Siis lyhykäisyydessään miehen perhe on kohdellut mua yhdessäolomme ajan eli kymmenen vuotta tosi huonosti, mieskin myöntää tämän ja syy on se että en ole tarpeeksi hieno. No, mielestäni miehen tehtävä ois puolustaa minua perheettään vastaan koska olen hänen vaimonsa ja lastensa äiti. Tätä hän ei kuitenkaan halua tehdä ettei mene välit perheeseen. No, miehen mielestä meidän pitäis aloittaa alusta jne. mutta en mä voi sitä enää rakastaa, tunteet on kerta kaikkiaan kuolleet. Helppo ois lähteä jos ei ois lapsia, mutta niitä nyt on. On vaan ihan tyhjä olo, mutta en kai mä voi kymmeniks vuosiks tähänkään jäädä roikkumaan. Mua arvostava tosi rakkaus ehkä odottaa jossain.
Ero kai on edessä
...
2618
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
naimisissa ? Miehen vai miehen suvun kanssa ? Onko sulla oma elämä ? Onko vahvakin ? Eläppä omaa elämää ja eläkä kiinnitä miehen sukuun MITÄÄN huomiota, muutama kuukausi niin huomaat että sinä olet vahvoilla ! Alkavat kyselemään "mites tää pitäs tehdä", jos mies ei tästä ymmärrä....heitä pihalle.
MITÄÄN huomiota on että et arvostele, et kehu, et kertakaikkiaan noteeraa vaikka mitä tulis vastaan, älä provosoidu ! Homma hoituu helposti....jos mies ei käsitä, älä jää suremaan, elä omaa elämää !
Älä suostu keskustelemaan miehen suvusta millään tasolla, sitä ei kertakaikkiaan ole olemassa ! Näin se vaan menee, "suvun pojat pitää repäistä irti", ehkä siitä sitten jotain tulee, ehkä ei......jää nähtäväksi.
Noh* sä vain odotat arvostavaa rakkautta....voisit tehdä itsekkin jotain, vai oletko jo täydellinen ?
Raamatussa on hyvä ohje tällaisesta tilanteesta joka on aika yleinen varsinkin etelän maissa. "Siksi mies jätäköön isänsä ja äitinsä ja liittyköön vaimoonsa ja heistä tulkoon yksi liha" suurinpiirtein vapaasti muistettuna. Eli jos jommalla kummalla on liian tiivis suhde lapsuuden perheeseensä niin että tuo suhde tulee avioliiton väliin on tilanne väärin. Miehen tulisi nimenomaan pystyä seisomaan vaimonsa rinnalla ja tarvittaessa puolustaa tätä, hyökkäämällä vaimon kimppuun suku hyökkää samalla myös miehen kimppuun. Mies ja vaimo ovat tavallaan yksi ja sama.
En usko etteikö miehesi sinua rakasta mutta hänellä on ehkä tiivis suhde perheeseensä ja hän ei halua loukata heitä. Mutta hän ei ymmärrä kuinka se loukkaa sinua. Miehesi on ikäänkuin kahden tulen välissä, pattitilanteessa. Siinä ei auta että hänet pakottaa valitsemaan puolensa, vaan olisi hyvä että hän voisi nähdä kuinka tärkeä asia on sinulle ja kuinka hän voisi tukea sinua niin ettet kokisi olevasi altavastaaja. Ja hänen pitäisi pystyä tehdä rajat perheelleen mitä he voivat sanoa ja tehdä sinua kohtaan. Jos muu ei auta niin hän voisi vaikka ottaa hetkeksi aikalisää perheeestään mikäli tilanne ei rauhoitu.
Yrittäkää löytää sopu yhdessä.