa olleen heikkotehoisen LED-polttimon, jonka tilalle vaihtoi perinteisen hehkulampun. Tulkitsin, että kyseessä ei kuitenkaan ollut virallisesti hyväksytty LED-tricolor. (Tämä artikkeli oli Vene-lehdessä 4/2009)

ellenökS kirjoitti:

on veneen (43 jalkaa) tricolori maston huipussa ja havaittu rahtilaivan komentosillalta. Voit lukea itse Jimmy Cornelin kirjasta Passion for the Sea. Lisäksi jos olet lukenut Lauri Strengelin kirjoituksia, voit hänen mm. todenneet, että LED kulkuvalot eivät näkyneet riittävän hyvin ja vaihtoi ne perinteisiin (laivat olivat valittaneet valotta ajamisesta). 2 nm on vaatimus alle 12 m veneisiin. Yli 12 m veneissä pitää valojen näkyä 3 nm joka mielestäni on vaatimus avomeriveessä, vaikka olisi alle 12 m. Oman veneeni tricolori on toppirikisessä veneessä vain 16 m korkeudessa. Koneajovalot keulakaiteessa ja mastovalo n. 4 m korkeudessa.

Kuten itse tiedät, on hieman eroa Pohjanlahden juhannusyössä ja heinäkuun Gotlannin yössä. Keskellä yötä pohjoisitämerellä purjeet eivät hohda yhtään valkoista. Lähdetäänkö vaikka katsomaan pientä vetoa vastaan. Lisäksi veneet ovat yleensä niin kaukana, että et näe purjeita tavastavasten, vaan aluksi tummana möykkynä koko veneen. Taivaan ollessa kirkas, näkyy valkoiset purjeet TUMMANA vaaleaa taivasta vasten. Purjee näkyvat valkoisena vain, jos niihin osuu ulkopuolisesta lähteestä valoa.

Lue lisää

ja lailliset kulkuvalot. Tietääkseni kulkuvaloille on IMO-standardit, EU:ssa on Maritime Equipment direktiivi (MarED) ja meillä myytävillä kulkuvaloilla pitää kaiketi olla myös Merenkulkulaitoksen hyväksyntä. Kaupoissa on kuitenkin erilaisia LED-polttimoita, joita moni on laittanut hehkulampun tilalle vanhoihin kulkuvaloihinsa. Ne eivät välttämättä täytä kulkuvaloille asetettuja valotehon ja värisektorien vaatimuksia. Jos tällainen LED-polttimo on heikkotehoinen (niinkuin kertomassasi Strengellin tapauksessa), sen voi helposti vaihtaa takaisin hehkulamppuun. Moni on myös vaihtanut topin tricolorin 25W polttimon heikkotehoisempaan 10W polttimoon vain säästääkseen sähkönkulutusta.
Itse tarkoitin viestissäni "oikeita", virallisesti hyväksyttyjä LED-kulkuvaloja. Niitä on sekä alle 12 m aluksille että isommille alle 20-metrisille (ja joitakin myös alle 50 m aluksille). Kauppanimiä ovat mm. Hella-NaviLED PRO, Aqua Signal LED, Lopolight. Niitä tuskin voi muuttaa hehkulamppukäyttöisiksi. Rakenne on aivan toinen kuin hehkulamppu-kulkuvaloissa.
Ihan vain näköhavaintojenkin perusteella tällaiset kulkuvalot ovat tosi kirkkaita. Myös LED-tricoloriin liittyvä ankkurivalo on poikkeuksellisen kirkas; jollalla oli helppo suunnistaa omalle veneelle, kun Bequialla oltiin ankkurissa kymmenien muiden veneiden tavoin. Oma LED-valo näytti kaikkein kirkkaimmalta eikä ollut kellertävän valkoinen niinkuin hehkulamput ovat.

En ymmärrä esittämääsi LED-navig.valojen kritiikkiä. Ehkä olet nähnyt ainoastaan niitä "laittomilla" LED-korvauspolttimoilla varustettuja virityksiä ja olet muodostanut mielipiteesi niiden sekä Strengellin Laurin jutun perusteella.
Meriteiden sääntöjen valomääräykset lienevät jokaisen tiedossa. Nyt sitten rajasitkin ne 9 nm näkyvät kulkuvalot koskemaan ison veneen toppivaloa, jota tähystetään laivan kannelta. Käytännössä on väärää optimismia luulla, että jokaisen veneen kulkuvalo näkyisi niin kauas.

Purjeiden erottumisesta yöllä en ole esittänyt eriävää mielipidettä. Kerroin vain pimeänä kulkeneesta tummarunkoisesta veneestä, jolla oli tummasävyiset seilit (ehkä asianomainen voi tunnistaa, jos tietää purjehtineensa Visbyn suunnalta kohti Ö.Norra Grundia). Voit yrittää lyödä vetoja sen kirjoittajan kanssa, joka kertoi sammuttavansa kulkuvalot öisin.

27 kirjoitti:

Lauri S. kirjoitti trikolorissa olleen heikkotehoisen LED-polttimon, jonka tilalle vaihtoi perinteisen hehkulampun. Tulkitsin, että kyseessä ei kuitenkaan ollut virallisesti hyväksytty LED-tricolor. (Tämä artikkeli oli Vene-lehdessä 4/2009)

Lue lisää

Ja näin varoitetaan LED-polttimoiden valmistajan esitteessä: "White LED bulbs should never be used behind colored lenses in nav lights, as they will not produce the required brightness".
Jos haluaa vaihtaa kulkuvalojen hehkulamput LEDeihin, pitänee ainakin toistaiseksi ostaa kokonaan uudet LED-kulkuvalot. Valkoisessa ankkurivalossa hehkulampun voi kyllä vaihtaa LED-polttimoon.

polttimot! kirjoitti:

ja lailliset kulkuvalot. Tietääkseni kulkuvaloille on IMO-standardit, EU:ssa on Maritime Equipment direktiivi (MarED) ja meillä myytävillä kulkuvaloilla pitää kaiketi olla myös Merenkulkulaitoksen hyväksyntä. Kaupoissa on kuitenkin erilaisia LED-polttimoita, joita moni on laittanut hehkulampun tilalle vanhoihin kulkuvaloihinsa. Ne eivät välttämättä täytä kulkuvaloille asetettuja valotehon ja värisektorien vaatimuksia. Jos tällainen LED-polttimo on heikkotehoinen (niinkuin kertomassasi Strengellin tapauksessa), sen voi helposti vaihtaa takaisin hehkulamppuun. Moni on myös vaihtanut topin tricolorin 25W polttimon heikkotehoisempaan 10W polttimoon vain säästääkseen sähkönkulutusta.
Itse tarkoitin viestissäni "oikeita", virallisesti hyväksyttyjä LED-kulkuvaloja. Niitä on sekä alle 12 m aluksille että isommille alle 20-metrisille (ja joitakin myös alle 50 m aluksille). Kauppanimiä ovat mm. Hella-NaviLED PRO, Aqua Signal LED, Lopolight. Niitä tuskin voi muuttaa hehkulamppukäyttöisiksi. Rakenne on aivan toinen kuin hehkulamppu-kulkuvaloissa.
Ihan vain näköhavaintojenkin perusteella tällaiset kulkuvalot ovat tosi kirkkaita. Myös LED-tricoloriin liittyvä ankkurivalo on poikkeuksellisen kirkas; jollalla oli helppo suunnistaa omalle veneelle, kun Bequialla oltiin ankkurissa kymmenien muiden veneiden tavoin. Oma LED-valo näytti kaikkein kirkkaimmalta eikä ollut kellertävän valkoinen niinkuin hehkulamput ovat.

En ymmärrä esittämääsi LED-navig.valojen kritiikkiä. Ehkä olet nähnyt ainoastaan niitä "laittomilla" LED-korvauspolttimoilla varustettuja virityksiä ja olet muodostanut mielipiteesi niiden sekä Strengellin Laurin jutun perusteella.
Meriteiden sääntöjen valomääräykset lienevät jokaisen tiedossa. Nyt sitten rajasitkin ne 9 nm näkyvät kulkuvalot koskemaan ison veneen toppivaloa, jota tähystetään laivan kannelta. Käytännössä on väärää optimismia luulla, että jokaisen veneen kulkuvalo näkyisi niin kauas.

Purjeiden erottumisesta yöllä en ole esittänyt eriävää mielipidettä. Kerroin vain pimeänä kulkeneesta tummarunkoisesta veneestä, jolla oli tummasävyiset seilit (ehkä asianomainen voi tunnistaa, jos tietää purjehtineensa Visbyn suunnalta kohti Ö.Norra Grundia). Voit yrittää lyödä vetoja sen kirjoittajan kanssa, joka kertoi sammuttavansa kulkuvalot öisin.

Lue lisää

käsitykseni LED-valoista myös Yachting Worldin viimetalviseen testiin. Surkeita olivat. Etsi testi käsiisi. Kirkkaus vaihteli paljon riippuen katselukulmasta valoon nähden. Kaikki olivat ns. hyväksyttyjä malleja.

Kesäyönä kulkuvaloa tarvitsee ehkä 4-5 tuntia. Kyllä akkujen pitäisi kestää Tricolorin yhden polttimon polttminen edes tuon 4-5 tuntia.

Nimimerkki vaihtuu, niin vaikea tietää kuka mitäkin väittää.

ellenökS kirjoitti:

käsitykseni LED-valoista myös Yachting Worldin viimetalviseen testiin. Surkeita olivat. Etsi testi käsiisi. Kirkkaus vaihteli paljon riippuen katselukulmasta valoon nähden. Kaikki olivat ns. hyväksyttyjä malleja.

Kesäyönä kulkuvaloa tarvitsee ehkä 4-5 tuntia. Kyllä akkujen pitäisi kestää Tricolorin yhden polttimon polttminen edes tuon 4-5 tuntia.

Nimimerkki vaihtuu, niin vaikea tietää kuka mitäkin väittää.

Lue lisää

että parisen tuntia tulee ehkä keskimäärin poltettua kulkuvaloja kesäöinä, mutta riippuu tietysti tilanteesta ja olosuhteista. En suhtaudu yhteentörmäysriskiin väheksyen, mutta pidän riskiä silti pienenä törmätä toiseen huviveneeseen Pohjois-Itämerellä kesäkuussa. Parina viime vuonna olen lähtenyt reissuun heti juhannuksen jälkeen ja valoisaan aikaan Pohjois-Itämerellä on näkynyt ehkä yksi huvivene 12 tunnin aikana. Olen usein kannella tunnin-pari auringonlaskun jälkeen, joten tuntuu turhalta polttaa valoja, kun meri on tyhjä joka puolella ja näkyvyys hyvä. Yön pimeimpinä tunteina pidän valoja päällä ja sammutan ehkä n. tunti ennen auringonnousua, jos ei vaikuttavaa liikennettä ole näköpiirissä. Mutta kuten sanottua, liikun merellä usein pahimpien ruuhkahuippujen ulkopuolella.

HR kirjoitti:

että parisen tuntia tulee ehkä keskimäärin poltettua kulkuvaloja kesäöinä, mutta riippuu tietysti tilanteesta ja olosuhteista. En suhtaudu yhteentörmäysriskiin väheksyen, mutta pidän riskiä silti pienenä törmätä toiseen huviveneeseen Pohjois-Itämerellä kesäkuussa. Parina viime vuonna olen lähtenyt reissuun heti juhannuksen jälkeen ja valoisaan aikaan Pohjois-Itämerellä on näkynyt ehkä yksi huvivene 12 tunnin aikana. Olen usein kannella tunnin-pari auringonlaskun jälkeen, joten tuntuu turhalta polttaa valoja, kun meri on tyhjä joka puolella ja näkyvyys hyvä. Yön pimeimpinä tunteina pidän valoja päällä ja sammutan ehkä n. tunti ennen auringonnousua, jos ei vaikuttavaa liikennettä ole näköpiirissä. Mutta kuten sanottua, liikun merellä usein pahimpien ruuhkahuippujen ulkopuolella.

Lue lisää

Kerroit käyttäväsi kulkuvaloja omien tuntemuksiesi tai mielihalujesi mukaan. Ei se ainakaan ole hyvä ohje muille Itämerelle lähtijöille.
Muistathan toki, mitä kansainväliset meriteiden säännöt toteavat kulkuvalojen käytöstä (sääntö 20): "Valoja koskevia sääntöjä on noudatettava auringonlaskusta auringonnousuun", myös " näkyvyyden ollessa rajoitettu" ...."voidaan käyttää kaikissa muissakin olosuhteissa, joissa se katsotaan tarpeelliseksi".
Voit siis vapaasti polttaa kulkuvaloja vaikka vuorokaudet ympäriinsä, mutta auringon laskun ja nousun välillä kulkuvalot ovat pakolliset. Jos et sähkönkulutuksen takia halua pitää kulkuvaloja öisin, hanki viranomaisten hyväksymät LED-merenkulkuvalot.

ellenökS kirjoitti:

vaaleaa tavasta vasten... Jos vene lähestyy vaikkapa etelästä, näkyy valo ensi, jos sellainen on. Paljon liikkuu purkkareita ilman valoja, varmaan siinä uskossa, että purjeet näkyy.

Lue lisää

Fysikaalisesti ottaen ei sellaisia värejä kuin musta ja valkoinen ole olemassa. Ne sisältävät kaikkia värejä ja näyttääkö joku valkoiselta, harmaalta vai mustalta riippuu vain suhteellisesta valaistuksesta. Normaalisti valkoisiksi aistitut pinnat heijastavat niihin osuneen valon, mustat imaisevat valon itseensä. Siksi purjeet näkyvät hämärässä paremmin, vaikka näyttäisivät tummiltakin.

HR kirjoitti:

että parisen tuntia tulee ehkä keskimäärin poltettua kulkuvaloja kesäöinä, mutta riippuu tietysti tilanteesta ja olosuhteista. En suhtaudu yhteentörmäysriskiin väheksyen, mutta pidän riskiä silti pienenä törmätä toiseen huviveneeseen Pohjois-Itämerellä kesäkuussa. Parina viime vuonna olen lähtenyt reissuun heti juhannuksen jälkeen ja valoisaan aikaan Pohjois-Itämerellä on näkynyt ehkä yksi huvivene 12 tunnin aikana. Olen usein kannella tunnin-pari auringonlaskun jälkeen, joten tuntuu turhalta polttaa valoja, kun meri on tyhjä joka puolella ja näkyvyys hyvä. Yön pimeimpinä tunteina pidän valoja päällä ja sammutan ehkä n. tunti ennen auringonnousua, jos ei vaikuttavaa liikennettä ole näköpiirissä. Mutta kuten sanottua, liikun merellä usein pahimpien ruuhkahuippujen ulkopuolella.

Lue lisää

siellä pahimpaan ruuhkahuippuun olen juuri sen enempää veneitä näkyvillä (eikö juhannuksen jälkeen ole vielä ruuhkahuippu?). Aivan Gotlannin tuntumassa saattaa näkyä enemmän veneitä, mutta pohjoisempana ei (Gotlant runttia lukuunottamatta). Meille on muutamia kertoja sattunut, että olemme kohdanneet toisen veneen hämmästyttävän läheltä. Mitään törmäämisvaaraa ei ole mielestäni koskaan ollut, mutta olempa tullut miettineeksi tuollaisella hetkellä, että miten sattuukin, että kaksi yksinäistä kulkijaa ohittaa toisensa noin läheltä aavalla merellä. Minä en ainakaan ole koukannut vastaantulijaa katsomaan, liekö hänkään meitä. Oma valojenkäyttö lienee hyvin samankaltaista kuin kuvaamasi. Kyse ei ole sähkönsäästöstä. Täytyy myös huomioida, että maapallon eriosissa auringon laskun ja nousun aiheuttama hämäräaika vaihtelee. Tropiikissa on heti pimeää. Pohjolan kesäyönä hämärä, lähes valoisa aika kestää pitkään ja valot eivät silloin vielä edes näy. Poltan tricoloria kyllä pimeässä. Säännöillä viisastelevat eivät ole tainneet harrastaa yöpurjehduksia kesäöinä.

ellenökS kirjoitti:

siellä pahimpaan ruuhkahuippuun olen juuri sen enempää veneitä näkyvillä (eikö juhannuksen jälkeen ole vielä ruuhkahuippu?). Aivan Gotlannin tuntumassa saattaa näkyä enemmän veneitä, mutta pohjoisempana ei (Gotlant runttia lukuunottamatta). Meille on muutamia kertoja sattunut, että olemme kohdanneet toisen veneen hämmästyttävän läheltä. Mitään törmäämisvaaraa ei ole mielestäni koskaan ollut, mutta olempa tullut miettineeksi tuollaisella hetkellä, että miten sattuukin, että kaksi yksinäistä kulkijaa ohittaa toisensa noin läheltä aavalla merellä. Minä en ainakaan ole koukannut vastaantulijaa katsomaan, liekö hänkään meitä. Oma valojenkäyttö lienee hyvin samankaltaista kuin kuvaamasi. Kyse ei ole sähkönsäästöstä. Täytyy myös huomioida, että maapallon eriosissa auringon laskun ja nousun aiheuttama hämäräaika vaihtelee. Tropiikissa on heti pimeää. Pohjolan kesäyönä hämärä, lähes valoisa aika kestää pitkään ja valot eivät silloin vielä edes näy. Poltan tricoloria kyllä pimeässä. Säännöillä viisastelevat eivät ole tainneet harrastaa yöpurjehduksia kesäöinä.

Lue lisää

Kiitos mielipiteestäsi ellenökS. Ensin kerroit näin: "Meille on muutamia kertoja sattunut, että olemme kohdanneet toisen veneen hämmästyttävän läheltä". Olikohan läheltä piti tilanteiden syy sittenkin se, ettei kulkuvalot olleet päällä?? Vuodatuksesi lopussa totesit: "Säännöillä viisastelevat eivät ole tainneet harrastaa yöpurjehduksia kesäöinä".
Aikaisemmin halusit haukkua MKL:n hyväksymät, kulkuvaloista annetut määräykset täyttävät LED-kulkuvalot. Kerroit sähkön riittävän hehkulamppuihin, kun niitä poltetaan muutama tunti yössä. Etkö hetkeksi voisi pysähtyä miettimään, miksi oikeastaan haluat esittää ristiriitaisilta vaikuttavia mielipiteitäsi? Tarkoititko ne opastukseksi ensi kertaa Gotlantiin purjehtiville?
Siinä sitten haksahdit, että "viisastelen säännöillä" ja etten ole "tainnut harrastaa yöpurjehduksia kesäöinä". Olitkohan edes syntynyt, kun 60-luvulla ylitin Itämeren ensimmäisen kerran omalla veneellä. 70-luvun lopulla seilasin ekan kerran Pohjanmerelle ja aloin aktiivisesti osallistua avomerikisoihin. Vähitellen reissujen pituus on kasvanut niin napapiirin pohjoispuolella kuin päiväntasaajan eteläpuolellakin. Tänä kesänä yöpurjehduksia on tullut Pohjanmeren ja Itämeren ylityksissä. Syyspurjehdus on vielä ohjelmassa. Ihan vaan kokemusten perusteella minusta on sittenkin fiksuinta sytyttää kulkuvalot auringon laskiessa ja sammuttaa ne vasta auringon noustua. Koska yöpurjehduksia tulee runsaasti, olen päätynyt LED-kulkuvaloihin juuri siksi, ettei virrankulutus enää ole valojen käyttöä rajoittava tekijä.

Mitenkä muuten suhtaudut autosi valoihin? Sytytätkö vain, jos on ihan pimeää? Vaikka itse näkisit ajella valoitta, joku toinen ei ehkä havaitse sinua. Voit juridisessa mielessä olla heikoilla, jos jotain sattuu. Eikö merellä ole hiukan vastaava tilanne: näyt helpommin, kun veneessäsi on asianmukaiset kulkuvalot sytytettyinä.

ja kokematon? kirjoitti:

Kiitos mielipiteestäsi ellenökS. Ensin kerroit näin: "Meille on muutamia kertoja sattunut, että olemme kohdanneet toisen veneen hämmästyttävän läheltä". Olikohan läheltä piti tilanteiden syy sittenkin se, ettei kulkuvalot olleet päällä?? Vuodatuksesi lopussa totesit: "Säännöillä viisastelevat eivät ole tainneet harrastaa yöpurjehduksia kesäöinä".
Aikaisemmin halusit haukkua MKL:n hyväksymät, kulkuvaloista annetut määräykset täyttävät LED-kulkuvalot. Kerroit sähkön riittävän hehkulamppuihin, kun niitä poltetaan muutama tunti yössä. Etkö hetkeksi voisi pysähtyä miettimään, miksi oikeastaan haluat esittää ristiriitaisilta vaikuttavia mielipiteitäsi? Tarkoititko ne opastukseksi ensi kertaa Gotlantiin purjehtiville?
Siinä sitten haksahdit, että "viisastelen säännöillä" ja etten ole "tainnut harrastaa yöpurjehduksia kesäöinä". Olitkohan edes syntynyt, kun 60-luvulla ylitin Itämeren ensimmäisen kerran omalla veneellä. 70-luvun lopulla seilasin ekan kerran Pohjanmerelle ja aloin aktiivisesti osallistua avomerikisoihin. Vähitellen reissujen pituus on kasvanut niin napapiirin pohjoispuolella kuin päiväntasaajan eteläpuolellakin. Tänä kesänä yöpurjehduksia on tullut Pohjanmeren ja Itämeren ylityksissä. Syyspurjehdus on vielä ohjelmassa. Ihan vaan kokemusten perusteella minusta on sittenkin fiksuinta sytyttää kulkuvalot auringon laskiessa ja sammuttaa ne vasta auringon noustua. Koska yöpurjehduksia tulee runsaasti, olen päätynyt LED-kulkuvaloihin juuri siksi, ettei virrankulutus enää ole valojen käyttöä rajoittava tekijä.

Mitenkä muuten suhtaudut autosi valoihin? Sytytätkö vain, jos on ihan pimeää? Vaikka itse näkisit ajella valoitta, joku toinen ei ehkä havaitse sinua. Voit juridisessa mielessä olla heikoilla, jos jotain sattuu. Eikö merellä ole hiukan vastaava tilanne: näyt helpommin, kun veneessäsi on asianmukaiset kulkuvalot sytytettyinä.

Lue lisää

pidä siitä, että sääntöjä ja hyviä käytäntöjä "sävelletään" oman mielen, kokemuksen (tai kokemattomuuden) tai "musta tuntuu" mukaan.

Itse pidän kulkuvaloja päällä sääntöjen mukaan ja toivon, että muutkin tekevät niin. Näin tulen nähdyksi ja muutkin näkevät minut, samaten voin nähdä muut.

Avomerellä tricolor on hyvä eikä sähkökulutus (tai polttimon kuluminen) ole minulle ongelma, katsotaan mihin LED kehittyy niin vaihdetaan sitten siihen.

Muuten olen samaa edellä mainitun kirjiottajan kanssa.

Prosailor kirjoitti:

pidä siitä, että sääntöjä ja hyviä käytäntöjä "sävelletään" oman mielen, kokemuksen (tai kokemattomuuden) tai "musta tuntuu" mukaan.

Itse pidän kulkuvaloja päällä sääntöjen mukaan ja toivon, että muutkin tekevät niin. Näin tulen nähdyksi ja muutkin näkevät minut, samaten voin nähdä muut.

Avomerellä tricolor on hyvä eikä sähkökulutus (tai polttimon kuluminen) ole minulle ongelma, katsotaan mihin LED kehittyy niin vaihdetaan sitten siihen.

Muuten olen samaa edellä mainitun kirjiottajan kanssa.

Lue lisää

Kun lähivesillä liikkuu ja muitakin kulkevia on, voi kyllä päätellä muiden näkymisestä valojen merkityksen. Niin kauan kuin toisten purjeet erottuvat paremmin kuin valot, ovat valot aika turhat säännöistä riippumatta. Sääolojen mukaan se valojen näkyvyys voi olla aika marginaalista hyvän aikaa auringon laskun jälkeen ja ennen nousua. Toisinaan taas pimeää riittää auringon ollessa vähän horisontin yläpuolellakin. Voi tässäkin järkeä käyttää.

jä todellisuus kirjoitti:

Kun lähivesillä liikkuu ja muitakin kulkevia on, voi kyllä päätellä muiden näkymisestä valojen merkityksen. Niin kauan kuin toisten purjeet erottuvat paremmin kuin valot, ovat valot aika turhat säännöistä riippumatta. Sääolojen mukaan se valojen näkyvyys voi olla aika marginaalista hyvän aikaa auringon laskun jälkeen ja ennen nousua. Toisinaan taas pimeää riittää auringon ollessa vähän horisontin yläpuolellakin. Voi tässäkin järkeä käyttää.

Lue lisää

ihan vaan vakuutusteknisistä seikoista johtuen kannattaa pitää kulkuvalot päällä näkyvyyden ollessa rajoitettu. Jos sattuu yhteentörmäys niin ilman valoja ajava on kyllä automaattisesti syyllinen tai ainakin osasyyllinen, ja vakuutusyhtiöthän heti tarttuvat tällaiseen asiaan - ja korvaukset voivat jäädä saamatta.

Muutenkin on kyllä hyvä noudattaa meriteiden sääntöjä. Käsittämättömiä asenteita täällä... No, samanlaiset tyypithän ajavat jatkuvasti ylinopeutta tieliikenteessä jne.

19 kirjoitti:

ihan vaan vakuutusteknisistä seikoista johtuen kannattaa pitää kulkuvalot päällä näkyvyyden ollessa rajoitettu. Jos sattuu yhteentörmäys niin ilman valoja ajava on kyllä automaattisesti syyllinen tai ainakin osasyyllinen, ja vakuutusyhtiöthän heti tarttuvat tällaiseen asiaan - ja korvaukset voivat jäädä saamatta.

Muutenkin on kyllä hyvä noudattaa meriteiden sääntöjä. Käsittämättömiä asenteita täällä... No, samanlaiset tyypithän ajavat jatkuvasti ylinopeutta tieliikenteessä jne.

Lue lisää

oletko sitä mieltä,että vakuutusyhtiö ei maksa minulle kaskostani korvauksia,jos olen unohtanut laittaa valot päälle? mieti vähän miten samassa tilanteessa toimitaan autojen kanssa? ei siellä avomerellä kannata valoja turhaan polttaa kuin oikeasti pimeässä. gotlantiin hangosta mennessä on kyllä tyhjää yli 20 tuntia eli muita ei näy. tutka on tietyissä olosuhteissa kiva muttei mitenkään must. nykypäivänä gps (plotteri) on must noin pitkille legeille.

19 kirjoitti:

ihan vaan vakuutusteknisistä seikoista johtuen kannattaa pitää kulkuvalot päällä näkyvyyden ollessa rajoitettu. Jos sattuu yhteentörmäys niin ilman valoja ajava on kyllä automaattisesti syyllinen tai ainakin osasyyllinen, ja vakuutusyhtiöthän heti tarttuvat tällaiseen asiaan - ja korvaukset voivat jäädä saamatta.

Muutenkin on kyllä hyvä noudattaa meriteiden sääntöjä. Käsittämättömiä asenteita täällä... No, samanlaiset tyypithän ajavat jatkuvasti ylinopeutta tieliikenteessä jne.

Lue lisää

jonkun sääntötulkinnan mukaan pidemmät yksinpurjehdukset olla laittomia, joten heikoilla jäillä ollaan jo siinä suhteessa, jos yhteentörmäys sattuu...

"ihan vaan vakuutusteknisistä seikoista johtuen kannattaa pitää kulkuvalot päällä näkyvyyden ollessa rajoitettu."
Kyllä, pidän valoja päällä näköolosuhteiden sitä vaatiessa

" No, samanlaiset tyypithän ajavat jatkuvasti ylinopeutta tieliikenteessä jne."
Ei, pyrin kyllä ajamaan liikennesääntöjen mukaan

Valojen säästeliäs käyttö ei ole piittamaattomutta, joten vertaus liikennesääntöjen rikkomiseen on vähän ontuva. Kyse on sähkönkulutuksen optimoinnista ja sähkönsaannin varmistamisesta välttämättömille laitteille pidemmän purjehduksen aiknana. LED-valoista minulla ei ole kokemusta, joten en uskalla sanoa niiden toimivuudesta mitään. Lähtökohtaisesti pidän kuitenkin veneessä enemmin kulkuvaloja, jotka oikeasti huonon näkyvyyden vallitessa näkyvät mahdollismman hyvin kuin valoja joita voi polttaa huoletta läpi valoisan Pohjolan kesäyön.

19 kirjoitti:

ihan vaan vakuutusteknisistä seikoista johtuen kannattaa pitää kulkuvalot päällä näkyvyyden ollessa rajoitettu. Jos sattuu yhteentörmäys niin ilman valoja ajava on kyllä automaattisesti syyllinen tai ainakin osasyyllinen, ja vakuutusyhtiöthän heti tarttuvat tällaiseen asiaan - ja korvaukset voivat jäädä saamatta.

Muutenkin on kyllä hyvä noudattaa meriteiden sääntöjä. Käsittämättömiä asenteita täällä... No, samanlaiset tyypithän ajavat jatkuvasti ylinopeutta tieliikenteessä jne.

Lue lisää

Tarkistakto varmasti joka päivä gps:stä auringon nousu- ja laskuajat ja seuraat sitten oikeaa kellonaikaa? Minä ainakaan en pidä yleensä kelloa ranteessa, enkä kellonaikaa jatkuvasti missään mittarinäytössä. Kulkuvalot siis menevät päälle, kun siltä näyttää ja sammuvat samalla tavoin. Enkä muuten tunne itseäni missään suhteessa rikolliseksi, enkä ymmärrä vähimmässäkään määrin rinnastusta ylinopeuksiin.. Ja muuten, käytätkö siviili- vai nauttista aikaa oikean ajan määritykseen? Ja noudatatko niitä auringon aikoja, vaikka olisi olosuhteiden takia aiheellista sytyttää valot aikaisemmin ja sammuttaa myöhemmin?

Täällä netissä nyt tietysti riittää noita sääntöviisastelijoita, jotka ainakin kuvittelevat elävänsä oikein.

HR kirjoitti:

jonkun sääntötulkinnan mukaan pidemmät yksinpurjehdukset olla laittomia, joten heikoilla jäillä ollaan jo siinä suhteessa, jos yhteentörmäys sattuu...

"ihan vaan vakuutusteknisistä seikoista johtuen kannattaa pitää kulkuvalot päällä näkyvyyden ollessa rajoitettu."
Kyllä, pidän valoja päällä näköolosuhteiden sitä vaatiessa

" No, samanlaiset tyypithän ajavat jatkuvasti ylinopeutta tieliikenteessä jne."
Ei, pyrin kyllä ajamaan liikennesääntöjen mukaan

Valojen säästeliäs käyttö ei ole piittamaattomutta, joten vertaus liikennesääntöjen rikkomiseen on vähän ontuva. Kyse on sähkönkulutuksen optimoinnista ja sähkönsaannin varmistamisesta välttämättömille laitteille pidemmän purjehduksen aiknana. LED-valoista minulla ei ole kokemusta, joten en uskalla sanoa niiden toimivuudesta mitään. Lähtökohtaisesti pidän kuitenkin veneessä enemmin kulkuvaloja, jotka oikeasti huonon näkyvyyden vallitessa näkyvät mahdollismman hyvin kuin valoja joita voi polttaa huoletta läpi valoisan Pohjolan kesäyön.

Lue lisää

Ohjatun vapaa-ajan toimintani ja lipunlaskun jälkeen pidän itselleni nimenhuudon ennen hiljaisuutta.

HR kirjoitti:

jonkun sääntötulkinnan mukaan pidemmät yksinpurjehdukset olla laittomia, joten heikoilla jäillä ollaan jo siinä suhteessa, jos yhteentörmäys sattuu...

"ihan vaan vakuutusteknisistä seikoista johtuen kannattaa pitää kulkuvalot päällä näkyvyyden ollessa rajoitettu."
Kyllä, pidän valoja päällä näköolosuhteiden sitä vaatiessa

" No, samanlaiset tyypithän ajavat jatkuvasti ylinopeutta tieliikenteessä jne."
Ei, pyrin kyllä ajamaan liikennesääntöjen mukaan

Valojen säästeliäs käyttö ei ole piittamaattomutta, joten vertaus liikennesääntöjen rikkomiseen on vähän ontuva. Kyse on sähkönkulutuksen optimoinnista ja sähkönsaannin varmistamisesta välttämättömille laitteille pidemmän purjehduksen aiknana. LED-valoista minulla ei ole kokemusta, joten en uskalla sanoa niiden toimivuudesta mitään. Lähtökohtaisesti pidän kuitenkin veneessä enemmin kulkuvaloja, jotka oikeasti huonon näkyvyyden vallitessa näkyvät mahdollismman hyvin kuin valoja joita voi polttaa huoletta läpi valoisan Pohjolan kesäyön.

Lue lisää

Ja kiinnostaisi tietää, että kukas minua tulisi valottomuudesta sakottamaan kansainvälisillä merialueilla...

En pidä valoja päällä avomerellä purjehtiesani. Kun usein vielä ajan jonkun muun venettä, niin ei mulla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa kulkuvalojen hankintaan ja sijoitteluun.

Eteläitämerellä kun kuljen sen viitisen mailia laivaväylästä sen sivussa ja sen suuntaisesti, niin saatan pitää pelkkää ankkurivaloa joskus päällä. Noissa veneissä kun harvemmin on trikoloria. Navigointivalot sytytetään, kun näköpiirissä on laiva/muua alus kohtaavalla kurssilla. Muulloin ajellaan pimeenä/ankkurivalolla.

Nykypurkkareissa on harvoin muuta sähköntuottoa, kuin laiturisähkö. Siis ihan oikeasti! Na koneen laturit on tyhmällä säätimellä ja vielä jakodiodilla (sense starttiakkuun tai väärälle puolelle diodia). Sen seurauksena ei kuudenkaan tunnin yhtäjaksoinen koneenkäyttö lataa edes yhtä 140 Ah:n akkua täyteen. Senkin huomaa oikeastaqan vasta, kun ajaa sellasta venettä vaikka viikon ilman laiturisähköä.

ei hyväksytty valo! kirjoitti:

Ja näin varoitetaan LED-polttimoiden valmistajan esitteessä: "White LED bulbs should never be used behind colored lenses in nav lights, as they will not produce the required brightness".
Jos haluaa vaihtaa kulkuvalojen hehkulamput LEDeihin, pitänee ainakin toistaiseksi ostaa kokonaan uudet LED-kulkuvalot. Valkoisessa ankkurivalossa hehkulampun voi kyllä vaihtaa LED-polttimoon.

Lue lisää

Punaista LEDiä käytettävä punaisessa valossa, vihreää LEDiä vihreässä. Valkoinen ledi käy konevaloon.

LED:it pitää suunnata, nykyään saa jopa 120 asteen säteelle loistavia ledejä. Joten, 225 astetta taakse näkyvä valo vaatii kaksi "laajakaistaista" lediä.

On myynnissä myös LEDi "pattereita", eli piiri jossa esim. 8 power lediä. Niitä saatavissa useisiin kantoihin sopivia ja useilla väreillä. Mietin että semmoiset voisi tilata, mutta ne valot eivät olisi hyväksyttyjä kuitenkaan.

Kulkuvalot tulee olla hyväksyttyjä, ja LED-sellaiset maksaa mansikoita.

-Mika- kirjoitti:

Ja kiinnostaisi tietää, että kukas minua tulisi valottomuudesta sakottamaan kansainvälisillä merialueilla...

En pidä valoja päällä avomerellä purjehtiesani. Kun usein vielä ajan jonkun muun venettä, niin ei mulla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa kulkuvalojen hankintaan ja sijoitteluun.

Eteläitämerellä kun kuljen sen viitisen mailia laivaväylästä sen sivussa ja sen suuntaisesti, niin saatan pitää pelkkää ankkurivaloa joskus päällä. Noissa veneissä kun harvemmin on trikoloria. Navigointivalot sytytetään, kun näköpiirissä on laiva/muua alus kohtaavalla kurssilla. Muulloin ajellaan pimeenä/ankkurivalolla.

Nykypurkkareissa on harvoin muuta sähköntuottoa, kuin laiturisähkö. Siis ihan oikeasti! Na koneen laturit on tyhmällä säätimellä ja vielä jakodiodilla (sense starttiakkuun tai väärälle puolelle diodia). Sen seurauksena ei kuudenkaan tunnin yhtäjaksoinen koneenkäyttö lataa edes yhtä 140 Ah:n akkua täyteen. Senkin huomaa oikeastaqan vasta, kun ajaa sellasta venettä vaikka viikon ilman laiturisähköä.

Lue lisää

Tulin laittaneeksi pieneen paattiini (29ft) neljä vuotta sitten 30 watin aurinkopaneelin. Ilmeisesti veneeni sähkönkäyttö on todella pientä, sillä tuon paneelin avustuksella välttämättömät sähkölaitteet (kylmäboksi, hehheh; sekä kulkuvalot) ovat olleet käyttövalmiina koko kauden ajan. Moottoria käytetään satamassa ja pläkässä - tänä kesänä näitä täysin tuulettomia päiviä osui vain yksi. Uusista veneistä en tosiaan tiedä mitään, mutta tuntuu uskomattomalta, että esim. paneelia ei olisi. Siis siitäkin huolimatta, että se on hankintana edullinen ja melko pitkäikäinen...
Voi olla, että tämä kesä on ollut poikkeuksellinen auringon suhteen, mutta kylmäboksi on ollut päällä koko ajan, ja virtaa on riittänyt. Esim. viime kesänä virta oli pois useasti, kun lataussäädin piippaili tuskissaan.

lisää... kirjoitti:

Tarkistakto varmasti joka päivä gps:stä auringon nousu- ja laskuajat ja seuraat sitten oikeaa kellonaikaa? Minä ainakaan en pidä yleensä kelloa ranteessa, enkä kellonaikaa jatkuvasti missään mittarinäytössä. Kulkuvalot siis menevät päälle, kun siltä näyttää ja sammuvat samalla tavoin. Enkä muuten tunne itseäni missään suhteessa rikolliseksi, enkä ymmärrä vähimmässäkään määrin rinnastusta ylinopeuksiin.. Ja muuten, käytätkö siviili- vai nauttista aikaa oikean ajan määritykseen? Ja noudatatko niitä auringon aikoja, vaikka olisi olosuhteiden takia aiheellista sytyttää valot aikaisemmin ja sammuttaa myöhemmin?

Täällä netissä nyt tietysti riittää noita sääntöviisastelijoita, jotka ainakin kuvittelevat elävänsä oikein.

Lue lisää

no - viisastelijat - lukekaa tämä ja miettikää
http://www.maib.gov.uk/cms_resources.cfm?file=/Ouzo_.pdf

-Mika- kirjoitti:

Ja kiinnostaisi tietää, että kukas minua tulisi valottomuudesta sakottamaan kansainvälisillä merialueilla...

En pidä valoja päällä avomerellä purjehtiesani. Kun usein vielä ajan jonkun muun venettä, niin ei mulla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa kulkuvalojen hankintaan ja sijoitteluun.

Eteläitämerellä kun kuljen sen viitisen mailia laivaväylästä sen sivussa ja sen suuntaisesti, niin saatan pitää pelkkää ankkurivaloa joskus päällä. Noissa veneissä kun harvemmin on trikoloria. Navigointivalot sytytetään, kun näköpiirissä on laiva/muua alus kohtaavalla kurssilla. Muulloin ajellaan pimeenä/ankkurivalolla.

Nykypurkkareissa on harvoin muuta sähköntuottoa, kuin laiturisähkö. Siis ihan oikeasti! Na koneen laturit on tyhmällä säätimellä ja vielä jakodiodilla (sense starttiakkuun tai väärälle puolelle diodia). Sen seurauksena ei kuudenkaan tunnin yhtäjaksoinen koneenkäyttö lataa edes yhtä 140 Ah:n akkua täyteen. Senkin huomaa oikeastaqan vasta, kun ajaa sellasta venettä vaikka viikon ilman laiturisähköä.

Lue lisää

" Navigointivalot sytytetään, kun näköpiirissä on laiva/muua alus kohtaavalla kurssilla. Muulloin ajellaan pimeenä/ankkurivalolla."

Jaa jaa. Minulla on eri tavat kulkuvalojen käytöstä ja myös erilainen kokemus näköhavainnoista. En tiedä yhtään painavaa syytä, miksi enää ajelisin pimeänä. Sen sijaan minulla on useita painavia syitä kulkuvalojen käyttämiseen (avomerellä purjehtiessa tricolor topissa):
- monta kertaa on sattunut tilanne, että vahtivuorossa olija on tähystänyt pääasiassa keulan suuntaan ja sivuille. Taaksepäin on tullut vilkaistua harvemmin. Niinpä muutaman kerran takaa tuleva laiva on päässyt säikäyttämään, kun se on havaittu vasta suht läheltä. Jokainen voi itse miettiä, ettei vilkaisu perään päin esim. puolen tunnin tai tunnin välein riitä. Laivan vauhti voi hyvinkin olla parinkymmenen solmun luokkaa. Voitko olla varma, että veneesi on havaittu, jos se ajaa pimeänä eikä kunnollista tutkaheijastintakaan ole nostettu?

-Kulkuvalojen sytyttäminen (jos se tehdään vain tarvittaessa, kun alusten kulkuvaloja on havaittu), voi muiden tehtävien takia unohtua. Huomio voi samaan aikaan olla keskittynyt vaikkapa reivaamiseen tms. Miksei kulkuvaloja voisi sytyttää joka kerralla illan hämärtyessä, kun merta ylitetään? Joku halusi saivarrella ettei tiedä milloin aurinko laskee ja nousee. Käytännössä sellaista kulkuvalojen ongelmaa ei ole.

-Omassa veneessäni tricolor valaisee myös Windexin. On paljon kivampi purjehtia, kun Windex näkyy (nykyisessä veneessäni ei ole tuulimittareita).

Siitä olen nimimerkki -Mika-:n kanssa samaa mieltä, että tricolorin puuttuessa voi avomerellä käyttää vaikka topin ankkurivaloa. Sekin on parempi kuin ajaleminen kokonaan pimeänä. Purkkarin kannen tason kulkuvalot eivät yleensä näy kovin hyvin.
En ymmärrä kulkuvalojen kanssa pihtaamista. Jos akku on huono, eikö koneen voi käynnistää lataamaan esim. puoleksi tunniksi illalla ja uudelleen aamulla, kun kulkuvalot on taas sammutettu?

tauko tähystyksessä kirjoitti:

" Navigointivalot sytytetään, kun näköpiirissä on laiva/muua alus kohtaavalla kurssilla. Muulloin ajellaan pimeenä/ankkurivalolla."

Jaa jaa. Minulla on eri tavat kulkuvalojen käytöstä ja myös erilainen kokemus näköhavainnoista. En tiedä yhtään painavaa syytä, miksi enää ajelisin pimeänä. Sen sijaan minulla on useita painavia syitä kulkuvalojen käyttämiseen (avomerellä purjehtiessa tricolor topissa):
- monta kertaa on sattunut tilanne, että vahtivuorossa olija on tähystänyt pääasiassa keulan suuntaan ja sivuille. Taaksepäin on tullut vilkaistua harvemmin. Niinpä muutaman kerran takaa tuleva laiva on päässyt säikäyttämään, kun se on havaittu vasta suht läheltä. Jokainen voi itse miettiä, ettei vilkaisu perään päin esim. puolen tunnin tai tunnin välein riitä. Laivan vauhti voi hyvinkin olla parinkymmenen solmun luokkaa. Voitko olla varma, että veneesi on havaittu, jos se ajaa pimeänä eikä kunnollista tutkaheijastintakaan ole nostettu?

-Kulkuvalojen sytyttäminen (jos se tehdään vain tarvittaessa, kun alusten kulkuvaloja on havaittu), voi muiden tehtävien takia unohtua. Huomio voi samaan aikaan olla keskittynyt vaikkapa reivaamiseen tms. Miksei kulkuvaloja voisi sytyttää joka kerralla illan hämärtyessä, kun merta ylitetään? Joku halusi saivarrella ettei tiedä milloin aurinko laskee ja nousee. Käytännössä sellaista kulkuvalojen ongelmaa ei ole.

-Omassa veneessäni tricolor valaisee myös Windexin. On paljon kivampi purjehtia, kun Windex näkyy (nykyisessä veneessäni ei ole tuulimittareita).

Siitä olen nimimerkki -Mika-:n kanssa samaa mieltä, että tricolorin puuttuessa voi avomerellä käyttää vaikka topin ankkurivaloa. Sekin on parempi kuin ajaleminen kokonaan pimeänä. Purkkarin kannen tason kulkuvalot eivät yleensä näy kovin hyvin.
En ymmärrä kulkuvalojen kanssa pihtaamista. Jos akku on huono, eikö koneen voi käynnistää lataamaan esim. puoleksi tunniksi illalla ja uudelleen aamulla, kun kulkuvalot on taas sammutettu?

Lue lisää

Taakse tähystänminen voi todella unohtua, jos ei ole kokenut sellaista takaata yllättävää laivaa. Siksi muistutan vapaavahtiin lähtiessäni vielä siitä. Sen sijaan kulkuvalojen sytyttäminen ei mielestäni voi unohtua reivaamisen tms takia. Siihen reivaamiseen kun ryhdytään, on kannella enemmän käsiä ja kulkuvalot sytytetään ensin. Usein lisäksi täkkivalot.

Omassa veneessäni on valot ja akusto sekä latausjärjestelyt kunnossa. Mutta noissa siirettavissä satamaseisojissa ei yleensä ole kunnollista akustoa, ei aurinkokennoja ollenkaan ja koneenkäyttö ei oikeasti lataa akkuja, kuin nimeksi. Edes kuuden tunnin koneenkäyttö vuorokaudessa ei riitä tuottamaan latausta riittävästi, jotta kylmäboxi, kulkuvalot ja navigointilaitteet pysyisivät päällä edes vuorokauden.

Mulla kulkuvaloitta ajaminen avoimerellä on siis vaan sähkönsäästöä, ei muuta. Ja kuten totesin, niin vähänkään vilkkaammilla alueilla sen ankkurivalon kanssa ajaminen ei takaata yllättävän laivan kohdalla edes eroa trikolorin kanssa ajamisesta. Eteenpäin pitää pu/vi näyttää sitten vasta, kun on risteävällä kurssilla havaitun aluksen kanssa... ja se alus on havaittu etusektorissa. Viiden mailin päästä reittini sivuuttava alus ei ole sellainen.

Kun paljon ajelee öisin, niin tietyt rutiinit vaan syntyy itsestään. Ja ei ne laivat minua yleensä kulkuvaloista edes huomaa. Kyllä siellä on tutkasta havaittu minut ja kulkureittini suunta paljon ennen, kuin valoista se olisi havaittavissa.

-Mika- kirjoitti:

Taakse tähystänminen voi todella unohtua, jos ei ole kokenut sellaista takaata yllättävää laivaa. Siksi muistutan vapaavahtiin lähtiessäni vielä siitä. Sen sijaan kulkuvalojen sytyttäminen ei mielestäni voi unohtua reivaamisen tms takia. Siihen reivaamiseen kun ryhdytään, on kannella enemmän käsiä ja kulkuvalot sytytetään ensin. Usein lisäksi täkkivalot.

Omassa veneessäni on valot ja akusto sekä latausjärjestelyt kunnossa. Mutta noissa siirettavissä satamaseisojissa ei yleensä ole kunnollista akustoa, ei aurinkokennoja ollenkaan ja koneenkäyttö ei oikeasti lataa akkuja, kuin nimeksi. Edes kuuden tunnin koneenkäyttö vuorokaudessa ei riitä tuottamaan latausta riittävästi, jotta kylmäboxi, kulkuvalot ja navigointilaitteet pysyisivät päällä edes vuorokauden.

Mulla kulkuvaloitta ajaminen avoimerellä on siis vaan sähkönsäästöä, ei muuta. Ja kuten totesin, niin vähänkään vilkkaammilla alueilla sen ankkurivalon kanssa ajaminen ei takaata yllättävän laivan kohdalla edes eroa trikolorin kanssa ajamisesta. Eteenpäin pitää pu/vi näyttää sitten vasta, kun on risteävällä kurssilla havaitun aluksen kanssa... ja se alus on havaittu etusektorissa. Viiden mailin päästä reittini sivuuttava alus ei ole sellainen.

Kun paljon ajelee öisin, niin tietyt rutiinit vaan syntyy itsestään. Ja ei ne laivat minua yleensä kulkuvaloista edes huomaa. Kyllä siellä on tutkasta havaittu minut ja kulkureittini suunta paljon ennen, kuin valoista se olisi havaittavissa.

Lue lisää

Jos on huono tutkakeli suosittelisin kyllä ajovalojen käyttöä ihan normaalisti. korkeat aallot vesisade, ja jos on niin rämäpäinen että lähtee lumisateella niin ehdottomasti ajovalot päälle. Ainakin ne laivat jossa ajoin vahtia keskityttiin enemmän näköhavaintoihin jos oli huono tutkakeli. Purkkarissa sitten huonolla kelillä on tähystäminen myös vaikeampaa ei ole kivaa jos ajovalot laittaa päälle pari mailia ennen törmäystä. Oikeasti sitä aikaa on aika vähän huomata vene ja väistää.

Normikelillä tosiaan olet ollut jo plotattuna viimeistään 12nm etäisyydellä. Normikelillä ei näköhavaintoihin niin hirveästi keskitytä mutta tietysti tapoja lienee monia?

Muutaman vuoden matruusin kokemuksella täällä kommentoin...

22 kirjoitti:

no - viisastelijat - lukekaa tämä ja miettikää
http://www.maib.gov.uk/cms_resources.cfm?file=/Ouzo_.pdf

Lue lisää

polttimot/kulkuvalot veneessä, että sikäli ei tarvetta LED tai muihin kikkailuihin. Vielä tuosta ajasta, viikko on vain suuntaa antava aikataulu, varmasti mahdollista venyttää sitä jos/kun reissuun menee enemmän aikaa. Varmasti kannattaa tehdä itsensä (veneensä) mahdollisimman näkyväksi avomerellä, sekä tähystää resurssien mukaan muita. Näillä ollaan rannikon tuntumassa pärjäilty mutta aavalla on tietysti muut seikat, esim. rahtilaivat otettava huomioon.

Skönelle kirjoitti:

polttimot/kulkuvalot veneessä, että sikäli ei tarvetta LED tai muihin kikkailuihin. Vielä tuosta ajasta, viikko on vain suuntaa antava aikataulu, varmasti mahdollista venyttää sitä jos/kun reissuun menee enemmän aikaa. Varmasti kannattaa tehdä itsensä (veneensä) mahdollisimman näkyväksi avomerellä, sekä tähystää resurssien mukaan muita. Näillä ollaan rannikon tuntumassa pärjäilty mutta aavalla on tietysti muut seikat, esim. rahtilaivat otettava huomioon.

Lue lisää

Avomerireissua suunnitellessasi sinunkin kannattaa uusia toppivalosi polttimo. 18 kandelan polttimo maksaa alle 10 euroa. Hehkuvalo-polttimot eivät ole ikuisia ja topin tricolorin polttimo on aika hankala vaihtaa reissun aikana (ainakaan omassa veneessäni ei puosuntuolista tahdo ulottua riittävän korkealle).

Jos toppivalosi on tricolorin ja ankkurivalon yhdistelmä, kannattaa ehkä harkita ankkurivalon polttimon vaihtamista LED-polttimoon. Ankkurivalossa sellainen on hyväksytty. Etuna on paitsi pieni viirankulutus, myös pitkä kestoikä ja hehkulamppua parempi tärinän kesto.

- niitäkin uusittava kirjoitti:

Avomerireissua suunnitellessasi sinunkin kannattaa uusia toppivalosi polttimo. 18 kandelan polttimo maksaa alle 10 euroa. Hehkuvalo-polttimot eivät ole ikuisia ja topin tricolorin polttimo on aika hankala vaihtaa reissun aikana (ainakaan omassa veneessäni ei puosuntuolista tahdo ulottua riittävän korkealle).

Jos toppivalosi on tricolorin ja ankkurivalon yhdistelmä, kannattaa ehkä harkita ankkurivalon polttimon vaihtamista LED-polttimoon. Ankkurivalossa sellainen on hyväksytty. Etuna on paitsi pieni viirankulutus, myös pitkä kestoikä ja hehkulamppua parempi tärinän kesto.

Lue lisää

Ei kai se nyt mikään varsinainen kustannuskysymys ole, mutta minulla kesti sama polttimo 13 v. Eikä senkään jälkeen mennyt polttimo, vaan johto maston juuresta. Päällepäin aivan ehjä johto oli pelkkää vihreää jauhoa siitä kohtaa, missä johdot tulevat maston juuresta ulos kölin päällä ja tekevät mutkan noustakseen läpivientireiälle laipion läpi. Seuraavana syksynä sitten avuliaat avustajat tönäisivät toppivalon hajalle päin septintyhjennyspumppua ja vaihtui keväällä Lopolightiin. Säröillä ne linssit nyt jo ikänsä takia olivatkin ja vaihto muutenkin harkinnassa, joten en kovin surrut.

No, polttimon vaihtoa tärkeämpänä kuitenkin pitäisin testausta keväällä ennen maston nostoa. Hapettumat lampun kannassa ovat hyvin tavallisia, eikä puhdistuksen tuloksesta voi olla varma muuten kuin kokeilemalla. Paras testi olisi pikku akku tai akkulaturi ja siihen pienet piuhanpätkät. Jos sattuu vaikka valonheittimessä olemaan pieni 6 V geeliakku lainattavaksi, toimii sekin aivan OK, tyydyttävä vain vähän himmeämpään testitulokseen.

26 kirjoitti:

Ei kai se nyt mikään varsinainen kustannuskysymys ole, mutta minulla kesti sama polttimo 13 v. Eikä senkään jälkeen mennyt polttimo, vaan johto maston juuresta. Päällepäin aivan ehjä johto oli pelkkää vihreää jauhoa siitä kohtaa, missä johdot tulevat maston juuresta ulos kölin päällä ja tekevät mutkan noustakseen läpivientireiälle laipion läpi. Seuraavana syksynä sitten avuliaat avustajat tönäisivät toppivalon hajalle päin septintyhjennyspumppua ja vaihtui keväällä Lopolightiin. Säröillä ne linssit nyt jo ikänsä takia olivatkin ja vaihto muutenkin harkinnassa, joten en kovin surrut.

No, polttimon vaihtoa tärkeämpänä kuitenkin pitäisin testausta keväällä ennen maston nostoa. Hapettumat lampun kannassa ovat hyvin tavallisia, eikä puhdistuksen tuloksesta voi olla varma muuten kuin kokeilemalla. Paras testi olisi pikku akku tai akkulaturi ja siihen pienet piuhanpätkät. Jos sattuu vaikka valonheittimessä olemaan pieni 6 V geeliakku lainattavaksi, toimii sekin aivan OK, tyydyttävä vain vähän himmeämpään testitulokseen.

Lue lisää

Hehkulankapolttimo saattaa varmaankin kestää vuosikymmeniä, jos sitä ei käytetä kuin muutama tunti kesässä. Hehkulanka kuitenkin palaa poikki, kun käyttötunteja tulee riittävästi. Itse olen joutunut vaihtamaan polttimoita, koska hehkulanka on katkennut ilmeisesti tärinän tai iskujen takia jo kauan ennen kuin käyttötuntien määrä edellyttäisi vaihtamista. Ennen Lopolightin hankkimista päädyin vaihtamaan tricolorin polttimon vuoden tai kahden välein (teen pitkiä purjehduksia vuosittain). Alakulkuvalojen polttimo on helppo vaihtaa satamassa tai vaikka veneen ollessa kulussa. Varapolttimoita kannattaa olla mukana. Minulla mikään polttimo ei ole kestänyt kymmentä vuotta. Siinä ajassa muuten kulkuvalojen muovilasikin tuppaa himmentymään ja säröilemään, mikä voi heikentää valotehoa.

Se mitä kerroit kuparijohtimien hapettumisesta, koskee veneen muitakin johtoja, myös gps:n ja vhf:n antennikaapeleita.
Mastokaapelit eivät ole ikuisia kuten eivät ole kulkuvalojen polttimonpidikkeetkään. Keulakaiteeseen kiinnitetyt kulkuvalot ovat erityisen herkkiä korroosiolle, koska ovat yhtenään alttiita suolavedelle. Itse olen suihkuttanut vaha-sprayta liitoksiin.
Niinkuin kerroit, on tietysti hyvä tsekata kulkuvalot jo ennen vesillelaskua, mutta valot kannattaa tsekata myös satamassa ennenkuin lähtee yöpurjehdukselle meren ylitykseen.

ja omat havainnot kirjoitti:

Hehkulankapolttimo saattaa varmaankin kestää vuosikymmeniä, jos sitä ei käytetä kuin muutama tunti kesässä. Hehkulanka kuitenkin palaa poikki, kun käyttötunteja tulee riittävästi. Itse olen joutunut vaihtamaan polttimoita, koska hehkulanka on katkennut ilmeisesti tärinän tai iskujen takia jo kauan ennen kuin käyttötuntien määrä edellyttäisi vaihtamista. Ennen Lopolightin hankkimista päädyin vaihtamaan tricolorin polttimon vuoden tai kahden välein (teen pitkiä purjehduksia vuosittain). Alakulkuvalojen polttimo on helppo vaihtaa satamassa tai vaikka veneen ollessa kulussa. Varapolttimoita kannattaa olla mukana. Minulla mikään polttimo ei ole kestänyt kymmentä vuotta. Siinä ajassa muuten kulkuvalojen muovilasikin tuppaa himmentymään ja säröilemään, mikä voi heikentää valotehoa.

Se mitä kerroit kuparijohtimien hapettumisesta, koskee veneen muitakin johtoja, myös gps:n ja vhf:n antennikaapeleita.
Mastokaapelit eivät ole ikuisia kuten eivät ole kulkuvalojen polttimonpidikkeetkään. Keulakaiteeseen kiinnitetyt kulkuvalot ovat erityisen herkkiä korroosiolle, koska ovat yhtenään alttiita suolavedelle. Itse olen suihkuttanut vaha-sprayta liitoksiin.
Niinkuin kerroit, on tietysti hyvä tsekata kulkuvalot jo ennen vesillelaskua, mutta valot kannattaa tsekata myös satamassa ennenkuin lähtee yöpurjehdukselle meren ylitykseen.

Lue lisää

Mastokaapelit eivät valitettavasti ole ikuisia. Tavallinen pvc-vaippa ei ole täysin vesitiivistä ja vuosien kuluessa sinne alimpaan pisteeseen pääsee vettä, vaikka molemmat päät kuivilla olisivatkin. Kaapelien vaihtaminen on kuitenkin vähäistä suurempi operaatio ainakin tavallisimmassa tapauksessa, eli Seldenin mastossa. Johdothan menevät mukavasti omassa urassaan, mutta kannen kohdalla on kittaus. Uusiessani vhf:n antennikaapelin en vanhaa saanut pois muutoin kuin jatkamalla uraan sopivaa poranterää parimetriseksi. Samalla tietysti yhtä uusiessa uusii kaikki samassa urassa menevät, jos ne on pitänyt poranterällä kaivaa pois.

Yöpurjehdus kuuluu normaaleihin asioihin ja polttimoille käyttötuntejakin kertyy. Ilmesisesti olosuhteet topissa vaihtelevat paljon mastosta toiseen, jos vaihtoajat noinkin paljon vaihtelevat. Oma toppi on kyllä aika notkea ja taipuilee iloisesti. Ehkäpä siellä kiihtyvyydet sitten ovat hieman pienempiä. Aika ajoin saa kyllä toppikin merivesikasteen, vaikka ei sitä hevin uskoisi.

- niitäkin uusittava kirjoitti:

Avomerireissua suunnitellessasi sinunkin kannattaa uusia toppivalosi polttimo. 18 kandelan polttimo maksaa alle 10 euroa. Hehkuvalo-polttimot eivät ole ikuisia ja topin tricolorin polttimo on aika hankala vaihtaa reissun aikana (ainakaan omassa veneessäni ei puosuntuolista tahdo ulottua riittävän korkealle).

Jos toppivalosi on tricolorin ja ankkurivalon yhdistelmä, kannattaa ehkä harkita ankkurivalon polttimon vaihtamista LED-polttimoon. Ankkurivalossa sellainen on hyväksytty. Etuna on paitsi pieni viirankulutus, myös pitkä kestoikä ja hehkulamppua parempi tärinän kesto.

Lue lisää

Meriteiden säännöissä on paitsi kulkuvalkojen käytöstä, myös säännöt niiltä vaadittavasta valovoimasta.
Ainakin omassa "meriteiden säännöt"-vihkosessani on myös taulukko valon näkyvyydestä eli optisesta kantomatkasta. Sen mukaan 12 kandelan valovoimainen polttimo näkyisi 3 mpk, mutta 4 mpk:n kantomatkaan tarvittaisiin peräti 27 kandelaa. Tämä näkyvyys oli silloin kun ilmastollinen läpäisykyky on 0,8, mikä vastaa n. 13 mpk:n metereologista näkyvyyttä.
Tricolorin normaalin 18 kandelan polttimon valovoiman pitäisi siis näkyä reilut 3 mpk, jos näkyvyys on "normaali". (Viestiketjussa aikaisemmin joku väitti optiseksi kantomatkaksi peräti 9 mpk. Ei todellakaan kannata uskoa laivojen näkevän omaa venettä niin kaukaa).
Jokainen on varmaan huomannut, että merellä pu tai vi ei erotu yhtä hyvin kuin kulkuvalon valk sektori.
Otetaan järki mukaan merelle, ei turhia riskejä!

tauko tähystyksessä kirjoitti:

" Navigointivalot sytytetään, kun näköpiirissä on laiva/muua alus kohtaavalla kurssilla. Muulloin ajellaan pimeenä/ankkurivalolla."

Jaa jaa. Minulla on eri tavat kulkuvalojen käytöstä ja myös erilainen kokemus näköhavainnoista. En tiedä yhtään painavaa syytä, miksi enää ajelisin pimeänä. Sen sijaan minulla on useita painavia syitä kulkuvalojen käyttämiseen (avomerellä purjehtiessa tricolor topissa):
- monta kertaa on sattunut tilanne, että vahtivuorossa olija on tähystänyt pääasiassa keulan suuntaan ja sivuille. Taaksepäin on tullut vilkaistua harvemmin. Niinpä muutaman kerran takaa tuleva laiva on päässyt säikäyttämään, kun se on havaittu vasta suht läheltä. Jokainen voi itse miettiä, ettei vilkaisu perään päin esim. puolen tunnin tai tunnin välein riitä. Laivan vauhti voi hyvinkin olla parinkymmenen solmun luokkaa. Voitko olla varma, että veneesi on havaittu, jos se ajaa pimeänä eikä kunnollista tutkaheijastintakaan ole nostettu?

-Kulkuvalojen sytyttäminen (jos se tehdään vain tarvittaessa, kun alusten kulkuvaloja on havaittu), voi muiden tehtävien takia unohtua. Huomio voi samaan aikaan olla keskittynyt vaikkapa reivaamiseen tms. Miksei kulkuvaloja voisi sytyttää joka kerralla illan hämärtyessä, kun merta ylitetään? Joku halusi saivarrella ettei tiedä milloin aurinko laskee ja nousee. Käytännössä sellaista kulkuvalojen ongelmaa ei ole.

-Omassa veneessäni tricolor valaisee myös Windexin. On paljon kivampi purjehtia, kun Windex näkyy (nykyisessä veneessäni ei ole tuulimittareita).

Siitä olen nimimerkki -Mika-:n kanssa samaa mieltä, että tricolorin puuttuessa voi avomerellä käyttää vaikka topin ankkurivaloa. Sekin on parempi kuin ajaleminen kokonaan pimeänä. Purkkarin kannen tason kulkuvalot eivät yleensä näy kovin hyvin.
En ymmärrä kulkuvalojen kanssa pihtaamista. Jos akku on huono, eikö koneen voi käynnistää lataamaan esim. puoleksi tunniksi illalla ja uudelleen aamulla, kun kulkuvalot on taas sammutettu?

Lue lisää

Tulkitsit ehkä minun kommenttini saivarteluksi siitä, ettei tiedä koska aurinko nousee ja laskee. Minustakaan sellaista ongelmaa ei ole. Kulkuvalot sytytetään silloin kun on syytä epäillä niiden näkyvän paremmin kuin purjeiden, eikä kellon ja almanakan perusteella. Omasta mielestäni saivartelua oli vaatia noudattamaan pilkulleen sääntöjä koskien auringon nousua ja laskua. Suomen keskikesässä todellista tarvetta kirkkaalla ilmalla on aika vähän auringon ollessa koko ajan vain hiukan horisontin alapuolella. Toisinaan paksujen pilvien roikkuessa matalalla tarve on taas selvästi pidempi kuin allakasta katsottu.

Windexin jääminen pimentoon toppivalolta oli muuten ainoa Lopolightin huono puoli. Hajavaloa siinä on ehkä vähemmän kuin vanhassa tricolorissa, mutta ennen kaikkea kaluste on oleellisesti matalampi kuin perinteinen. Joskus olen erikseen kiillottanut pellinpalan heijastamaan valoa windexille, se toimi hyvin. Ehkäpä nyt pitäisi lisätä yksi pienitehoinen valkoinen led sinne Lopolightin päälle.

ja polttimon teho kirjoitti:

Meriteiden säännöissä on paitsi kulkuvalkojen käytöstä, myös säännöt niiltä vaadittavasta valovoimasta.
Ainakin omassa "meriteiden säännöt"-vihkosessani on myös taulukko valon näkyvyydestä eli optisesta kantomatkasta. Sen mukaan 12 kandelan valovoimainen polttimo näkyisi 3 mpk, mutta 4 mpk:n kantomatkaan tarvittaisiin peräti 27 kandelaa. Tämä näkyvyys oli silloin kun ilmastollinen läpäisykyky on 0,8, mikä vastaa n. 13 mpk:n metereologista näkyvyyttä.
Tricolorin normaalin 18 kandelan polttimon valovoiman pitäisi siis näkyä reilut 3 mpk, jos näkyvyys on "normaali". (Viestiketjussa aikaisemmin joku väitti optiseksi kantomatkaksi peräti 9 mpk. Ei todellakaan kannata uskoa laivojen näkevän omaa venettä niin kaukaa).
Jokainen on varmaan huomannut, että merellä pu tai vi ei erotu yhtä hyvin kuin kulkuvalon valk sektori.
Otetaan järki mukaan merelle, ei turhia riskejä!

Lue lisää

kuitenkin, että valojakin tärkeämpää avomerellä on kunnon tutkaheijastimet.

Matkapurjehtija kirjoitti:

kuitenkin, että valojakin tärkeämpää avomerellä on kunnon tutkaheijastimet.

eivät saaneet kovin mairittelevaa arviota tuossa Ouzon tapauksessa, johon linkki esitettiin.

Ehkä "kunnon tutkaheijastimet" ovatkin jotain muuta?

4+2 kirjoitti:

eivät saaneet kovin mairittelevaa arviota tuossa Ouzon tapauksessa, johon linkki esitettiin.

Ehkä "kunnon tutkaheijastimet" ovatkin jotain muuta?

no pari pointtia Ouzon tapauksesta:
-kirkas tyyni yö, vanha ruotsinlaiva muutti kurssia ja ajoi purjeveneen takaa päälle johtaen kuolonuhreihin - ehkäpä purjeveneilijät eivät tähystäneet taaksepäin, tai vaikka tähystivätkin eivät tiedostaneet laivan suunnanmuutosta
-ei varmuutta oliko purjeveneen kulkuvalot päällä, todennäköisesti kulkuvalojen lasien valonläpäisy iän mukana heikentynyt
-tutkaheijastin ei välttämättä auta jos laivan ARPA hälytin ei saa lukitusta siihen
-vesipainelaukaisemella toimiva paukkulautta ja epirb puuttuivat purjeveneestä, nämä olisivat luultavasti pelastaneet purjehtijat, samoin parempi radiopuhelinvarustus
-matkustajalaivan toiminta lähes rikollista, huomasivat viime hetkellä ajavansa mahdollisesti päälle muuta eivät halunneet kääntää laivaa kunnolla etteivät laiva keinahtaisi. Puolittaisen väistön jälkeen eivät vaivautuneet kunnolla tarkistamaan selviytyikö purjevene tilanteesta

14 kirjoitti:

no pari pointtia Ouzon tapauksesta:
-kirkas tyyni yö, vanha ruotsinlaiva muutti kurssia ja ajoi purjeveneen takaa päälle johtaen kuolonuhreihin - ehkäpä purjeveneilijät eivät tähystäneet taaksepäin, tai vaikka tähystivätkin eivät tiedostaneet laivan suunnanmuutosta
-ei varmuutta oliko purjeveneen kulkuvalot päällä, todennäköisesti kulkuvalojen lasien valonläpäisy iän mukana heikentynyt
-tutkaheijastin ei välttämättä auta jos laivan ARPA hälytin ei saa lukitusta siihen
-vesipainelaukaisemella toimiva paukkulautta ja epirb puuttuivat purjeveneestä, nämä olisivat luultavasti pelastaneet purjehtijat, samoin parempi radiopuhelinvarustus
-matkustajalaivan toiminta lähes rikollista, huomasivat viime hetkellä ajavansa mahdollisesti päälle muuta eivät halunneet kääntää laivaa kunnolla etteivät laiva keinahtaisi. Puolittaisen väistön jälkeen eivät vaivautuneet kunnolla tarkistamaan selviytyikö purjevene tilanteesta

Lue lisää

no siis ruotsinlaiva ajoi purjeveneen päälle vaikka veneessä oli kulkuvalot päällä. Yrittivät laivalla sentään väistää mutta väistö taisi epäonnistua kun valot olivat niin himmeät.

Tämän palstan gurujen mukaan kulkuvaloja ei tarvita olleenkaan - no - Darwin awardsejahan jaetaan vuosittain

..lisään vielä, että onko joku suihku kolikoolla vai ilman, ei liene kynnyskysymys. Minä olen havainnut, että jopa syrjän ulkopuolella on ollut vettä yli tarpeen, senku ämpärillä ammentaa.

Kaikkea sitä..

.. .. kirjoitti:

..lisään vielä, että onko joku suihku kolikoolla vai ilman, ei liene kynnyskysymys. Minä olen havainnut, että jopa syrjän ulkopuolella on ollut vettä yli tarpeen, senku ämpärillä ammentaa.

Kaikkea sitä..

Lue lisää

Juu ei katsos kun tää on niin vaikeeta! Ja jos ei ole niin ainakin siitä tehdään vaikeeta!
Ja besservisserit saa taas loistaa, jos ei muuta niin omalla erinomaisella asiantuntemuksellaan kulkuvalojen käytön todistettavalla tarpeettomuudella.

Eipäs juupas eipä juupas...

Hemmetin pässit.