KAHVIPIRTTI 40 / 2010

ja heti aamulla sappi kiehahti, olin nimittäin kirjoittanut pitkän viestin ja lähetin, päivitykset päällä, minne taas menikään.
Se kopiointi unohtui.

Yritetään uusiksi, sää menee pilvisen puolelle, lämpöä liki kolmetoista astetta, tuuli jatkaa uniaan.
Vettä on luvattu täksi päiväksi.
Aili, Aila onnittelut teille. Aili on lappalaista perua ja Aila on muunnos siitä. Karjalassa nimet merkitsevät "kipua ja tuskaa".

Tässä olen tätä aamupäivää aloitellut niska jäykkänä, sain eilen kintaan mallin, sitä virkkasin, miten lienen käköttänyt, kun niskaan otti.
No olen venytellyt ja virutellut ja alkaa taas notkistua.
Tossun mallin löysin kesällä niitä pari paria virkkasin, saivat kivan vastaanoton kerhossa ja nyt myyntiin niitä muutamia virkkaamme.
Aina noita kivoja malleja löytyy kavereilta, lehdistä ei paljon apua, kun ovat mitä hullumman näköisiä mallit neuloenkin.
Muoti on nyt mennyt aivan höpsöksi, kerrosta kerroksen päälle.

Muodista kun puhun kerron miten kävi kaupassa, kun menin ostoksia takaisin viemään tai vaihtamaan.
Kiertelin ja katselin, myyjä tuli avuksi, siinä sitten mietittiin mikä olisi minun vaatteeni.
Eipä se helppoa ole, kun on tälläinen epäsuhtainen, lyhyt ja leveä.
Vaatetta kannettiin sovitukseen, minä vaan päätä pyöritin, myyjä rukka sitkeästi yritti.
Lopulta saivat kokeilemaan uudelleen sitä aiemmin ostamaani, siihen varastosta etsittiin uudet housut ja lopputulos olikin aivan siedettävä.
Liehukepuserossa sitten liitelen, kun etelään matkaan, tuskin sitä kukaan huomioi, itsellä vaan vähän sellainen olo, että ehkä ei ihan arkisena kulje.
Inhoan sydameni pohjasta vaatteinen ja kenkien valintaa, kun mikään ei istu, ketäpäs syyttelisin, geenejä vai omaa saamattomuuttani.
Ruoka hyvin maistuu ja miksipä kiusaisin itseäni nälässä enää näillä kymmenillä, terveys on hyvä, kai se elämän loppuun vie.
Silti aina väliin tulee nämä pakolliset tilanteet, vaatteet päällä joudun kulkemaan, vaikka aina ei niin sopivia olekkaan, onneksi olen vaatimaton ihmisenä, en mitään ihmeellistä kaipaa.
Puolusteluja, niinpä niin, mutta voisin kuvitella itseäni laihana tämän nykyisen olotilani jälkeen, eipä näkymä houkuttele, nahkat roikkuisi ja rypyt syvenisivät, joten oleppas nyt ihan hiljaa ja tyydy osaasi SkillaN;)

Aloittelin vaatteiden inventoinnin, vievät tuonne naapuriin vaatetta ja lupasin kassin minäkin, hyviä heräte ostoksia on kaapit pullollaan, niistä ilolla luovun.
Tulee tilaa ja ei kuitenkaan ihan turhaan euroni ole menneet, jos ne jollekin kelpaa ja sopii.
Meinasin verhojen vaihtoon ruveta, mutta maltan nyt vielä, tuo silmä ei oikein terveeltä vielä tunnu, ehkä on syytä varoa lääkärin käyntiin asti.

Tulkaa nyt kertomaan , oisko ongelmia minkään asian suhteen, vai löytyykö vaatteet kaupasta suosiolla, tai istuuko kenkä helpolla jalkaan, kai nyt jotain ongelmaa kaikilla, vai eikö?
Iloista päivää kaikesta huolimatta, kyllä tämä tästä taas sujuu.

SkillaN kirjoitti:

ja heti aamulla sappi kiehahti, olin nimittäin kirjoittanut pitkän viestin ja lähetin, päivitykset päällä, minne taas menikään.
Se kopiointi unohtui.

Yritetään uusiksi, sää menee pilvisen puolelle, lämpöä liki kolmetoista astetta, tuuli jatkaa uniaan.
Vettä on luvattu täksi päiväksi.
Aili, Aila onnittelut teille. Aili on lappalaista perua ja Aila on muunnos siitä. Karjalassa nimet merkitsevät "kipua ja tuskaa".

Tässä olen tätä aamupäivää aloitellut niska jäykkänä, sain eilen kintaan mallin, sitä virkkasin, miten lienen käköttänyt, kun niskaan otti.
No olen venytellyt ja virutellut ja alkaa taas notkistua.
Tossun mallin löysin kesällä niitä pari paria virkkasin, saivat kivan vastaanoton kerhossa ja nyt myyntiin niitä muutamia virkkaamme.
Aina noita kivoja malleja löytyy kavereilta, lehdistä ei paljon apua, kun ovat mitä hullumman näköisiä mallit neuloenkin.
Muoti on nyt mennyt aivan höpsöksi, kerrosta kerroksen päälle.

Muodista kun puhun kerron miten kävi kaupassa, kun menin ostoksia takaisin viemään tai vaihtamaan.
Kiertelin ja katselin, myyjä tuli avuksi, siinä sitten mietittiin mikä olisi minun vaatteeni.
Eipä se helppoa ole, kun on tälläinen epäsuhtainen, lyhyt ja leveä.
Vaatetta kannettiin sovitukseen, minä vaan päätä pyöritin, myyjä rukka sitkeästi yritti.
Lopulta saivat kokeilemaan uudelleen sitä aiemmin ostamaani, siihen varastosta etsittiin uudet housut ja lopputulos olikin aivan siedettävä.
Liehukepuserossa sitten liitelen, kun etelään matkaan, tuskin sitä kukaan huomioi, itsellä vaan vähän sellainen olo, että ehkä ei ihan arkisena kulje.
Inhoan sydameni pohjasta vaatteinen ja kenkien valintaa, kun mikään ei istu, ketäpäs syyttelisin, geenejä vai omaa saamattomuuttani.
Ruoka hyvin maistuu ja miksipä kiusaisin itseäni nälässä enää näillä kymmenillä, terveys on hyvä, kai se elämän loppuun vie.
Silti aina väliin tulee nämä pakolliset tilanteet, vaatteet päällä joudun kulkemaan, vaikka aina ei niin sopivia olekkaan, onneksi olen vaatimaton ihmisenä, en mitään ihmeellistä kaipaa.
Puolusteluja, niinpä niin, mutta voisin kuvitella itseäni laihana tämän nykyisen olotilani jälkeen, eipä näkymä houkuttele, nahkat roikkuisi ja rypyt syvenisivät, joten oleppas nyt ihan hiljaa ja tyydy osaasi SkillaN;)

Aloittelin vaatteiden inventoinnin, vievät tuonne naapuriin vaatetta ja lupasin kassin minäkin, hyviä heräte ostoksia on kaapit pullollaan, niistä ilolla luovun.
Tulee tilaa ja ei kuitenkaan ihan turhaan euroni ole menneet, jos ne jollekin kelpaa ja sopii.
Meinasin verhojen vaihtoon ruveta, mutta maltan nyt vielä, tuo silmä ei oikein terveeltä vielä tunnu, ehkä on syytä varoa lääkärin käyntiin asti.

Tulkaa nyt kertomaan , oisko ongelmia minkään asian suhteen, vai löytyykö vaatteet kaupasta suosiolla, tai istuuko kenkä helpolla jalkaan, kai nyt jotain ongelmaa kaikilla, vai eikö?
Iloista päivää kaikesta huolimatta, kyllä tämä tästä taas sujuu.

Lue lisää

Hyvää aamupäivää . Olet Skilla taasen saanut tämän Kahvipirtin 40v juhliin Tai kertojahan ne on. Mutta saavutus sinällään,en ole mitään keskustelulinkkiä tavannut joka olisi ollut näin pitkä ---ONNEA !.

Niistä vaatteista kyselet ,minä saan kokoni puolesta kyllä ,mutta täälä on hyvä laatuset ja minun makuuni hakusessa. En ole nykyään ostanutkaan mitään ,mitä nyt pitkiä housuja . Mutta leningit ovat vanhoja .
Kengät onkin sitten vaikeeta saada ,kun jalka on tullut niin "vaativaiseksi" korko on oltava matala ja lesti sopiva.
Nyt tulenkin Helsinkiin Silakka markkinoille 3p lokakuuta--Ja on muistettava hakea ne ALLIT --täällä oli Rustassa kanssa saman mallisia aamutossuja ,mutta laatu olikin sitten aivan eri luokkaa --oli piraatti tuoteita .Tai ei kylläkään samalla nimellä.
Meitä on taasen iso porukka Ruotsin Suomalaisia eläkeläisiä Hurvittelemassa.
Ne Rullatuoli ihmiset ovat poistuneet ,ja kaikki olemme jotenkin hyviä jaloistamme. Ikää kyllä on jo lähenpänä 80 kun 70 vuotta.
Syksy toiminnat ovat alkaneet meidän kerhossa ,ja ensimmäisellä kertaa oli 16 ja Jerrycottoni ,sinne saa ottaa koirankin.
Hyvää terveyttä ja iloista mieltä sinne Suomen eläkeläisille toivoo ullamirjami.

ullamirjami kirjoitti:

Hyvää aamupäivää . Olet Skilla taasen saanut tämän Kahvipirtin 40v juhliin Tai kertojahan ne on. Mutta saavutus sinällään,en ole mitään keskustelulinkkiä tavannut joka olisi ollut näin pitkä ---ONNEA !.

Niistä vaatteista kyselet ,minä saan kokoni puolesta kyllä ,mutta täälä on hyvä laatuset ja minun makuuni hakusessa. En ole nykyään ostanutkaan mitään ,mitä nyt pitkiä housuja . Mutta leningit ovat vanhoja .
Kengät onkin sitten vaikeeta saada ,kun jalka on tullut niin "vaativaiseksi" korko on oltava matala ja lesti sopiva.
Nyt tulenkin Helsinkiin Silakka markkinoille 3p lokakuuta--Ja on muistettava hakea ne ALLIT --täällä oli Rustassa kanssa saman mallisia aamutossuja ,mutta laatu olikin sitten aivan eri luokkaa --oli piraatti tuoteita .Tai ei kylläkään samalla nimellä.
Meitä on taasen iso porukka Ruotsin Suomalaisia eläkeläisiä Hurvittelemassa.
Ne Rullatuoli ihmiset ovat poistuneet ,ja kaikki olemme jotenkin hyviä jaloistamme. Ikää kyllä on jo lähenpänä 80 kun 70 vuotta.
Syksy toiminnat ovat alkaneet meidän kerhossa ,ja ensimmäisellä kertaa oli 16 ja Jerrycottoni ,sinne saa ottaa koirankin.
Hyvää terveyttä ja iloista mieltä sinne Suomen eläkeläisille toivoo ullamirjami.

Lue lisää

kuten huomasitkin ullamirjami;)
Taitaisi niitä pirttejä olla jo neljäsataakin, jos alusta olisi numeron perään laittanut, ei ole tullut laskettua, paljon kuitenkin kohta viiteen vuoteen mahtuu.

Teillä on varmaan kiva tavata eläkeläisjärjestössä, sillä onhan se yhteenkuuluvaisuus kotimaan kautta tärkeä juttu.
Hyvin olet tainnut ruotsissa viihtyä, näin olen ymmärtänyt ja mikäs kun on kiva Jerry koira seurana.

Sain siivottua ja omenapiirakka odottaa hetkeä millon kahvi seuraksi tulee, olisikin korkea aika keittää, ettei jää iltaan, uni menee, meniskohän, en tiedä, kun yleensä en kahvia illalla juo.

Niin, kyllä on korkokengät saanut unohtua, hyvä että matalilla löntystelen, ovat muuten aika kapeita nuo lestit, saisivat tehdä siroja leveällä lestillä myös meille jalkavaivaisille.

Tervetuloa kotomaahan, silakka markkinoita ei ole tullut käytyä, kun ne sirllä etelässä ovat, muikkuja ja kuhia täällä savon puolella, ahvenen lisäksi.
Ostan kyllä joskus silakoitakin, kun uskon tuoreita olevan ja hyvät pihvit niistä saakin.

Nyt se kahvi keittämään, saa maistaa onnistuiko piirakka, hyvää jatkoa sinulle ja Jerrylle.

Jestas, kun täällä on nättiä! Että emäntämme muilta kiireiltään ennättää vielä pirtinkin uudistaa!
Mistä ihmeestä sellaista dopingainetta saa, että kaiken jaksaa ja ehtii? Onko se sitä samaa taikajuomaa, josta Asterixin kaveri sai ylenmääräiset voimat pudottuaan lapsena taikajuomapataan?

Kun tämä nyt on tällainen ruskapirtti, toin tullessani tiikerikakun, jossa oikeastaan on ruskan värit.
Luonnossa ei vielä ruskaa näy ainakaan täällä meilläpäin. Toivottavasti saamme oikein upean ruskan. Silloin syksy olisi mieltä piristävä ja ravistelisi tällaisen saamattomankin olennon reippaammaksi, ja syystuuli puhaltaisi aivoista pölyt ja hämähäkinseitit.

Pellolla nauraa harakka minun ajatuksilleni, vaan minäpä näytän sille, ettei kaikki ole utopiaa: menen silittämään! Ja just eikä viidestoista päivä!

Terve!

Venlastiina kirjoitti:

Jestas, kun täällä on nättiä! Että emäntämme muilta kiireiltään ennättää vielä pirtinkin uudistaa!
Mistä ihmeestä sellaista dopingainetta saa, että kaiken jaksaa ja ehtii? Onko se sitä samaa taikajuomaa, josta Asterixin kaveri sai ylenmääräiset voimat pudottuaan lapsena taikajuomapataan?

Kun tämä nyt on tällainen ruskapirtti, toin tullessani tiikerikakun, jossa oikeastaan on ruskan värit.
Luonnossa ei vielä ruskaa näy ainakaan täällä meilläpäin. Toivottavasti saamme oikein upean ruskan. Silloin syksy olisi mieltä piristävä ja ravistelisi tällaisen saamattomankin olennon reippaammaksi, ja syystuuli puhaltaisi aivoista pölyt ja hämähäkinseitit.

Pellolla nauraa harakka minun ajatuksilleni, vaan minäpä näytän sille, ettei kaikki ole utopiaa: menen silittämään! Ja just eikä viidestoista päivä!

Terve!

Lue lisää

olen viettänyt ulkona leikaten kesän kukkakasvustoja ja kärräten naatteja kompostiin. Poikkesin Skillan pirtissä ja ihastelin tunnelmaa siellä. Kahvikupponen maistui hyvältä ja kakustakin otin palasen, aivan ihanaa kakkua!
No, nyt olen taas virkeä jatkamaan ulkona hommaani. Ajattelin että saan kukkapenkit siistittyä ennen pimeän tuloa.
Kiitos kahvista ja siitä että sain poiketa kylässä!

pihatarhuri kirjoitti:

olen viettänyt ulkona leikaten kesän kukkakasvustoja ja kärräten naatteja kompostiin. Poikkesin Skillan pirtissä ja ihastelin tunnelmaa siellä. Kahvikupponen maistui hyvältä ja kakustakin otin palasen, aivan ihanaa kakkua!
No, nyt olen taas virkeä jatkamaan ulkona hommaani. Ajattelin että saan kukkapenkit siistittyä ennen pimeän tuloa.
Kiitos kahvista ja siitä että sain poiketa kylässä!

Lue lisää

Olisi minullakin ihan riittämiin, mutta en ole tänäänkään vielä alkuun päässyt. Pikkupuuhia sisällä, ja vieraitakin taas piipahteli, niin en ole saanut itseäni sinne hommiin. Mutta kait tässä tätä syksyä vielä on, ja kun pakkanen käy, niin hennoo paremmin leikkauksia tehdä.
Ja kun säilömiset alkaa olla hyvällä tolalla, niin aikaakin jää paremmin. Minulla on selvä syksyn merkki, että otan kutimen käteeni.Nyt jo otin. Kesällä en koskaan kudo, mutta talvella sitäkin enemmän. Hukkuisin sukkiin, ja lapasiin jos noita suoramyyntiliikkeitä ei olisi olemassa. Mutta ne myyvät varsinkin Joulun aikaan hyvin.
Skillan kertoi kaupassa hiplaavansa lankakeriä. Minulla on ihan sama tauti. Talvella minäkin seisoskelen mielelläni lankahyllyjä ihailemassa, ja hypistelemässä. Ja paljon katselen täältä koneeltakin käsityösivuja, ja blogeja. Joku ihme niissä kiehtoo. Kai se joku mummotauti on . Mummothan aina kuvataan kiikkutuolissa juovikaista sukkaa kutomassa.
Puolukatkin muuten alkaa olla keräyskunnossa täällä meilläpäin. Isäntä jo kolme sangollista haki, ihan olivat punaisia, valiten kuitenkin oli kerännyt. Nyt täytyy ne vain puhdistaa, ja alkuviikosta ne matkaavat Helsinkiin, yhdelle huonojalkaiselle, joka ei enää pääse metsään.
Herkkutattejakin on jo löytynyt, parikertaa olen paistanut, ja herkutellut ihan yksin, kun meillä ei muut syö sieniä, paitsi silloin kun olen ne hyvin naamioinut. Ja minähän olen naamioimisen mestari! Sitä oppii!
Sellaista runsauden aikaa tämä syksy!
Lopetan taas tämän tyhjän loruilun tällä kertaa! Mukavat illanjatkot kaikille!

marja-liisa41 kirjoitti:

Olisi minullakin ihan riittämiin, mutta en ole tänäänkään vielä alkuun päässyt. Pikkupuuhia sisällä, ja vieraitakin taas piipahteli, niin en ole saanut itseäni sinne hommiin. Mutta kait tässä tätä syksyä vielä on, ja kun pakkanen käy, niin hennoo paremmin leikkauksia tehdä.
Ja kun säilömiset alkaa olla hyvällä tolalla, niin aikaakin jää paremmin. Minulla on selvä syksyn merkki, että otan kutimen käteeni.Nyt jo otin. Kesällä en koskaan kudo, mutta talvella sitäkin enemmän. Hukkuisin sukkiin, ja lapasiin jos noita suoramyyntiliikkeitä ei olisi olemassa. Mutta ne myyvät varsinkin Joulun aikaan hyvin.
Skillan kertoi kaupassa hiplaavansa lankakeriä. Minulla on ihan sama tauti. Talvella minäkin seisoskelen mielelläni lankahyllyjä ihailemassa, ja hypistelemässä. Ja paljon katselen täältä koneeltakin käsityösivuja, ja blogeja. Joku ihme niissä kiehtoo. Kai se joku mummotauti on . Mummothan aina kuvataan kiikkutuolissa juovikaista sukkaa kutomassa.
Puolukatkin muuten alkaa olla keräyskunnossa täällä meilläpäin. Isäntä jo kolme sangollista haki, ihan olivat punaisia, valiten kuitenkin oli kerännyt. Nyt täytyy ne vain puhdistaa, ja alkuviikosta ne matkaavat Helsinkiin, yhdelle huonojalkaiselle, joka ei enää pääse metsään.
Herkkutattejakin on jo löytynyt, parikertaa olen paistanut, ja herkutellut ihan yksin, kun meillä ei muut syö sieniä, paitsi silloin kun olen ne hyvin naamioinut. Ja minähän olen naamioimisen mestari! Sitä oppii!
Sellaista runsauden aikaa tämä syksy!
Lopetan taas tämän tyhjän loruilun tällä kertaa! Mukavat illanjatkot kaikille!

Lue lisää

taas uuden viikkon alkuun, kauniina näyttää ainakin tämä aamu, taivas melko kirkas, aurinko jo korkealla. lämpöä vielä yhdeksän astetta, halla ei siis näissä maisemissa vielä liiku.

Tänään juhlijoina ovat Eemil ja Eemali.
Eemil merkitsee latinan kielessä "ystävällinen".
Ranskassa sama sana merkitsee "miellyttävä", Eemali on sitten suomalainen muunnos.
Eemelistä tulee mieleen Vaahteramäen Eemeli, siinäpä ehtivä poika;)

Eipä ole tyhjää loruilua Marja. Liisa nuo juttusi, mukava on lukea ja vähän kateellisena kuulla noita miehesi marja ja sieni reissuja.
No sen suu napsaa, jonka kenkä kapsaa, kai jotenkin tuo ahkeruuden kuvaaminen noin menee;)
Olen huomannut, että marjat ei pihalla sankkoon tule, ei sienetkään, olisi vaan kuljettava.
Minun kohdalla se on vaan niin, että vaikka kuinka pienelle alueelle menen, osaan eksyä, aina olisi kaveri mukana oltava, olen siis erittäin huono metsässä liikkuja, suuntavaistot puuttuu ja jalat kompuroivat.
Ahkeria olette molemmat;)

Pihatarhuri, mukava että tulit pirttiin, ilo on meidän puolella, voi voi, kun minullakin olisi ne kukkapenkkien siivoaminen, mutta jäänekö tänä syksynä tekemättä, riippuu tietenki syksyn pituudestta.
Voi olla että vielä ehdin ennen lumentuloa minäkin kukkasteni kimppuun, nyt kumminkin koetan pois sysyä muutaman viikon.

Voin vain kuvitella sitä harmistumista, minkä koit Satu sen mustikkakipon kanssa, toivottavasti ei jälkiä jäänyt mattoon eikä housuihin.
Onhan niitä hyviä tahran poisto aineita ja ihmettelin kun jonkun lehden mukana sain pari liuskaa sellaista kudosta jotka pannaan pyykin sekaan, vievät värit, eikä pyykki värjäänny, vaikka kaikki yhtä aikaa koneeseen laittaa, uskomatonta.
Pitää ainakin kokeilla, eihän muuten voi uskoa;) (Siis eivät vie värejä, mutta eivät myös värjää valkoisia)

Wiiwidear, voin kuvitella koirasi pelkäämisen, muistan kun oma tipsuni vapisi aina uudenvuoden aattona, kun pauke yltyi, on se koirille aika koettelemus.

Onnea sinne Latelle ja pirttihirmulle meren taa matkatessa, älä nyt Late anna tukkaasi ihan kokonaan pois ajaa, tiedä miten tehokas neitonen hiustesi kimppuun tulee ja tulkaa reippaina takaisin.
Ai niin myöhässä ovat toivotukset, olette jo ties missä.

Nyt sitten päivän viettoon, tänään aiomme mennä kälyni luokse kylään ja samalla reissulla pistäydymme mökille, sieltä otan pelakuut parvekkeelle, pakkasten tulo voi tapahtua yllättäin.
Kehoitin kyllä tyttärentytärtä kukkia viemään omaan kellariinsa, sitten keväällä sitä kasvun ihmettä voisi ihastella ja euroja säästyisi.
Monet puuhat siellä mökillänikin, mutta delekoin niitä nuorille, auliisti lupasivat kaiken kuntoon laittaa, mukava minulle tässä kunnossa, pääsen helpolla.
Kerroin vain mitä kaikkea pitää tehdää, puitakin lupasivat kaataa, kun jäät järveen tulee, pitää vaan merkata mitä voivat kaataa.

Aloitetaan nyt viikko reippaina, toivottavsti kaikille onnistunut päivä tulee;)

SkillaN kirjoitti:

taas uuden viikkon alkuun, kauniina näyttää ainakin tämä aamu, taivas melko kirkas, aurinko jo korkealla. lämpöä vielä yhdeksän astetta, halla ei siis näissä maisemissa vielä liiku.

Tänään juhlijoina ovat Eemil ja Eemali.
Eemil merkitsee latinan kielessä "ystävällinen".
Ranskassa sama sana merkitsee "miellyttävä", Eemali on sitten suomalainen muunnos.
Eemelistä tulee mieleen Vaahteramäen Eemeli, siinäpä ehtivä poika;)

Eipä ole tyhjää loruilua Marja. Liisa nuo juttusi, mukava on lukea ja vähän kateellisena kuulla noita miehesi marja ja sieni reissuja.
No sen suu napsaa, jonka kenkä kapsaa, kai jotenkin tuo ahkeruuden kuvaaminen noin menee;)
Olen huomannut, että marjat ei pihalla sankkoon tule, ei sienetkään, olisi vaan kuljettava.
Minun kohdalla se on vaan niin, että vaikka kuinka pienelle alueelle menen, osaan eksyä, aina olisi kaveri mukana oltava, olen siis erittäin huono metsässä liikkuja, suuntavaistot puuttuu ja jalat kompuroivat.
Ahkeria olette molemmat;)

Pihatarhuri, mukava että tulit pirttiin, ilo on meidän puolella, voi voi, kun minullakin olisi ne kukkapenkkien siivoaminen, mutta jäänekö tänä syksynä tekemättä, riippuu tietenki syksyn pituudestta.
Voi olla että vielä ehdin ennen lumentuloa minäkin kukkasteni kimppuun, nyt kumminkin koetan pois sysyä muutaman viikon.

Voin vain kuvitella sitä harmistumista, minkä koit Satu sen mustikkakipon kanssa, toivottavasti ei jälkiä jäänyt mattoon eikä housuihin.
Onhan niitä hyviä tahran poisto aineita ja ihmettelin kun jonkun lehden mukana sain pari liuskaa sellaista kudosta jotka pannaan pyykin sekaan, vievät värit, eikä pyykki värjäänny, vaikka kaikki yhtä aikaa koneeseen laittaa, uskomatonta.
Pitää ainakin kokeilla, eihän muuten voi uskoa;) (Siis eivät vie värejä, mutta eivät myös värjää valkoisia)

Wiiwidear, voin kuvitella koirasi pelkäämisen, muistan kun oma tipsuni vapisi aina uudenvuoden aattona, kun pauke yltyi, on se koirille aika koettelemus.

Onnea sinne Latelle ja pirttihirmulle meren taa matkatessa, älä nyt Late anna tukkaasi ihan kokonaan pois ajaa, tiedä miten tehokas neitonen hiustesi kimppuun tulee ja tulkaa reippaina takaisin.
Ai niin myöhässä ovat toivotukset, olette jo ties missä.

Nyt sitten päivän viettoon, tänään aiomme mennä kälyni luokse kylään ja samalla reissulla pistäydymme mökille, sieltä otan pelakuut parvekkeelle, pakkasten tulo voi tapahtua yllättäin.
Kehoitin kyllä tyttärentytärtä kukkia viemään omaan kellariinsa, sitten keväällä sitä kasvun ihmettä voisi ihastella ja euroja säästyisi.
Monet puuhat siellä mökillänikin, mutta delekoin niitä nuorille, auliisti lupasivat kaiken kuntoon laittaa, mukava minulle tässä kunnossa, pääsen helpolla.
Kerroin vain mitä kaikkea pitää tehdää, puitakin lupasivat kaataa, kun jäät järveen tulee, pitää vaan merkata mitä voivat kaataa.

Aloitetaan nyt viikko reippaina, toivottavsti kaikille onnistunut päivä tulee;)

Lue lisää

huomenta päivää, mieki ehdin tännään jo näin aikasin koluumaan pirttiin, piskin kans kaäytiin reppuseläs kaupas ja koukattiin pikasesti täältä kautta. Piski ku tykkää nuuhkia pusikkoon jätetyt viestit, hää sit itte kans jättää omat viestinsä lajitovereille.
Aamupalaksi kahveen kans otin hyvvää tiikerkaakkua, vielä ol jälellä, kiitti taas, ol mukava piipahtaa kohvit juomaan.

Mukavaa aurinko päivää, lähettää hän.
wiiwidear ite.

wiiwidear kirjoitti:

huomenta päivää, mieki ehdin tännään jo näin aikasin koluumaan pirttiin, piskin kans kaäytiin reppuseläs kaupas ja koukattiin pikasesti täältä kautta. Piski ku tykkää nuuhkia pusikkoon jätetyt viestit, hää sit itte kans jättää omat viestinsä lajitovereille.
Aamupalaksi kahveen kans otin hyvvää tiikerkaakkua, vielä ol jälellä, kiitti taas, ol mukava piipahtaa kohvit juomaan.

Mukavaa aurinko päivää, lähettää hän.
wiiwidear ite.

Lue lisää

Monet kerrat minäkin olen käynyt menneinä vuosina ilta- tai aamulenkillä "sakemannin" kanssa pirtissä. Kiltisti se on odotellut puuhun sidottuna, kun emäntä on käynyt kahvit ja leivonnaiset nauttimassa, jutustelemassa ja tanssaamassakin. Olikohan se Anu, jonka poikakoira toi herkkujakin meidän neidille, nyt on jo vähän harmaata kuonossa tällä 7-vuotiaalla.

Tiikerikakkua löytyi vielä, oikein täyteläistä. Ei ole tullutkaan pitkiin sitä leivottua. Lapset sitä tykkäsivät aina leipoa, se kaakaolla maustettu taikina kun oli niin hyvää . Pienin oli sitä mieltä, että kakun voi tehdä ilman tiikeriä, suklaataikina on parasta raakana.

Omenasouvi on kuumimmillaan :soseita, hillokkeita ja mehuja, piirakoita , paistoksia...Metsään on viety peuroille ja tarjottu halukkaille. Täällä päin vain kaikilla tuntuu olevan omenia liikaakin. Jätän pirtin pöydälle ison kulhollisen kelta- ja punakaneleita, alkavat olla jo kypsiä- sekä viimeiset kauniin punervat Huvitukset. Hyvin sopii omenoiden värit ja tuoksu pirtin loppukesän väreihin. Huomennahan virallinen syyskausi alkaa, toivottavasti eivät syyssateet heti.

Ramoona* kirjoitti:

Monet kerrat minäkin olen käynyt menneinä vuosina ilta- tai aamulenkillä "sakemannin" kanssa pirtissä. Kiltisti se on odotellut puuhun sidottuna, kun emäntä on käynyt kahvit ja leivonnaiset nauttimassa, jutustelemassa ja tanssaamassakin. Olikohan se Anu, jonka poikakoira toi herkkujakin meidän neidille, nyt on jo vähän harmaata kuonossa tällä 7-vuotiaalla.

Tiikerikakkua löytyi vielä, oikein täyteläistä. Ei ole tullutkaan pitkiin sitä leivottua. Lapset sitä tykkäsivät aina leipoa, se kaakaolla maustettu taikina kun oli niin hyvää . Pienin oli sitä mieltä, että kakun voi tehdä ilman tiikeriä, suklaataikina on parasta raakana.

Omenasouvi on kuumimmillaan :soseita, hillokkeita ja mehuja, piirakoita , paistoksia...Metsään on viety peuroille ja tarjottu halukkaille. Täällä päin vain kaikilla tuntuu olevan omenia liikaakin. Jätän pirtin pöydälle ison kulhollisen kelta- ja punakaneleita, alkavat olla jo kypsiä- sekä viimeiset kauniin punervat Huvitukset. Hyvin sopii omenoiden värit ja tuoksu pirtin loppukesän väreihin. Huomennahan virallinen syyskausi alkaa, toivottavasti eivät syyssateet heti.

Lue lisää

KahviPirttiin, sellainen Vironkielen puhetulva, onneksi mies puhuu auttavaa suomea. Syyssiivous meneillään ennen muuttoa vakikotiin. Kahvia otan mukillisen tässä jutellessani. Näin on tänäpäivänä, siivousfirmasta ovat suomalaiset tekijät lähteneet, on luonani nyt käynyt unkarilainen pariskunta, useat virolaiset ja nauraen kysyinkin, "joko on somaleja palkattu tehtäviin" ? Nauraen mies pudisti päätään.

Teollisuus ja toimistosiivous kuuluu myös toimenkuvaan. Tulin ajatelleeksi kun hän kertoi tuntipalkan ollessa vain 8 euroa, että näin firmat pestaavat halpaa työvoimaa, joille vuoksraavat asunnon myös kuulemma. Näin Suomi nousee lamasta ja veromarkat pyörii valtion kassaan.

Suurin hyöty jää kyllä liikkeen harjoittajalle, Virossakaan kun ei työtä ole tarjolla.
Eipä tässä voi kuin ihmetellä, mihin kouluttamattomat virolaisetkin sijoittuvat. Sama lama-aika sielläkin varmaan on koetellut.

Taidanpa tarjota heillekin hyvät kahvit homman päätteeksi. Mattoja olikin jo vienyt osan tuulettumaan, kun huoneisto on seissyt muutamaa tuuletusta lukuunottamatta koko kesän.
Kaikki koristetyynyt on olleet ulkona koko päivän:D Onneksi ei sade ole kosteuttanut ilmaa katoksen alla.

Hymyileviä ja myönteisen tuntuisia ovat.:D Kiitos kahvihetkestä, pitää mennä...mummelin

kesäkausi päättyy.
Kauniina tämä viimeinen elokuun päivä valkesi, aurinko paistaa, tosin pilviäkin on, lämpöä kuusi astetta, hyvin hiljainen tuulen vire koivun oksia heiluttaa.
Hiljainen ja rauhaisa on tämä aikainen aamu, voi vain kuvitella miten kodeissa äidit/isät heräilevät, puurokattilat kiehumaan ja lapset koulutielle.
Siitä sitten vanhemmatkin työpaikoilleen, surullista, monet pienet joutuvat kouluun lähtöä yksin tekemään, työpaikka on jo vanhemmat nielaissut.

Onnittelut osoitamme Arveille, Arvi on muinaispohjoismainen nimi Arvid, joka merkitsee "kotia suojaava".
(mistähän näm merkitykset on saatu?)

Olen huomannut tuon H* olevan peräänantamaton ja osaava kaikessa mihin ryhtyy, meikäläinen kaiketi sormi suussa seisoisi kaikkien niiden hommien edessä, mitkä Hintriikalta onnistuu.
Esimerkkinä tuo huonekalujen kokoaminen ja tietokone, entäs nämä henkiset avut, no kaikille ei anneta, miten se sanonta onkaan, lusikalla annettu, ei voi kauhalla pyytää;)
Rikkautta sekin ja virkistävää erilaisuutta, jokainen varmaan jonkin asian hyvin taitaa.

Tuosta aasinsilta eilisen kyläpaikan emäntään, miten voikaan ihminen olla niin kerkeävä.
Tarjoilu oli taas mitä mahtavin, voi niitä suussa sulavia piirakoita ja se vastaanotto, tunsi itsensä kovasti toivotuksi vieraaksi.
Käsintekeminen on hänelle niin helppoa, taas oli maalattu uusi ruokakalusto, uudet kahvikupit ja pöytäliina häälahjaksi tyttären pojalle, revinnäisompeluin, ei voi muuta kuin ihmetellä.
Kotiin lähtiessä oli perusankko, kurpitsa, kurkku ja raparperi kassit odottamassa.
Kurpitsa toistakymmentä kiloinen.
Sydämellinen ja virkistävä oli se kyläreissu.
Mökillä pistäydyimme, otin yhden pelakuun parvekkeelle, oli vielä komeassa kukassa ja samettiruusut aivan upeita, sääli kun kohta pakkanen komeuden latistaa.
Tyttärentytär oli kehoitukseni viedä pelakuita kotinsa kellariin toteuttanut ja mökki pihoineen oli prima kunnossa.
Koivuihin laitoimme merkit, mitkä toivon kaadettavan, on siinä puuhaa miespuolisille, mutta puita saa monta mottia.
Mietiskelin että multakuorma olisi ensi keväänä otettava ja kukkapenkit ylös nostettava, no ne on niitä tulevaisuuden hommia, kuka sitten tekeekään.

Täksi päiväksi ei suunnitelmia, mutta eiköhän sitä iltaan päästä.
Kahvit ovat odottamassa, pistäytykää pirttiin.

SkillaN kirjoitti:

kesäkausi päättyy.
Kauniina tämä viimeinen elokuun päivä valkesi, aurinko paistaa, tosin pilviäkin on, lämpöä kuusi astetta, hyvin hiljainen tuulen vire koivun oksia heiluttaa.
Hiljainen ja rauhaisa on tämä aikainen aamu, voi vain kuvitella miten kodeissa äidit/isät heräilevät, puurokattilat kiehumaan ja lapset koulutielle.
Siitä sitten vanhemmatkin työpaikoilleen, surullista, monet pienet joutuvat kouluun lähtöä yksin tekemään, työpaikka on jo vanhemmat nielaissut.

Onnittelut osoitamme Arveille, Arvi on muinaispohjoismainen nimi Arvid, joka merkitsee "kotia suojaava".
(mistähän näm merkitykset on saatu?)

Olen huomannut tuon H* olevan peräänantamaton ja osaava kaikessa mihin ryhtyy, meikäläinen kaiketi sormi suussa seisoisi kaikkien niiden hommien edessä, mitkä Hintriikalta onnistuu.
Esimerkkinä tuo huonekalujen kokoaminen ja tietokone, entäs nämä henkiset avut, no kaikille ei anneta, miten se sanonta onkaan, lusikalla annettu, ei voi kauhalla pyytää;)
Rikkautta sekin ja virkistävää erilaisuutta, jokainen varmaan jonkin asian hyvin taitaa.

Tuosta aasinsilta eilisen kyläpaikan emäntään, miten voikaan ihminen olla niin kerkeävä.
Tarjoilu oli taas mitä mahtavin, voi niitä suussa sulavia piirakoita ja se vastaanotto, tunsi itsensä kovasti toivotuksi vieraaksi.
Käsintekeminen on hänelle niin helppoa, taas oli maalattu uusi ruokakalusto, uudet kahvikupit ja pöytäliina häälahjaksi tyttären pojalle, revinnäisompeluin, ei voi muuta kuin ihmetellä.
Kotiin lähtiessä oli perusankko, kurpitsa, kurkku ja raparperi kassit odottamassa.
Kurpitsa toistakymmentä kiloinen.
Sydämellinen ja virkistävä oli se kyläreissu.
Mökillä pistäydyimme, otin yhden pelakuun parvekkeelle, oli vielä komeassa kukassa ja samettiruusut aivan upeita, sääli kun kohta pakkanen komeuden latistaa.
Tyttärentytär oli kehoitukseni viedä pelakuita kotinsa kellariin toteuttanut ja mökki pihoineen oli prima kunnossa.
Koivuihin laitoimme merkit, mitkä toivon kaadettavan, on siinä puuhaa miespuolisille, mutta puita saa monta mottia.
Mietiskelin että multakuorma olisi ensi keväänä otettava ja kukkapenkit ylös nostettava, no ne on niitä tulevaisuuden hommia, kuka sitten tekeekään.

Täksi päiväksi ei suunnitelmia, mutta eiköhän sitä iltaan päästä.
Kahvit ovat odottamassa, pistäytykää pirttiin.

Lue lisää

Vihdoin takaisin mökillä:D Ei vielä raaski jättää mökkielämää, niin rakkaaksi on käyneet ystävätkin täällä:)

Kun palasin tyttöjen kanssa tapaamisesta,joka oli sekä hauska, että haikeakin Minnan lähtiessä sairaanhoito tehtäviin Namibiaan, jossa kuumuuden ( 37-38 telttasairaalassa) lisäksi on omat vaaransa. Tosin kaikki ohjeet ulkona liikkumisesta, rokotukset, malarialääkkeiden opastus ym.ym. sai tajuamaan nuoren keväällä valmistuvan sairaanhoitajan motivaatioita.

Se mikä eniten ilahdutti, on tytön selvä emppaattisuus ja kuuntelemisen taito. Suuret lämpimänruskeat silmät katselevat rauhallisen kauniisti mummoaankin, jonka vilkkauden tietävät ennestään. Hyvän aterian tarjosin, ja sitten lähdimme innolla katsastamaan pientä vaatehankintaa matkalle.

Mummeli kyllä väsyi katsellessaan sovituskopin ulkopuolella neuvonántajana, mutta kahvioin ohi mennessämme taas uuteen vaatekauppaan, sanoin stop! Nyt istun jo kahville ruuan päälle, ja saatte ihan hakea sen pöytään:D

No, tyttöset hakivat ilomielin, minulla kun oli taas laukut pestyine vaatteineen,ja ruokaostokset mökkiä varten vielä tekemättä. Toivat hyvään tarpeeseen kahvin, ja niin annoin ilomielin vapaat kädet itse ostaa ilman minua.

Kyllä niin hyvää teki päästä taas omaan rauhaansa, naapuri ilolla tervehti: ai sinäkin olet taas tullut:D Olihan mökki pimeänä perjantaista lähtien. Illemmällä menen mielelläni heidän seuraansa hetkeksi, muuten kaipaan kyllä ihan omaa rauhaa tänään. Ajatukset viipyvät nuoressa, joka lähtee alkeellisiin oloihin, joskin valvotuihi
siellä Afrikassa. Onneksi Facebookin kautta voi pitää yhteyttä, ja kuulla miten sujuu.

Kupposen kahvia join tässä vielä virkistyksekseni, ja siirryn veranalle lukemaan Iltistä. Kiitos lepohetkestä ja kahvista! Tarpeen oli .... moi

Sinisirkku-ek kirjoitti:

Vihdoin takaisin mökillä:D Ei vielä raaski jättää mökkielämää, niin rakkaaksi on käyneet ystävätkin täällä:)

Kun palasin tyttöjen kanssa tapaamisesta,joka oli sekä hauska, että haikeakin Minnan lähtiessä sairaanhoito tehtäviin Namibiaan, jossa kuumuuden ( 37-38 telttasairaalassa) lisäksi on omat vaaransa. Tosin kaikki ohjeet ulkona liikkumisesta, rokotukset, malarialääkkeiden opastus ym.ym. sai tajuamaan nuoren keväällä valmistuvan sairaanhoitajan motivaatioita.

Se mikä eniten ilahdutti, on tytön selvä emppaattisuus ja kuuntelemisen taito. Suuret lämpimänruskeat silmät katselevat rauhallisen kauniisti mummoaankin, jonka vilkkauden tietävät ennestään. Hyvän aterian tarjosin, ja sitten lähdimme innolla katsastamaan pientä vaatehankintaa matkalle.

Mummeli kyllä väsyi katsellessaan sovituskopin ulkopuolella neuvonántajana, mutta kahvioin ohi mennessämme taas uuteen vaatekauppaan, sanoin stop! Nyt istun jo kahville ruuan päälle, ja saatte ihan hakea sen pöytään:D

No, tyttöset hakivat ilomielin, minulla kun oli taas laukut pestyine vaatteineen,ja ruokaostokset mökkiä varten vielä tekemättä. Toivat hyvään tarpeeseen kahvin, ja niin annoin ilomielin vapaat kädet itse ostaa ilman minua.

Kyllä niin hyvää teki päästä taas omaan rauhaansa, naapuri ilolla tervehti: ai sinäkin olet taas tullut:D Olihan mökki pimeänä perjantaista lähtien. Illemmällä menen mielelläni heidän seuraansa hetkeksi, muuten kaipaan kyllä ihan omaa rauhaa tänään. Ajatukset viipyvät nuoressa, joka lähtee alkeellisiin oloihin, joskin valvotuihi
siellä Afrikassa. Onneksi Facebookin kautta voi pitää yhteyttä, ja kuulla miten sujuu.

Kupposen kahvia join tässä vielä virkistyksekseni, ja siirryn veranalle lukemaan Iltistä. Kiitos lepohetkestä ja kahvista! Tarpeen oli .... moi

Lue lisää

jopas oli hiljainen ovenkäynti eilen, kiitos sinisirkku käynnistäsi, muuten olisin itselleni jutunnut;)
Katsotaan miten käy tänään.
Jos syyskuussa pajun juuret jäätyvät, ovat ne marraskuussa sulat, sekin nähdään sitten marraskuussa, tuntematon on tulevaisuus.
Aamun ajatuksessa sanotaan, jos haluat tietää menneisyyden, katso olosuhteitasi, jos taas tulevaisuuteen, katso tekojasi.
Näin se on, itsestämme paljolti riippuu, miten elämämme kulkee.
Sitten onnittelujen vuoro, tänään ne saa Pirkka nimiset.
Pirkka nimen perustana ovat pirkkalaiset,jotka hoitivat lapin verotusta. Perimätietojen mukaan pirkkalaiset olivat hämäläisiä.
Katsaus savon säähän, pilvipoutaa, aurinko sen verran näyttäytyy, että tiedetään, että olemassa on.
Pieni tuuli ja lämpöä kahdeksan astetta.

Tuosta haikeudesta kun puhut sinisirkku, sellaista se on, ihminen haikailee milloin mitäkin, kyllähän se kesäpaikan jättäminen on yksi isokin haikeuden kohde, kuka sitä tietää tallataanko ensi kesänä niissä maisemissa?
Suurempi haikeus ja ikävä varmaan on lapsia maailmalle laittaa, ei koskaan tiedä mitä vaaroja siellä vaanii, mutta eipä ole myöskään mahdollista helmoissaan pitää.
Ikuinen äiti se huolta meillä mummoillakin mukana kantaa. Jokaisen vaan on omat tiensä kuljettava, ei voi muuta kuin pyytää ja huokaista jonnekin, että suojelus mukana matkaa.

Muistan kun äitini aina motkotti, kun kotona halusin huonekalujen paikkaa vaihtaa, tee se sitten kun omissa oloissasi olet ja niin olen tehnyt, kyllä ne tilaisuudet tulee tehdä vaikka mitä;)
Niin se elämä meitä kuljettaa, mitä huomenna sitäpä ei tiedä.
Eilisen kyllä tiedän, tein tateista ruokaa, ihettelin kun mökillä pistäydyttiin oli komeita isoja tatteja ilmaantunut pihaan, ja ei madon matoa, nekin kai ovat menettäneet uskonsa sienien tuloon.
Sain ison pussilisen herkkutatteja, hienoa, niitä varmaan nousee nyt kovaa vauhtia.

Tänään vaihdan maisemaa, siellä ei tatteja ole näkynyt, ei muitakaan sieniä, mutta onhan siellä muuta kivaa.
Perunaa en uskalla mennä kaivamaan, mutta "piällysnaisena" seison pellon reunassa ohjeistan ja ihastelen satoa, eiköhän ne maasta ylös nouse.
Vielä on paljon näitä talven varalle tehtäviä asioita siellä maallakin, pitää yrittää varovasti toimia.

Olisi mukava illalla huomata, että joku pirttiin olisi kurkannut, liekö kaikilla matkat ja muut kiireet esteenä, eiköhän pieni hetki koneen ääreen löytyisi;)
Ilosta päivää kuitenkin lukijoille ja tietenkin mahdollisille kirjoittajille, paistakoon päivä lämpimästi, jos sataa ollaan hyvillään siitäkin;)

SkillaN kirjoitti:

jopas oli hiljainen ovenkäynti eilen, kiitos sinisirkku käynnistäsi, muuten olisin itselleni jutunnut;)
Katsotaan miten käy tänään.
Jos syyskuussa pajun juuret jäätyvät, ovat ne marraskuussa sulat, sekin nähdään sitten marraskuussa, tuntematon on tulevaisuus.
Aamun ajatuksessa sanotaan, jos haluat tietää menneisyyden, katso olosuhteitasi, jos taas tulevaisuuteen, katso tekojasi.
Näin se on, itsestämme paljolti riippuu, miten elämämme kulkee.
Sitten onnittelujen vuoro, tänään ne saa Pirkka nimiset.
Pirkka nimen perustana ovat pirkkalaiset,jotka hoitivat lapin verotusta. Perimätietojen mukaan pirkkalaiset olivat hämäläisiä.
Katsaus savon säähän, pilvipoutaa, aurinko sen verran näyttäytyy, että tiedetään, että olemassa on.
Pieni tuuli ja lämpöä kahdeksan astetta.

Tuosta haikeudesta kun puhut sinisirkku, sellaista se on, ihminen haikailee milloin mitäkin, kyllähän se kesäpaikan jättäminen on yksi isokin haikeuden kohde, kuka sitä tietää tallataanko ensi kesänä niissä maisemissa?
Suurempi haikeus ja ikävä varmaan on lapsia maailmalle laittaa, ei koskaan tiedä mitä vaaroja siellä vaanii, mutta eipä ole myöskään mahdollista helmoissaan pitää.
Ikuinen äiti se huolta meillä mummoillakin mukana kantaa. Jokaisen vaan on omat tiensä kuljettava, ei voi muuta kuin pyytää ja huokaista jonnekin, että suojelus mukana matkaa.

Muistan kun äitini aina motkotti, kun kotona halusin huonekalujen paikkaa vaihtaa, tee se sitten kun omissa oloissasi olet ja niin olen tehnyt, kyllä ne tilaisuudet tulee tehdä vaikka mitä;)
Niin se elämä meitä kuljettaa, mitä huomenna sitäpä ei tiedä.
Eilisen kyllä tiedän, tein tateista ruokaa, ihettelin kun mökillä pistäydyttiin oli komeita isoja tatteja ilmaantunut pihaan, ja ei madon matoa, nekin kai ovat menettäneet uskonsa sienien tuloon.
Sain ison pussilisen herkkutatteja, hienoa, niitä varmaan nousee nyt kovaa vauhtia.

Tänään vaihdan maisemaa, siellä ei tatteja ole näkynyt, ei muitakaan sieniä, mutta onhan siellä muuta kivaa.
Perunaa en uskalla mennä kaivamaan, mutta "piällysnaisena" seison pellon reunassa ohjeistan ja ihastelen satoa, eiköhän ne maasta ylös nouse.
Vielä on paljon näitä talven varalle tehtäviä asioita siellä maallakin, pitää yrittää varovasti toimia.

Olisi mukava illalla huomata, että joku pirttiin olisi kurkannut, liekö kaikilla matkat ja muut kiireet esteenä, eiköhän pieni hetki koneen ääreen löytyisi;)
Ilosta päivää kuitenkin lukijoille ja tietenkin mahdollisille kirjoittajille, paistakoon päivä lämpimästi, jos sataa ollaan hyvillään siitäkin;)

Lue lisää

Täytyi heti aamusta tulla kurkkaamaan tännekkin. Että ei Skillan luule, että ollaan jo kuoltu. Eilinen päivä meni meillä niin tarkkaan, kun kaivettiin peruna pois, ihan taikkopelillä. Pelättiin, että jos rupeaa enemmän satamaan, ja maa kastuu, niin eivät ole kivoja märästä pellosta läärätä. Ihan isoja ja hyviä olivat, mutta ei ehkä niin paljon varressaan, kuin muina vuosina. Mutta tuli sinne 42 sangollista, ei me niitäkään jakseta yksin syödä. Sitten nostin vielä loput punajuuret, jotka olin jättänyt kasvamaan, pari sangollista vielä tuli. Ja keräilin vielä monenlaisia siemeniä kuivamaan. Leikkasin kaikki maissin varret myös talteen, ne on ihan niinkuin rottinkisia suksensauvoja, paksuja, ja pitkiä. Jos niistä ei muuta keksi tehdä, niin ainakin tosi hyviä kukkatukia ensikesäksi tulee, kun ne kuivaan.
Kyllä siellä ulkona sitä puuhaa ja talteen ottamista riittää, näin syksyllä. Illalla tuli sitten ne Hesalaiset vieraat hakemaan niitä puolukoita, ja niiden kanssa meni niin myöhään, että en sitten jaksanut enää koneelle tulla kurkkimaan. Kömmin vain nukkumaan, kun sain vieraiden astiat tiskattua.
Tänään täällä sataa, ei vielä niin paljon mutta märkää on jo ulkona kuitenkin. Isäntä läksi jo mökille lahnanverkoilleen, ja tuo sieltä tullessa puukuorman, kun tänne liiteriin vielä sopii. Minä kai haen tuolta omenia, ja rupean viipaloimaan niitä kuivamaan. Entiset jo purkitin, leikkasin oikein pykäsaksilla kauniit kannet kankaasta, ja sidoin silkkinauhalla.
Ja jos sade oiken kovemmaksi yltyy, niin sitten lähdetään ruokakauppaan. Sinne ei näin syksyllä kannata poutapäivää tuhlata. Poudalla on parempaakin tekemistä.
Että semmosia touhuja täällä on meneillään. Ei niin kummasia ole enää touhut, sitä päivästä päivään selviytymistä vaan. Ne paremmat ajat, ja työt on olleet ja menneet. Ja nyt on nuorempien vuoro jatkaa tätä kiertokulkua.
Lopetan, kun rupesi käymään jo niin melankoliseksi. Ei muuta, kuin pää pystyyn, ja katsomaan mitä tämä sateinen päivä tuo tullessaan. Terkut kaikille pirttiläisille, viettäkää mukava päivä!

SkillaN kirjoitti:

jopas oli hiljainen ovenkäynti eilen, kiitos sinisirkku käynnistäsi, muuten olisin itselleni jutunnut;)
Katsotaan miten käy tänään.
Jos syyskuussa pajun juuret jäätyvät, ovat ne marraskuussa sulat, sekin nähdään sitten marraskuussa, tuntematon on tulevaisuus.
Aamun ajatuksessa sanotaan, jos haluat tietää menneisyyden, katso olosuhteitasi, jos taas tulevaisuuteen, katso tekojasi.
Näin se on, itsestämme paljolti riippuu, miten elämämme kulkee.
Sitten onnittelujen vuoro, tänään ne saa Pirkka nimiset.
Pirkka nimen perustana ovat pirkkalaiset,jotka hoitivat lapin verotusta. Perimätietojen mukaan pirkkalaiset olivat hämäläisiä.
Katsaus savon säähän, pilvipoutaa, aurinko sen verran näyttäytyy, että tiedetään, että olemassa on.
Pieni tuuli ja lämpöä kahdeksan astetta.

Tuosta haikeudesta kun puhut sinisirkku, sellaista se on, ihminen haikailee milloin mitäkin, kyllähän se kesäpaikan jättäminen on yksi isokin haikeuden kohde, kuka sitä tietää tallataanko ensi kesänä niissä maisemissa?
Suurempi haikeus ja ikävä varmaan on lapsia maailmalle laittaa, ei koskaan tiedä mitä vaaroja siellä vaanii, mutta eipä ole myöskään mahdollista helmoissaan pitää.
Ikuinen äiti se huolta meillä mummoillakin mukana kantaa. Jokaisen vaan on omat tiensä kuljettava, ei voi muuta kuin pyytää ja huokaista jonnekin, että suojelus mukana matkaa.

Muistan kun äitini aina motkotti, kun kotona halusin huonekalujen paikkaa vaihtaa, tee se sitten kun omissa oloissasi olet ja niin olen tehnyt, kyllä ne tilaisuudet tulee tehdä vaikka mitä;)
Niin se elämä meitä kuljettaa, mitä huomenna sitäpä ei tiedä.
Eilisen kyllä tiedän, tein tateista ruokaa, ihettelin kun mökillä pistäydyttiin oli komeita isoja tatteja ilmaantunut pihaan, ja ei madon matoa, nekin kai ovat menettäneet uskonsa sienien tuloon.
Sain ison pussilisen herkkutatteja, hienoa, niitä varmaan nousee nyt kovaa vauhtia.

Tänään vaihdan maisemaa, siellä ei tatteja ole näkynyt, ei muitakaan sieniä, mutta onhan siellä muuta kivaa.
Perunaa en uskalla mennä kaivamaan, mutta "piällysnaisena" seison pellon reunassa ohjeistan ja ihastelen satoa, eiköhän ne maasta ylös nouse.
Vielä on paljon näitä talven varalle tehtäviä asioita siellä maallakin, pitää yrittää varovasti toimia.

Olisi mukava illalla huomata, että joku pirttiin olisi kurkannut, liekö kaikilla matkat ja muut kiireet esteenä, eiköhän pieni hetki koneen ääreen löytyisi;)
Ilosta päivää kuitenkin lukijoille ja tietenkin mahdollisille kirjoittajille, paistakoon päivä lämpimästi, jos sataa ollaan hyvillään siitäkin;)

Lue lisää

Ainahan pienen hetken elämässä voi jostain kaivella vaikkapa Pirtissä tökkäytymiseen - jos saa aikaisiksi. Tänään ropsuttelee vettä ja näyttää sitä riittävän. Eilen kävin vakoilemassa sienitilannetta lähistön metsästä. Eipä hyvältä näytä tällä paikkakunnalla. Minullahan on "salainen" sienimetsä noin 60 km päässä, jota varten teen tunnusteluja. Ei viitsisi turhaan ajella, eikä vielä ole kiirettäkään. Korpimökkini apajille en taida lähteä. Onhan minulla sielläkin "vakoilija", eikä tilanne hyvältä kuulemma näytä.

Muutoin hommat etenee pienin askelin, eilen kävin soittamassa suutani "karvahattukerhossa." Sairauksiahan niitä sielläkin ja vanhan muisteluita - näitähän se ikärakenne tuottaa. Eipä tuo paha sekään jutustelu ole ja aika hyvinhän näytään myös asioita seurattavan. Tärkeysjärjestyksethän vaihtelevat, mutta erilaiset näkemykset korvataan huumorilla. Harvoinhan tapahtuu, että joku saa herneen nenuunsa.

Täytyypi ryhtyä suunnittelemaan, kuinka tuhlaan tämän päiväni. Jatkoja!

ynnämuu kirjoitti:

Ainahan pienen hetken elämässä voi jostain kaivella vaikkapa Pirtissä tökkäytymiseen - jos saa aikaisiksi. Tänään ropsuttelee vettä ja näyttää sitä riittävän. Eilen kävin vakoilemassa sienitilannetta lähistön metsästä. Eipä hyvältä näytä tällä paikkakunnalla. Minullahan on "salainen" sienimetsä noin 60 km päässä, jota varten teen tunnusteluja. Ei viitsisi turhaan ajella, eikä vielä ole kiirettäkään. Korpimökkini apajille en taida lähteä. Onhan minulla sielläkin "vakoilija", eikä tilanne hyvältä kuulemma näytä.

Muutoin hommat etenee pienin askelin, eilen kävin soittamassa suutani "karvahattukerhossa." Sairauksiahan niitä sielläkin ja vanhan muisteluita - näitähän se ikärakenne tuottaa. Eipä tuo paha sekään jutustelu ole ja aika hyvinhän näytään myös asioita seurattavan. Tärkeysjärjestyksethän vaihtelevat, mutta erilaiset näkemykset korvataan huumorilla. Harvoinhan tapahtuu, että joku saa herneen nenuunsa.

Täytyypi ryhtyä suunnittelemaan, kuinka tuhlaan tämän päiväni. Jatkoja!

Lue lisää

jälkeen ja läksin aamulenkille. Sateinen ja viileä keli on. Toivoisin että tulisi tuuli joka puhaltaisi sadepilvet pois ja antaisi auringonkin näkyä tänä päivänä.
Jatkaisin pihahommiani. Kerään siemeniä ja nurmikkoon kylväytyneitä perennojen taimia kukkapenkkien kuoputtelun ohella. Paikkakunnallani on syksyisin perennojen vaihtopäivä ja minusta se on hauska juttu. Voit lahjoittaa ja saada kivoja kasveja ja kokeilla kasvatusta.
Oli mukavaa poiketa taas kahvipirtissä ja kuunnella kuulumisia.
Sään poutaantumista odotellessa leivon taas mustikkapiirakkaa ja keitän kesäperunoita tattikastikkeen kanssa lounaaksi.

pihalle taas mielin kirjoitti:

jälkeen ja läksin aamulenkille. Sateinen ja viileä keli on. Toivoisin että tulisi tuuli joka puhaltaisi sadepilvet pois ja antaisi auringonkin näkyä tänä päivänä.
Jatkaisin pihahommiani. Kerään siemeniä ja nurmikkoon kylväytyneitä perennojen taimia kukkapenkkien kuoputtelun ohella. Paikkakunnallani on syksyisin perennojen vaihtopäivä ja minusta se on hauska juttu. Voit lahjoittaa ja saada kivoja kasveja ja kokeilla kasvatusta.
Oli mukavaa poiketa taas kahvipirtissä ja kuunnella kuulumisia.
Sään poutaantumista odotellessa leivon taas mustikkapiirakkaa ja keitän kesäperunoita tattikastikkeen kanssa lounaaksi.

Lue lisää

Huomioin että meillä kaikilla on lähes samat puuhastelut menossa, säilömisineen, sadonkorjuumisineen jne, että en ala kertoilee, omista tekemisistäni, menis ikäänkuin , asioiden kertaamiseksi.
Kirjoitan asiasta johon sai minut innostumaan, Jaakko Heinimäki, tää tunnettu tietokirjailija ja Helsinkiläinen pappi, hän kirjoitti Kotiliesi lehdessä, naista puolustavan, artikkelin, Peitto ja paljastus.
Ranssa ja Belgia kielsivät burkhan käytön, perusteluna että se alistaa naista, sellaine meno kun ei sovi eurooppalaiseen arvomaailmaan. Meille sopii parenmin että pikkutytöille myydään topattuja bikinejä ja alle kymmen vuotiaat ovat jo paksussa meikissä.
Heinimäki sanoo, niukkatekstiilisimmän minihamekavalkadin olen nähnyt kirkossa, konfirmaatiomessussa, nuoret neidot, rippikoulun isoset, olivat verhonneet itsensä vain vähän enemmän kuin viikunan lehteen, heh heh.
On kulttuureita, joissa naisen kuuluu peittää vartalonsa, kulttuureita joissa naisen on pakkopaljastaa.
Luulenpa että suurin osa musliminaista käyttää burkhaa ihan omasta mieltymyksestään ja esim minulle se olisi ehdottomasti mitä sopivin asu. Kuinka paljo meidän naisten menoerät pienentyisi, jos kaikki alettaisiin käyttää purkhaa, ei meikkii, ei permanenttii ja aina niin muodikas asu, laskekaapa heh heeee.
Heinimäki jatkaa: Meikäläisiin hääperinteisiin on uinut vanhoihin suomalaisiin tapoihin kuulumaton tapa, että morsiamen isä saattaa tyttärensä alttarille ja luovuttaa hänet siellä sulhaselle. Tapa perustuu ajatukselle, että avioliitto on naimakauppa, morsiamen isän ja sulhasen välinen diili, tapa on mielestäni naista sortava ja epämiellyttävä, ja tuo edellineki on tullut amerikkalaisista sarjafilmeistä.
Tuosta edellistä muistu mieleeni, se ihana kesä jolloin olin mennyt kihloihin. Olimme sulhaseni kanssa käymässä kotonani ja naapurin isäntä nähtyään sormukseni sanoi isälleni, että se on nyt Jussi niin että saat varmasti vähän kalliimman viinapullon, tytterestäsi. Johon isäni vastasi, sinä voit vaihtaa omii tyttäriäsi mihin haluut, mutta minä en käy kauppaa, tyyttäreni ovat itsenäisii ihmisiä, päättävät omista asioistaan ihan itsekseen. Minusta tuntuu nyt siltä että isäukko taisi olla älykkäämpi kuin olin luullutkaan.
Palatakseni tuohon purkha asuun, olen sitä mieltä että sen käytössä piilee turvallisuus riski, kuinkahan moni esim, pakkiryöstäjä on livistäny purkhan alle. En kait minä tässä nyt anna ilmaista vihjettä, luulenpa että rikolliset ovat minua kekseliäinpiä.
Oikein kivaa syksyn alkuu kaikille pirttiläisille ja muilleki.
Voikaa hyvästi, hellikää itseenne pitäkää mieli iloisena.
Nähdään kohta tiuhenpaan.

tuulinensuvi** kirjoitti:

Huomioin että meillä kaikilla on lähes samat puuhastelut menossa, säilömisineen, sadonkorjuumisineen jne, että en ala kertoilee, omista tekemisistäni, menis ikäänkuin , asioiden kertaamiseksi.
Kirjoitan asiasta johon sai minut innostumaan, Jaakko Heinimäki, tää tunnettu tietokirjailija ja Helsinkiläinen pappi, hän kirjoitti Kotiliesi lehdessä, naista puolustavan, artikkelin, Peitto ja paljastus.
Ranssa ja Belgia kielsivät burkhan käytön, perusteluna että se alistaa naista, sellaine meno kun ei sovi eurooppalaiseen arvomaailmaan. Meille sopii parenmin että pikkutytöille myydään topattuja bikinejä ja alle kymmen vuotiaat ovat jo paksussa meikissä.
Heinimäki sanoo, niukkatekstiilisimmän minihamekavalkadin olen nähnyt kirkossa, konfirmaatiomessussa, nuoret neidot, rippikoulun isoset, olivat verhonneet itsensä vain vähän enemmän kuin viikunan lehteen, heh heh.
On kulttuureita, joissa naisen kuuluu peittää vartalonsa, kulttuureita joissa naisen on pakkopaljastaa.
Luulenpa että suurin osa musliminaista käyttää burkhaa ihan omasta mieltymyksestään ja esim minulle se olisi ehdottomasti mitä sopivin asu. Kuinka paljo meidän naisten menoerät pienentyisi, jos kaikki alettaisiin käyttää purkhaa, ei meikkii, ei permanenttii ja aina niin muodikas asu, laskekaapa heh heeee.
Heinimäki jatkaa: Meikäläisiin hääperinteisiin on uinut vanhoihin suomalaisiin tapoihin kuulumaton tapa, että morsiamen isä saattaa tyttärensä alttarille ja luovuttaa hänet siellä sulhaselle. Tapa perustuu ajatukselle, että avioliitto on naimakauppa, morsiamen isän ja sulhasen välinen diili, tapa on mielestäni naista sortava ja epämiellyttävä, ja tuo edellineki on tullut amerikkalaisista sarjafilmeistä.
Tuosta edellistä muistu mieleeni, se ihana kesä jolloin olin mennyt kihloihin. Olimme sulhaseni kanssa käymässä kotonani ja naapurin isäntä nähtyään sormukseni sanoi isälleni, että se on nyt Jussi niin että saat varmasti vähän kalliimman viinapullon, tytterestäsi. Johon isäni vastasi, sinä voit vaihtaa omii tyttäriäsi mihin haluut, mutta minä en käy kauppaa, tyyttäreni ovat itsenäisii ihmisiä, päättävät omista asioistaan ihan itsekseen. Minusta tuntuu nyt siltä että isäukko taisi olla älykkäämpi kuin olin luullutkaan.
Palatakseni tuohon purkha asuun, olen sitä mieltä että sen käytössä piilee turvallisuus riski, kuinkahan moni esim, pakkiryöstäjä on livistäny purkhan alle. En kait minä tässä nyt anna ilmaista vihjettä, luulenpa että rikolliset ovat minua kekseliäinpiä.
Oikein kivaa syksyn alkuu kaikille pirttiläisille ja muilleki.
Voikaa hyvästi, hellikää itseenne pitäkää mieli iloisena.
Nähdään kohta tiuhenpaan.

Lue lisää

Taidan olla outo lintu täällä viljelijöiden säilöjien, leipojien ja pakastimien täyttäjien joukossa. Kaikki ihailuni heille ahkerille naisille mummeille ja isomammoille.
Minulla oli aika työ irrottautua viisihenkisen perheeni äidin roolista. Jotain jäänteitä siitä on jäljellä minussakin.
Miksi pitää hankkia pakkaseen ja jääkaappiin ruokavarastoa, vaikka kauppa on lähellä. Sitten kun lapsista ja lapsenlapsista joku käy, yritän saada heitä ottamaan mukaansa yhtä sun toista
Antaminen on mukavaa ja kuvittelen ainakin että heistäkin on mukava saada.

Ei se kuitenkaan taida ihan niinkään olla, eivät vaan hennoitse kieltäytyä etten pahoittaisi mieltäni. Meinasin osta jopa lisäpakastimen viime vuonna kun marjasato oli hyvä, mutta peruin onneksi sen ajatuksen. Olisihan nuorten itsekin hyvä opetella marjastamaan. Eivät vaan arvosta niitä samalla tavalla kun itse teen.
Se on paikallaan että joskus syömään heitä kutsun. Siitä nautimme molemmin puolin.

Jos minulla olisi maapalanen takuulla kasvattaisin siellä jos jonkinlaista. Mutta itse ei niitä pysty käyttämään ja taas olisi muille tyrkytettävä. Riittäköön siis minulle toriostokset.

tuulinensuvi** kirjoitti:

Huomioin että meillä kaikilla on lähes samat puuhastelut menossa, säilömisineen, sadonkorjuumisineen jne, että en ala kertoilee, omista tekemisistäni, menis ikäänkuin , asioiden kertaamiseksi.
Kirjoitan asiasta johon sai minut innostumaan, Jaakko Heinimäki, tää tunnettu tietokirjailija ja Helsinkiläinen pappi, hän kirjoitti Kotiliesi lehdessä, naista puolustavan, artikkelin, Peitto ja paljastus.
Ranssa ja Belgia kielsivät burkhan käytön, perusteluna että se alistaa naista, sellaine meno kun ei sovi eurooppalaiseen arvomaailmaan. Meille sopii parenmin että pikkutytöille myydään topattuja bikinejä ja alle kymmen vuotiaat ovat jo paksussa meikissä.
Heinimäki sanoo, niukkatekstiilisimmän minihamekavalkadin olen nähnyt kirkossa, konfirmaatiomessussa, nuoret neidot, rippikoulun isoset, olivat verhonneet itsensä vain vähän enemmän kuin viikunan lehteen, heh heh.
On kulttuureita, joissa naisen kuuluu peittää vartalonsa, kulttuureita joissa naisen on pakkopaljastaa.
Luulenpa että suurin osa musliminaista käyttää burkhaa ihan omasta mieltymyksestään ja esim minulle se olisi ehdottomasti mitä sopivin asu. Kuinka paljo meidän naisten menoerät pienentyisi, jos kaikki alettaisiin käyttää purkhaa, ei meikkii, ei permanenttii ja aina niin muodikas asu, laskekaapa heh heeee.
Heinimäki jatkaa: Meikäläisiin hääperinteisiin on uinut vanhoihin suomalaisiin tapoihin kuulumaton tapa, että morsiamen isä saattaa tyttärensä alttarille ja luovuttaa hänet siellä sulhaselle. Tapa perustuu ajatukselle, että avioliitto on naimakauppa, morsiamen isän ja sulhasen välinen diili, tapa on mielestäni naista sortava ja epämiellyttävä, ja tuo edellineki on tullut amerikkalaisista sarjafilmeistä.
Tuosta edellistä muistu mieleeni, se ihana kesä jolloin olin mennyt kihloihin. Olimme sulhaseni kanssa käymässä kotonani ja naapurin isäntä nähtyään sormukseni sanoi isälleni, että se on nyt Jussi niin että saat varmasti vähän kalliimman viinapullon, tytterestäsi. Johon isäni vastasi, sinä voit vaihtaa omii tyttäriäsi mihin haluut, mutta minä en käy kauppaa, tyyttäreni ovat itsenäisii ihmisiä, päättävät omista asioistaan ihan itsekseen. Minusta tuntuu nyt siltä että isäukko taisi olla älykkäämpi kuin olin luullutkaan.
Palatakseni tuohon purkha asuun, olen sitä mieltä että sen käytössä piilee turvallisuus riski, kuinkahan moni esim, pakkiryöstäjä on livistäny purkhan alle. En kait minä tässä nyt anna ilmaista vihjettä, luulenpa että rikolliset ovat minua kekseliäinpiä.
Oikein kivaa syksyn alkuu kaikille pirttiläisille ja muilleki.
Voikaa hyvästi, hellikää itseenne pitäkää mieli iloisena.
Nähdään kohta tiuhenpaan.

Lue lisää

Meinas taas tuo vasen takajalka tehdä tenän.Vaikka kynnys on matala,niin kun olen kompura,niin olen.
Mutta tulin tuomaan sen markkinarinkelin,alkaahan se olla jo perinne;)

Olin tosiaan markkinoilla,vaikka vähän vettä roiskikin.
Tänään on vuoroon satanut ja paistanut.

Sitten vielä olimme porukalla PUKSU-ajelulla,sattuikin kiva poppoo siihen vaunuun,juttua piisas ja hauskaa oli.

Naapuri papan kanssa joimme äsken päivä kahveet,rinkelin kanssa.
Nyt on maha täys;)

En ota kantaa tuohon purkha asiaan,ei ole minun juttuni.
Vaikka kyllähän se peittäisi jenkkakahvani;)

Tulihan kahviteltua,KIITOOOSSS;)

näkyillään...

muori67 kirjoitti:

Meinas taas tuo vasen takajalka tehdä tenän.Vaikka kynnys on matala,niin kun olen kompura,niin olen.
Mutta tulin tuomaan sen markkinarinkelin,alkaahan se olla jo perinne;)

Olin tosiaan markkinoilla,vaikka vähän vettä roiskikin.
Tänään on vuoroon satanut ja paistanut.

Sitten vielä olimme porukalla PUKSU-ajelulla,sattuikin kiva poppoo siihen vaunuun,juttua piisas ja hauskaa oli.

Naapuri papan kanssa joimme äsken päivä kahveet,rinkelin kanssa.
Nyt on maha täys;)

En ota kantaa tuohon purkha asiaan,ei ole minun juttuni.
Vaikka kyllähän se peittäisi jenkkakahvani;)

Tulihan kahviteltua,KIITOOOSSS;)

näkyillään...

Lue lisää

Ei ole minunkaan huushollissani satoa eikä säilömistä. Yhtä ihmistä varten se olisi aika turhaa puuhaa, vaikka mukava minusta olisi jotakin porkkanapenkkiä vaalia. Juuri maasta nostettuna varmaankin ne popsisin. - Maattoman turha haaveilla!

Mukamastesa ollut kiire tänään, vaikka en tiedä, olenko tehnyt mitään. Vapaaehtoisen pakollisissa tietokonehommissa on aika mennyt. Harrastajaryhmän kotisivut teettävät aika ajoin enemmän hommia. Eilen ja tänään olen tehnyt "vuosihuoltoa" ja siirrellyt vanhempia uutisjuttuja arkistosivuille. Se on aikaa viepää näppäilyä, jossa hiirikäsi meinaa olle lujilla. Yhdenlaista säilöntäähän sekin on!

Syksyn alku on ollut tuulista kuten mennyt kesäkin. Milloinkapa Kemissä ei tuulisi! Aurinko sentään on paistellut lähes koko päivän. Eilinen oli muutaman minuutin välein aurinkoa ja sitten taas sadetta, kunnes aurinko illalla voitti. Mutta tuuli on niin pureva, ettei oikein huvita ulkoilla.

Siis ei taaskaan mitään asiaa! Lopetan tämän tikusta vääntämisen. Menen katsomaan uutisia.

Katleija kirjoitti:

Taidan olla outo lintu täällä viljelijöiden säilöjien, leipojien ja pakastimien täyttäjien joukossa. Kaikki ihailuni heille ahkerille naisille mummeille ja isomammoille.
Minulla oli aika työ irrottautua viisihenkisen perheeni äidin roolista. Jotain jäänteitä siitä on jäljellä minussakin.
Miksi pitää hankkia pakkaseen ja jääkaappiin ruokavarastoa, vaikka kauppa on lähellä. Sitten kun lapsista ja lapsenlapsista joku käy, yritän saada heitä ottamaan mukaansa yhtä sun toista
Antaminen on mukavaa ja kuvittelen ainakin että heistäkin on mukava saada.

Ei se kuitenkaan taida ihan niinkään olla, eivät vaan hennoitse kieltäytyä etten pahoittaisi mieltäni. Meinasin osta jopa lisäpakastimen viime vuonna kun marjasato oli hyvä, mutta peruin onneksi sen ajatuksen. Olisihan nuorten itsekin hyvä opetella marjastamaan. Eivät vaan arvosta niitä samalla tavalla kun itse teen.
Se on paikallaan että joskus syömään heitä kutsun. Siitä nautimme molemmin puolin.

Jos minulla olisi maapalanen takuulla kasvattaisin siellä jos jonkinlaista. Mutta itse ei niitä pysty käyttämään ja taas olisi muille tyrkytettävä. Riittäköön siis minulle toriostokset.

Lue lisää

olen ,katleija sanoikin sen jota olen ajatellut sanoa ,mutta en rohkene, kun tunnun niin erilaiselta ikäihmiseltä tässäkin porukassa . Vai olenko jo ylittänut sen iän että on ajatelta myös itseään .
Kerronpa ,kun tyttäreni poika rupesi laittamaan suvunlisäystä ,niin sanoinkin heti että minusta ei sitten ole enään lasten kaitsijaksi. Niitä tulikin sitte heti kaksi peräperää. onhan he ihania ,ja onneksi terveitä "villiä" tenavia . Mutta ,kun he käyvät isomummulla Olen tosi iloinen kun pääsen siittä hulinasta . Koija on tehtävä ,sohvan taakse ja kaikki sohvatyynyt ja Filtit otetaan käyttöön . Sitten kontataan joka nurkka .olen onneksi joutunut pölyjä pyhkimään paljon ,koska Jerry gottoni "koira"Hukkaa aktiivipallonsa ja sen olen pöly huiskunkanssa onkinut jopa sohvan altakin.Niin että Lapset ei sitten tule kovin likaiseksi Ulla-mummun nurkissa. Sen ruuan suhteen onkin kiva ,kun heille kelpaa kaikki ruoka . Joskus lapsille ei kelpaa kun se mitä on jo kotonakin saaneet,. Ihan muutaman tunnin olen sitä poikaa hoitanut --hän kun on ihanan kiltti lapsi. Tyttö onkin sitten eri maata,.Kai se johtuu siittä kun eivät heti opettaneet sanaa "ei" ja niinpä tytölle tuli kova halu koitella aikuisen "huumorintajua" Ja pikkuvelikin saa osansa siittä, toivottavasti poika oppii pitään puolensa .
Niin ,olen oppinut pääsemään nykyään helpommalla ,kun ei tarvitse enään ajatella kun itseään,ja rahatkin on ruvenneet riittämään kummasti ,kun niitä tarpeitakaan ei ole ennään niinpaljoa.
kunhan tässä vaan riittäisi terveyttä ja jerrykin eläisi vielä muutaman vuoden ,että minulla olisi se vaki taluttaja kun menemme kävelylle.

Hintriika* kirjoitti:

Ei ole minunkaan huushollissani satoa eikä säilömistä. Yhtä ihmistä varten se olisi aika turhaa puuhaa, vaikka mukava minusta olisi jotakin porkkanapenkkiä vaalia. Juuri maasta nostettuna varmaankin ne popsisin. - Maattoman turha haaveilla!

Mukamastesa ollut kiire tänään, vaikka en tiedä, olenko tehnyt mitään. Vapaaehtoisen pakollisissa tietokonehommissa on aika mennyt. Harrastajaryhmän kotisivut teettävät aika ajoin enemmän hommia. Eilen ja tänään olen tehnyt "vuosihuoltoa" ja siirrellyt vanhempia uutisjuttuja arkistosivuille. Se on aikaa viepää näppäilyä, jossa hiirikäsi meinaa olle lujilla. Yhdenlaista säilöntäähän sekin on!

Syksyn alku on ollut tuulista kuten mennyt kesäkin. Milloinkapa Kemissä ei tuulisi! Aurinko sentään on paistellut lähes koko päivän. Eilinen oli muutaman minuutin välein aurinkoa ja sitten taas sadetta, kunnes aurinko illalla voitti. Mutta tuuli on niin pureva, ettei oikein huvita ulkoilla.

Siis ei taaskaan mitään asiaa! Lopetan tämän tikusta vääntämisen. Menen katsomaan uutisia.

Lue lisää

vaikka tikusta, hyvä tietää, että Hintriika tähtönen voi hyvin.
Tuo sinun säilöminen onkin jotakin, minä en osaa.

SkillaN* kirjoitti:

vaikka tikusta, hyvä tietää, että Hintriika tähtönen voi hyvin.
Tuo sinun säilöminen onkin jotakin, minä en osaa.

Kotona ollaan, harhalaukaus vei koko matkakuvauksen.
Ehkä joskus lisää t: Late

LateVaan kirjoitti:

Kotona ollaan, harhalaukaus vei koko matkakuvauksen.
Ehkä joskus lisää t: Late

nyt sitten oli tosi pakkanen, muutama aste kumminkin lämmintä, taitaa se vielä hallan puolelle jäädä.
Maa on jäinen kumminkin ja oli onni että ehdin nuo kurpitsat maasta ottaa, pelakuut samoin, ovatkin vielä kovasti kukassa.
Kaunis päivä tulossa, taivas kauniin sininen ja aivan tyyntä.
Sinikka, Sini onnea teille.
Sinikka juontuu väristä "sini" ja Sini tietenkin lyhenne Sinikasta.

Ullamirjami, ihan samoin sanoin minäkin, kun tämä neljäs sukupolvi alkoi ilmestyä, minä en hoitoon osallistu, hyvin on toiminut, vain synttäreillä käpäsen ja heitä ei paljon nää, harrastavat niin kovast,i että aika ei riitä kylää käydä, ja kun näitä " mummoloita" on niin monta.
Tyydyn siihen ja lehdestä seuraan, miten harrastuksissa pärjäävät.
No käyväthän he joskus minunkin luona, ainakin jouluna ja äitienpäivänä;)

Uskonnon asioihin en ota kantaa, jokainen uskoo ja pukeutuu hänelle totutulla tavalla, vaikka sen verran sanon, että ei mielestäni mitään eri oikeuksia kuin suomalaisilla on, maassa maan tavalla.
Tottahan he saavat uskontonsa ja siihen liittyvät pitää.

Tuo säilöntä,niin se on, että jokainen tekee omille tarpeilleen sopivan homman, ei sitä hirveästi yksi ihminen tarvitse, mutta tuo kasvamisen ihme on koettava, kun on tilaisuus.
Myönnän kyllä sen, että on mukava pakkasesta ottaa, ei tarvitse kaikkea kaupasta kantaa ja onhan sekin, että tietää mitä suuhunsa laittaa.
Hyvilläni olen, että jossakin määrin on periytynyt tuo talveen varautuminen ainakin tyttären perheessä, tyttärentytärkin merkkejä siihen suuntaan antaa;)
Kyllä se vanha maalaishenki elää, mutta ei kuitenkaan ihan suolan ja kahvin ostolla kaupasta selviä;)
Kiva on kyllä kyläänkin mennä, joku törpelö viemisenä. Marja- Liisan tavoin, aina on hyvin vastaanottaneet, ainakin niin uskon.
Keväällä annoin tomaatin taimia ja nyt viestivät, että hyvin on tomaatteja saaneet, no silloin on anti ollut mieleinen.
Kitän vieläkin M-Liisa niistä kukan taimista, hyvän mielen on kukinnallaan tuoneet;)
Siemeniä olen yrittänyt kerätä.

Kiitos myös muorille rinkelistä, kyllä se väliin maistuukin, muuten milloin päätös siitä asunnosta tulee?
Minun kotini , tien toiselle puolen aloitetaan rakentamaan senioritaloa, pitäiskö minunkin hakea siihen.
Harmittaa kun kaunis talouskoulu tieltä puretaan, siinä menee oravien kotikuusikin.
Maailma muuttuu Eskoseni, niin se on.

Mukava olisi kuulla miten hiusten leikkuu onnistui Tallinnan kävijöiltä ja oliko matka virkistävä muutenkin?

Nyt aloitellaan päivän touhut, minä varmasti tuolla penkkien vieressä ohjeita jakelen;)
No en nyt kumminkaan, rupean laittamaan kurpitsaa, miten on vielä harkinnassa, taidan marmeladiin osan laittaa, ja pikkelsiin loput.
Oli niin valtava se kurpitsa minkä kälyltäni sain, että puolet jo tyttärelle annoin.
Omista kurpitsoista sen marmeladin teen, ovat toista lajia.
Eilen keitin raparperistä ja omenista mehua, kolme litraa hyvää juotavaa.

Vietetään antoisa päivä jokainen sillä omalla ikiomalla tavalla.

ullamirjami kirjoitti:

olen ,katleija sanoikin sen jota olen ajatellut sanoa ,mutta en rohkene, kun tunnun niin erilaiselta ikäihmiseltä tässäkin porukassa . Vai olenko jo ylittänut sen iän että on ajatelta myös itseään .
Kerronpa ,kun tyttäreni poika rupesi laittamaan suvunlisäystä ,niin sanoinkin heti että minusta ei sitten ole enään lasten kaitsijaksi. Niitä tulikin sitte heti kaksi peräperää. onhan he ihania ,ja onneksi terveitä "villiä" tenavia . Mutta ,kun he käyvät isomummulla Olen tosi iloinen kun pääsen siittä hulinasta . Koija on tehtävä ,sohvan taakse ja kaikki sohvatyynyt ja Filtit otetaan käyttöön . Sitten kontataan joka nurkka .olen onneksi joutunut pölyjä pyhkimään paljon ,koska Jerry gottoni "koira"Hukkaa aktiivipallonsa ja sen olen pöly huiskunkanssa onkinut jopa sohvan altakin.Niin että Lapset ei sitten tule kovin likaiseksi Ulla-mummun nurkissa. Sen ruuan suhteen onkin kiva ,kun heille kelpaa kaikki ruoka . Joskus lapsille ei kelpaa kun se mitä on jo kotonakin saaneet,. Ihan muutaman tunnin olen sitä poikaa hoitanut --hän kun on ihanan kiltti lapsi. Tyttö onkin sitten eri maata,.Kai se johtuu siittä kun eivät heti opettaneet sanaa "ei" ja niinpä tytölle tuli kova halu koitella aikuisen "huumorintajua" Ja pikkuvelikin saa osansa siittä, toivottavasti poika oppii pitään puolensa .
Niin ,olen oppinut pääsemään nykyään helpommalla ,kun ei tarvitse enään ajatella kun itseään,ja rahatkin on ruvenneet riittämään kummasti ,kun niitä tarpeitakaan ei ole ennään niinpaljoa.
kunhan tässä vaan riittäisi terveyttä ja jerrykin eläisi vielä muutaman vuoden ,että minulla olisi se vaki taluttaja kun menemme kävelylle.

Lue lisää

Vilkaisin kelloa, ja eikun aamukahville. Mehevä karjalanpiirakka ja keitetty muna kyytipoikana on hyvä päivän aloitus.
Tänään saankin pikku Bellan hoitooni vuorokaudeksi emännän lentäessä Saksaan. Bella on pieni 3½ kg Yorkshiren terrierri tuttu jo ennestään. Hoitokoiruli sopii minulle oikein hyvin nykyään,hm. ainakin lyhyeiksi
ajoiksi.Talvella olis kyllä se ulos vaativa, mutta sen vuoksi pelkästään en koiraa voi hankkia.

Taivas on niin puhtaan vaalean sininen lännessä, kaipa se aurinko tulee taas esiin lämmöllään sulostuttamaan meitä.Pakkasta ei vielä ole ollut, vaikka lähellä on käväissyt. Sen jälkeen voikin jo leikata osan kasvullisuudesta, nurmea ei kannata enää ajaa, ruohonleikkuukone ja trimmerikin on jo putsattuna aitassa. No niin, kahvini sain juotua, vatsakin on tyytyväinen taas tältä erää,--- joten hyvän päivän toivotuksin alan aamuaskareitani:) mansikkahillo pitää purkittaa, sain satsin mansikoita ja sorruin hillontekoon! heippa...

SkillaN kirjoitti:

nyt sitten oli tosi pakkanen, muutama aste kumminkin lämmintä, taitaa se vielä hallan puolelle jäädä.
Maa on jäinen kumminkin ja oli onni että ehdin nuo kurpitsat maasta ottaa, pelakuut samoin, ovatkin vielä kovasti kukassa.
Kaunis päivä tulossa, taivas kauniin sininen ja aivan tyyntä.
Sinikka, Sini onnea teille.
Sinikka juontuu väristä "sini" ja Sini tietenkin lyhenne Sinikasta.

Ullamirjami, ihan samoin sanoin minäkin, kun tämä neljäs sukupolvi alkoi ilmestyä, minä en hoitoon osallistu, hyvin on toiminut, vain synttäreillä käpäsen ja heitä ei paljon nää, harrastavat niin kovast,i että aika ei riitä kylää käydä, ja kun näitä " mummoloita" on niin monta.
Tyydyn siihen ja lehdestä seuraan, miten harrastuksissa pärjäävät.
No käyväthän he joskus minunkin luona, ainakin jouluna ja äitienpäivänä;)

Uskonnon asioihin en ota kantaa, jokainen uskoo ja pukeutuu hänelle totutulla tavalla, vaikka sen verran sanon, että ei mielestäni mitään eri oikeuksia kuin suomalaisilla on, maassa maan tavalla.
Tottahan he saavat uskontonsa ja siihen liittyvät pitää.

Tuo säilöntä,niin se on, että jokainen tekee omille tarpeilleen sopivan homman, ei sitä hirveästi yksi ihminen tarvitse, mutta tuo kasvamisen ihme on koettava, kun on tilaisuus.
Myönnän kyllä sen, että on mukava pakkasesta ottaa, ei tarvitse kaikkea kaupasta kantaa ja onhan sekin, että tietää mitä suuhunsa laittaa.
Hyvilläni olen, että jossakin määrin on periytynyt tuo talveen varautuminen ainakin tyttären perheessä, tyttärentytärkin merkkejä siihen suuntaan antaa;)
Kyllä se vanha maalaishenki elää, mutta ei kuitenkaan ihan suolan ja kahvin ostolla kaupasta selviä;)
Kiva on kyllä kyläänkin mennä, joku törpelö viemisenä. Marja- Liisan tavoin, aina on hyvin vastaanottaneet, ainakin niin uskon.
Keväällä annoin tomaatin taimia ja nyt viestivät, että hyvin on tomaatteja saaneet, no silloin on anti ollut mieleinen.
Kitän vieläkin M-Liisa niistä kukan taimista, hyvän mielen on kukinnallaan tuoneet;)
Siemeniä olen yrittänyt kerätä.

Kiitos myös muorille rinkelistä, kyllä se väliin maistuukin, muuten milloin päätös siitä asunnosta tulee?
Minun kotini , tien toiselle puolen aloitetaan rakentamaan senioritaloa, pitäiskö minunkin hakea siihen.
Harmittaa kun kaunis talouskoulu tieltä puretaan, siinä menee oravien kotikuusikin.
Maailma muuttuu Eskoseni, niin se on.

Mukava olisi kuulla miten hiusten leikkuu onnistui Tallinnan kävijöiltä ja oliko matka virkistävä muutenkin?

Nyt aloitellaan päivän touhut, minä varmasti tuolla penkkien vieressä ohjeita jakelen;)
No en nyt kumminkaan, rupean laittamaan kurpitsaa, miten on vielä harkinnassa, taidan marmeladiin osan laittaa, ja pikkelsiin loput.
Oli niin valtava se kurpitsa minkä kälyltäni sain, että puolet jo tyttärelle annoin.
Omista kurpitsoista sen marmeladin teen, ovat toista lajia.
Eilen keitin raparperistä ja omenista mehua, kolme litraa hyvää juotavaa.

Vietetään antoisa päivä jokainen sillä omalla ikiomalla tavalla.

Lue lisää

Kun se ensimmäinen pakkasyö käy, silloin aamulla kurkun- ja krassinlehdet ovat lurpahtaneet. Ne vesipitoisina kärsivät heti pakkasesta. Eri tavoin kasvit kestävät kylmyyttä. Kaalit taas eivät ole moksiskaan, esimerkiksi parsakaali on poimittavissa vielä myöhään syksyllä.

Katleija kirjoitti:

Kun se ensimmäinen pakkasyö käy, silloin aamulla kurkun- ja krassinlehdet ovat lurpahtaneet. Ne vesipitoisina kärsivät heti pakkasesta. Eri tavoin kasvit kestävät kylmyyttä. Kaalit taas eivät ole moksiskaan, esimerkiksi parsakaali on poimittavissa vielä myöhään syksyllä.

Lue lisää

Terveisiä ulkomailta Tallinnasta. Toin sieltä tuliaisiksi sellaisen flunssan, että eilen nukuin miltei koko päivän. Niinpä yöuni olikin sitten katkonaista. Puoli neljältä katselin ainoaa taivaalla näkynyttä tähteä ja kuusenoksia, joilla oli selvästi huurretta.

Matka meni muuten mukavasti. Sää suosi, ja käveltyä tuli paljon. Ainoa pettymys oli vakituinen ruokapaikkamme. Se oli mukavasti lähellä terminaalia, ja siellä oli aina hyvän ruoan lisäksi ollut kohtuuhinnat. Mutta nyt hinnat oli sopeutettu ensi vuonna voimaan astuvaan eurokauteen. Minä onneton kun tulin menomatkalla mainostaneeksi kyseistä kuppilaa mukavalle rouvalle, jonka kanssa jutustelimme.

Maanantaina ollessamme iltalenkillä Vanhassa kaupungissa olivat katujen vieret täynnä toinen toistaan houkuttelevampia ravintoloita. Oli suorastaan valinnan vaikeus. Onneksi meidät nappasi mukavan oloinen sisäänheittäjä, ja päädyimme tosi maukkaalle illalliselle ja aivan kohtuulliseen hintaan. Ravintola oli tunnelmallinen niin
kuin useat Tallinnan vanhoihin rakennuksiin perustetut ravintolat tapaavat olla. Oli siis sekä vatsan että silmänruokaa.

Laivalla onnistuimme taas saamaan rattoisaa juttuseuraa, joten paluumatkakin meni hyvin, vaikka se kestikin puoli tuntia kauemmin kuin menomatka.
Onhan se selvä, että matka alaspäin menee nopeammin kuin ylöspäin. Jos joku ei usko, katsokoon kartasta.

Tuliaisina toimme pirttiin Kalevin mustikka-valkosuklaata. Olkaapa hyvät!

Olimme maanantaina hoitaneet kaikki tarpeelliset asiat, joten meillä ei tiistaina ollut kiire mennekään. Oli jopa aikaa istua puistossa kuuntelemassa suihkulähteitten suhinaa ja seuraamassa pulujen ja varpusten parveilua.

Venlastiina kirjoitti:

Terveisiä ulkomailta Tallinnasta. Toin sieltä tuliaisiksi sellaisen flunssan, että eilen nukuin miltei koko päivän. Niinpä yöuni olikin sitten katkonaista. Puoli neljältä katselin ainoaa taivaalla näkynyttä tähteä ja kuusenoksia, joilla oli selvästi huurretta.

Matka meni muuten mukavasti. Sää suosi, ja käveltyä tuli paljon. Ainoa pettymys oli vakituinen ruokapaikkamme. Se oli mukavasti lähellä terminaalia, ja siellä oli aina hyvän ruoan lisäksi ollut kohtuuhinnat. Mutta nyt hinnat oli sopeutettu ensi vuonna voimaan astuvaan eurokauteen. Minä onneton kun tulin menomatkalla mainostaneeksi kyseistä kuppilaa mukavalle rouvalle, jonka kanssa jutustelimme.

Maanantaina ollessamme iltalenkillä Vanhassa kaupungissa olivat katujen vieret täynnä toinen toistaan houkuttelevampia ravintoloita. Oli suorastaan valinnan vaikeus. Onneksi meidät nappasi mukavan oloinen sisäänheittäjä, ja päädyimme tosi maukkaalle illalliselle ja aivan kohtuulliseen hintaan. Ravintola oli tunnelmallinen niin
kuin useat Tallinnan vanhoihin rakennuksiin perustetut ravintolat tapaavat olla. Oli siis sekä vatsan että silmänruokaa.

Laivalla onnistuimme taas saamaan rattoisaa juttuseuraa, joten paluumatkakin meni hyvin, vaikka se kestikin puoli tuntia kauemmin kuin menomatka.
Onhan se selvä, että matka alaspäin menee nopeammin kuin ylöspäin. Jos joku ei usko, katsokoon kartasta.

Tuliaisina toimme pirttiin Kalevin mustikka-valkosuklaata. Olkaapa hyvät!

Olimme maanantaina hoitaneet kaikki tarpeelliset asiat, joten meillä ei tiistaina ollut kiire mennekään. Oli jopa aikaa istua puistossa kuuntelemassa suihkulähteitten suhinaa ja seuraamassa pulujen ja varpusten parveilua.

Lue lisää

Hyvinhän teiltä on matkat sujuneet - paitsi ne eurot. Mutta maallistahan nekin. Ilusalogista ei kyllä ollut mainintaakaan.

Eletty sitä on täälläkin. Myös tänä aamuna menin kuntosaliin remputtamaan itseni hereille. Jokatoimivempeleessä piti korjata painoja, oli 40 kg ja mulle riittää puolet. Painolevypinkka roikkui n. 30 sm erillään. Joku oli uusinut narun, mutta toimiihan se silti. Oli jo niin eilenkin, enkä viitsinyt ryhtyä korjaamaan, koska saattoihan sillä asentajalla olla jokin ajatus siinäkin.

No niin, nyhdin tappia irti painoja muuttaakseni. Eikö pirulauta se rysähti alas ja pikkusormeni jäi osittain väliin. Kantava naru irtosi toisesta päästä, en tullut sitä etukäteen syynänneeksi. Kyllä se kymmentä vasaraniskua vastasi! Terveyskeskusessa painelivat pursuneita osia sisään ja kursivat kasaan. Käyttivät sitten röntgenissä. Olihan se paino murskannut luutakin... tiimi ja lekuri miettii ja jatkon tiedän huomenna. Puretaanko "paketti" vai annetaan olla?

Koska en harrasta pianon, enkä hatarin soittoa, en mielelläni kauneussyistä näe tarvetta lisäropelointiin, mutta jos muuten tarve vaatii, niin mikäpäs siinä. Koska kymmensormijärjestelmäni on huomattavan puutteellinen, ei tämä tumppu sormessani kirjoittamistakaan häiritse. Tosin kyllä tuppaa osallistumaan.

Muutoin menee entiseen tapaan, "mitäpäs sitä meikäläiselle." Niinhän sanotaan.

ynnämuu kirjoitti:

Hyvinhän teiltä on matkat sujuneet - paitsi ne eurot. Mutta maallistahan nekin. Ilusalogista ei kyllä ollut mainintaakaan.

Eletty sitä on täälläkin. Myös tänä aamuna menin kuntosaliin remputtamaan itseni hereille. Jokatoimivempeleessä piti korjata painoja, oli 40 kg ja mulle riittää puolet. Painolevypinkka roikkui n. 30 sm erillään. Joku oli uusinut narun, mutta toimiihan se silti. Oli jo niin eilenkin, enkä viitsinyt ryhtyä korjaamaan, koska saattoihan sillä asentajalla olla jokin ajatus siinäkin.

No niin, nyhdin tappia irti painoja muuttaakseni. Eikö pirulauta se rysähti alas ja pikkusormeni jäi osittain väliin. Kantava naru irtosi toisesta päästä, en tullut sitä etukäteen syynänneeksi. Kyllä se kymmentä vasaraniskua vastasi! Terveyskeskusessa painelivat pursuneita osia sisään ja kursivat kasaan. Käyttivät sitten röntgenissä. Olihan se paino murskannut luutakin... tiimi ja lekuri miettii ja jatkon tiedän huomenna. Puretaanko "paketti" vai annetaan olla?

Koska en harrasta pianon, enkä hatarin soittoa, en mielelläni kauneussyistä näe tarvetta lisäropelointiin, mutta jos muuten tarve vaatii, niin mikäpäs siinä. Koska kymmensormijärjestelmäni on huomattavan puutteellinen, ei tämä tumppu sormessani kirjoittamistakaan häiritse. Tosin kyllä tuppaa osallistumaan.

Muutoin menee entiseen tapaan, "mitäpäs sitä meikäläiselle." Niinhän sanotaan.

Lue lisää

Olipa painavaa asiaa Ynnämuulla! Toivotan pikkusormelle pikaista toipumista ja siinä sivussa myös pikkusormen jatkeelle eli omistajalle. Taas tuli todistetuksi se vanha hokema "Minkä urheilussa voittaa..." Tällä kertaa siis kuntoilussa. Harmittavia takaiskuja tuollaiset.

Toipumista Venlastiinallekin flunssineen! Tiedän mukavampiakin tuliaisia. Ai mutta tuossahan on melkein suomalaisen oloista makiaista, sinistä mustikkaa ja valkoista suklaata, siis sinivalkoista suklaata suoraan Viron maalta. Nami, nami, maiskis, maiskis... ja kiitos!

Minulla ei ole painavaa asiaa eikä edes kevyttä. Ei ole tuliaisiakaan. Tyhjin päin ja tyhjin käsin tulin ja suklaata posket pullollaan menen!

ynnämuu kirjoitti:

Hyvinhän teiltä on matkat sujuneet - paitsi ne eurot. Mutta maallistahan nekin. Ilusalogista ei kyllä ollut mainintaakaan.

Eletty sitä on täälläkin. Myös tänä aamuna menin kuntosaliin remputtamaan itseni hereille. Jokatoimivempeleessä piti korjata painoja, oli 40 kg ja mulle riittää puolet. Painolevypinkka roikkui n. 30 sm erillään. Joku oli uusinut narun, mutta toimiihan se silti. Oli jo niin eilenkin, enkä viitsinyt ryhtyä korjaamaan, koska saattoihan sillä asentajalla olla jokin ajatus siinäkin.

No niin, nyhdin tappia irti painoja muuttaakseni. Eikö pirulauta se rysähti alas ja pikkusormeni jäi osittain väliin. Kantava naru irtosi toisesta päästä, en tullut sitä etukäteen syynänneeksi. Kyllä se kymmentä vasaraniskua vastasi! Terveyskeskusessa painelivat pursuneita osia sisään ja kursivat kasaan. Käyttivät sitten röntgenissä. Olihan se paino murskannut luutakin... tiimi ja lekuri miettii ja jatkon tiedän huomenna. Puretaanko "paketti" vai annetaan olla?

Koska en harrasta pianon, enkä hatarin soittoa, en mielelläni kauneussyistä näe tarvetta lisäropelointiin, mutta jos muuten tarve vaatii, niin mikäpäs siinä. Koska kymmensormijärjestelmäni on huomattavan puutteellinen, ei tämä tumppu sormessani kirjoittamistakaan häiritse. Tosin kyllä tuppaa osallistumaan.

Muutoin menee entiseen tapaan, "mitäpäs sitä meikäläiselle." Niinhän sanotaan.

Lue lisää

Tulin pirtin takan eteen lämmittelemään hhhrrrrrrr.....

Pohjois tuuli on tosi kylymee.

En taas tiedä mihin tämä päivä on huvennut,kävinhän minä kyllä postissa.
Vein Skillanille kirjeen,jos Hän vaikka saisi uusia ideoita;DDDDDD

Pakko uskoa,että syksy saapuu.

No huomenna on TAAS se saunapäivä.

Kohta alkaa "emmentaali" menenkin sitä katsomaan.
näkyillään...

muori67 kirjoitti:

Tulin pirtin takan eteen lämmittelemään hhhrrrrrrr.....

Pohjois tuuli on tosi kylymee.

En taas tiedä mihin tämä päivä on huvennut,kävinhän minä kyllä postissa.
Vein Skillanille kirjeen,jos Hän vaikka saisi uusia ideoita;DDDDDD

Pakko uskoa,että syksy saapuu.

No huomenna on TAAS se saunapäivä.

Kohta alkaa "emmentaali" menenkin sitä katsomaan.
näkyillään...

Lue lisää

Tuolla kirjoiteltiin, että eivät ymmärrä ainaista säilömisen, ja muun touhun kertomista. Mutta mitä luulette meillä muuta olevan? Ei ole valaistuja kävelyteitä, ei ole koiran ulkoiluttamista, ei tartte mennä shoppailemaan, tulee 100 kilometrin ajo. Ruokakaupassa käy mies neljä kertaa kuussa. Ei ole vanhusten, ja eläkeläisten kerhoja, ei uimahalleja, kuntosaleja, kahviloita. Ei ole muuta kuin sitä metsäistä seutua, jota rakastan, siksi menen sinne metsään joka päivä, ja sitten taas on sitä säilöntää. Jos minun täytyy sekin lopettaa, kun on niin hulluharrastus, että sitä ei voi ymmärtää, niin minulla ei ole yhtään mitään. Kertokaa mitä minun elämääni jää. Minulla ei ole edes sitä kasvimaata! Lupaan, etten käy täällä tyhmiä kertomassa!

Eri maailmasta kirjoitti:

Tuolla kirjoiteltiin, että eivät ymmärrä ainaista säilömisen, ja muun touhun kertomista. Mutta mitä luulette meillä muuta olevan? Ei ole valaistuja kävelyteitä, ei ole koiran ulkoiluttamista, ei tartte mennä shoppailemaan, tulee 100 kilometrin ajo. Ruokakaupassa käy mies neljä kertaa kuussa. Ei ole vanhusten, ja eläkeläisten kerhoja, ei uimahalleja, kuntosaleja, kahviloita. Ei ole muuta kuin sitä metsäistä seutua, jota rakastan, siksi menen sinne metsään joka päivä, ja sitten taas on sitä säilöntää. Jos minun täytyy sekin lopettaa, kun on niin hulluharrastus, että sitä ei voi ymmärtää, niin minulla ei ole yhtään mitään. Kertokaa mitä minun elämääni jää. Minulla ei ole edes sitä kasvimaata! Lupaan, etten käy täällä tyhmiä kertomassa!

Lue lisää

Sitten kun jaksa käydä metsissä, tai viitsi, kyllästyttyäsi ruokasäilykkeiden laittoon, voisitko silloin ajatella kirjojen lukemista? Ehkä olisi hyvä olla jokin muukin varalla, vaikka kyllä kai jokainen tietää mikä miellyttää !

tätä maailmasta kirjoitti:

Sitten kun jaksa käydä metsissä, tai viitsi, kyllästyttyäsi ruokasäilykkeiden laittoon, voisitko silloin ajatella kirjojen lukemista? Ehkä olisi hyvä olla jokin muukin varalla, vaikka kyllä kai jokainen tietää mikä miellyttää !

Lue lisää

tuli mieleen sellainen sanonta. Me ihmiset kun ollaan onneksi erilaisia, ovat harrastukset ja mieltymyksetkin. Se on sitä elon rikkautta. Iloitaan siitä että on mahdollisuus tehdä sitä mistä pitää. Toiset säilöö maan antimia, toiset lenkkeilee, harrastelee mistä pitää. Sekin on tavallaan säilömistä kun, tallentaa muistiin elettyjä hetkiä. Nekin kun voi tarvittaessa ottaa käyttöön muistelmissaan.
Erimaailmassa oleminen on itselläkkin joskus tunteena. Ainakin kun lukee tämän päivän lehtiä. Nuorten elämä poikkeaa kovasti oman nuoruuden ajan olosta. Meikataan niin vahvasti, ettei saunan jälkeen tuntisi samaksi henkilöksi. Vaatetuskin on kerrospukeutumista, helmat eripituisia ja pitkien housujen päällä hame.
Siitä tuli mieleeni kun nuorena tyttönä halusin olla aikuisempi. Menin kampaamoon värjäytin ripset ja kulmat. Kotiin tultuani koetin olla kuin filmitähti jotta huomattaisiin upeat silmäni. Kyllä huomattiinkin. Isä sai naamalleen merkillisen väänteen. Siltä istumalta hän pomppas pystyyn ja karjas naamapesulle: - Sää peset tai jäät kottii, emmää huali mukkaan. Lapin porotkin pelkää mokomaa sotamaalausta. Eksää tiä ettei uus autokaa pakkelia kaipaa, eikä sitä tartte nuari likkakaa, pese se naamas. On se kun ei omalla palkallaan saa tehdä mitä tahtoo, koitin selittää. -Nii kaua ku asut saman katon alla sää tottelet ja noi pillifarkut joutaa roskakoriin kans. Kaikelaisii villityksiä niitä onki.

Minä pesin ja porasin, nii et se siitä tähteydestä. Pääsin mukaan vaikkei väri lähtenyt kuin kulumalla. Äitini sanoi isän olleen oikeassa ja väri olisi pitänyt olla ruskea, mutta kun mustaksi laitatit.
Niin, aikansa kutakin. Parempaan vai huonompaanko aika kallistuu, taitaa sekin olla henkilökohtaista.

Kylläpäs tulikin vuodatusta, ihan suuta kuivaa. Kahvee auttaa, kiitos ja mukavaa päivää kaikille. Seo moro

tulenlieskatt kirjoitti:

tuli mieleen sellainen sanonta. Me ihmiset kun ollaan onneksi erilaisia, ovat harrastukset ja mieltymyksetkin. Se on sitä elon rikkautta. Iloitaan siitä että on mahdollisuus tehdä sitä mistä pitää. Toiset säilöö maan antimia, toiset lenkkeilee, harrastelee mistä pitää. Sekin on tavallaan säilömistä kun, tallentaa muistiin elettyjä hetkiä. Nekin kun voi tarvittaessa ottaa käyttöön muistelmissaan.
Erimaailmassa oleminen on itselläkkin joskus tunteena. Ainakin kun lukee tämän päivän lehtiä. Nuorten elämä poikkeaa kovasti oman nuoruuden ajan olosta. Meikataan niin vahvasti, ettei saunan jälkeen tuntisi samaksi henkilöksi. Vaatetuskin on kerrospukeutumista, helmat eripituisia ja pitkien housujen päällä hame.
Siitä tuli mieleeni kun nuorena tyttönä halusin olla aikuisempi. Menin kampaamoon värjäytin ripset ja kulmat. Kotiin tultuani koetin olla kuin filmitähti jotta huomattaisiin upeat silmäni. Kyllä huomattiinkin. Isä sai naamalleen merkillisen väänteen. Siltä istumalta hän pomppas pystyyn ja karjas naamapesulle: - Sää peset tai jäät kottii, emmää huali mukkaan. Lapin porotkin pelkää mokomaa sotamaalausta. Eksää tiä ettei uus autokaa pakkelia kaipaa, eikä sitä tartte nuari likkakaa, pese se naamas. On se kun ei omalla palkallaan saa tehdä mitä tahtoo, koitin selittää. -Nii kaua ku asut saman katon alla sää tottelet ja noi pillifarkut joutaa roskakoriin kans. Kaikelaisii villityksiä niitä onki.

Minä pesin ja porasin, nii et se siitä tähteydestä. Pääsin mukaan vaikkei väri lähtenyt kuin kulumalla. Äitini sanoi isän olleen oikeassa ja väri olisi pitänyt olla ruskea, mutta kun mustaksi laitatit.
Niin, aikansa kutakin. Parempaan vai huonompaanko aika kallistuu, taitaa sekin olla henkilökohtaista.

Kylläpäs tulikin vuodatusta, ihan suuta kuivaa. Kahvee auttaa, kiitos ja mukavaa päivää kaikille. Seo moro

Lue lisää

Nimim. "Eri maailmasta", hyvä, että ravistelit! Väitän, että ymmärrän ainakin jonkunverran sanomaasi. Siitä huolimatta, että olen yli 50 v. asunut ja elänyt suomalaisittain suurkaupungissa. Tarjolla on hyvin paljon ja lähellä niitä asioita, joita sinulta puuttuu. On myös sellaista, joka sinulla on ja minulla taas ei. Käyn kyllä joka vuosi sitä puutetta paikkaamassa. Se on pitkä reissu, varsinkin kun ikä alkaa painamaan.
Ja luulenpa tuntevani ainakin vanhalta ajalta syrjäseutujen haja-asutusalueiden puutteita ja myös hyötyjä.

Riittäähän täällä valaistuja katuja, soppailupaikkoja ja monenlaista kerhoa. Minkä verran kukin niitä käyttää, se on eri asia. Joillekin kaupukielämä saattaa muodostua niin yksinäiseksi, ettei sellaista ole edes korvessakaan. Onhan niitä esimerkkejä, asukas on vuosia ollut hengettömänä. Jos se ei liene riittävän hyvä esimerkki, mitä kaikkea tapahtuukaan vähän lievemmässä muodossa?

Aika helppo on sanoa, että sellaiset on oma vika. Mistäpä sen totuuden viimekädessä kaivaa? Tietysti parastahan olisi, jos kaikilla riittäisi aloitekyky ja rohkeus mennä mukaan ja tarvittassa hakea apua niin kauan kuin pystyy, eikä avun saantikaan ole aina helppoa. Sitä aloitteellisuutta tarvitsee niin maalla kuin kaupungissakin. Saloseudun täydellinen hiljaisuu ja rauha ja kaupugin melske ja vilinä vain eivät ole samassa paikassa. En ole tullut kaupunkiin sen takia, että olisin halunnut "kaupukilaiseksi," Tulin töihin. Niin ovat tehneet myös hyvin monet tuhannet.

Minusta nuo kasvatus- ja säilöntäkertomukset ovat hyvinkin hyvää luettavaa. Tämä ikäluokka taitaa olla viimeisimpiä, joita nämä hyvät työt ja harrastukset kiinnostaa näinkin laajasti. Ja aina sinne sekaan mahtuu hyviä, uusia vinkkejäkin.

Harrastuksiini: kävin aamulla "remputtamassa" itseni hereille. Jotain piti jättää poiskin, koska "potilas" ei siitä tykkää. Hintriika oli nasevasti oikeassa: se edellinen viestini sisälsi todella niin painavaa asiaa, että en sellaista ole ennen tänne kirjoittanut. Eikä toivottavasti tarvitse jatkossakaan sellaista tehdä.

Ihan kunnon tuulen saattelemat huomenet kaikille.
Niitä Tukholman terveisiä - vaikka jo vähän myöhässä- tulin tuomaan.
Kaikki tuliaiset menivät lyhentämättöminä vuosiaan täyttävälle neitsyt pojalle. 14 v. mummo olen hänelle. Suvun kuopus samalla. Siis en minä vaan hän !
Pirttiin jäi pelkät terveiset ! Kaikki onnistui hyvin. Flunssakaan ei iskenyt. Olis kannattanyt VS:kin tulla siihen suuntaan olis terveenä pysynyt.
Tosiasiassa tuota syysflunssaa on liikkeellä paljonkin- ainakin kouluissa.
Todella viehättäviä ruoka paikkoja vanhoissa kaupungin osissa- niin Tallinassa kuin Tukholmassa. Naantalissa ja niitä paikkojahan on vaikka kuinka paljon. Luetteloa en tee enempää.........

Hänelle, kuka lieneekin, sanoisin ettei pidä ottaa niin pilkulleen kaikkia kirjoituksia. Jokainenhan voi olla omaa mieltään ja kirjoittaa mistä tahtoo. Vaikka metsän puista. Tai kauniista vijapellosta. Luonnosta.
Kaikkia ei missään tapauksessa voi miellyttää.
Tai kauppareissusta. Sekin voi joskus saada liki sirkuksen omaisia piirteitä....Vaikka vaan yhtä maitoa hakisi.

Tässä nämä höpinät, otan vielä pirtin hyvää kahvia, onks korvareita tai pusuja ? kaapit saattaa jäädä vähän sekaisin kun hämmennän jokapaikasta,,,,,,,,, juu nyt löytyi yks pusu, vähän kuivan puoleinen on. No, uitan kahvissa niin kyllä se siitä!
Molskis ja heippa !

meri-kukka98 kirjoitti:

Ihan kunnon tuulen saattelemat huomenet kaikille.
Niitä Tukholman terveisiä - vaikka jo vähän myöhässä- tulin tuomaan.
Kaikki tuliaiset menivät lyhentämättöminä vuosiaan täyttävälle neitsyt pojalle. 14 v. mummo olen hänelle. Suvun kuopus samalla. Siis en minä vaan hän !
Pirttiin jäi pelkät terveiset ! Kaikki onnistui hyvin. Flunssakaan ei iskenyt. Olis kannattanyt VS:kin tulla siihen suuntaan olis terveenä pysynyt.
Tosiasiassa tuota syysflunssaa on liikkeellä paljonkin- ainakin kouluissa.
Todella viehättäviä ruoka paikkoja vanhoissa kaupungin osissa- niin Tallinassa kuin Tukholmassa. Naantalissa ja niitä paikkojahan on vaikka kuinka paljon. Luetteloa en tee enempää.........

Hänelle, kuka lieneekin, sanoisin ettei pidä ottaa niin pilkulleen kaikkia kirjoituksia. Jokainenhan voi olla omaa mieltään ja kirjoittaa mistä tahtoo. Vaikka metsän puista. Tai kauniista vijapellosta. Luonnosta.
Kaikkia ei missään tapauksessa voi miellyttää.
Tai kauppareissusta. Sekin voi joskus saada liki sirkuksen omaisia piirteitä....Vaikka vaan yhtä maitoa hakisi.

Tässä nämä höpinät, otan vielä pirtin hyvää kahvia, onks korvareita tai pusuja ? kaapit saattaa jäädä vähän sekaisin kun hämmennän jokapaikasta,,,,,,,,, juu nyt löytyi yks pusu, vähän kuivan puoleinen on. No, uitan kahvissa niin kyllä se siitä!
Molskis ja heippa !

Lue lisää

Jokin pieni innosta tärisevä karvaturri hyppäsi kasvojeni viereen sängyssä, lipaisi nenää hennosti, nuuhki tukkaa ja pujahti peiton alle, painautuen vatsaa vasten lämpimään. Eipä siellä kauaa malttanut olla, leikkiä piti ja peuhata, lopulta eksyi pussilakanan sisään:D
Pikkuinen pää terhakasti pystyssä lakanan sisällä se haki ulosreittiä. Lopulta sain tarpeekseni ja nousin pelastamaan sen, ja komentaa täytyi, että sain sijata sohvavuoteeni, kun leikki olisi vieläkin maistunut.

Asettui jo omalle lattiatyynylleen syötyään yllättävän paljon noin pieneksi! Suloinen tuo kyllä on:)

Pitkään nukuttiin Bellan kanssa, kun vintille ei ollut hyvä mennä. Porrasluukku olisi täytynyt laittaa kiinni, ettei piene koira putoa portaista ja taita selkäänsä. Lämpö taas tulee alakerrasta, joten tuvan puolelle asetuttiin koisimaan sulassa sovussa. Kahvia tässä nautiskelen paistetun ruispuuron jälkeen, ja näkyypä olevan ihan rinkeliäkin tarjolla----aina yhtä hyvää, tuo respti on maukas Viipurin rinkelissä.

Tääs ihmettelen mitä tänään sateella saisin aikaiseksi, tiskiä on kertynyt joten siinähän sitä alkajaiseks onkin.
Kiitos kaffeetuokiosta:) ----ja mukavia aamupäivähetkiä !

meri-kukka98 kirjoitti:

Ihan kunnon tuulen saattelemat huomenet kaikille.
Niitä Tukholman terveisiä - vaikka jo vähän myöhässä- tulin tuomaan.
Kaikki tuliaiset menivät lyhentämättöminä vuosiaan täyttävälle neitsyt pojalle. 14 v. mummo olen hänelle. Suvun kuopus samalla. Siis en minä vaan hän !
Pirttiin jäi pelkät terveiset ! Kaikki onnistui hyvin. Flunssakaan ei iskenyt. Olis kannattanyt VS:kin tulla siihen suuntaan olis terveenä pysynyt.
Tosiasiassa tuota syysflunssaa on liikkeellä paljonkin- ainakin kouluissa.
Todella viehättäviä ruoka paikkoja vanhoissa kaupungin osissa- niin Tallinassa kuin Tukholmassa. Naantalissa ja niitä paikkojahan on vaikka kuinka paljon. Luetteloa en tee enempää.........

Hänelle, kuka lieneekin, sanoisin ettei pidä ottaa niin pilkulleen kaikkia kirjoituksia. Jokainenhan voi olla omaa mieltään ja kirjoittaa mistä tahtoo. Vaikka metsän puista. Tai kauniista vijapellosta. Luonnosta.
Kaikkia ei missään tapauksessa voi miellyttää.
Tai kauppareissusta. Sekin voi joskus saada liki sirkuksen omaisia piirteitä....Vaikka vaan yhtä maitoa hakisi.

Tässä nämä höpinät, otan vielä pirtin hyvää kahvia, onks korvareita tai pusuja ? kaapit saattaa jäädä vähän sekaisin kun hämmennän jokapaikasta,,,,,,,,, juu nyt löytyi yks pusu, vähän kuivan puoleinen on. No, uitan kahvissa niin kyllä se siitä!
Molskis ja heippa !

Lue lisää

Onko siellä jo pusutkin kuivaneet? Se ei käy, pusun pitää olla lämmin ja tuore!
Luin tuota palstaa, ja huomasin, että ei minullakaan ole mitään oikeaa asiaa kirjoitettavana. Mitään järisyttävää ei ole tapahtunut, mistä kertoisin. Tilanne sama, kuin eri maailmassa. Mutta sillä erolla että minulla onnellisella on kasvimaa, ja suuri. Siellä riittää syötävää, ja säilöttävää, ja naapureille annettavaa. Eilen poimin kaksi täyttä sankoa tomaatteja kasvihuoneesta, ja jalostin niitä. Leivoin viisi pellillistä pizzaa. Yksi pellilinen jo mennä hurahti, kun naapurit kävivät iltakylässä. Hyvin näkyi maistuvan. Lopun leikkelin annospaloiksi pakasteeseen. Pienellä mehulingolla tein tomattituoremehua muovipulloihin pakasteeseen. Meillä on tämä talven vitamiinitarve varmasti tallessa. Että keripukkiin ei kuolla ainakaan, jos se noutaja tulee, niin syy on kyllä muu. Ja on niistä noista hamstraamisista se etu täällä syrjäkylillä, että jos tulla tupsahtaa isompi sakki vieraita, ja jos joku ilmoittaa, että teillä on huomenna kinkerit, niin meillä ei seinille hypitä. Minä sanon, että sydämmellisesti tervetuloa vaan!
Se niistä säilömisistä tällä kertaa.
Täällä sataa aika railakasti. No sienet kasvaa, päästään taas säilömis touhuihin. Hah hah haa!
Koittakaa kestää, syksy etenee, kyllä ne säilömiset loppuu, kunhan suppilovahverot on kuivattu.
Sitten ruvetaan tekemään tilkkutäkkejä, tuohivirsuja, ja pärekoppia. Laitetaampa vielä mattokangaskin puihin. Että kyllä se täällä maalla on tuo elämä vaihtelevaa.
Minä en ole aikonut mennä tänä talvena edes tuonne isolle tielle sauvakävelemään. Katsos, kun ne kurkistaa ikkunasta, ja sanoo, että vieläkö se tuokin on elossa. Ja seuraavassa mökissä, että hautuumaallekkohan se tuo on menossa.
Niin kävelen vain tuonne mäkeen käsityömökkiin jotain puuhastelemaan.Siellä on niin mukavaa!
Äläkä sinä eri maailmasta ollenkaan ole pahoillasi. Minua siinä on varmaan tarkoitettu. Ihminen saa olla vapaasti erilainen, sitä ei sekoitu massaan. Ja lehmäthän ne on niitä, joita narussa kuljetetaan.
No lähden tästä taas viipaloimaan omenia kuivamaan, mukavaa sadepäivää muillekkin!

meri-kukka98 kirjoitti:

Ihan kunnon tuulen saattelemat huomenet kaikille.
Niitä Tukholman terveisiä - vaikka jo vähän myöhässä- tulin tuomaan.
Kaikki tuliaiset menivät lyhentämättöminä vuosiaan täyttävälle neitsyt pojalle. 14 v. mummo olen hänelle. Suvun kuopus samalla. Siis en minä vaan hän !
Pirttiin jäi pelkät terveiset ! Kaikki onnistui hyvin. Flunssakaan ei iskenyt. Olis kannattanyt VS:kin tulla siihen suuntaan olis terveenä pysynyt.
Tosiasiassa tuota syysflunssaa on liikkeellä paljonkin- ainakin kouluissa.
Todella viehättäviä ruoka paikkoja vanhoissa kaupungin osissa- niin Tallinassa kuin Tukholmassa. Naantalissa ja niitä paikkojahan on vaikka kuinka paljon. Luetteloa en tee enempää.........

Hänelle, kuka lieneekin, sanoisin ettei pidä ottaa niin pilkulleen kaikkia kirjoituksia. Jokainenhan voi olla omaa mieltään ja kirjoittaa mistä tahtoo. Vaikka metsän puista. Tai kauniista vijapellosta. Luonnosta.
Kaikkia ei missään tapauksessa voi miellyttää.
Tai kauppareissusta. Sekin voi joskus saada liki sirkuksen omaisia piirteitä....Vaikka vaan yhtä maitoa hakisi.

Tässä nämä höpinät, otan vielä pirtin hyvää kahvia, onks korvareita tai pusuja ? kaapit saattaa jäädä vähän sekaisin kun hämmennän jokapaikasta,,,,,,,,, juu nyt löytyi yks pusu, vähän kuivan puoleinen on. No, uitan kahvissa niin kyllä se siitä!
Molskis ja heippa !

Lue lisää

"Taidan olla outo lintu täällä viljelijöiden säilöjien, leipojien ja pakastimien täyttäjien joukossa."

Otettiinko nämä sanani tuolla ylempänä jotenkin negatiivisena arvosteluna ihmisten toimiin. Näin minusta alkoi tuntua, kun luen mitä säilönnästä on kirjoitettu sen jälkeen.
Minä vain kirjoitin itsestäni, että tällainenkin outo lintu on olemassa ja ihan perustelujen kanssa. Esitinhän vielä ihailunkin palstan ahkerille mammoille ja mummuille. Tarkoitin ihan mitä sanoin. Ihmisten erilaisuuden olen aina pitänyt rikkautena, eikä ole tapana puuttua toisten tekemisiin. Olosuhteethan ratkaisevat paljon, joista terveys on aika tärkeällä sijalla näinkin vanhana.
Minun oli nyt pakko tämä kirjoittaa. Vilpittömästi uskon edelleen minulla olevan rakonen joskus kirjoittaa tähänkin ketjuun.

Katleija kirjoitti:

"Taidan olla outo lintu täällä viljelijöiden säilöjien, leipojien ja pakastimien täyttäjien joukossa."

Otettiinko nämä sanani tuolla ylempänä jotenkin negatiivisena arvosteluna ihmisten toimiin. Näin minusta alkoi tuntua, kun luen mitä säilönnästä on kirjoitettu sen jälkeen.
Minä vain kirjoitin itsestäni, että tällainenkin outo lintu on olemassa ja ihan perustelujen kanssa. Esitinhän vielä ihailunkin palstan ahkerille mammoille ja mummuille. Tarkoitin ihan mitä sanoin. Ihmisten erilaisuuden olen aina pitänyt rikkautena, eikä ole tapana puuttua toisten tekemisiin. Olosuhteethan ratkaisevat paljon, joista terveys on aika tärkeällä sijalla näinkin vanhana.
Minun oli nyt pakko tämä kirjoittaa. Vilpittömästi uskon edelleen minulla olevan rakonen joskus kirjoittaa tähänkin ketjuun.

Lue lisää

pahoittako mieltänne, ei Katleija, ei Eri maailmoista, kaikki toisetkin.
Monasti on jo todettu että erilaisia ollaan ja johan se tylsäksi kävisi, jos kaikki samanlaisia.

Jokaisen kertoma viesti on ilmoitus elävästä ihmisestä ja vielä aikaansa seuraavista vanhenevista mummoista ja papoista, jotka tietokoneekin hallitsee;) ( kuka hyvin, kuka vielä paremmin)

Jatketaan vaan kaikenlaisilla viesteillä, pidetään mieli avoimena ja luetaan miten ihmiset elävät, me maan taviksetkin;)
Jokainen ihminen on laulun arvoinen, siis pirttiin kirjoittajatkin, jatketaan.

Kiva nähdä meri-kukkakin maisemissa, älä nyt enää kovin etäs matkustele;)

Katleija kirjoitti:

"Taidan olla outo lintu täällä viljelijöiden säilöjien, leipojien ja pakastimien täyttäjien joukossa."

Otettiinko nämä sanani tuolla ylempänä jotenkin negatiivisena arvosteluna ihmisten toimiin. Näin minusta alkoi tuntua, kun luen mitä säilönnästä on kirjoitettu sen jälkeen.
Minä vain kirjoitin itsestäni, että tällainenkin outo lintu on olemassa ja ihan perustelujen kanssa. Esitinhän vielä ihailunkin palstan ahkerille mammoille ja mummuille. Tarkoitin ihan mitä sanoin. Ihmisten erilaisuuden olen aina pitänyt rikkautena, eikä ole tapana puuttua toisten tekemisiin. Olosuhteethan ratkaisevat paljon, joista terveys on aika tärkeällä sijalla näinkin vanhana.
Minun oli nyt pakko tämä kirjoittaa. Vilpittömästi uskon edelleen minulla olevan rakonen joskus kirjoittaa tähänkin ketjuun.

Lue lisää

Älä turhaan pahoita mieltäsi Katleijja, sama koskee muitakin, ihminen muuttuu, kotona opin poikasena mitä on säilöminen ja puutarhanhoito. jo lapsena käytiin äidin mukana metsässä marjoja sieniä ja kukkiakin hakemassa,sitten pääosa saaliista vietiin Helsinkin torille myytäväksi myös kotipiha oli täynnä kukkia, sireeneitä ja juhannusruusuja Kaikki mitä liikeni yli omantarpeen vietiin torille myytäväksi.Itselle säilöttiin kaikkea mitä metsästä ja puutarhasta saatiin,omavaraisia oltiin. Silloin sota-aikana ja sen jälkeen rahasta oli kova pula, torikaupalla äiti meidät elätti. Olin 3v kun isä kuoli.
Ajat muuttuu,enään ei juuri tule säilöttyä mitään, vaikka olisi hyvä kylmäkellari ja pakastinkin on, kauppa on 125m päässä.
Siellä Mujejärven maisemissa käydessäni joskus löytyy mustikkaa, puolukoita, vadelmia ja sieniä mutta ei jokavuosi nytkään ei ollut mitään.
Eli vähäisiä on säilömiset olleet Ruokaa onneksi olen oppinut tekemään.

Siitä Tallinnanmatkasta senverran ilusalonkissa kävin,Toompealla syötiin ja käveltiin muutenkin vanhassakaupunkissa ekapäivä meni ostoksien teossa vähän miestäväkevämpää ja suitsukkeita tuttujen varalta. Seuraava päivä meni kuntoilun merkeissä ja ravintolassa ennen laivaanmenoa,Laivassa tapasin pariskunnan Sammatista, juttua piisasi koko matkan, ihmeekseni miespuolinen seuralainen tunsi kotipitäjästämme monta maanviljelijää jotka minäkin tunsin, minä vain Lönrootin ja Paikkarin torpan Sammatista.

Syksyinen ja sateinen on päivä täällä A KIven maisemissa, lisäksi kova tuuli.
Taitaa 5 astewtta olla lämpöä, lämpöä kuitenkin, t: Late

LateVaan kirjoitti:

Älä turhaan pahoita mieltäsi Katleijja, sama koskee muitakin, ihminen muuttuu, kotona opin poikasena mitä on säilöminen ja puutarhanhoito. jo lapsena käytiin äidin mukana metsässä marjoja sieniä ja kukkiakin hakemassa,sitten pääosa saaliista vietiin Helsinkin torille myytäväksi myös kotipiha oli täynnä kukkia, sireeneitä ja juhannusruusuja Kaikki mitä liikeni yli omantarpeen vietiin torille myytäväksi.Itselle säilöttiin kaikkea mitä metsästä ja puutarhasta saatiin,omavaraisia oltiin. Silloin sota-aikana ja sen jälkeen rahasta oli kova pula, torikaupalla äiti meidät elätti. Olin 3v kun isä kuoli.
Ajat muuttuu,enään ei juuri tule säilöttyä mitään, vaikka olisi hyvä kylmäkellari ja pakastinkin on, kauppa on 125m päässä.
Siellä Mujejärven maisemissa käydessäni joskus löytyy mustikkaa, puolukoita, vadelmia ja sieniä mutta ei jokavuosi nytkään ei ollut mitään.
Eli vähäisiä on säilömiset olleet Ruokaa onneksi olen oppinut tekemään.

Siitä Tallinnanmatkasta senverran ilusalonkissa kävin,Toompealla syötiin ja käveltiin muutenkin vanhassakaupunkissa ekapäivä meni ostoksien teossa vähän miestäväkevämpää ja suitsukkeita tuttujen varalta. Seuraava päivä meni kuntoilun merkeissä ja ravintolassa ennen laivaanmenoa,Laivassa tapasin pariskunnan Sammatista, juttua piisasi koko matkan, ihmeekseni miespuolinen seuralainen tunsi kotipitäjästämme monta maanviljelijää jotka minäkin tunsin, minä vain Lönrootin ja Paikkarin torpan Sammatista.

Syksyinen ja sateinen on päivä täällä A KIven maisemissa, lisäksi kova tuuli.
Taitaa 5 astewtta olla lämpöä, lämpöä kuitenkin, t: Late

Lue lisää

Elämä ja elämisen tavat muotoutuvat monien tekijöiden kautta. Jos asuu korvessa, jossa huuto ei naapuriin kantaudu, tai kaupungissa kerrostalon yhdessä lokerossa, niin pakostakin moni asia on toisin. Välttämättä ei huonommin, sillä yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta.

Sitten on välimuodossa eläviä, joilla on kesäpaikat ja mahdollisuus lähteä pakoon kaupukilaiselämää. Tai omakotitalo suurine piha-alueineen. Niissä on maata tonkia ja kasvattaa vaikka mitä.

Mukavaa, jos on (ainakin enimmäkseen) tyytyväinen omaan osaansa! Minulla on vain tämä pieni kaksio keskellä kaupunkia enkä muuta haikailekaan. Lapset ja lapsenlapset ovat kaukana, ja yksin en paljon kuluta. Kokkaamisesta tykkään (silti ikävä syödä aina yksin).

Siitä olen iloinen, että on taas syksy ja allakka alkaa täyttyä.. Ensi viikolle on menoa maanantaille, tiistaille, keskiviikolla ja torstaille. Kaikki viikot eivät ole yhtä täynnä, mutta harrastukset ovat kuitenkin minun tapani säilyttää mielenkiinto elämään.

Kamalaa vispausta pitää tuo säähavaintokoivuni! Pitääköhän ulkona olla pallo nilkassa, että pysyy jalat maassa?

Hintriika* kirjoitti:

Elämä ja elämisen tavat muotoutuvat monien tekijöiden kautta. Jos asuu korvessa, jossa huuto ei naapuriin kantaudu, tai kaupungissa kerrostalon yhdessä lokerossa, niin pakostakin moni asia on toisin. Välttämättä ei huonommin, sillä yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta.

Sitten on välimuodossa eläviä, joilla on kesäpaikat ja mahdollisuus lähteä pakoon kaupukilaiselämää. Tai omakotitalo suurine piha-alueineen. Niissä on maata tonkia ja kasvattaa vaikka mitä.

Mukavaa, jos on (ainakin enimmäkseen) tyytyväinen omaan osaansa! Minulla on vain tämä pieni kaksio keskellä kaupunkia enkä muuta haikailekaan. Lapset ja lapsenlapset ovat kaukana, ja yksin en paljon kuluta. Kokkaamisesta tykkään (silti ikävä syödä aina yksin).

Siitä olen iloinen, että on taas syksy ja allakka alkaa täyttyä.. Ensi viikolle on menoa maanantaille, tiistaille, keskiviikolla ja torstaille. Kaikki viikot eivät ole yhtä täynnä, mutta harrastukset ovat kuitenkin minun tapani säilyttää mielenkiinto elämään.

Kamalaa vispausta pitää tuo säähavaintokoivuni! Pitääköhän ulkona olla pallo nilkassa, että pysyy jalat maassa?

Lue lisää

Saamarin syksy;(

Minä en ole YHTÄÄN syksy ihminen,varsinkin nämä kosteat koleat ilmat on inhottavia.
Lähtisin sinne lämpimään,missä olen muutaman kerran käynyt,vaan kun täytyy tuota asunto juttua olla odottelemassa.

Olin aikoinaan Heinolan Reumalla tutkittavana,totesivat pehmyt osa reuman ja sehän on koko perhana.

Löpistään mitä löpistään,kuka ei pidä meitin jutuista,menköön vaikka kuuseen;)

Minusta on ihan kiva lukea mitä tytöt ja myöskin pojat touhuaa missäkin päin mualimoo;)

Vähän olen laiska kirjoittelemaa,lukemaan sitäkin kovempi.
Nyt just tällä hetkellä ei sada,mutta koko aamun on vähän väliä roiskinut.

Sänkyyni olen vaihtamassa lakanoita ja sitä on kestänyt koko aamun;)
Hiljaa hyvä tulee,ajatellen aivan kaunis,vai tuleeko yhtään mitään.

Hörppäsin pirtin kahvit ja kissatkin tuli tervehtimään,istumme vähän aikaa tässä takan lämmössä;)

näkyillään...

muori67 kirjoitti:

Saamarin syksy;(

Minä en ole YHTÄÄN syksy ihminen,varsinkin nämä kosteat koleat ilmat on inhottavia.
Lähtisin sinne lämpimään,missä olen muutaman kerran käynyt,vaan kun täytyy tuota asunto juttua olla odottelemassa.

Olin aikoinaan Heinolan Reumalla tutkittavana,totesivat pehmyt osa reuman ja sehän on koko perhana.

Löpistään mitä löpistään,kuka ei pidä meitin jutuista,menköön vaikka kuuseen;)

Minusta on ihan kiva lukea mitä tytöt ja myöskin pojat touhuaa missäkin päin mualimoo;)

Vähän olen laiska kirjoittelemaa,lukemaan sitäkin kovempi.
Nyt just tällä hetkellä ei sada,mutta koko aamun on vähän väliä roiskinut.

Sänkyyni olen vaihtamassa lakanoita ja sitä on kestänyt koko aamun;)
Hiljaa hyvä tulee,ajatellen aivan kaunis,vai tuleeko yhtään mitään.

Hörppäsin pirtin kahvit ja kissatkin tuli tervehtimään,istumme vähän aikaa tässä takan lämmössä;)

näkyillään...

Lue lisää

Tulenlieskat muisteli ensimäisestä kaunistautumis operaatiota. Siitä muistui mieleeni omat jutut.
Saparot heilui niskassa tai jotenkin päälaella kun varhaisteini olin. Isäni oli sitä mieltä että tyttärellä pitää olla pitkä tukka. (nuttura.)
Kas kun keksin että nyt pitää saada kiharat........Pitkän neuvottelun tuloksena sain luvan ottaa "vähän laineita" hiuksiin. Ja lyhentää hiuskarvan verran. Ei muuta ! Niin menin Seinäjoelle kampaamoon saamaan mitä oli luvattu. Nuorena ujona en saanut sanotuksi tarkkaan mitä halusin(tai isäni halusi).
Joten kotiin tuli lyhyttukkainen, oikein kunnon sähkökiharainen pää. Oli tosi pahan näköinen omastakin mielestä. Alullaan 50-luku. Oli hieman toisenlaiset välineet ja aineet permanenteille, kuin nykypäivänä. Polttaakin taisivat hiusten latvat.
Niin jouduin huivi päässä kulkemaan pitkät ajat ja hävettikin semmoinen sikkura. Vaan tehty mikä tehty.
Isäni ilmaisi ettei hän tuollaista tarkoittanut. En sanonut etten minäkään .........
Eikä sitä sen kauniimmaksi ole tullut koskaan ,mutta nuorena pitää yrittää. Ennenkuin selviää, että näillä naamoilla elämä eletään. Se ei muuksi muutu !
Sitten tuli muotiin ne "pönkkähameet". En mikään laiha ollut silloin, siihen hameen alle kun semmoiset "levikkeet" laitettiin.
Monet tärkätyt alushameet. Näytti kuin heinäpaali olisi itsekseen liikkunut. Ei ihan lähelle päässyt kukaan, mutta tanssireisulle ne ylleen puettiin. Tarkkaan katsottiin tekeekö se poikiin suurenkin vaikutuksen. Oli tosin monta muutakin pönkkähametta..
VOI,VOI, sitä nuoruutta ja nuoruuden innostusta. Ja kokeilunhalua ja laumasieluisuutta.
Nuoruuden voi jokainen elää vaan kerran.
Muistella kyllä voi monesti; onneksi.
Semmoista sadesään faktaa. M-K

meri-kukka98 kirjoitti:

Tulenlieskat muisteli ensimäisestä kaunistautumis operaatiota. Siitä muistui mieleeni omat jutut.
Saparot heilui niskassa tai jotenkin päälaella kun varhaisteini olin. Isäni oli sitä mieltä että tyttärellä pitää olla pitkä tukka. (nuttura.)
Kas kun keksin että nyt pitää saada kiharat........Pitkän neuvottelun tuloksena sain luvan ottaa "vähän laineita" hiuksiin. Ja lyhentää hiuskarvan verran. Ei muuta ! Niin menin Seinäjoelle kampaamoon saamaan mitä oli luvattu. Nuorena ujona en saanut sanotuksi tarkkaan mitä halusin(tai isäni halusi).
Joten kotiin tuli lyhyttukkainen, oikein kunnon sähkökiharainen pää. Oli tosi pahan näköinen omastakin mielestä. Alullaan 50-luku. Oli hieman toisenlaiset välineet ja aineet permanenteille, kuin nykypäivänä. Polttaakin taisivat hiusten latvat.
Niin jouduin huivi päässä kulkemaan pitkät ajat ja hävettikin semmoinen sikkura. Vaan tehty mikä tehty.
Isäni ilmaisi ettei hän tuollaista tarkoittanut. En sanonut etten minäkään .........
Eikä sitä sen kauniimmaksi ole tullut koskaan ,mutta nuorena pitää yrittää. Ennenkuin selviää, että näillä naamoilla elämä eletään. Se ei muuksi muutu !
Sitten tuli muotiin ne "pönkkähameet". En mikään laiha ollut silloin, siihen hameen alle kun semmoiset "levikkeet" laitettiin.
Monet tärkätyt alushameet. Näytti kuin heinäpaali olisi itsekseen liikkunut. Ei ihan lähelle päässyt kukaan, mutta tanssireisulle ne ylleen puettiin. Tarkkaan katsottiin tekeekö se poikiin suurenkin vaikutuksen. Oli tosin monta muutakin pönkkähametta..
VOI,VOI, sitä nuoruutta ja nuoruuden innostusta. Ja kokeilunhalua ja laumasieluisuutta.
Nuoruuden voi jokainen elää vaan kerran.
Muistella kyllä voi monesti; onneksi.
Semmoista sadesään faktaa. M-K

Lue lisää

Kun rupesitte muistelemaan, niin täytyy jatkaa.

Minulla on yksi valokuva, joka hätkähdyttää aina, kun siihen törmään. Keskellä päälakea keikkuva pyöreä nuttura ei nyt niinkään... mutta trikoinen, tumman violetti putkimekko on ilmesys! Mekossa ei ole hihoja mutta piippukaulus ja lisäasusteena leveä, valkoinen vyö. Mekon helma yltää juuri ja juuri hipoen vesirajaan. Sillä ei varmaan paljon pyllistelty!

Jos kuva olisi otettu teini-ikäisenä, niin ehkä vielä ymmärtäisin. Mutta olen ollut sen ottamisen aikaan sentään rouvasihminen ja kahden lapsen äiti!

Melkein punastun kuvaa katsoessa.

Tämmöistä melko aurinkoisen sään faktaa täältä.

Hintriika* kirjoitti:

Kun rupesitte muistelemaan, niin täytyy jatkaa.

Minulla on yksi valokuva, joka hätkähdyttää aina, kun siihen törmään. Keskellä päälakea keikkuva pyöreä nuttura ei nyt niinkään... mutta trikoinen, tumman violetti putkimekko on ilmesys! Mekossa ei ole hihoja mutta piippukaulus ja lisäasusteena leveä, valkoinen vyö. Mekon helma yltää juuri ja juuri hipoen vesirajaan. Sillä ei varmaan paljon pyllistelty!

Jos kuva olisi otettu teini-ikäisenä, niin ehkä vielä ymmärtäisin. Mutta olen ollut sen ottamisen aikaan sentään rouvasihminen ja kahden lapsen äiti!

Melkein punastun kuvaa katsoessa.

Tämmöistä melko aurinkoisen sään faktaa täältä.

Lue lisää

haavan lehtiä tuuli vipauttaa, muuten puut pönäkästi hiljaisina pystyssä seisoo, eilisen myrskytuulen jäljiltä, kestivät koettelemuksen.
Huomenta lauantaiaamuun, herätty melkosen virkeänä ja uteliaana tulevan päivän tapahtumiin.
Ansa nimisiä tänään onnitellaan
Ansa on selvämerkityksellinen suomen kielen sana "pyydys" Se on myös suomalaisuuskauden nimi, jota pidetään muunnoksena Annasta.
Tunnetuin suomalainen lienee Ansa Ikonen ja kyllähän hän taisi miesten ihailun kohteena olla ja huomion saada, voisi "pyydyksestä" hyvässä mielessä käydä.

Sää lupailee pilvipoutaa ja taitaa lämpökin tulla takaisin, hyvä niin, vielä muutama penkki perunaa maassa, sitten on pelto antinsa antanut, tyytyväisiä voidaan olla, ansaittu lepo kasvinmaalle.
Perunaa tuli reilusti yli oman tarpeen, kai se jonnekin ylijäämä menee.

Meri-kukka kertoili eka permanentistaan, oli se komea minunkin pääni, kun kampaajan tuolilta läksin.
Lähinnä katajapehkoa muistutti, kiilto hiuksista oli sen sähköpermanentin jälkeen tipotiessään.
En muista olinko tyytyväinen, sisareni ja äitini ei ainakaan, he olivat kovasti vastaan koko permanenttiä, olin jo seitsemäntoista kun sain heidät suostumaan, polkkatukkaisena siihen asti olin ollut.
No minä kumminkin ailuiseksi itseni tunsin ja tuleva miehenikin sanoi pikkuisesta kasvaneen ison, siitä se alkoi yhteinen taival.
Ylä ja alamäkeä, myrskyä ja aurinkoa, niinhän sen pitääkin olla, jos kaksi erilaista ihmistä yhteen menee.
Siinä ei alistuttu,jos erimieltä oltiin, mutta yhteinen elämä kumminkin kohtalaisesti kuljettiin ja nyt haikeana muistojen kieliä soittelen.
Onnellisten tähtien alla olen matkaani tehnyt, suuremmilta murheilta säästynyt, olisi ollut niin mukava yhtämatkaa kulkea, mutta niin ei ollut sallittu.
Tässä sitä nyt tätä päivää taas aloitan, ei murheita, silmäkin kaiketi ihan ok, vaikka eihän se vielä ihan omalta tunnu, mutta kai se sen toipumisajan senkin hoito vie.
Lopputarkastuksessa sitten näkee, tarvitsenko lasit, näin uskon kyllä olevan.

Eilinen päivä meni melko tarkkaan niitä porkkanoita pakkasen laittaessa, mutta onpa monta rasiaa valmiina odottamassa.
Suunnittelen josko toisin parvekkeelle mökin pienen pakkasen, joutavana siellä on, saisin hyvin kaikki pakasteet mahtumaan, nyt vähän mietityttää, kun täältä pakkanen tyhjennetään, sopiiko kaikki kotona oleviin. Senpähän näkee.

Tänä päivänä sitten aloitan omenien kanssa, puusta tippuneet laitan hilloksi, eilinen myrsky niitä maahan viskeli.
Vielä ei ihan kypsää ole koko sato, saavat olla puussa, ne jotka siellä vielä pysyvät.
Aika tavalla omeniakin on, kolme puuta, eihän kaikkia jaksa laittaa, maahan ravinteeksi jäävät.
Näillä nurkilla on kaikilla omasta takaa omenia, ei osaa mihinkään markkinoida.
Kamalan kallista tämä kotimaan omena kaupassa on, yli kolme euroa valkea kuulas, minun lemppari, sitä ei tällä kartanolla ole.

Metsään tekisi mieli mennä, katsomaan olisiko sieniä, mutta enpä lähde kompuroimaan, olkoot sienet ja puolukatkin, kai niitä jostakin voisi löytääkin.
Tälläisin höpötyksin päivääni aloitan, kertokaapas toisetkin aikeenne ja touhunne, olkoon päivänne onnistunut;)

SkillaN kirjoitti:

haavan lehtiä tuuli vipauttaa, muuten puut pönäkästi hiljaisina pystyssä seisoo, eilisen myrskytuulen jäljiltä, kestivät koettelemuksen.
Huomenta lauantaiaamuun, herätty melkosen virkeänä ja uteliaana tulevan päivän tapahtumiin.
Ansa nimisiä tänään onnitellaan
Ansa on selvämerkityksellinen suomen kielen sana "pyydys" Se on myös suomalaisuuskauden nimi, jota pidetään muunnoksena Annasta.
Tunnetuin suomalainen lienee Ansa Ikonen ja kyllähän hän taisi miesten ihailun kohteena olla ja huomion saada, voisi "pyydyksestä" hyvässä mielessä käydä.

Sää lupailee pilvipoutaa ja taitaa lämpökin tulla takaisin, hyvä niin, vielä muutama penkki perunaa maassa, sitten on pelto antinsa antanut, tyytyväisiä voidaan olla, ansaittu lepo kasvinmaalle.
Perunaa tuli reilusti yli oman tarpeen, kai se jonnekin ylijäämä menee.

Meri-kukka kertoili eka permanentistaan, oli se komea minunkin pääni, kun kampaajan tuolilta läksin.
Lähinnä katajapehkoa muistutti, kiilto hiuksista oli sen sähköpermanentin jälkeen tipotiessään.
En muista olinko tyytyväinen, sisareni ja äitini ei ainakaan, he olivat kovasti vastaan koko permanenttiä, olin jo seitsemäntoista kun sain heidät suostumaan, polkkatukkaisena siihen asti olin ollut.
No minä kumminkin ailuiseksi itseni tunsin ja tuleva miehenikin sanoi pikkuisesta kasvaneen ison, siitä se alkoi yhteinen taival.
Ylä ja alamäkeä, myrskyä ja aurinkoa, niinhän sen pitääkin olla, jos kaksi erilaista ihmistä yhteen menee.
Siinä ei alistuttu,jos erimieltä oltiin, mutta yhteinen elämä kumminkin kohtalaisesti kuljettiin ja nyt haikeana muistojen kieliä soittelen.
Onnellisten tähtien alla olen matkaani tehnyt, suuremmilta murheilta säästynyt, olisi ollut niin mukava yhtämatkaa kulkea, mutta niin ei ollut sallittu.
Tässä sitä nyt tätä päivää taas aloitan, ei murheita, silmäkin kaiketi ihan ok, vaikka eihän se vielä ihan omalta tunnu, mutta kai se sen toipumisajan senkin hoito vie.
Lopputarkastuksessa sitten näkee, tarvitsenko lasit, näin uskon kyllä olevan.

Eilinen päivä meni melko tarkkaan niitä porkkanoita pakkasen laittaessa, mutta onpa monta rasiaa valmiina odottamassa.
Suunnittelen josko toisin parvekkeelle mökin pienen pakkasen, joutavana siellä on, saisin hyvin kaikki pakasteet mahtumaan, nyt vähän mietityttää, kun täältä pakkanen tyhjennetään, sopiiko kaikki kotona oleviin. Senpähän näkee.

Tänä päivänä sitten aloitan omenien kanssa, puusta tippuneet laitan hilloksi, eilinen myrsky niitä maahan viskeli.
Vielä ei ihan kypsää ole koko sato, saavat olla puussa, ne jotka siellä vielä pysyvät.
Aika tavalla omeniakin on, kolme puuta, eihän kaikkia jaksa laittaa, maahan ravinteeksi jäävät.
Näillä nurkilla on kaikilla omasta takaa omenia, ei osaa mihinkään markkinoida.
Kamalan kallista tämä kotimaan omena kaupassa on, yli kolme euroa valkea kuulas, minun lemppari, sitä ei tällä kartanolla ole.

Metsään tekisi mieli mennä, katsomaan olisiko sieniä, mutta enpä lähde kompuroimaan, olkoot sienet ja puolukatkin, kai niitä jostakin voisi löytääkin.
Tälläisin höpötyksin päivääni aloitan, kertokaapas toisetkin aikeenne ja touhunne, olkoon päivänne onnistunut;)

Lue lisää

Huomenta pirttiin. Olenkin aikainen ja kahvikin on mukana sekä illalla leivottu porkkanasämpylä, päällä Benecol-margariinia ja kermajuustoa. Siis omin eväin olen matkassa.
Mittari näytti vain viittä lämpöastetta, joten hanskathan käteen on laitetava, jos ulos lähtee.

Yö tuli nukuttua hyvin viileässä makkarissa, sillä talostamme on kaukolämpöputki poikki ja remontissa ainakin kuukauden, joten patterit pysyy kylminä. Tarpeeksi vaan peittoa päälle ja pitkähihainen yöpaita, niin kyllä tarkei.Saa nähdä pitääkö turvautua sähkölämmittimeen.
Pisti silmäänSkillanin käyttämä sana pihasta, kartano. Pihaahan sinä tarkoitit. Se tuntui kotoiselta, sillä näinhän pihapiiriä entisellä kotiseudullani siellä itä-Suomessa sanottiin.
Täällä toisella puolen Suomea Kartanot ovat isoja maalaistaloja, joita eivät ihan köyhät pojat pystykään ostelemaan. Monissa harjoitetaan matkailijatoimintaa, tarjotaan pitopalveluja tai niissä on museoita.
On se mukava kun elämän aikana on tullut asusteltua eri puolella Suomea, niin ei ole vaikeuksia minkään murteen kanssa.

SkillaN kirjoitti:

haavan lehtiä tuuli vipauttaa, muuten puut pönäkästi hiljaisina pystyssä seisoo, eilisen myrskytuulen jäljiltä, kestivät koettelemuksen.
Huomenta lauantaiaamuun, herätty melkosen virkeänä ja uteliaana tulevan päivän tapahtumiin.
Ansa nimisiä tänään onnitellaan
Ansa on selvämerkityksellinen suomen kielen sana "pyydys" Se on myös suomalaisuuskauden nimi, jota pidetään muunnoksena Annasta.
Tunnetuin suomalainen lienee Ansa Ikonen ja kyllähän hän taisi miesten ihailun kohteena olla ja huomion saada, voisi "pyydyksestä" hyvässä mielessä käydä.

Sää lupailee pilvipoutaa ja taitaa lämpökin tulla takaisin, hyvä niin, vielä muutama penkki perunaa maassa, sitten on pelto antinsa antanut, tyytyväisiä voidaan olla, ansaittu lepo kasvinmaalle.
Perunaa tuli reilusti yli oman tarpeen, kai se jonnekin ylijäämä menee.

Meri-kukka kertoili eka permanentistaan, oli se komea minunkin pääni, kun kampaajan tuolilta läksin.
Lähinnä katajapehkoa muistutti, kiilto hiuksista oli sen sähköpermanentin jälkeen tipotiessään.
En muista olinko tyytyväinen, sisareni ja äitini ei ainakaan, he olivat kovasti vastaan koko permanenttiä, olin jo seitsemäntoista kun sain heidät suostumaan, polkkatukkaisena siihen asti olin ollut.
No minä kumminkin ailuiseksi itseni tunsin ja tuleva miehenikin sanoi pikkuisesta kasvaneen ison, siitä se alkoi yhteinen taival.
Ylä ja alamäkeä, myrskyä ja aurinkoa, niinhän sen pitääkin olla, jos kaksi erilaista ihmistä yhteen menee.
Siinä ei alistuttu,jos erimieltä oltiin, mutta yhteinen elämä kumminkin kohtalaisesti kuljettiin ja nyt haikeana muistojen kieliä soittelen.
Onnellisten tähtien alla olen matkaani tehnyt, suuremmilta murheilta säästynyt, olisi ollut niin mukava yhtämatkaa kulkea, mutta niin ei ollut sallittu.
Tässä sitä nyt tätä päivää taas aloitan, ei murheita, silmäkin kaiketi ihan ok, vaikka eihän se vielä ihan omalta tunnu, mutta kai se sen toipumisajan senkin hoito vie.
Lopputarkastuksessa sitten näkee, tarvitsenko lasit, näin uskon kyllä olevan.

Eilinen päivä meni melko tarkkaan niitä porkkanoita pakkasen laittaessa, mutta onpa monta rasiaa valmiina odottamassa.
Suunnittelen josko toisin parvekkeelle mökin pienen pakkasen, joutavana siellä on, saisin hyvin kaikki pakasteet mahtumaan, nyt vähän mietityttää, kun täältä pakkanen tyhjennetään, sopiiko kaikki kotona oleviin. Senpähän näkee.

Tänä päivänä sitten aloitan omenien kanssa, puusta tippuneet laitan hilloksi, eilinen myrsky niitä maahan viskeli.
Vielä ei ihan kypsää ole koko sato, saavat olla puussa, ne jotka siellä vielä pysyvät.
Aika tavalla omeniakin on, kolme puuta, eihän kaikkia jaksa laittaa, maahan ravinteeksi jäävät.
Näillä nurkilla on kaikilla omasta takaa omenia, ei osaa mihinkään markkinoida.
Kamalan kallista tämä kotimaan omena kaupassa on, yli kolme euroa valkea kuulas, minun lemppari, sitä ei tällä kartanolla ole.

Metsään tekisi mieli mennä, katsomaan olisiko sieniä, mutta enpä lähde kompuroimaan, olkoot sienet ja puolukatkin, kai niitä jostakin voisi löytääkin.
Tälläisin höpötyksin päivääni aloitan, kertokaapas toisetkin aikeenne ja touhunne, olkoon päivänne onnistunut;)

Lue lisää

Melkein oli pakkastakin, kovin viileänä vielä terassin lattia aamusella. Tämän suven viimeiset ruohonleikkuut odottavat, taloyhtiön pihassa, omani olen klaninut jo. Eihän syksyllä saa kovin matalaksi leikata, vai?

Kirpputorilta ostettu kori ja vanha rauta-amppeli odottavat päivän lämpenemistä, puhdistusta ja maalausta. Sisällä en halua sellaisia aineita käyttää. Viisi amppelia on jo maalattuina luokan ikkunoiden edessä, mutta löytyi vielä yksi.

Sain talonmiehen laittamaan vanhat kahdeksankulmaiset peilit sinne ( löysin varastosta, kun piti hallin tieltä purkaa) ja ylinnä odottaa harmaantunut lauta, siihen ripustetaan kaksi kolmeruutuista ikkunanpokaa. Puhdistan ne pölystä, pesen lasit ja laitan seinälle. Remonttimme siirtyi, jälleen kerran ja päätin tehdä luokkaan muutoksia. Ajattelin opettaa samalla, että pienillä asioilla, halvalla, voi löytää, tehdä omin käsin ja ajatuksin omannäköistä.

Omenapuuni (kokonaista kaksi) antoivat ihan kiitettävästi satoa, omenat ovat kovanpuoleisia, mutta piirakkaan käy hyvin pienen pehmennyksen jälkeen.

Ai, missäkö olen aikani viettänyt, pihalla enimmäkseen. Tasaisesti pitänyt huolta kuntoilusta kukkapenkeistä, nurmikosta, romaaneista, virkkauksesta ja vieraista. Kesä oli sopivan pitkä, jotta ehdin kuoria taas kerran itseni esille, oppilaiden kanssa ahertelu on niin kokonaisvaltaista (hm, kai ikäkin jotain...), että itsensä unohtaa kaiken alle. Nyt koen taas jotain luovani, osaavani, jaksavani.

Vihdoin sain videotykin luokkaan ja sehän pojista on kivaa, kun ope käyttää Power Pointin mahdollisuuksia.
Sinänsä pienillä asioilla voi saada mielenkiintoa, ja senhän käytän, auttaakseni heitä.

Tutut kyselevät, milloin lopetan työt, vastaan: silloin, kun työn ajatteleminen, sinne lähteminen tai tekeminen ei ole ilo. Niinhän sen pitäisi olla, eikös?

Kaikille pirttiläisille aurinkoista syksyä, paranemisia, ilon pisaroita!

"pelkkää hyvää" kirjoitti:

Melkein oli pakkastakin, kovin viileänä vielä terassin lattia aamusella. Tämän suven viimeiset ruohonleikkuut odottavat, taloyhtiön pihassa, omani olen klaninut jo. Eihän syksyllä saa kovin matalaksi leikata, vai?

Kirpputorilta ostettu kori ja vanha rauta-amppeli odottavat päivän lämpenemistä, puhdistusta ja maalausta. Sisällä en halua sellaisia aineita käyttää. Viisi amppelia on jo maalattuina luokan ikkunoiden edessä, mutta löytyi vielä yksi.

Sain talonmiehen laittamaan vanhat kahdeksankulmaiset peilit sinne ( löysin varastosta, kun piti hallin tieltä purkaa) ja ylinnä odottaa harmaantunut lauta, siihen ripustetaan kaksi kolmeruutuista ikkunanpokaa. Puhdistan ne pölystä, pesen lasit ja laitan seinälle. Remonttimme siirtyi, jälleen kerran ja päätin tehdä luokkaan muutoksia. Ajattelin opettaa samalla, että pienillä asioilla, halvalla, voi löytää, tehdä omin käsin ja ajatuksin omannäköistä.

Omenapuuni (kokonaista kaksi) antoivat ihan kiitettävästi satoa, omenat ovat kovanpuoleisia, mutta piirakkaan käy hyvin pienen pehmennyksen jälkeen.

Ai, missäkö olen aikani viettänyt, pihalla enimmäkseen. Tasaisesti pitänyt huolta kuntoilusta kukkapenkeistä, nurmikosta, romaaneista, virkkauksesta ja vieraista. Kesä oli sopivan pitkä, jotta ehdin kuoria taas kerran itseni esille, oppilaiden kanssa ahertelu on niin kokonaisvaltaista (hm, kai ikäkin jotain...), että itsensä unohtaa kaiken alle. Nyt koen taas jotain luovani, osaavani, jaksavani.

Vihdoin sain videotykin luokkaan ja sehän pojista on kivaa, kun ope käyttää Power Pointin mahdollisuuksia.
Sinänsä pienillä asioilla voi saada mielenkiintoa, ja senhän käytän, auttaakseni heitä.

Tutut kyselevät, milloin lopetan työt, vastaan: silloin, kun työn ajatteleminen, sinne lähteminen tai tekeminen ei ole ilo. Niinhän sen pitäisi olla, eikös?

Kaikille pirttiläisille aurinkoista syksyä, paranemisia, ilon pisaroita!

Lue lisää

Olipa kiva saada jotakin tietoa selkäni takaa! Taidat olla aarre oppilaillesi, kun Sinulla riittää ideoita ja energiaa. Toivottavasti energisoit itsesi myös tänne vähän useammin, ettei tarvitse meidän muiden turhaan huolestua. Edes joku sana silloin tällöin, vaikka toki ymmärrämme työssä käyvän erilaisen aikataulun!

Ihana aurinkoinen paistaa pilvettömältä taivaalta, ja tuuli on kangistunut kylmän yön aikana. Varmaan se kohta venyttelee itsensä entiseen mahtiin. Täällä 3. kerroksessa on asteita noin 7. Vielä ei ole edes basilika parvekkeella paleltunut, vaikka se on aika kylmänarka. Mittari näytti yön alimmaksi 3 astetta.

On se todella nurinkurista, että monilla on omenasatoa liian runsaasti ja osa jää mätänemään, mutta kaupassa kotimaisista ompuista saa maksaa maltaita. Ihan sellaisenaan niitä pureskelisin mielelläni, mutta eipä raski ostaa!

Helsingissä sain omppuja aina yhdeltä ystävältä, jonka rivitalo pihassa kasvoi yksi ainoa omenapuu. Siitä riitti hyvin maistiaisia minullekin.

Kartano tarkoitti täällä Perämeren rannikollakin ennen vanhaan pihaa tai ulkoaluetta (se rikkaan ökytilan lisäksi). Monesti äiti käski painua kartanolle, jos vetelehti sisällä.

Ehkä tästä pitää kohta painua kartanolle, kun on yhä noin hienon näköinen syyspäivä!

"pelkkää hyvää" kirjoitti:

Melkein oli pakkastakin, kovin viileänä vielä terassin lattia aamusella. Tämän suven viimeiset ruohonleikkuut odottavat, taloyhtiön pihassa, omani olen klaninut jo. Eihän syksyllä saa kovin matalaksi leikata, vai?

Kirpputorilta ostettu kori ja vanha rauta-amppeli odottavat päivän lämpenemistä, puhdistusta ja maalausta. Sisällä en halua sellaisia aineita käyttää. Viisi amppelia on jo maalattuina luokan ikkunoiden edessä, mutta löytyi vielä yksi.

Sain talonmiehen laittamaan vanhat kahdeksankulmaiset peilit sinne ( löysin varastosta, kun piti hallin tieltä purkaa) ja ylinnä odottaa harmaantunut lauta, siihen ripustetaan kaksi kolmeruutuista ikkunanpokaa. Puhdistan ne pölystä, pesen lasit ja laitan seinälle. Remonttimme siirtyi, jälleen kerran ja päätin tehdä luokkaan muutoksia. Ajattelin opettaa samalla, että pienillä asioilla, halvalla, voi löytää, tehdä omin käsin ja ajatuksin omannäköistä.

Omenapuuni (kokonaista kaksi) antoivat ihan kiitettävästi satoa, omenat ovat kovanpuoleisia, mutta piirakkaan käy hyvin pienen pehmennyksen jälkeen.

Ai, missäkö olen aikani viettänyt, pihalla enimmäkseen. Tasaisesti pitänyt huolta kuntoilusta kukkapenkeistä, nurmikosta, romaaneista, virkkauksesta ja vieraista. Kesä oli sopivan pitkä, jotta ehdin kuoria taas kerran itseni esille, oppilaiden kanssa ahertelu on niin kokonaisvaltaista (hm, kai ikäkin jotain...), että itsensä unohtaa kaiken alle. Nyt koen taas jotain luovani, osaavani, jaksavani.

Vihdoin sain videotykin luokkaan ja sehän pojista on kivaa, kun ope käyttää Power Pointin mahdollisuuksia.
Sinänsä pienillä asioilla voi saada mielenkiintoa, ja senhän käytän, auttaakseni heitä.

Tutut kyselevät, milloin lopetan työt, vastaan: silloin, kun työn ajatteleminen, sinne lähteminen tai tekeminen ei ole ilo. Niinhän sen pitäisi olla, eikös?

Kaikille pirttiläisille aurinkoista syksyä, paranemisia, ilon pisaroita!

Lue lisää

koneen ääreen, katselen miten peruna nousee maasta ja harmittelen kun en voi olla kuokkimassa.
Hyvin näkyy nousevan, vielä yksi penkki varret pystyssä.
Kyllä tuo talveen valmistautuminen, sadon korjuu, niiden säilöön laitto on mukavaa puuhaa.
Omenat hellalla pehmenemässä sitten sosemyllyyn ja sokerin kanssa valmiiksi keitän.


Piti ruveta viesti laittamaan, kun "pelkkää hyvää" niin hyvin noita puuhiaan kertoi.
Voin kuvitella miten luokkasi on mielenkiintoinen, kotoinen ja uskon että lapset viihtyvät.
Paljon näet vaivaa, mutta varmasti myös itse nautit laittamisesta ja lopputuloksesta.
Juuri nuo pienet ilot ne vasta iloja ovat, jos ne osaa aistia, kaikilla vain ei ole silmää sellaisille asioille, ei ehkä viitseliäisyyttäkään.
Hyvää jatkoa toivotan askarteluillesi, iloa ne tuottaa;)

Katleija, minusta on kiva puhua kartanosta, vaikka maalaistalo tämä on, tosin iso kokoinen ja monta tarinaa osaisi kertoa hirret tuvassa.
Siellä on tukkilaiset yöpyneet ja monet yöpaikan saaneet, pihassa joskus ollut kymmenenkin omenapuuta, surullista, nyt vain kesäpaikkana on.
Niin monen maalaistalon kohtalona on ollut näin käydä.
Nyt ruokaa laittamaan, perunankaivajalle nälkä tulee, potut kiehumaan;)

"pelkkää hyvää" kirjoitti:

Melkein oli pakkastakin, kovin viileänä vielä terassin lattia aamusella. Tämän suven viimeiset ruohonleikkuut odottavat, taloyhtiön pihassa, omani olen klaninut jo. Eihän syksyllä saa kovin matalaksi leikata, vai?

Kirpputorilta ostettu kori ja vanha rauta-amppeli odottavat päivän lämpenemistä, puhdistusta ja maalausta. Sisällä en halua sellaisia aineita käyttää. Viisi amppelia on jo maalattuina luokan ikkunoiden edessä, mutta löytyi vielä yksi.

Sain talonmiehen laittamaan vanhat kahdeksankulmaiset peilit sinne ( löysin varastosta, kun piti hallin tieltä purkaa) ja ylinnä odottaa harmaantunut lauta, siihen ripustetaan kaksi kolmeruutuista ikkunanpokaa. Puhdistan ne pölystä, pesen lasit ja laitan seinälle. Remonttimme siirtyi, jälleen kerran ja päätin tehdä luokkaan muutoksia. Ajattelin opettaa samalla, että pienillä asioilla, halvalla, voi löytää, tehdä omin käsin ja ajatuksin omannäköistä.

Omenapuuni (kokonaista kaksi) antoivat ihan kiitettävästi satoa, omenat ovat kovanpuoleisia, mutta piirakkaan käy hyvin pienen pehmennyksen jälkeen.

Ai, missäkö olen aikani viettänyt, pihalla enimmäkseen. Tasaisesti pitänyt huolta kuntoilusta kukkapenkeistä, nurmikosta, romaaneista, virkkauksesta ja vieraista. Kesä oli sopivan pitkä, jotta ehdin kuoria taas kerran itseni esille, oppilaiden kanssa ahertelu on niin kokonaisvaltaista (hm, kai ikäkin jotain...), että itsensä unohtaa kaiken alle. Nyt koen taas jotain luovani, osaavani, jaksavani.

Vihdoin sain videotykin luokkaan ja sehän pojista on kivaa, kun ope käyttää Power Pointin mahdollisuuksia.
Sinänsä pienillä asioilla voi saada mielenkiintoa, ja senhän käytän, auttaakseni heitä.

Tutut kyselevät, milloin lopetan työt, vastaan: silloin, kun työn ajatteleminen, sinne lähteminen tai tekeminen ei ole ilo. Niinhän sen pitäisi olla, eikös?

Kaikille pirttiläisille aurinkoista syksyä, paranemisia, ilon pisaroita!

Lue lisää

Tervetuloa takaisin, Pelkkää hyvää! Melkein tässä on jo ehditty ihmetellä, oletko kadonnut tunturiin. Jos sinulta joskus aikaa liikenee, olisi entisenä tulevana alakoulun opettajana kiinnostavaa lukea nykyajan koulusta ja koululaisista. Omat kokemukseni nykylapsista ja nuorista perustuvat suvun jälkikasvuun, joten saattaa vaikuttaa hiukan puolueelliselta, jos olen sitä mieltä, etteivät nämä nykyiset ole sen huonompia kuin entisetkään.
Kyllä he osaavat käytännön töitäkin siinä missä meikäläisenkin ikäluokat osasivat.
Poikien tyttäret ovat toisinaan ilmestyneet meille leipomaan pullaa tai pitsaa, mutta eilen he olivat päättäneet valmistaa itselleen illallisen. Ensin oli kauppareissu, kun mummulan jääkaapissa ei ollut broilerinpaloja eikä ruokakermaa. Neidot sulkeutuivat keittiöön, eikä aikaakaan, kun ihanan näköinen ja tuoksuinen kastike oli valmiina. Perunan asemesta oli riisiä, ja mekin vaarin kanssa olisimme saaneet maistiaisia, mutta olimme juuri syöneet kaalilaatikkoa puolukkahillon kera, joten tytöt saivat ihan kaikessa rauhassa aterioida aikaansaannoksensa. Tähän sopii lause, kaikki män eikä piisantkaa!

Vaan nyt taitaa olla niin, että merkkikiintiöni ei enää pitkälle piisaa, joten kaikille oikein hyvää syyspäivää! Ainakin täällä alkoi juuri aurinko paistaa.

Venlastiina kirjoitti:

Tervetuloa takaisin, Pelkkää hyvää! Melkein tässä on jo ehditty ihmetellä, oletko kadonnut tunturiin. Jos sinulta joskus aikaa liikenee, olisi entisenä tulevana alakoulun opettajana kiinnostavaa lukea nykyajan koulusta ja koululaisista. Omat kokemukseni nykylapsista ja nuorista perustuvat suvun jälkikasvuun, joten saattaa vaikuttaa hiukan puolueelliselta, jos olen sitä mieltä, etteivät nämä nykyiset ole sen huonompia kuin entisetkään.
Kyllä he osaavat käytännön töitäkin siinä missä meikäläisenkin ikäluokat osasivat.
Poikien tyttäret ovat toisinaan ilmestyneet meille leipomaan pullaa tai pitsaa, mutta eilen he olivat päättäneet valmistaa itselleen illallisen. Ensin oli kauppareissu, kun mummulan jääkaapissa ei ollut broilerinpaloja eikä ruokakermaa. Neidot sulkeutuivat keittiöön, eikä aikaakaan, kun ihanan näköinen ja tuoksuinen kastike oli valmiina. Perunan asemesta oli riisiä, ja mekin vaarin kanssa olisimme saaneet maistiaisia, mutta olimme juuri syöneet kaalilaatikkoa puolukkahillon kera, joten tytöt saivat ihan kaikessa rauhassa aterioida aikaansaannoksensa. Tähän sopii lause, kaikki män eikä piisantkaa!

Vaan nyt taitaa olla niin, että merkkikiintiöni ei enää pitkälle piisaa, joten kaikille oikein hyvää syyspäivää! Ainakin täällä alkoi juuri aurinko paistaa.

Lue lisää

Aurinko tännekin, vielä ei näy. Mielumminkin tihkusadetta. Niin ja huomenta kaikille.
Piti minunkin kahdesti katsoa omenoiden hintaa kaupassa. Niiden kotimaisten. Liki 3 euroa kilo. Kolhiintuneen näköisiä ja pienehköjä. Ulkolainen omena alle euron. Siitä teinkin omenapiirakaa eilen. Varmaan ihan syötävää, siitä päätellen kun vieraat santsasivat monta palaa. Tosin välillä sanoen; saako vielä ottaa,,,,,,. Vaniljakastikekin unohtui kaappiin.

Juu tuttu tuo kartanojuttu. Ei meillä, mutta Oulun seudulla emäntä sanoo: "ei meidän isäntä ole nyt kartanolla". tarkoittaa yleensä kotia ja pihaa ja pihapiiriä. Siitähän yhteenlaskettuna tuleekin jo "kartano".
Kun meillä se oli suuri hieno näyttävä rakennus, kartano. Ei köyhän omistama lainkaan.

On tuo koulunkäynti muuttunut siinä mielessä, että ammattiin opiskelevilla on hyvin paljon etätunteja, ja itsenäistä opiskelua.
Monta päivää viikossa saattaa olla. Enempi sellaista tentin suorittamista eri aineista. Joskus tuntuu että ovatko koulussa ollenkaan. Valmistumis todistus todistaa että ovat sittenkin koulunsa käyneet.
Noin maailma muuttuu, ja me se mukava, ehkä ?
Peruskoulu on asia erikseen.
Nyt siirryn pirtin maineikkaaseen kahvipöytään. Sitten alan tehdä lauantai päivän askareita. Kotona.
Moikka.

Venlastiina kirjoitti:

Tervetuloa takaisin, Pelkkää hyvää! Melkein tässä on jo ehditty ihmetellä, oletko kadonnut tunturiin. Jos sinulta joskus aikaa liikenee, olisi entisenä tulevana alakoulun opettajana kiinnostavaa lukea nykyajan koulusta ja koululaisista. Omat kokemukseni nykylapsista ja nuorista perustuvat suvun jälkikasvuun, joten saattaa vaikuttaa hiukan puolueelliselta, jos olen sitä mieltä, etteivät nämä nykyiset ole sen huonompia kuin entisetkään.
Kyllä he osaavat käytännön töitäkin siinä missä meikäläisenkin ikäluokat osasivat.
Poikien tyttäret ovat toisinaan ilmestyneet meille leipomaan pullaa tai pitsaa, mutta eilen he olivat päättäneet valmistaa itselleen illallisen. Ensin oli kauppareissu, kun mummulan jääkaapissa ei ollut broilerinpaloja eikä ruokakermaa. Neidot sulkeutuivat keittiöön, eikä aikaakaan, kun ihanan näköinen ja tuoksuinen kastike oli valmiina. Perunan asemesta oli riisiä, ja mekin vaarin kanssa olisimme saaneet maistiaisia, mutta olimme juuri syöneet kaalilaatikkoa puolukkahillon kera, joten tytöt saivat ihan kaikessa rauhassa aterioida aikaansaannoksensa. Tähän sopii lause, kaikki män eikä piisantkaa!

Vaan nyt taitaa olla niin, että merkkikiintiöni ei enää pitkälle piisaa, joten kaikille oikein hyvää syyspäivää! Ainakin täällä alkoi juuri aurinko paistaa.

Lue lisää

Aamulla paistoi,vaan ei enää;) pilvi harson takana jossain.

Nyt kohta pitää lähteä pyykkitupaan,kukahan peijooni se tekee mullekin tuota pestävää;)

Tuntuu vain että minusta on veto pois;( ei inspiroi mikään.

Pirtin kissoja hyvittelen tässä,jospa niiltä sais vauhtia.

Lääkäri soitti eilen ja on kuulema kaikki arvot hyvin,ei siis huolta mittää,nyt vain odottelen sitä todistusta,että voin laittaa sen asunto hakemuksen.

No näkyillään...

SkillaN* kirjoitti:

koneen ääreen, katselen miten peruna nousee maasta ja harmittelen kun en voi olla kuokkimassa.
Hyvin näkyy nousevan, vielä yksi penkki varret pystyssä.
Kyllä tuo talveen valmistautuminen, sadon korjuu, niiden säilöön laitto on mukavaa puuhaa.
Omenat hellalla pehmenemässä sitten sosemyllyyn ja sokerin kanssa valmiiksi keitän.


Piti ruveta viesti laittamaan, kun "pelkkää hyvää" niin hyvin noita puuhiaan kertoi.
Voin kuvitella miten luokkasi on mielenkiintoinen, kotoinen ja uskon että lapset viihtyvät.
Paljon näet vaivaa, mutta varmasti myös itse nautit laittamisesta ja lopputuloksesta.
Juuri nuo pienet ilot ne vasta iloja ovat, jos ne osaa aistia, kaikilla vain ei ole silmää sellaisille asioille, ei ehkä viitseliäisyyttäkään.
Hyvää jatkoa toivotan askarteluillesi, iloa ne tuottaa;)

Katleija, minusta on kiva puhua kartanosta, vaikka maalaistalo tämä on, tosin iso kokoinen ja monta tarinaa osaisi kertoa hirret tuvassa.
Siellä on tukkilaiset yöpyneet ja monet yöpaikan saaneet, pihassa joskus ollut kymmenenkin omenapuuta, surullista, nyt vain kesäpaikkana on.
Niin monen maalaistalon kohtalona on ollut näin käydä.
Nyt ruokaa laittamaan, perunankaivajalle nälkä tulee, potut kiehumaan;)

Lue lisää

Kyllä tuota vanhaa maataloa voikin ihan kartanoksi sanoa, minä vaan luulin että siellä mökillö perunoita ostetaan.

meri-kukka98 kirjoitti:

Aurinko tännekin, vielä ei näy. Mielumminkin tihkusadetta. Niin ja huomenta kaikille.
Piti minunkin kahdesti katsoa omenoiden hintaa kaupassa. Niiden kotimaisten. Liki 3 euroa kilo. Kolhiintuneen näköisiä ja pienehköjä. Ulkolainen omena alle euron. Siitä teinkin omenapiirakaa eilen. Varmaan ihan syötävää, siitä päätellen kun vieraat santsasivat monta palaa. Tosin välillä sanoen; saako vielä ottaa,,,,,,. Vaniljakastikekin unohtui kaappiin.

Juu tuttu tuo kartanojuttu. Ei meillä, mutta Oulun seudulla emäntä sanoo: "ei meidän isäntä ole nyt kartanolla". tarkoittaa yleensä kotia ja pihaa ja pihapiiriä. Siitähän yhteenlaskettuna tuleekin jo "kartano".
Kun meillä se oli suuri hieno näyttävä rakennus, kartano. Ei köyhän omistama lainkaan.

On tuo koulunkäynti muuttunut siinä mielessä, että ammattiin opiskelevilla on hyvin paljon etätunteja, ja itsenäistä opiskelua.
Monta päivää viikossa saattaa olla. Enempi sellaista tentin suorittamista eri aineista. Joskus tuntuu että ovatko koulussa ollenkaan. Valmistumis todistus todistaa että ovat sittenkin koulunsa käyneet.
Noin maailma muuttuu, ja me se mukava, ehkä ?
Peruskoulu on asia erikseen.
Nyt siirryn pirtin maineikkaaseen kahvipöytään. Sitten alan tehdä lauantai päivän askareita. Kotona.
Moikka.

Lue lisää

Kun kävelee sisään taloon missä on omenapuita, niin varmaan eurolla kilo jokainen on halukas myymään, jos hyvä tuuri käy saat ihan ilmaiseksi. Rohkeutta peliin!

muori67 kirjoitti:

Aamulla paistoi,vaan ei enää;) pilvi harson takana jossain.

Nyt kohta pitää lähteä pyykkitupaan,kukahan peijooni se tekee mullekin tuota pestävää;)

Tuntuu vain että minusta on veto pois;( ei inspiroi mikään.

Pirtin kissoja hyvittelen tässä,jospa niiltä sais vauhtia.

Lääkäri soitti eilen ja on kuulema kaikki arvot hyvin,ei siis huolta mittää,nyt vain odottelen sitä todistusta,että voin laittaa sen asunto hakemuksen.

No näkyillään...

Lue lisää

Kylmä tuuli hytisyttää. Nääsku tottu jo lämpimämpää. No, ei vais, ihan vissii tohon 33* asteeseen. Jos pitempää oliski jatkunu, niin mistä sen tiätäs mite oppivaista oltaska. Ei huolta kuiteskaa, vaihtelee kummiski nii ettei ehri tottuu, juuh.
Kaupalla käyres vaa tuntu jot tuuli yritti kylmästi läpi ihmisen. Kai se opettaa taas mitä tulemaan pittää.

Noist perunatalkoista tuli miäleen kouluaika. Sillon nääs sai perunalomaa ja jos ei ollu omaa nii sit jonkun talollisen kartanon maille vaan tyäpuuhii. Sai niit perunoita palkaks ja kouluun tartti viärä toristuslappu siit puuhasta.
Toisaalta, oliha se kiva kun sai jonkilaisen palkan vaikkaki perunoissa. Ei mei mittää kilpailuja piretty sentää. Siä kone meni erel ja mei peräs ämpärit sojossa.

Semmosta se oli joskus. opetettii nuaria töitä tekkee ja hyvähän se oli sekin oppi. Siinä kun sai tuntee porukkavoiman yhresä olosta.

No voihan nenä, taas noita muisteloja. O vissii nyssi semmote ajajakso ittel menossa. Seo hyvä, että on sentää muistoja. Jos jonkin laisia. Joskus joku sävelmäkin tuo mieleen hauskan hetken, jopa nuoruudesta. Mihin sitä joutuskaa ilman niitä.
On tää ihmisolento sitten melkonen pakkaus. Osaa, muistaa ja jos ei niin kysyy.
Elämän kiltteys onkin kai oman sydämen tutkintaa, ystävyydessä, kunnioituksessa, rakkaudessa ja yhdessä olossa.

Mitäs mää ny oikein aloin höpöttää, olisko syy viilenevässä säässä.
Nymmää kiittelen kahveesta ja toin tonne kaappiin kahveepaketin. Nääs voi taas hyvillämielin poiketa hörpyille.
Hyvvää jatkoo kaikille seo moro.

Tule meille vaan! kirjoitti:

Kun kävelee sisään taloon missä on omenapuita, niin varmaan eurolla kilo jokainen on halukas myymään, jos hyvä tuuri käy saat ihan ilmaiseksi. Rohkeutta peliin!

Kun tuttavat asuivat tuossa naapurissa, omenoita oli ja tuli. Syysmatkalle lähtiessä sanoivat että puiden on oltava tyhjät kun he kotiutuvat kahden viikon päästä. 2 suurta puuta. Olimme heillä talonvahtina ja se osuus tuli vähän huonosti hoidettua. Omenoita jäi puihin, vaikka joka paikka oli täynnä hilloa, marmelaadia, mehua, tehtiin piirakkaa, uuniomenaa, kaikenlaista !
Siten möivät talonsa ja se satu loppui siihen.
Omalta mökiltä myyrät söivät kolmen omenapuun juuret. Vaikka oli asianmukaiset myyräverkot maassa.
Kukkaa ja omenaa jo tekivät- vaan kyllähän puulla juuret pitää olla elääkseen.
Semmoisia tihulaisia ne myyrät ovat. Niitä kyllä riittää.
Ihan taloon kuin taloon ei arvaa mennä omenoita pyytämään. Onneksi aika pienellä rahalla myyvät kaupassa ihan hyviä Ulkomaisia omenoita.
Kauniita unia joko omenoiden kanssa tai ilman.

tulenlieskatt kirjoitti:

Kylmä tuuli hytisyttää. Nääsku tottu jo lämpimämpää. No, ei vais, ihan vissii tohon 33* asteeseen. Jos pitempää oliski jatkunu, niin mistä sen tiätäs mite oppivaista oltaska. Ei huolta kuiteskaa, vaihtelee kummiski nii ettei ehri tottuu, juuh.
Kaupalla käyres vaa tuntu jot tuuli yritti kylmästi läpi ihmisen. Kai se opettaa taas mitä tulemaan pittää.

Noist perunatalkoista tuli miäleen kouluaika. Sillon nääs sai perunalomaa ja jos ei ollu omaa nii sit jonkun talollisen kartanon maille vaan tyäpuuhii. Sai niit perunoita palkaks ja kouluun tartti viärä toristuslappu siit puuhasta.
Toisaalta, oliha se kiva kun sai jonkilaisen palkan vaikkaki perunoissa. Ei mei mittää kilpailuja piretty sentää. Siä kone meni erel ja mei peräs ämpärit sojossa.

Semmosta se oli joskus. opetettii nuaria töitä tekkee ja hyvähän se oli sekin oppi. Siinä kun sai tuntee porukkavoiman yhresä olosta.

No voihan nenä, taas noita muisteloja. O vissii nyssi semmote ajajakso ittel menossa. Seo hyvä, että on sentää muistoja. Jos jonkin laisia. Joskus joku sävelmäkin tuo mieleen hauskan hetken, jopa nuoruudesta. Mihin sitä joutuskaa ilman niitä.
On tää ihmisolento sitten melkonen pakkaus. Osaa, muistaa ja jos ei niin kysyy.
Elämän kiltteys onkin kai oman sydämen tutkintaa, ystävyydessä, kunnioituksessa, rakkaudessa ja yhdessä olossa.

Mitäs mää ny oikein aloin höpöttää, olisko syy viilenevässä säässä.
Nymmää kiittelen kahveesta ja toin tonne kaappiin kahveepaketin. Nääs voi taas hyvillämielin poiketa hörpyille.
Hyvvää jatkoo kaikille seo moro.

Lue lisää

sateisena päivä alkaa, paksu pilvivaippa taivaan peittää, ei kuitenkaan kovin kylmää, kymmenisen astetta näin aamulla, tuuli nukkuu.
Mainio, Roni viettävät nimipäiväänsä, onneksi olkoon.
Mainio on suomalainen nimi, joka merkitsee erinomaista, oivaa.
Roni on uusia suomalaisia nimiä.

Jos näinä päivinä näkyy pääskysiä, tulee pitkä syksy, no eilenpä lenteli vielä pari kappaletta, parvista myöhästynyttä.

Nyt on sato korjattu, muutamia lanttuja vielä jäi maahan, saattavat kasvaa, jos lämpimänä pysyy,
Tänään onkin sadonkorjuu ruokaa, teen kasvispataa, laitan kaikea mitä maasta on nostettu.
Pöytään punajuuripurkki, suolakurkkuja ja tomaatit, melkein omavaraisesti, liha ja leipä, leivänlevite ja piimä kaupan tuotteita.
Leipäkin ostetaan kylän leipomolta, melkein kuin oma tekemää ja hyvää.
Samaa leivänjuurta on tässäkin talossa käytetty, kuin tämä nykyinen leipomokin, suvun alkulähteet samat.
Iso uuni talossa on, 26 leipää sinne mahtuu, vakio oli mitä paistettiin 17 kappaletta, oli siinä alustajalla tiukka huki.
Oli se tiukkaa entisillä emännillä, pyykit pestiin käsin, ei mitään koneita apuna, karja lypsettiin myös käsipelissä, ei siinä varmaan monta vaapaata päivää kertynyt, pellolle oli ehdittävä heinään ja sadon korjuuseen., siinä lapset hoidettiin, vaatetetettiinkin. Mitäs me tämän päivän naisenpuolet oikein valitammekaan;)
Tämänkin talon pihassa on monen emännän askeleet kulkeneet.
No miten nyt tälläisiin juttuihin, sadon korjuusta se poiki;)
Kuuntelisin kyllä mielelläni jos joku kertoilisi niitä vielä vanhempia aikoja, mitä nyt itse muistan.
Pitkälle muistan minäkin, mutta toisenlaisia oli puuhailut kaupungissa, missä olen ikäni asunut.

Muistelut on kai meidän ikäisten aika yleisiä puheita, kun jonkun kauan aikaa näkymättömän tapaa, muistoihin puheet kääntyy, ihanaa että on jotakin muisteltavaa ja ainahan nuorilla omat touhunsa oli ja on.
Olen kyllä ajatellut mitä nuorillemme jääkään muistoiksi, elämän syke on sellainen nykyään, että nuoruus menee niin kiihkeänä, tokko jää muisteltavaa.
No muistan kyllä miten äitini pyöritti päätän sen ajan nuorison meiningistä, samaa kai tässä nyt minäkin, kai se kuuluu asiaan, aina nuorisoa paheksutaan.
Lopetan nyt pahennuksunnan ja totean, että nuorisso on aina ollut hyvää sekä huonoa ainesta, mistä se johtuu, siinä olisikin toisen jutun aihe, liian laajaksi menisi;)

Tänään taas matkaan omaan kotiini ja ensi viikolla alkaa harrastukset, viikonloppuina piipahtelen näihin maisemiin, tekemistä vielä olisi, no tehdään jos niin on sallittu.

Laitan nyt kahvit lataukseen, kiitos tulenlieskat kahvipaketista ja olen unohtanut kiitellä niistä leivonnaisista, mitä pirttiin on aina ilmaantunut, lämpimät kiitokset vähän jälkijättöisinä.
Paistoin eilen munkkeja toin niitä kahvin kaveriksi, olkaa hyvät.
Terhakka punarinta tuli ikkunan alle, varmaan toivotti hyvää sunnutaipäivää, välitän viestin näin teillekin;)

Vietetään sunnuntai vaikka muistelujen parissa, kiva niitä on lueskella, kuitenkin monenlaisia tapahtumia elämän varrelle on sattunut ja se nuoruus, sitähän on niin mukava muistaa:)D

SkillaN kirjoitti:

sateisena päivä alkaa, paksu pilvivaippa taivaan peittää, ei kuitenkaan kovin kylmää, kymmenisen astetta näin aamulla, tuuli nukkuu.
Mainio, Roni viettävät nimipäiväänsä, onneksi olkoon.
Mainio on suomalainen nimi, joka merkitsee erinomaista, oivaa.
Roni on uusia suomalaisia nimiä.

Jos näinä päivinä näkyy pääskysiä, tulee pitkä syksy, no eilenpä lenteli vielä pari kappaletta, parvista myöhästynyttä.

Nyt on sato korjattu, muutamia lanttuja vielä jäi maahan, saattavat kasvaa, jos lämpimänä pysyy,
Tänään onkin sadonkorjuu ruokaa, teen kasvispataa, laitan kaikea mitä maasta on nostettu.
Pöytään punajuuripurkki, suolakurkkuja ja tomaatit, melkein omavaraisesti, liha ja leipä, leivänlevite ja piimä kaupan tuotteita.
Leipäkin ostetaan kylän leipomolta, melkein kuin oma tekemää ja hyvää.
Samaa leivänjuurta on tässäkin talossa käytetty, kuin tämä nykyinen leipomokin, suvun alkulähteet samat.
Iso uuni talossa on, 26 leipää sinne mahtuu, vakio oli mitä paistettiin 17 kappaletta, oli siinä alustajalla tiukka huki.
Oli se tiukkaa entisillä emännillä, pyykit pestiin käsin, ei mitään koneita apuna, karja lypsettiin myös käsipelissä, ei siinä varmaan monta vaapaata päivää kertynyt, pellolle oli ehdittävä heinään ja sadon korjuuseen., siinä lapset hoidettiin, vaatetetettiinkin. Mitäs me tämän päivän naisenpuolet oikein valitammekaan;)
Tämänkin talon pihassa on monen emännän askeleet kulkeneet.
No miten nyt tälläisiin juttuihin, sadon korjuusta se poiki;)
Kuuntelisin kyllä mielelläni jos joku kertoilisi niitä vielä vanhempia aikoja, mitä nyt itse muistan.
Pitkälle muistan minäkin, mutta toisenlaisia oli puuhailut kaupungissa, missä olen ikäni asunut.

Muistelut on kai meidän ikäisten aika yleisiä puheita, kun jonkun kauan aikaa näkymättömän tapaa, muistoihin puheet kääntyy, ihanaa että on jotakin muisteltavaa ja ainahan nuorilla omat touhunsa oli ja on.
Olen kyllä ajatellut mitä nuorillemme jääkään muistoiksi, elämän syke on sellainen nykyään, että nuoruus menee niin kiihkeänä, tokko jää muisteltavaa.
No muistan kyllä miten äitini pyöritti päätän sen ajan nuorison meiningistä, samaa kai tässä nyt minäkin, kai se kuuluu asiaan, aina nuorisoa paheksutaan.
Lopetan nyt pahennuksunnan ja totean, että nuorisso on aina ollut hyvää sekä huonoa ainesta, mistä se johtuu, siinä olisikin toisen jutun aihe, liian laajaksi menisi;)

Tänään taas matkaan omaan kotiini ja ensi viikolla alkaa harrastukset, viikonloppuina piipahtelen näihin maisemiin, tekemistä vielä olisi, no tehdään jos niin on sallittu.

Laitan nyt kahvit lataukseen, kiitos tulenlieskat kahvipaketista ja olen unohtanut kiitellä niistä leivonnaisista, mitä pirttiin on aina ilmaantunut, lämpimät kiitokset vähän jälkijättöisinä.
Paistoin eilen munkkeja toin niitä kahvin kaveriksi, olkaa hyvät.
Terhakka punarinta tuli ikkunan alle, varmaan toivotti hyvää sunnutaipäivää, välitän viestin näin teillekin;)

Vietetään sunnuntai vaikka muistelujen parissa, kiva niitä on lueskella, kuitenkin monenlaisia tapahtumia elämän varrelle on sattunut ja se nuoruus, sitähän on niin mukava muistaa:)D

Lue lisää

Rauhaisaa sunnuntaita! Auringosta ei tietoakaan, tuuli hyvin vähäistä meidän maisemissa. Mutta ulkona on sentään lämpimämpää kuin eilen, nyt mittarissa on 13,5. Kyllä se eilen tuntuikin kolkolta kun oli alle kymmenen. Muutamaan päivään on ilmstynyt valtavan paljon keltaisia lehtiä puihin, kyllä se kesä on takana auttamattomasti. Tänään laitettiin lämpö päälle talossa, vaikka on luvannut parinkymmenen lämpötiloja alkavalla viikolla. Olimmme kyllä polttaneet puita olohuoneen uunissa muutamana päivänä, ihan lämmön takia. Voi kuinka ihanaa sitä tulta on seurata, nyt haveilemmekin lasiluukuista tuohon uuniin tunnelman luojiksi. Täytyy tutkia netista vaihtoehtoja valmiiksi, ennenkuin kauppaan aikoo.

Minäkin muistelen vähän sitä "pönkkähameaikaa". Äiti meillä ompeli mekot kolmelle tytölle, ei antanyt meidän itse ommella, olisimme pilanneet koko kankaan (näinköhän?). Leveähelmaisia ne olivat, alle mahtui vaikka miten leveä alushame. Se alushame oli kolmikerroksinen ja helmassa noin kolmen sentin pitsi, jonka olin itse virkannut. Kova tärkkääminen siinä oli aina pyykin jälkeen, perunajauholla sitä kovetettiin ja joskus sai ostaa kaupasta Verda-tärkkiä. Kun alushame meni rikki, säästin pitsiä palasen muistoksi, tuolla se on jossain kätköissäni tallella. Saihan sitä virkata monta metriä, tykkäsin virkata siihen aikaan, ei ollut vaikeaa. Se oli sitä 50-luvun aikaa.

Kodin perintönä olen saanut halun tehdä käsitöitä, monenkinlaisia. Ja kansalaisopistossa olen halunnut ainakin kokeilla jotain uutta tekemistä, esim. tuohi- ja suutarintöitä. Olisin halunnut tehdä itselleni lipokkaat eli kansallispuvun kengät, vaan ei ollut sopiva lestiä ja tein tyttären tytölle 25:n numeron kengät, nätit kuin mitkä, oikein pajuparkitusta nahkasta. Toivottavasti pitävät muistona mummulta.

Aikanaan sitten ompelin kaikki vaatteet lapsilleni, ulkovaatteetkin, harmi kun ei niitä parhaimpia ja kauneimpia ole jäänyt tallelle, on annettu kiertoon. No alusvaatteita en ommellut, kaikki muut kyllä. Kumpikin tyttäreni tekee käsitöitä myös, minkä ehtivät kun ovat töissä. Vanhin lapsenlapseni, nyt 23-vuotias nuori neiti on opetellut kehräämään rukilla muutamia vuosia sitten Steiner-koulussa, ja neuloi kutomastaan langasta kaulaliinan, hyvin omaperäinen ja taatusti uniikki.

Silloin aikoinaan ei ollut rahaa ostaa valmiita vaatteita, oli pakko tehdä itse, tuli huomattavasti halvemmaksi. Vaan entäs nykyään? Jos menet ostamaan hyvän kankaan ommellaksesi itsellesi vaikkapa leningin, kangas jo maksaa enemmän kuin valmis vaate. Siinäpä sitä sitten miettii, mistä haluaa maksaa. Vaan eipä nykyajan valmiit vaatteet kestä samalla tavalla kuin ennen, ensimmäisen pesun jälkeen saattavat saumat aueta ja vaate on pantava koneen alle ja korjattava. Mikään ei ole kuin ennen, näinhän se on.

Kyllä sitä vaan meilläkin säilöttiin eilen, omenista mehua ja sosetta ja luumuista mehua. Ei nuo kaikki omenat ole vielä lähimainkaan kypsiä, ootellaan kaikessa rauhassa, eikä tuota kaikkea satoa tarvita itse, onkin jo annettu tuttaville. Kerronpa tässä ihan tositapahtuman eräältä syksyltä. Talossa oli tullut omenia yli oman tarpeen, isäntä oli vienyt portin pieleen kottikärryllisen omenia varustettuna lapulla: SAA OTTAA. Ohikulkija noudatti ohjetta, kippasi omenat maahan ja vei karrit.

Jokohan tuli tarpeeksi sepustusta, varmaan. Ollaan onnellisia harmaasta sunnuntaista!
Sepustelija Paulamaria

rva Ylikypsa kirjoitti:

Rauhaisaa sunnuntaita! Auringosta ei tietoakaan, tuuli hyvin vähäistä meidän maisemissa. Mutta ulkona on sentään lämpimämpää kuin eilen, nyt mittarissa on 13,5. Kyllä se eilen tuntuikin kolkolta kun oli alle kymmenen. Muutamaan päivään on ilmstynyt valtavan paljon keltaisia lehtiä puihin, kyllä se kesä on takana auttamattomasti. Tänään laitettiin lämpö päälle talossa, vaikka on luvannut parinkymmenen lämpötiloja alkavalla viikolla. Olimmme kyllä polttaneet puita olohuoneen uunissa muutamana päivänä, ihan lämmön takia. Voi kuinka ihanaa sitä tulta on seurata, nyt haveilemmekin lasiluukuista tuohon uuniin tunnelman luojiksi. Täytyy tutkia netista vaihtoehtoja valmiiksi, ennenkuin kauppaan aikoo.

Minäkin muistelen vähän sitä "pönkkähameaikaa". Äiti meillä ompeli mekot kolmelle tytölle, ei antanyt meidän itse ommella, olisimme pilanneet koko kankaan (näinköhän?). Leveähelmaisia ne olivat, alle mahtui vaikka miten leveä alushame. Se alushame oli kolmikerroksinen ja helmassa noin kolmen sentin pitsi, jonka olin itse virkannut. Kova tärkkääminen siinä oli aina pyykin jälkeen, perunajauholla sitä kovetettiin ja joskus sai ostaa kaupasta Verda-tärkkiä. Kun alushame meni rikki, säästin pitsiä palasen muistoksi, tuolla se on jossain kätköissäni tallella. Saihan sitä virkata monta metriä, tykkäsin virkata siihen aikaan, ei ollut vaikeaa. Se oli sitä 50-luvun aikaa.

Kodin perintönä olen saanut halun tehdä käsitöitä, monenkinlaisia. Ja kansalaisopistossa olen halunnut ainakin kokeilla jotain uutta tekemistä, esim. tuohi- ja suutarintöitä. Olisin halunnut tehdä itselleni lipokkaat eli kansallispuvun kengät, vaan ei ollut sopiva lestiä ja tein tyttären tytölle 25:n numeron kengät, nätit kuin mitkä, oikein pajuparkitusta nahkasta. Toivottavasti pitävät muistona mummulta.

Aikanaan sitten ompelin kaikki vaatteet lapsilleni, ulkovaatteetkin, harmi kun ei niitä parhaimpia ja kauneimpia ole jäänyt tallelle, on annettu kiertoon. No alusvaatteita en ommellut, kaikki muut kyllä. Kumpikin tyttäreni tekee käsitöitä myös, minkä ehtivät kun ovat töissä. Vanhin lapsenlapseni, nyt 23-vuotias nuori neiti on opetellut kehräämään rukilla muutamia vuosia sitten Steiner-koulussa, ja neuloi kutomastaan langasta kaulaliinan, hyvin omaperäinen ja taatusti uniikki.

Silloin aikoinaan ei ollut rahaa ostaa valmiita vaatteita, oli pakko tehdä itse, tuli huomattavasti halvemmaksi. Vaan entäs nykyään? Jos menet ostamaan hyvän kankaan ommellaksesi itsellesi vaikkapa leningin, kangas jo maksaa enemmän kuin valmis vaate. Siinäpä sitä sitten miettii, mistä haluaa maksaa. Vaan eipä nykyajan valmiit vaatteet kestä samalla tavalla kuin ennen, ensimmäisen pesun jälkeen saattavat saumat aueta ja vaate on pantava koneen alle ja korjattava. Mikään ei ole kuin ennen, näinhän se on.

Kyllä sitä vaan meilläkin säilöttiin eilen, omenista mehua ja sosetta ja luumuista mehua. Ei nuo kaikki omenat ole vielä lähimainkaan kypsiä, ootellaan kaikessa rauhassa, eikä tuota kaikkea satoa tarvita itse, onkin jo annettu tuttaville. Kerronpa tässä ihan tositapahtuman eräältä syksyltä. Talossa oli tullut omenia yli oman tarpeen, isäntä oli vienyt portin pieleen kottikärryllisen omenia varustettuna lapulla: SAA OTTAA. Ohikulkija noudatti ohjetta, kippasi omenat maahan ja vei karrit.

Jokohan tuli tarpeeksi sepustusta, varmaan. Ollaan onnellisia harmaasta sunnuntaista!
Sepustelija Paulamaria

Lue lisää

Missa lienee vika, kun ei ole tullut muita kirjoituksia. Ja minun koneeni kirjoitinosa temppuilee, ei tunne kaikkia kirjaimia. Koetan nyt saada taman lahtemaan. Hyvia oita!
Paulamaria

rva Ylikypsa kirjoitti:

Rauhaisaa sunnuntaita! Auringosta ei tietoakaan, tuuli hyvin vähäistä meidän maisemissa. Mutta ulkona on sentään lämpimämpää kuin eilen, nyt mittarissa on 13,5. Kyllä se eilen tuntuikin kolkolta kun oli alle kymmenen. Muutamaan päivään on ilmstynyt valtavan paljon keltaisia lehtiä puihin, kyllä se kesä on takana auttamattomasti. Tänään laitettiin lämpö päälle talossa, vaikka on luvannut parinkymmenen lämpötiloja alkavalla viikolla. Olimmme kyllä polttaneet puita olohuoneen uunissa muutamana päivänä, ihan lämmön takia. Voi kuinka ihanaa sitä tulta on seurata, nyt haveilemmekin lasiluukuista tuohon uuniin tunnelman luojiksi. Täytyy tutkia netista vaihtoehtoja valmiiksi, ennenkuin kauppaan aikoo.

Minäkin muistelen vähän sitä "pönkkähameaikaa". Äiti meillä ompeli mekot kolmelle tytölle, ei antanyt meidän itse ommella, olisimme pilanneet koko kankaan (näinköhän?). Leveähelmaisia ne olivat, alle mahtui vaikka miten leveä alushame. Se alushame oli kolmikerroksinen ja helmassa noin kolmen sentin pitsi, jonka olin itse virkannut. Kova tärkkääminen siinä oli aina pyykin jälkeen, perunajauholla sitä kovetettiin ja joskus sai ostaa kaupasta Verda-tärkkiä. Kun alushame meni rikki, säästin pitsiä palasen muistoksi, tuolla se on jossain kätköissäni tallella. Saihan sitä virkata monta metriä, tykkäsin virkata siihen aikaan, ei ollut vaikeaa. Se oli sitä 50-luvun aikaa.

Kodin perintönä olen saanut halun tehdä käsitöitä, monenkinlaisia. Ja kansalaisopistossa olen halunnut ainakin kokeilla jotain uutta tekemistä, esim. tuohi- ja suutarintöitä. Olisin halunnut tehdä itselleni lipokkaat eli kansallispuvun kengät, vaan ei ollut sopiva lestiä ja tein tyttären tytölle 25:n numeron kengät, nätit kuin mitkä, oikein pajuparkitusta nahkasta. Toivottavasti pitävät muistona mummulta.

Aikanaan sitten ompelin kaikki vaatteet lapsilleni, ulkovaatteetkin, harmi kun ei niitä parhaimpia ja kauneimpia ole jäänyt tallelle, on annettu kiertoon. No alusvaatteita en ommellut, kaikki muut kyllä. Kumpikin tyttäreni tekee käsitöitä myös, minkä ehtivät kun ovat töissä. Vanhin lapsenlapseni, nyt 23-vuotias nuori neiti on opetellut kehräämään rukilla muutamia vuosia sitten Steiner-koulussa, ja neuloi kutomastaan langasta kaulaliinan, hyvin omaperäinen ja taatusti uniikki.

Silloin aikoinaan ei ollut rahaa ostaa valmiita vaatteita, oli pakko tehdä itse, tuli huomattavasti halvemmaksi. Vaan entäs nykyään? Jos menet ostamaan hyvän kankaan ommellaksesi itsellesi vaikkapa leningin, kangas jo maksaa enemmän kuin valmis vaate. Siinäpä sitä sitten miettii, mistä haluaa maksaa. Vaan eipä nykyajan valmiit vaatteet kestä samalla tavalla kuin ennen, ensimmäisen pesun jälkeen saattavat saumat aueta ja vaate on pantava koneen alle ja korjattava. Mikään ei ole kuin ennen, näinhän se on.

Kyllä sitä vaan meilläkin säilöttiin eilen, omenista mehua ja sosetta ja luumuista mehua. Ei nuo kaikki omenat ole vielä lähimainkaan kypsiä, ootellaan kaikessa rauhassa, eikä tuota kaikkea satoa tarvita itse, onkin jo annettu tuttaville. Kerronpa tässä ihan tositapahtuman eräältä syksyltä. Talossa oli tullut omenia yli oman tarpeen, isäntä oli vienyt portin pieleen kottikärryllisen omenia varustettuna lapulla: SAA OTTAA. Ohikulkija noudatti ohjetta, kippasi omenat maahan ja vei karrit.

Jokohan tuli tarpeeksi sepustusta, varmaan. Ollaan onnellisia harmaasta sunnuntaista!
Sepustelija Paulamaria

Lue lisää

ei ole vaatteni menneet pesussa miksikään, minkä hintaisia ostat? Turhaa yleistämistä, ei aika ole niin huono ja entisaika niin hyvä kuin ikämummelelit sanoo, korostaakseen omaa aikakauttaan.
En myöskään ymmärrä niiden pönkkäalushameiden viehätystä näillä maalaismummoilla nuorena. Kaikki samanlaisia ihanteissaan.
Hyvä, että pysyvät pirtissään!

kaikenlaisia kirjoitti:

ei ole vaatteni menneet pesussa miksikään, minkä hintaisia ostat? Turhaa yleistämistä, ei aika ole niin huono ja entisaika niin hyvä kuin ikämummelelit sanoo, korostaakseen omaa aikakauttaan.
En myöskään ymmärrä niiden pönkkäalushameiden viehätystä näillä maalaismummoilla nuorena. Kaikki samanlaisia ihanteissaan.
Hyvä, että pysyvät pirtissään!

Lue lisää

Kyllä ne oli muotia nimenomaan kaupungissa, ne pönkkähameet, mutta tietenkin maalle muoti ehti myös.

Mitäs sinä meitä mummeleita moitit, etkös tiedä, että muistot kultaantuu, enkä myöskään allekirjoita sitä, etteikö asiat olisi ennen paremmin olleet.
Lapset oli lapsia, nuoret nuoria ja silloin anntettiin arvo myös ikäihmisille.
Äläpä väitä selvää asiaa ja pirtissä olet sinäkin, mikä kiva huomata, tule vaan joukkoon myönteisempänä;)

SkillaN kirjoitti:

Kyllä ne oli muotia nimenomaan kaupungissa, ne pönkkähameet, mutta tietenkin maalle muoti ehti myös.

Mitäs sinä meitä mummeleita moitit, etkös tiedä, että muistot kultaantuu, enkä myöskään allekirjoita sitä, etteikö asiat olisi ennen paremmin olleet.
Lapset oli lapsia, nuoret nuoria ja silloin anntettiin arvo myös ikäihmisille.
Äläpä väitä selvää asiaa ja pirtissä olet sinäkin, mikä kiva huomata, tule vaan joukkoon myönteisempänä;)

Lue lisää

Pönkkä hametta minulla,äiti ei antanut laittaa.

Kivat pitkät housut ja ballerina tossut,oltiin niin muodikkaita että;))

Hiuksiani en saanut laittaa,kun ne oli luonnon kiharat,niin kuin nytkin.

Koulussa muistan kun tytöt työnsi sormiaan riipparulliini.
Mutta se rusetti minua otti päähä,vielä viidennellä luokalla,joka aamu isorusetti ja tiukalle,että silmät oli soikeana;)

Ammattikoulussa sai kaksi tyttöä lähtöpassit,kun meikkasivat.

Olihan se aikaa.

näkyillään...

SkillaN kirjoitti:

Kyllä ne oli muotia nimenomaan kaupungissa, ne pönkkähameet, mutta tietenkin maalle muoti ehti myös.

Mitäs sinä meitä mummeleita moitit, etkös tiedä, että muistot kultaantuu, enkä myöskään allekirjoita sitä, etteikö asiat olisi ennen paremmin olleet.
Lapset oli lapsia, nuoret nuoria ja silloin anntettiin arvo myös ikäihmisille.
Äläpä väitä selvää asiaa ja pirtissä olet sinäkin, mikä kiva huomata, tule vaan joukkoon myönteisempänä;)

Lue lisää

ei kaikki siihen pönkkähamemuotiin kaupungissa langenneet, ei ollut tärkeää korostaa vyötärön kapeutta, piilossa se pidettiin! Näkyihän se muutenkin, en tahdo väitellä, mutta en halua liittyä sellaisten joukkoon, jotka vanhojen ihmisten tapaan teilaa nykyajan! Niitä on ollut kautta aikojen aina, aina, aina, vaan.

Olet sinä myönteinen kun pirttiin tulin, kiitos, ehkä joskus, kun en ole palstallakaan vielä.Saa täällä kai mielipiteensä sanoa, ei kai sitä voi estää kukaan.

SkillaN kirjoitti:

Kyllä ne oli muotia nimenomaan kaupungissa, ne pönkkähameet, mutta tietenkin maalle muoti ehti myös.

Mitäs sinä meitä mummeleita moitit, etkös tiedä, että muistot kultaantuu, enkä myöskään allekirjoita sitä, etteikö asiat olisi ennen paremmin olleet.
Lapset oli lapsia, nuoret nuoria ja silloin anntettiin arvo myös ikäihmisille.
Äläpä väitä selvää asiaa ja pirtissä olet sinäkin, mikä kiva huomata, tule vaan joukkoon myönteisempänä;)

Lue lisää

Niinpä, vaan on aika muuttunut. Sinäkin, ikämummeliksi päästyäsi huomaat kyllä sen. Huomaat, että sinunkin nuoruus aikanasi oli paremmin. Kaikilla aikakausilla on omat hyvät ja huonot puolensa.
Ja tuppaavat ne saumat aueta joistakin valmisvaatteista hintaluokasta huolimatta. Olet onnistunut ostoksissasi hyvin, ole iloinen.

Pönkkähameet jos oikein muistan, olivat prinsessamaiset, kauniine kohottavine alushameineen.
Ei kankelainen voi tietää jos onkin eri-ikäkauden nuori. Eikä myöskään voi moittia jos ei asioista tiedä. Myös makuasiat saattavat olla erilaiset, toisen mielestä kaunista toisen ei. Ei siis mitään yleistämistä.

Aika on melko epeli menneessä nykyisessä kuin tulevassakin. Entinen tuntuu paremmalta arvoiltaan. Koulussa opetettiin käyttäytymistä ja kunnioitusta toisiaan kohtaan. Ei huudeltu rumasti vanhemmille ja opetettiin kohteliaisuutta. Nyt se taitaa olla vain jokunen sana.
Silti, kaikkeen joutuu mukautumaan. Ei lapsissa mitään vikaa ole aika vaan on toinen arvoineen.

Jokaisella on oma mielipiteensä asioihin. Kauemmin eläneillä myös menneen elämän tietoa, sitä ei sovi väheksyä.
Pirtti on mukava paikka, jopa kantaakin ottaville mukaville ajatuksille. Sen on huomannut kaikenlaisia, eikös vain. Hyvää yötä kaikille vielä valvoville.

Huomenta vaan! Niin se aika on mennyt tuhratessa. Luin kyllä eilenkin lähes kaikki tämän ikäryhmän aikaansaannokset. No joo...sanomatta paras. Tietysti luin myös Pirttiin ilmestyneet kirjoitukset. Huomasin SkillaNin ehdotuksen vaikkapa "muisteluista." Mikäkäpä siinä, eihän siinä aiheessa mitään pahaa. Kuitenkin olen jo kirjoitellut näitä "muisteluksiani" sekä tänne Pirtin vieraskirjaan, että myös muualle 70 ketjuihin. Eipä tuntunut olevan tarvetta " uusintakierroksiin." Kyllä niistä valjennut riittävästi sekin vanha maailmani ja myös tekoselitykset "sivistymättömyyteeni." Ei kuitenkaan vahingossa.)))

Potilaani, pikkusormi, toipuu hyvin. Ei tarvinnut "pakettia" avata, luunkappaleet luutuvat suunnilleen paikoilleen, tikit poistaan muutaman päivän kuluttua. Piti kertomani eräs huomattava edistysaskeleeni. Nyt kun pikkusormellani ei kärsi ottaa esim. juomalasista mitään otetta, sormi tököttää nätisti suorana. Niinpä eilen kävin "karvahattukerhossa" harjoittelemassa. Tilasin pienen lasillisen mietoa viiniä ja myös seurueeni totesi huomattavan kehitykseni seurapiiritavoissani. Tietysti tämä kokeeni olisi ollut turvallisempi suorittaa Pirtin kuuluisilla nurkkakaapin tuotteilla, mutta mistäpä olisin saanut tyylinäytteeni arvioijat?

Hyvää jatkoa teille! Ilmakin on - ainakin täällä- vähän lämmennyt.

Toisten ketjujen asioita taasen vatvotaan, on se kummallista.

?3? kirjoitti:

Toisten ketjujen asioita taasen vatvotaan, on se kummallista.

keskustelua synny, kun ympärille katsotaan.
Ei mitään kovin pahaa mieltä varmaan aiheutunut?

Mites usein täällä muuten toisten ketjuista puhutaakaan?

SkillaN kirjoitti:

keskustelua synny, kun ympärille katsotaan.
Ei mitään kovin pahaa mieltä varmaan aiheutunut?

Mites usein täällä muuten toisten ketjuista puhutaakaan?

Yksi käsitys tasa-arvosta sekin, että kahvipirttiä voi vaikka rusetille vääntää muualla mutta kahvipirtissä saisi puhua vain rusetinvääntäjien määräämistä asioista. Sitten vielä tullaan tänne sormea heristelemään. No, eipä se hetkauta suuntaan tahi toiseen.

Aurinkoinen ilmestyi pilvien takaa! Tälle viikolle on luvattu niin hienoja päiviä, ettei oikein uskalla uskoakaan. Ettei vain kävisi samoin kuin kesäisten lupausten! Mutta yökin on ollut vuodenaikaan nähden lämmin. Basilika ei ole antanut periksi vieläkään. Olen yrittänyt urakalla syödä sitä loppuun. Saa nähdä, ehdinkö, ennen kuin hallayö hoitaa homman.

Parin tunnin päästä sitten alkaa harrastusten suma tälle kaudelle. Urheiluseuran veteraanit jonossa ensimmäisenä. Siellä saa pullakahvit, mutta minulla ei varmaan yhtä hienosti sojota pikkusormi kahvikupin kanssa kuin Ynnämuulla lasia kallistaessa. Hienoa kuulla, että pikkuinen on paranemaan päin!

Hintriika* kirjoitti:

Yksi käsitys tasa-arvosta sekin, että kahvipirttiä voi vaikka rusetille vääntää muualla mutta kahvipirtissä saisi puhua vain rusetinvääntäjien määräämistä asioista. Sitten vielä tullaan tänne sormea heristelemään. No, eipä se hetkauta suuntaan tahi toiseen.

Aurinkoinen ilmestyi pilvien takaa! Tälle viikolle on luvattu niin hienoja päiviä, ettei oikein uskalla uskoakaan. Ettei vain kävisi samoin kuin kesäisten lupausten! Mutta yökin on ollut vuodenaikaan nähden lämmin. Basilika ei ole antanut periksi vieläkään. Olen yrittänyt urakalla syödä sitä loppuun. Saa nähdä, ehdinkö, ennen kuin hallayö hoitaa homman.

Parin tunnin päästä sitten alkaa harrastusten suma tälle kaudelle. Urheiluseuran veteraanit jonossa ensimmäisenä. Siellä saa pullakahvit, mutta minulla ei varmaan yhtä hienosti sojota pikkusormi kahvikupin kanssa kuin Ynnämuulla lasia kallistaessa. Hienoa kuulla, että pikkuinen on paranemaan päin!

Lue lisää

Eipä kannata välittää moisesta piikittelystä. Asianomainenhan aloitti eilen illalla jo palstalla vierailunsa tauon jälkeen. Jälki näkyy tänäänkin muissakin ketjuissa, vaikka nikki vaihtelee.
Voi kuinka hyvää kahvia taas oli termarissanne. Ei kun kuntosalille olis meininki mennä.

katleija4 kirjoitti:

Eipä kannata välittää moisesta piikittelystä. Asianomainenhan aloitti eilen illalla jo palstalla vierailunsa tauon jälkeen. Jälki näkyy tänäänkin muissakin ketjuissa, vaikka nikki vaihtelee.
Voi kuinka hyvää kahvia taas oli termarissanne. Ei kun kuntosalille olis meininki mennä.

Lue lisää

Ehkäpä hänelle on piikittely ainoa ilon aihe elämässä. No, jos hän on tuosta onnellinen niin kapea on ilon nauha hänellä. Se on vain hänen asiansa.
Ajatella, taas paistaa aurinko ja saa mielen hymyilemään. Pikkulinnutkin laulelevat sulosointujaan jota varis ja harakka säestää passollaan. Kissa rapusella latvoja puun tuijottaa,kun sieltä oravainen kurkistaa. Koira kissaa haukkua raksuttaa, kolmipyörällä lapsi rallia ajelee. Ihan on keväinen tuntu ilmassa. Lämpöasteetkin.
Täytyy lähteä ulkoileen ja kirpparille käveleen. Ensin kyllä kahvin pirtissä hörppään. Kiitos kylläpäs piristi, hölläs heti nääsku pipa kiristi. Hyvvää päivän jatkoa eikä sitten iloon katkoa, hehee seo moro

Tulenlieskat*** kirjoitti:

Ehkäpä hänelle on piikittely ainoa ilon aihe elämässä. No, jos hän on tuosta onnellinen niin kapea on ilon nauha hänellä. Se on vain hänen asiansa.
Ajatella, taas paistaa aurinko ja saa mielen hymyilemään. Pikkulinnutkin laulelevat sulosointujaan jota varis ja harakka säestää passollaan. Kissa rapusella latvoja puun tuijottaa,kun sieltä oravainen kurkistaa. Koira kissaa haukkua raksuttaa, kolmipyörällä lapsi rallia ajelee. Ihan on keväinen tuntu ilmassa. Lämpöasteetkin.
Täytyy lähteä ulkoileen ja kirpparille käveleen. Ensin kyllä kahvin pirtissä hörppään. Kiitos kylläpäs piristi, hölläs heti nääsku pipa kiristi. Hyvvää päivän jatkoa eikä sitten iloon katkoa, hehee seo moro

Lue lisää

Kiitos hyvää mieltä toivottavasta viestistäsi Tulenlieskat!!!!Olen joskus niin hitaasti käynnistyvä aamulla, mutta nyt sain virtaa oikein roppakaupalla, kiitos vielä. Tänään meillä "niistetään" sipulit ja ulkona puuhataan muutakin kun on kerran noin upea päivä. Hyvää mieltä kaikille! toivoo Paulamaria

Tulenlieskat*** kirjoitti:

Ehkäpä hänelle on piikittely ainoa ilon aihe elämässä. No, jos hän on tuosta onnellinen niin kapea on ilon nauha hänellä. Se on vain hänen asiansa.
Ajatella, taas paistaa aurinko ja saa mielen hymyilemään. Pikkulinnutkin laulelevat sulosointujaan jota varis ja harakka säestää passollaan. Kissa rapusella latvoja puun tuijottaa,kun sieltä oravainen kurkistaa. Koira kissaa haukkua raksuttaa, kolmipyörällä lapsi rallia ajelee. Ihan on keväinen tuntu ilmassa. Lämpöasteetkin.
Täytyy lähteä ulkoileen ja kirpparille käveleen. Ensin kyllä kahvin pirtissä hörppään. Kiitos kylläpäs piristi, hölläs heti nääsku pipa kiristi. Hyvvää päivän jatkoa eikä sitten iloon katkoa, hehee seo moro

Lue lisää

Kaikenlaisia "epävarmoja vielä" on poikennut pirttiimme. Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan.
Kyllä tänne sellaisiakin mahtuu, jotka ovat sen verran nuorempia, ettei heillä ollut tarvetta korostaa vyötäröä. Minä tosin olin maalaistyttö, mutta kyllä ainakin meidän koulussamme tytöt kilpailivat siitä, kenellä oli hoikin vyötärö. Herra isä niitä leveitä patella-vöitä! Ja tottakai helmat hulmusivat.
Kaupunkilaisserkkuni ja hänen ystäväpiirinsä vasta olivatkin varsinaisia brigittebardoteita.
Itselläni ei ollut mahdollista saada patella-vyötä eikä BB-kolttua, vaikka mieli teki.

Siihen aikaan oppikouluissa oli lukukausimaksut, ja oppikirjat olivat silloinkin kalliita, joten perin tädeiltäni `garderoobini` jonkin verran uudelleen muotoiltuna. Sisareni puolestaan peri minulle pieniksi käyneet vaatteet.
Kummankaan luokalla ei esiintynyt koulukiusaamista, eikä näin jälkeenpäin koulukuvia katseltaessa kumpikaan meistä juuri eroa luokkatovereista. Onneksi myös muutamilla muillakin oli niin tyhmät työläisvanhemmat, etteivät he tunnustaneet oikeaksi sananlaskua "suutari pysyköön lestissään" vaan
laittoivat lapsensa oppikouluun. Hyvä niin, meidän luokan ehdoton primus oli mökkiläis-timpurin tytär.

Tähän kohtaan voikin hyvin vetää Ynnämuun pikkusormen. Kirjoista olen lukenut ja vanhoissa elokuvissa nähnyt, että oikein fiinit ihmiset joivat kahvinsa pikkusormi sojottaen. Siitä huolimatta toivotan pikaista ja perusteellista paranemista pikkusormellesi!

Kaikille muille, epäröivä tulokas mukaan lukien, toivotan kaunista päivää ja valoisaa mieltä.

Venlastiina kirjoitti:

Kaikenlaisia "epävarmoja vielä" on poikennut pirttiimme. Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan.
Kyllä tänne sellaisiakin mahtuu, jotka ovat sen verran nuorempia, ettei heillä ollut tarvetta korostaa vyötäröä. Minä tosin olin maalaistyttö, mutta kyllä ainakin meidän koulussamme tytöt kilpailivat siitä, kenellä oli hoikin vyötärö. Herra isä niitä leveitä patella-vöitä! Ja tottakai helmat hulmusivat.
Kaupunkilaisserkkuni ja hänen ystäväpiirinsä vasta olivatkin varsinaisia brigittebardoteita.
Itselläni ei ollut mahdollista saada patella-vyötä eikä BB-kolttua, vaikka mieli teki.

Siihen aikaan oppikouluissa oli lukukausimaksut, ja oppikirjat olivat silloinkin kalliita, joten perin tädeiltäni `garderoobini` jonkin verran uudelleen muotoiltuna. Sisareni puolestaan peri minulle pieniksi käyneet vaatteet.
Kummankaan luokalla ei esiintynyt koulukiusaamista, eikä näin jälkeenpäin koulukuvia katseltaessa kumpikaan meistä juuri eroa luokkatovereista. Onneksi myös muutamilla muillakin oli niin tyhmät työläisvanhemmat, etteivät he tunnustaneet oikeaksi sananlaskua "suutari pysyköön lestissään" vaan
laittoivat lapsensa oppikouluun. Hyvä niin, meidän luokan ehdoton primus oli mökkiläis-timpurin tytär.

Tähän kohtaan voikin hyvin vetää Ynnämuun pikkusormen. Kirjoista olen lukenut ja vanhoissa elokuvissa nähnyt, että oikein fiinit ihmiset joivat kahvinsa pikkusormi sojottaen. Siitä huolimatta toivotan pikaista ja perusteellista paranemista pikkusormellesi!

Kaikille muille, epäröivä tulokas mukaan lukien, toivotan kaunista päivää ja valoisaa mieltä.

Lue lisää

Kun taas yhdyn edellisiin kirjoittajiin.
Pirtissä Aika ylimalkainen toteamus palstakirjoittelusta , eipä pitäisi ketään loukata. Sitäpaisi tosi. Näyttäisi näin sivusta olevan pipon liian kireällä. Täällä kun ei ratkaista, opiskellaanko suomessa ruotsia, vai ruotsissa suomea. Toisten mollaaminen ei tuo ratkaisua. Saman arvoisia kuolevaisia ollaan kaikki,,,,,,
Sitäpaitsi kantaa saa ottaa jokapalstalla joka asiaan. Kun se on "siisti kannanotto".

Nyt on pyörähtänyt käyntiin syksyn harrastuksen. Pieläkin huiputtaa tuo aamujumppa- olipa tehokasta.
Huomaan että nimmarikin on "lainattu" jollekin--onkohan se sen merkki että pitää lopettaa.
Pirtin kafeet juon kuitenkin, ennenkuin menen seuraavaan koitokseen.
Kivaa ja sopuisaa päivää ihan jokaiselle, niin pirtissä kuin sen ulkopuolella.

Venlastiina kirjoitti:

Kaikenlaisia "epävarmoja vielä" on poikennut pirttiimme. Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan.
Kyllä tänne sellaisiakin mahtuu, jotka ovat sen verran nuorempia, ettei heillä ollut tarvetta korostaa vyötäröä. Minä tosin olin maalaistyttö, mutta kyllä ainakin meidän koulussamme tytöt kilpailivat siitä, kenellä oli hoikin vyötärö. Herra isä niitä leveitä patella-vöitä! Ja tottakai helmat hulmusivat.
Kaupunkilaisserkkuni ja hänen ystäväpiirinsä vasta olivatkin varsinaisia brigittebardoteita.
Itselläni ei ollut mahdollista saada patella-vyötä eikä BB-kolttua, vaikka mieli teki.

Siihen aikaan oppikouluissa oli lukukausimaksut, ja oppikirjat olivat silloinkin kalliita, joten perin tädeiltäni `garderoobini` jonkin verran uudelleen muotoiltuna. Sisareni puolestaan peri minulle pieniksi käyneet vaatteet.
Kummankaan luokalla ei esiintynyt koulukiusaamista, eikä näin jälkeenpäin koulukuvia katseltaessa kumpikaan meistä juuri eroa luokkatovereista. Onneksi myös muutamilla muillakin oli niin tyhmät työläisvanhemmat, etteivät he tunnustaneet oikeaksi sananlaskua "suutari pysyköön lestissään" vaan
laittoivat lapsensa oppikouluun. Hyvä niin, meidän luokan ehdoton primus oli mökkiläis-timpurin tytär.

Tähän kohtaan voikin hyvin vetää Ynnämuun pikkusormen. Kirjoista olen lukenut ja vanhoissa elokuvissa nähnyt, että oikein fiinit ihmiset joivat kahvinsa pikkusormi sojottaen. Siitä huolimatta toivotan pikaista ja perusteellista paranemista pikkusormellesi!

Kaikille muille, epäröivä tulokas mukaan lukien, toivotan kaunista päivää ja valoisaa mieltä.

Lue lisää

Olin rollikan kanssa LENKILLÄ !!!

Kävin oikein läheltä katsomassa tuota talon rakentamista.
On se tänä päivänä sukkelaa.Yks nosturi nostaa seiniä ja toinen jotain muuta,enhän tiedä mitä kaikkea ne sinne laittaa.

Ilma on olut oikein MIELLYTTÄVÄ;)

Vielä noista koulu ajoista.
Meidän luokalla oli pari opettajan lellikkiä,toinen oli insinöörin tyttö ja toinen leipurin tyttö,niillä kun oli oikein oma myymälä.
Vaan oli ne kivojakin,kun kolmannella luokalla sairastuin tulirokkoon ja jouduin kulkutauti sairaalaan,niin oli keränneet potin ja ostaneet sieltä leipuri liikkeestä kaikenlaista hyvää naposteltavaa,jotka toimittivat sinne sairaalaan ja minä jaoin sitten toisten potilaiden kanssa niitä,HERKUTELTIIN;)

Tukka pöllyä minä opelta sain,kun kirjoitin Hänen mielestään liian pientä.

Sitten meidän ope veti sellaista kerhoa,(toivonliittoa)opettelimme näytelmiä,joita kävimme esittämässä jossain pikkujouluissa,saimme niistä rahaa ja ope osti meille koripallon ja väriliituja,ei niitä koulun puolesta ollut.

Kyllähän noista koulu-ajoista riittäisi vaikka kuinka muistelemista,mutta olkoon taas.

HYvää oli pirtin kahvi,ylikypsän pusuja tarttis:)

näkyillään...

muori67 kirjoitti:

Olin rollikan kanssa LENKILLÄ !!!

Kävin oikein läheltä katsomassa tuota talon rakentamista.
On se tänä päivänä sukkelaa.Yks nosturi nostaa seiniä ja toinen jotain muuta,enhän tiedä mitä kaikkea ne sinne laittaa.

Ilma on olut oikein MIELLYTTÄVÄ;)

Vielä noista koulu ajoista.
Meidän luokalla oli pari opettajan lellikkiä,toinen oli insinöörin tyttö ja toinen leipurin tyttö,niillä kun oli oikein oma myymälä.
Vaan oli ne kivojakin,kun kolmannella luokalla sairastuin tulirokkoon ja jouduin kulkutauti sairaalaan,niin oli keränneet potin ja ostaneet sieltä leipuri liikkeestä kaikenlaista hyvää naposteltavaa,jotka toimittivat sinne sairaalaan ja minä jaoin sitten toisten potilaiden kanssa niitä,HERKUTELTIIN;)

Tukka pöllyä minä opelta sain,kun kirjoitin Hänen mielestään liian pientä.

Sitten meidän ope veti sellaista kerhoa,(toivonliittoa)opettelimme näytelmiä,joita kävimme esittämässä jossain pikkujouluissa,saimme niistä rahaa ja ope osti meille koripallon ja väriliituja,ei niitä koulun puolesta ollut.

Kyllähän noista koulu-ajoista riittäisi vaikka kuinka muistelemista,mutta olkoon taas.

HYvää oli pirtin kahvi,ylikypsän pusuja tarttis:)

näkyillään...

Lue lisää

Sekin show on ohi tältä päivältä. Mutta kaunista sosetta tuli Samo omenista, muistuttavat valkeaa kuulasta ja oli tosi isoja tänä vuonna. Varmaan leikkaus tehnyt puille hyvää, niin tulee vähemmän mutta suurempia hedelmiä.

Melko kirpeäksi jätin ei tule sitä turhaa kaloria syötyä ja pidän paahtoleivän päällä kirpakkana:D

Oletteko kokeilleet luomu kauramannaa? Se on aika kiva tuttavuus puuroaineena. Ajattelinkin kun keitän puuron, sekoitan siihen kuumana omenasoseen lautaselle ja niin on omenapuuro valmis! Kahvimukin kaadan täyteen kahvia ja jotakin löytyy varmaan kaapista.

Löysinpä hapankorppu askin, ah ja voita päälle! Raks raks mmmm, että on ihania. Mitään muuta ne ei kaipaa kuin voin.Voi kamala söin 3, mutta jäi sinne avaamaton sellofanipakkaus toisillekin. Ihan huomaan että oli taas nälkä, kun on muka jotakin tehnytkin:D Aikamoinen tiski oli kyllä selvitettävä, mutta nyt hohtaa keittiössä taas järjestys.

Unel´moin jo taas juoksevasta kuumasta vedestä, mutta vielä sinnittelen, kunnes suljen kesän muistot ja vilkutan mökkielämälle. Sitten vasta alkaa ne rouvan päivät mukavuuksilla:DDD. Hei vaan! kaikki positiivari- pirttiläiset, ja kiitos kahvista ja ihanista hapankorpuista!

muori67 kirjoitti:

Olin rollikan kanssa LENKILLÄ !!!

Kävin oikein läheltä katsomassa tuota talon rakentamista.
On se tänä päivänä sukkelaa.Yks nosturi nostaa seiniä ja toinen jotain muuta,enhän tiedä mitä kaikkea ne sinne laittaa.

Ilma on olut oikein MIELLYTTÄVÄ;)

Vielä noista koulu ajoista.
Meidän luokalla oli pari opettajan lellikkiä,toinen oli insinöörin tyttö ja toinen leipurin tyttö,niillä kun oli oikein oma myymälä.
Vaan oli ne kivojakin,kun kolmannella luokalla sairastuin tulirokkoon ja jouduin kulkutauti sairaalaan,niin oli keränneet potin ja ostaneet sieltä leipuri liikkeestä kaikenlaista hyvää naposteltavaa,jotka toimittivat sinne sairaalaan ja minä jaoin sitten toisten potilaiden kanssa niitä,HERKUTELTIIN;)

Tukka pöllyä minä opelta sain,kun kirjoitin Hänen mielestään liian pientä.

Sitten meidän ope veti sellaista kerhoa,(toivonliittoa)opettelimme näytelmiä,joita kävimme esittämässä jossain pikkujouluissa,saimme niistä rahaa ja ope osti meille koripallon ja väriliituja,ei niitä koulun puolesta ollut.

Kyllähän noista koulu-ajoista riittäisi vaikka kuinka muistelemista,mutta olkoon taas.

HYvää oli pirtin kahvi,ylikypsän pusuja tarttis:)

näkyillään...

Lue lisää

Lämpimiä pusuja. Toin myöskin tervaksia, että saa tehdä takkaan tulet illan pimetessä.

Kesä on mennä hurahtanut, että ei olla ehdity mökilläkään käymään kuin kolme kertaa koko kesässä. Tämä on sitä eläkeläisen normaalia elämää.

Lauantaina lähden Urisevien Ukkojen matkassa Muonioon Särkijärvelle viikoksi. Eikös Hintriikka ole niitä pohjoisen tyttöj? Tervetuloa moikkaamaan. Kyllä minä kahvit keitän ja lämpimiä pusujakin saa, jos ei paistettuja niin sitten muuta.

Kirjoitin pitkän jutun, mutta se hävisi kuin tuhka tuuleen, en muista oliko se saman tyylinen kuin tämä. Katsotaan kuinka nyt käy.

Kiitos pöydän antimista ja taidan piipahtaa nurkkakaapilla. Hyvää loppuehtoota.

ylikypsa kirjoitti:

Lämpimiä pusuja. Toin myöskin tervaksia, että saa tehdä takkaan tulet illan pimetessä.

Kesä on mennä hurahtanut, että ei olla ehdity mökilläkään käymään kuin kolme kertaa koko kesässä. Tämä on sitä eläkeläisen normaalia elämää.

Lauantaina lähden Urisevien Ukkojen matkassa Muonioon Särkijärvelle viikoksi. Eikös Hintriikka ole niitä pohjoisen tyttöj? Tervetuloa moikkaamaan. Kyllä minä kahvit keitän ja lämpimiä pusujakin saa, jos ei paistettuja niin sitten muuta.

Kirjoitin pitkän jutun, mutta se hävisi kuin tuhka tuuleen, en muista oliko se saman tyylinen kuin tämä. Katsotaan kuinka nyt käy.

Kiitos pöydän antimista ja taidan piipahtaa nurkkakaapilla. Hyvää loppuehtoota.

Lue lisää

Koska minulla oli vain yksi veli eikä ketään sopivaa tyttömerkkistä sukulaista, en perinyt vaatteita keneltäkään. Oppikoulun kirjat kyllä perin veljeltä kaikkine häsäkänkuvineen!

Vaatteet perheelle ompeli äiti itse, vaikkakin kangas olikin usein aikuisten vanhoista vaatteista ratkottua. Kuuluin kastiin "hyvin puetut kakarat"! Minulla oli BB-kolttukin brodyyreineen, äidin ompelema. Silloin olin jo iso tyttö-

Meidänkin luokan priimus oppikoulussa oli leipurin tyttö, mutta hänen äitinsä ei omistanut leipomoa (eikä juuri muutakaan), sen omisti osuuskauppa. Leipurintyttö oli paras kaverini, jonka koulumenestystä oma äitini aivan liian usein vertasi minun ei-niin-loistaviin saavutuksiini. Se ei silti häirinnyt ystävyyttämme, joka jatkuu yhä, .

Kiitos, Ylikypsä, kutsusta. Muonio on kyllä melkoisen huikosen päässä Kemistä. Matka on monta, monta poronkusemaa, joten jäänee tulematta. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Hui sentää, mittari näyttää 17,4! Melkein lämpimämpää kuin kesällä...

Hintriika* kirjoitti:

Koska minulla oli vain yksi veli eikä ketään sopivaa tyttömerkkistä sukulaista, en perinyt vaatteita keneltäkään. Oppikoulun kirjat kyllä perin veljeltä kaikkine häsäkänkuvineen!

Vaatteet perheelle ompeli äiti itse, vaikkakin kangas olikin usein aikuisten vanhoista vaatteista ratkottua. Kuuluin kastiin "hyvin puetut kakarat"! Minulla oli BB-kolttukin brodyyreineen, äidin ompelema. Silloin olin jo iso tyttö-

Meidänkin luokan priimus oppikoulussa oli leipurin tyttö, mutta hänen äitinsä ei omistanut leipomoa (eikä juuri muutakaan), sen omisti osuuskauppa. Leipurintyttö oli paras kaverini, jonka koulumenestystä oma äitini aivan liian usein vertasi minun ei-niin-loistaviin saavutuksiini. Se ei silti häirinnyt ystävyyttämme, joka jatkuu yhä, .

Kiitos, Ylikypsä, kutsusta. Muonio on kyllä melkoisen huikosen päässä Kemistä. Matka on monta, monta poronkusemaa, joten jäänee tulematta. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Hui sentää, mittari näyttää 17,4! Melkein lämpimämpää kuin kesällä...

Lue lisää

Voi pikkuiset hiirulaiset ja talven kovuus! Siivoilin varaston hyllyjä tässä jättäessäni kesänvieton maalla ja kiipesin korkeammalle hyllylle, saadakseni senkin pyyhittyä. Voi sentään, hiiren papanoitahan siellä oli ja vaahtomuovista silputtua lämmikettä pakkaseen.

Saippuaakin oli syöneet sen näin jo alkukesästä, mutta kyllä tuo jotenkin minua säälitti, kun kylmä tuisku yllättää metsähiirenkin, niin suojaanhan se hakeutuu. Niinpä imuroin vain, ja jätin pakkausvaahtomuovin paikoilleen, lämmitelköön pikkurassukat edes jossakin.
Sisälle ne ei ole tulleet, enkä jätä mitään ruokia tietenkään jälkeeni, mutta hellyytti tuo lämpimän pesän teko silti! Ei kai tämä maailma nyt pienten hiirulaisten vuoksi kaadu, vaikka varastosta löytävät hiukan suojaa.

Ruokiin en halua niiden kajoavan, mutta tehköön itselleen ylähyllyllä superlonipallon, jonka sisällä saavat lämpöä jatkaa omaa elämäänsä. Sen verran on varaa oltava luontokappaleille.

Ilta on mukavan lämmin, taivas jo tummunut, eikä tähtiä näy, mutta taisivat luvata auringon pilkistävän huomenna:) Valot loistaa naapurien ikkunoista ja minäkin laitoin juuri ulkovalot päälle. On syksyssäkin oma viehätyksensä, kodin lämpö ja turva. heippa taas....

sinisirkku- kirjoitti:

Voi pikkuiset hiirulaiset ja talven kovuus! Siivoilin varaston hyllyjä tässä jättäessäni kesänvieton maalla ja kiipesin korkeammalle hyllylle, saadakseni senkin pyyhittyä. Voi sentään, hiiren papanoitahan siellä oli ja vaahtomuovista silputtua lämmikettä pakkaseen.

Saippuaakin oli syöneet sen näin jo alkukesästä, mutta kyllä tuo jotenkin minua säälitti, kun kylmä tuisku yllättää metsähiirenkin, niin suojaanhan se hakeutuu. Niinpä imuroin vain, ja jätin pakkausvaahtomuovin paikoilleen, lämmitelköön pikkurassukat edes jossakin.
Sisälle ne ei ole tulleet, enkä jätä mitään ruokia tietenkään jälkeeni, mutta hellyytti tuo lämpimän pesän teko silti! Ei kai tämä maailma nyt pienten hiirulaisten vuoksi kaadu, vaikka varastosta löytävät hiukan suojaa.

Ruokiin en halua niiden kajoavan, mutta tehköön itselleen ylähyllyllä superlonipallon, jonka sisällä saavat lämpöä jatkaa omaa elämäänsä. Sen verran on varaa oltava luontokappaleille.

Ilta on mukavan lämmin, taivas jo tummunut, eikä tähtiä näy, mutta taisivat luvata auringon pilkistävän huomenna:) Valot loistaa naapurien ikkunoista ja minäkin laitoin juuri ulkovalot päälle. On syksyssäkin oma viehätyksensä, kodin lämpö ja turva. heippa taas....

Lue lisää

taidetaan mummelit olla, minäkin kaadoin pyykkiämpäriin saunan eteisessä tulleen hiiren ulos, sanoin vaan älä tule enää sisään.

Samoin näin keväällä komeroon kurkatessa hiiren hyllyllä, panin oven kiinni, oli pötkinyt pois.
Talvella sisään pyrkivät, kesällä ei näy.
Hyvin on pestävä aina keväällä kaikki hyllyt ja laatikot.

SkillaN* kirjoitti:

taidetaan mummelit olla, minäkin kaadoin pyykkiämpäriin saunan eteisessä tulleen hiiren ulos, sanoin vaan älä tule enää sisään.

Samoin näin keväällä komeroon kurkatessa hiiren hyllyllä, panin oven kiinni, oli pötkinyt pois.
Talvella sisään pyrkivät, kesällä ei näy.
Hyvin on pestävä aina keväällä kaikki hyllyt ja laatikot.

Lue lisää

hiirulaisille kelpaa vaikka mikä.

Muistan kun menimme ensimäisenä keväänä mökille,sen jälkeen kun mummi oli muuttanut sieltä ja se oli talven tyhjillään.
Voi kauheus mikä sotku ja siivo siellä oli.
olimme jättäneet tyhjiä maito tölkkejä sytykkeeksi,kaikki ihan pienenä silppuna ja saippua oli kelvannut ja jopa patapataa olivat raataneet.
Kynttilääkin syöneet.
Sen jälkeen kyllä syksyisin osasin tyhjennellä kaikki paikat ja purnukat.

nyt menen unijukkaa tervehtimään.
näkyillään...

muori67 kirjoitti:

hiirulaisille kelpaa vaikka mikä.

Muistan kun menimme ensimäisenä keväänä mökille,sen jälkeen kun mummi oli muuttanut sieltä ja se oli talven tyhjillään.
Voi kauheus mikä sotku ja siivo siellä oli.
olimme jättäneet tyhjiä maito tölkkejä sytykkeeksi,kaikki ihan pienenä silppuna ja saippua oli kelvannut ja jopa patapataa olivat raataneet.
Kynttilääkin syöneet.
Sen jälkeen kyllä syksyisin osasin tyhjennellä kaikki paikat ja purnukat.

nyt menen unijukkaa tervehtimään.
näkyillään...

Lue lisää

Hyvää yötä vai hauskaa huomenta?
Heräsin puoli neljältä ja pelasin, jotta uni tulisi uudelleen silmiin, mutta ei kun ei.
Tulin sitten pirttiin katsomaan, olisiko kävijöitä ollut viime käyntini jälkeen. Olihan teitä vaikka kuinka monta, ja jutut olivat kiertyneet hiiriin.
Uskotteko, että inhoan hiiriä enemmän kuin kyykäärmeitä?
Sopuleja sen sijaan melkein rakastan. Ne ovat niin söpöjä tuijottaessaan mustilla nuppineulanpääsilmillään. Ennen, kun kiersimme Lappia telttaillen, niitä aina silloin tällöin näki paljonkin. Kun nykyisin olemme mökkimajoittujia, eivät sopulitkaan ole näköpiiriin osuneet.
Käärmeisiin totuin jo lapsena, kun asuimme maantien varressa, ja tien toisella puolella oli lämmin metsärinne, missä käärmeitä osui kohdalle heti, kun kiipesi risuaidan yli metsän puolelle. Sinnehän me menimme joka päivä pikkusiskon kanssa.
Metsässä meillä oli leikit ja risumajat.
Ihmiset kyselivätkin usein äidiltä, että eks siä pelkäp päästää noit likkoi tonne mettään, ku se on oikee kärmeenpesä.
Äiti vain tuumasi, että karkuunhan ne livahtaa, käärmeet ei tytöt.

Jaaha. Petikaverinikin heräsi ja kävi kysymässä, olenko keittänyt kahvia. En ole, kun aioin yrittää vielä pariksi tunniksi nukahtaa. Nyt jo revittääkin mukavasti suuta, joten saattaa se uni vielä tulla.

Hyvää yötä ja huomenta!

Venlastiina kirjoitti:

Hyvää yötä vai hauskaa huomenta?
Heräsin puoli neljältä ja pelasin, jotta uni tulisi uudelleen silmiin, mutta ei kun ei.
Tulin sitten pirttiin katsomaan, olisiko kävijöitä ollut viime käyntini jälkeen. Olihan teitä vaikka kuinka monta, ja jutut olivat kiertyneet hiiriin.
Uskotteko, että inhoan hiiriä enemmän kuin kyykäärmeitä?
Sopuleja sen sijaan melkein rakastan. Ne ovat niin söpöjä tuijottaessaan mustilla nuppineulanpääsilmillään. Ennen, kun kiersimme Lappia telttaillen, niitä aina silloin tällöin näki paljonkin. Kun nykyisin olemme mökkimajoittujia, eivät sopulitkaan ole näköpiiriin osuneet.
Käärmeisiin totuin jo lapsena, kun asuimme maantien varressa, ja tien toisella puolella oli lämmin metsärinne, missä käärmeitä osui kohdalle heti, kun kiipesi risuaidan yli metsän puolelle. Sinnehän me menimme joka päivä pikkusiskon kanssa.
Metsässä meillä oli leikit ja risumajat.
Ihmiset kyselivätkin usein äidiltä, että eks siä pelkäp päästää noit likkoi tonne mettään, ku se on oikee kärmeenpesä.
Äiti vain tuumasi, että karkuunhan ne livahtaa, käärmeet ei tytöt.

Jaaha. Petikaverinikin heräsi ja kävi kysymässä, olenko keittänyt kahvia. En ole, kun aioin yrittää vielä pariksi tunniksi nukahtaa. Nyt jo revittääkin mukavasti suuta, joten saattaa se uni vielä tulla.

Hyvää yötä ja huomenta!

Lue lisää

kyllä sitä nyt ainakin aamussa ollaan;)
Taivas tasaisen pilviverhon peitossa, lämpöä melkein kolmetoista astetta ja tuuli on tullut kovin aamuuniseksi.
Arho, Arhippa, Miro, onnittelut teille.
Arho on lyhenne Arhippa-nimestä. Nimen pohjana onkreikan Arhippos, "hevosmies" tai esiratsastaja".
Miro on muunnos nimestä Mira ja merkitsee "rauha":

Mitäs sitä nyt höpäjäisi?
Eilinen päivä meni tässä pyöriessä, kai jotakin teinkin, mutta ei mitään mittavaa.
Ystävätär pistäytyi, siinä turistiin kaikenmoista, kesän kuulumiset etunenässä.
Etunenä, on sekin sanonta, onko myös takanenä olemassa;)
Noista sanonnoista olisi ihan kiva rupattaa, mutta eihän mieleen mitään nyt juuri tule.

Hiiristä viellä, kyllä ne sotkevat, mökilläni toistakymmentä vuotta sitten pitivät koko talven mökkiäni kotinaan.
Silloin pidimme mökin lämpimänä talvenkin, siis peruslämmöllä ja kai sinne oli mukava hiirien kotinsa rakentaa.
Kun keväällä mökille muutimme ja aloitimmen siellä olon, ilmeni että tiskipöydän laatikkoa oli vessana käytetty.
Haju oli kamala ja lopulta piti koko keittiäkaapisto kaatopaikalle viedä.
Kukista oli mullat kaivettu, kaikki mahdollinen silputtu, saunan puolella saippuat syöty, siihen loppui talven lämmitys.
Nyt ei moista ole enää tapahtunut, joitakin kakkoja jostakin saattaa löytyä, etupäässä saunan puolelta.
Osaavat mokomat pahaa jälkeä jättää, vaikka niin pieniä, jopa söpösiä hiiretkin on;) Käärmeitä inhoan sydämeni pohjasta ja pelkäänkin.
Olen tainnut jo tämänkin jutun aiemmin kertoa, mutta voihan olla uusia lukijoita, eivät ole lukeneet.
Kohta viisi vuotta tulee täyteen, voi olla että jutut olen jo useasti kertonut;)
Ei kai se haittaa, samaa uusintaahan tämä elämä on, päivästä toiseen, mitään mullistavaa ei tapahdu, no ei tarvitsekkaan.

Ystävättären kanssa juuri juteltiin, että mitä olisi ostettava, kun sinne matkalle lähdemme, no tulimme siihen tulokseen, ei mitään.
Jotenkin on lohdutonta, että mitään uutta ja mukavaa ei tunnu tarvitsevan, kyllä vähän lähtölaskentaan viittaa.
Ei pitäisi antaa periksi, aina vaan pitäisi olla elämässä kiinni, mutta minkäs mahdat mitään kauas kantoisia suunnitelmia ei enää ole mieltä tehdä.
Tulee useikin mieleen, että pitäisi alkaa luopua yhdestä ja toisesta jutusta.
Onnekseni olen kuitenkin sen verran innostuva, että en myötään muista, että ikää on jo paljon, tulee aina noita suunnitelmia kumminkin päähän ja jotakin jopa toteutankin, kai se niin pitäisi olla, niin kauan kuin elämää on, se pitäisi elää miettimättä kannattaako tämä tai tuo, eteenpäin elävän mieli.

Jopas nyt taas lipsahti mietteliääksi, mutta päivä jatkuu ja laulamaan tästä lähden, jospa taas syttyisi elämisen ilo.
Minun silmät ovat nyt hankalassa vaiheessa, näen hyvin, mutta varmasti ovat niin eri paria, että vähän rassaa, kun tarkkaan katsoo. Vielä muutama viikko ja sitten lääkärin juttusille, lasit varmasti määrää, onhan siinä aiemmin leikatussa se jälkikaihi ja niin ollen on heikompi kuin toinen.

Vietetaan mukava tiistaipäivä, tulkaa rupattamaan;)

SkillaN kirjoitti:

kyllä sitä nyt ainakin aamussa ollaan;)
Taivas tasaisen pilviverhon peitossa, lämpöä melkein kolmetoista astetta ja tuuli on tullut kovin aamuuniseksi.
Arho, Arhippa, Miro, onnittelut teille.
Arho on lyhenne Arhippa-nimestä. Nimen pohjana onkreikan Arhippos, "hevosmies" tai esiratsastaja".
Miro on muunnos nimestä Mira ja merkitsee "rauha":

Mitäs sitä nyt höpäjäisi?
Eilinen päivä meni tässä pyöriessä, kai jotakin teinkin, mutta ei mitään mittavaa.
Ystävätär pistäytyi, siinä turistiin kaikenmoista, kesän kuulumiset etunenässä.
Etunenä, on sekin sanonta, onko myös takanenä olemassa;)
Noista sanonnoista olisi ihan kiva rupattaa, mutta eihän mieleen mitään nyt juuri tule.

Hiiristä viellä, kyllä ne sotkevat, mökilläni toistakymmentä vuotta sitten pitivät koko talven mökkiäni kotinaan.
Silloin pidimme mökin lämpimänä talvenkin, siis peruslämmöllä ja kai sinne oli mukava hiirien kotinsa rakentaa.
Kun keväällä mökille muutimme ja aloitimmen siellä olon, ilmeni että tiskipöydän laatikkoa oli vessana käytetty.
Haju oli kamala ja lopulta piti koko keittiäkaapisto kaatopaikalle viedä.
Kukista oli mullat kaivettu, kaikki mahdollinen silputtu, saunan puolella saippuat syöty, siihen loppui talven lämmitys.
Nyt ei moista ole enää tapahtunut, joitakin kakkoja jostakin saattaa löytyä, etupäässä saunan puolelta.
Osaavat mokomat pahaa jälkeä jättää, vaikka niin pieniä, jopa söpösiä hiiretkin on;) Käärmeitä inhoan sydämeni pohjasta ja pelkäänkin.
Olen tainnut jo tämänkin jutun aiemmin kertoa, mutta voihan olla uusia lukijoita, eivät ole lukeneet.
Kohta viisi vuotta tulee täyteen, voi olla että jutut olen jo useasti kertonut;)
Ei kai se haittaa, samaa uusintaahan tämä elämä on, päivästä toiseen, mitään mullistavaa ei tapahdu, no ei tarvitsekkaan.

Ystävättären kanssa juuri juteltiin, että mitä olisi ostettava, kun sinne matkalle lähdemme, no tulimme siihen tulokseen, ei mitään.
Jotenkin on lohdutonta, että mitään uutta ja mukavaa ei tunnu tarvitsevan, kyllä vähän lähtölaskentaan viittaa.
Ei pitäisi antaa periksi, aina vaan pitäisi olla elämässä kiinni, mutta minkäs mahdat mitään kauas kantoisia suunnitelmia ei enää ole mieltä tehdä.
Tulee useikin mieleen, että pitäisi alkaa luopua yhdestä ja toisesta jutusta.
Onnekseni olen kuitenkin sen verran innostuva, että en myötään muista, että ikää on jo paljon, tulee aina noita suunnitelmia kumminkin päähän ja jotakin jopa toteutankin, kai se niin pitäisi olla, niin kauan kuin elämää on, se pitäisi elää miettimättä kannattaako tämä tai tuo, eteenpäin elävän mieli.

Jopas nyt taas lipsahti mietteliääksi, mutta päivä jatkuu ja laulamaan tästä lähden, jospa taas syttyisi elämisen ilo.
Minun silmät ovat nyt hankalassa vaiheessa, näen hyvin, mutta varmasti ovat niin eri paria, että vähän rassaa, kun tarkkaan katsoo. Vielä muutama viikko ja sitten lääkärin juttusille, lasit varmasti määrää, onhan siinä aiemmin leikatussa se jälkikaihi ja niin ollen on heikompi kuin toinen.

Vietetaan mukava tiistaipäivä, tulkaa rupattamaan;)

Lue lisää

lopetimme talvilämmeön meidänkin mökillä, kyllä olivat hiirien jäljet niin vaikeasti poistettavissa, että monen päivän ahkeran työn se vaati. Kaikki, mitä kuvilella vain voi, oli sen talven jälkeen sotkettu. Pikkuisten hiirien söpöys unohtui sitä hajua ja sotkua poistetaessa, ei meillä silti uusittu mitään siellä, mutta pesuaineita ja vettä kului.

Päästäinen on minun lemppari-öttiäiseni, sen suippo kääntyileva pikku kuono on kyllä tosi söpö. Sellainenkin mökin kellarista löytyi, sain sen pieneen purkkiin ja ulos kannoin.

Käärmeitä tuolla kentällä on näkynyt useastikin, mutta pakoonhan ne luikertelevat, ei niistä ole mitään vaaraa tullut.

Mira, rauha, on päivänsankari, toivotaan sen palstalla viihtyvän.

Iloa tiistaipäivään!
°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°

satu kirjoitti:

lopetimme talvilämmeön meidänkin mökillä, kyllä olivat hiirien jäljet niin vaikeasti poistettavissa, että monen päivän ahkeran työn se vaati. Kaikki, mitä kuvilella vain voi, oli sen talven jälkeen sotkettu. Pikkuisten hiirien söpöys unohtui sitä hajua ja sotkua poistetaessa, ei meillä silti uusittu mitään siellä, mutta pesuaineita ja vettä kului.

Päästäinen on minun lemppari-öttiäiseni, sen suippo kääntyileva pikku kuono on kyllä tosi söpö. Sellainenkin mökin kellarista löytyi, sain sen pieneen purkkiin ja ulos kannoin.

Käärmeitä tuolla kentällä on näkynyt useastikin, mutta pakoonhan ne luikertelevat, ei niistä ole mitään vaaraa tullut.

Mira, rauha, on päivänsankari, toivotaan sen palstalla viihtyvän.

Iloa tiistaipäivään!
°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°

Lue lisää

Kaunis tervehdys toivottaa on rauhaa, rakkautta vielä siihen edes rippunen, niin päivästä tulee hyvä. Skillanilla on mukava tapa aloittaa päivä muistuttamalla nimipäivän viettäjistä ja kertomalla nimien taustoista. Nimen antaminen tekee meistä ihmisistä ja lemmikeistäkin yksilöitä. Etunimi on varmaankin yhtä vanhaa perua kuin ihmiskunta, sukunimiä ei kaikilla suomalaislla ollut edes 1900-luvun alkaessa.

Hiiristä on puhuttu ja muistakin inhokkieläimistä. Minä pidän kaikista karva- ja höyhenpeitteisistä eläimistä, limaiset ja suomupeitteiset eivät hellytä, paitsi sammakko ja sisilisko. Käärmettä en erityisemmin inhoa, on silläkin tehtävänsä luonnossa ja se on tuttu näky saaristossa. Onneksi se inhoaa minua ja suorii vikkelään tiehensä , kun tömistän paikalle. Metsähiiret käyvät talvisin lintujen ruokintapaikalla, ja niille on lasten kanssa annettu oikein nimiäkin, Herkkoa ja Helmiä.

Skillan pohti etunenää ja takanenää. Nenä edellä sitä mennä tohotetaan, tuulenhalkaisjana se toimii ja sehän ensimmäisenä työnnetään vähän sinne ja tänne, nenäkkääksikin joskus heittäydytään ja näytetään pitkää nenää. Äiti huolestui, jos me lapset olimme nenä nuupallaan tai nirppanokkia ruuan suhteen. Nenänvartta pitkin katsomisesta sietäisi saada jo nenilleen. Jonkinlaista uteliasta pioneerihenkeä nenässä on. Ei tule nyt muuta etunenän vastakohtaa mieleen kuin jälkijuna, jossa usein huomaa kököttävänsä.

Nenästä ei kasva toki nenempää, lautetaan jossain. Pinoccion nenä kasvoi kun hän valehteli.

Hyvää tiistaipäivää kaikki söpöt nöpönenut ja komeat konkkanokat !

satu kirjoitti:

lopetimme talvilämmeön meidänkin mökillä, kyllä olivat hiirien jäljet niin vaikeasti poistettavissa, että monen päivän ahkeran työn se vaati. Kaikki, mitä kuvilella vain voi, oli sen talven jälkeen sotkettu. Pikkuisten hiirien söpöys unohtui sitä hajua ja sotkua poistetaessa, ei meillä silti uusittu mitään siellä, mutta pesuaineita ja vettä kului.

Päästäinen on minun lemppari-öttiäiseni, sen suippo kääntyileva pikku kuono on kyllä tosi söpö. Sellainenkin mökin kellarista löytyi, sain sen pieneen purkkiin ja ulos kannoin.

Käärmeitä tuolla kentällä on näkynyt useastikin, mutta pakoonhan ne luikertelevat, ei niistä ole mitään vaaraa tullut.

Mira, rauha, on päivänsankari, toivotaan sen palstalla viihtyvän.

Iloa tiistaipäivään!
°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°

Lue lisää

Etupäässähän sitä tulee otetuksi myös maailmaa syleileviä asioita huolekseen, vaikka tietää että turhia murheita ja painolastia niistä kantelee. Ei asiat ole turhia, mutta sen kuorman kantaminen ja purkaminen ei kanna sinne yläpäähän ainakaan täältä. Mihinkäs niistä päähän pinttymistä ja kokemuksista kokonaan pääsee. Ei ainakaan minulta onnistu kaikkea heittäminen takakäteen olan yli. Taitaa tämä "tauti" olla SkillaNilla vieläkin pahempi, tosin hillityssä muodossa.

Aika harvoin olen enää etunenässä puskemaan päätäni seinään, vaikka tuleehan sitäkin joskus tehtyä. Kiusaus on liian suuri.

Se oli ennen, kun etunenässä piti rynnätä vaikka heikoille jäille. Pitihän näyttää, että sai kehuja ja jalansijaa. Ihan ryvettymisen uhallakin. Olihan sekin hyvä pohjakoulutus. Ryvettyyhän sitä elämässäkin, syystä tai syyttä.

Tapahtuuhan niitä asioita, jotka ottavat pahasti silmääni, mutta etupäässä niissä on paljon sellaista, joita voi huitasta takakäteen. Ei sentään ihan kaikkea, sehän jo merkitsisi hiilloksen sammumista yläpäässä.

Nyt lähden tekemään jalkatyötä pitkin raittia.

ynnämuu kirjoitti:

Etupäässähän sitä tulee otetuksi myös maailmaa syleileviä asioita huolekseen, vaikka tietää että turhia murheita ja painolastia niistä kantelee. Ei asiat ole turhia, mutta sen kuorman kantaminen ja purkaminen ei kanna sinne yläpäähän ainakaan täältä. Mihinkäs niistä päähän pinttymistä ja kokemuksista kokonaan pääsee. Ei ainakaan minulta onnistu kaikkea heittäminen takakäteen olan yli. Taitaa tämä "tauti" olla SkillaNilla vieläkin pahempi, tosin hillityssä muodossa.

Aika harvoin olen enää etunenässä puskemaan päätäni seinään, vaikka tuleehan sitäkin joskus tehtyä. Kiusaus on liian suuri.

Se oli ennen, kun etunenässä piti rynnätä vaikka heikoille jäille. Pitihän näyttää, että sai kehuja ja jalansijaa. Ihan ryvettymisen uhallakin. Olihan sekin hyvä pohjakoulutus. Ryvettyyhän sitä elämässäkin, syystä tai syyttä.

Tapahtuuhan niitä asioita, jotka ottavat pahasti silmääni, mutta etupäässä niissä on paljon sellaista, joita voi huitasta takakäteen. Ei sentään ihan kaikkea, sehän jo merkitsisi hiilloksen sammumista yläpäässä.

Nyt lähden tekemään jalkatyötä pitkin raittia.

Lue lisää

Johan on moni ehtinyt täällä kahvilla käydä. Juon tämän toisen mukillisen täällä ja nakkaan aamulääkkeet munakupista. Tapanani on seurata tuota Tunteet ja tuoksut-saippuaa, joten vielä on hetki aikaa näpytellä.

Lämmin päivä on tulossa. Se on hyvä, sillä meiltä rikkoutui putki jota pitkin saamme kaukolämmön pattereihimme. Rakennustarvikkeista on pulaa ja putkiakin on jouduttu odottamaan.
Putkilinja kulkee ohimenevän kadun poikki, jossa on katutöitä tehty, tähtäimenä uusi asfaltti. Toivottavasti yhtiö tekee yhteistyötä, ettei asfalttia vedetä ennen ja sitten taas revittäisi auki. Ei kai niin hullusti voisi toimia.

Hauska seurata ikkunastai näkyviä isoja vaahteroita, kun ruska alkaa hiipiä lehdistöön. Kellastuminen alkaa näköään auringonpuoleiselta sivulta.

Jonkinmoista liikuntaa ajattelin minäkin tänään itselleni järjestää kuten ynnämuukin. Tuli mieleen se ynnämuun muusiksi mennyt sormi, kuinka paraneminen edistyy. Tekee varmaan eetwarttia ja hermannia, jos sillä johonkin tökkää.

ynnämuu kirjoitti:

Etupäässähän sitä tulee otetuksi myös maailmaa syleileviä asioita huolekseen, vaikka tietää että turhia murheita ja painolastia niistä kantelee. Ei asiat ole turhia, mutta sen kuorman kantaminen ja purkaminen ei kanna sinne yläpäähän ainakaan täältä. Mihinkäs niistä päähän pinttymistä ja kokemuksista kokonaan pääsee. Ei ainakaan minulta onnistu kaikkea heittäminen takakäteen olan yli. Taitaa tämä "tauti" olla SkillaNilla vieläkin pahempi, tosin hillityssä muodossa.

Aika harvoin olen enää etunenässä puskemaan päätäni seinään, vaikka tuleehan sitäkin joskus tehtyä. Kiusaus on liian suuri.

Se oli ennen, kun etunenässä piti rynnätä vaikka heikoille jäille. Pitihän näyttää, että sai kehuja ja jalansijaa. Ihan ryvettymisen uhallakin. Olihan sekin hyvä pohjakoulutus. Ryvettyyhän sitä elämässäkin, syystä tai syyttä.

Tapahtuuhan niitä asioita, jotka ottavat pahasti silmääni, mutta etupäässä niissä on paljon sellaista, joita voi huitasta takakäteen. Ei sentään ihan kaikkea, sehän jo merkitsisi hiilloksen sammumista yläpäässä.

Nyt lähden tekemään jalkatyötä pitkin raittia.

Lue lisää

Aamukahvit on keitetty ja juotu. Aurinko paistaa niin kirkkaasti silmiin, että oli pakko vetää verhot eteen.
Ikkunan alla on kolme koivua, ja niistä keskimmäinen on lähes puoliksi keltainen. Nopeasti tuo värivaihtelu tapahtui.
Onneksi itse ei tarvitse enää pitää niin kiirettä kuin olisi tuli hännän alla. Tuskin enää pystyisinkään juoksemaan pää kolmantena jalkana tai tukka putkella. Ajatuskin siitä menee yli hilseen.
Ei tämä elämä sentään pelkkää silmät ristissä omaan napaan tuijottamista ole,
kyllä sitä välillä saunotaankin ja ollaan löylynlyömiä. Se ei tosin pahemmin haittaa. Jos ongelmia tulee, lyömme viisaat päämme yhteen.

Nyt alkoi taas kahvihammasta kolottaa. Jospa vaikka korvapuusteja löytyisi kupposen seuraksi.

Ennen kuin lähden, ojennan teille yhden pähkinän:
Tiedättekö, missä maassa aurinko ja kuu paistavat ristiin?

Venlastiina kirjoitti:

Aamukahvit on keitetty ja juotu. Aurinko paistaa niin kirkkaasti silmiin, että oli pakko vetää verhot eteen.
Ikkunan alla on kolme koivua, ja niistä keskimmäinen on lähes puoliksi keltainen. Nopeasti tuo värivaihtelu tapahtui.
Onneksi itse ei tarvitse enää pitää niin kiirettä kuin olisi tuli hännän alla. Tuskin enää pystyisinkään juoksemaan pää kolmantena jalkana tai tukka putkella. Ajatuskin siitä menee yli hilseen.
Ei tämä elämä sentään pelkkää silmät ristissä omaan napaan tuijottamista ole,
kyllä sitä välillä saunotaankin ja ollaan löylynlyömiä. Se ei tosin pahemmin haittaa. Jos ongelmia tulee, lyömme viisaat päämme yhteen.

Nyt alkoi taas kahvihammasta kolottaa. Jospa vaikka korvapuusteja löytyisi kupposen seuraksi.

Ennen kuin lähden, ojennan teille yhden pähkinän:
Tiedättekö, missä maassa aurinko ja kuu paistavat ristiin?

Lue lisää

ARMAASSA.

16 kirjoitti:

ARMAASSA.

hautausmaalla ja kirkontornissa.

Venlastiina kirjoitti:

Aamukahvit on keitetty ja juotu. Aurinko paistaa niin kirkkaasti silmiin, että oli pakko vetää verhot eteen.
Ikkunan alla on kolme koivua, ja niistä keskimmäinen on lähes puoliksi keltainen. Nopeasti tuo värivaihtelu tapahtui.
Onneksi itse ei tarvitse enää pitää niin kiirettä kuin olisi tuli hännän alla. Tuskin enää pystyisinkään juoksemaan pää kolmantena jalkana tai tukka putkella. Ajatuskin siitä menee yli hilseen.
Ei tämä elämä sentään pelkkää silmät ristissä omaan napaan tuijottamista ole,
kyllä sitä välillä saunotaankin ja ollaan löylynlyömiä. Se ei tosin pahemmin haittaa. Jos ongelmia tulee, lyömme viisaat päämme yhteen.

Nyt alkoi taas kahvihammasta kolottaa. Jospa vaikka korvapuusteja löytyisi kupposen seuraksi.

Ennen kuin lähden, ojennan teille yhden pähkinän:
Tiedättekö, missä maassa aurinko ja kuu paistavat ristiin?

Lue lisää

Ainakin kirkoissa on ristejä, joihin aurinko paistaa ja kuu kumottaa. Ja hautausmaalla. Mikäli risti on latallaan, niin se on maassa eikä maalla. Siihen minun viisauteni loppui. Ja aikakin. Tuli muuta puuhaa.

Ramoona* kirjoitti:

Kaunis tervehdys toivottaa on rauhaa, rakkautta vielä siihen edes rippunen, niin päivästä tulee hyvä. Skillanilla on mukava tapa aloittaa päivä muistuttamalla nimipäivän viettäjistä ja kertomalla nimien taustoista. Nimen antaminen tekee meistä ihmisistä ja lemmikeistäkin yksilöitä. Etunimi on varmaankin yhtä vanhaa perua kuin ihmiskunta, sukunimiä ei kaikilla suomalaislla ollut edes 1900-luvun alkaessa.

Hiiristä on puhuttu ja muistakin inhokkieläimistä. Minä pidän kaikista karva- ja höyhenpeitteisistä eläimistä, limaiset ja suomupeitteiset eivät hellytä, paitsi sammakko ja sisilisko. Käärmettä en erityisemmin inhoa, on silläkin tehtävänsä luonnossa ja se on tuttu näky saaristossa. Onneksi se inhoaa minua ja suorii vikkelään tiehensä , kun tömistän paikalle. Metsähiiret käyvät talvisin lintujen ruokintapaikalla, ja niille on lasten kanssa annettu oikein nimiäkin, Herkkoa ja Helmiä.

Skillan pohti etunenää ja takanenää. Nenä edellä sitä mennä tohotetaan, tuulenhalkaisjana se toimii ja sehän ensimmäisenä työnnetään vähän sinne ja tänne, nenäkkääksikin joskus heittäydytään ja näytetään pitkää nenää. Äiti huolestui, jos me lapset olimme nenä nuupallaan tai nirppanokkia ruuan suhteen. Nenänvartta pitkin katsomisesta sietäisi saada jo nenilleen. Jonkinlaista uteliasta pioneerihenkeä nenässä on. Ei tule nyt muuta etunenän vastakohtaa mieleen kuin jälkijuna, jossa usein huomaa kököttävänsä.

Nenästä ei kasva toki nenempää, lautetaan jossain. Pinoccion nenä kasvoi kun hän valehteli.

Hyvää tiistaipäivää kaikki söpöt nöpönenut ja komeat konkkanokat !

Lue lisää

Nenästävedettyjä on, sopii kuin nenä päähän. Oli paknoitsija Nenä.

Hintriika* kirjoitti:

Ainakin kirkoissa on ristejä, joihin aurinko paistaa ja kuu kumottaa. Ja hautausmaalla. Mikäli risti on latallaan, niin se on maassa eikä maalla. Siihen minun viisauteni loppui. Ja aikakin. Tuli muuta puuhaa.

Lue lisää

Hehee,olen hekotellen lukenut noita Teidän juttuja.
Kiva kun jaksatte kirjoitella;)

Tuli mieleeni se yks loru,kivireki,etureki,meillä tytöt rallatti;kivivati, pesuvati...ämpäri;)

Kaupassa käväisin, ja hiki on päässä,on siellä niin hyvä ilima;)
mieli tekee muuttaa parvekkeelle,vaikka yöllä siellä voi tulla holotna;)

Jospa auttaa kun laitan kaikki lävet auki,eihän noita ole kuin kaksi;)

Voikaa hyvin ja aurinkoa kaikille.

näktillään...

voihan nenä ! kirjoitti:

Nenästävedettyjä on, sopii kuin nenä päähän. Oli paknoitsija Nenä.

Telepatiaa varmaan. Kirjoitin tuolla toisessa ketjussa "sopii kuin nenä päähän", edes lukematta sitä täältä. Miesvainaani sitä sanontaa käytti.
Toinen hänen käyttämänsä lause oli "siinä istuu kuin Budhan kuva".

katleija4 kirjoitti:

Telepatiaa varmaan. Kirjoitin tuolla toisessa ketjussa "sopii kuin nenä päähän", edes lukematta sitä täältä. Miesvainaani sitä sanontaa käytti.
Toinen hänen käyttämänsä lause oli "siinä istuu kuin Budhan kuva".

Lue lisää

Ette kait vedä herneitä nenään, kun nimettömät täällä kommentoi. On vaan tollainen aihe josta ulkopuolinenkin vai jotain sanottavaa keksiä. Kyllä täällä usein hauskoja juttuja on, mutta ei arvaa mennä väliin. Meillä päin sanottiin että lato on nenällään, kun se oli kallistumassa. Perunanenä kai olisin. Pystynenään sataa kuulema sisälle.

ainakin kirjoitti:

hautausmaalla ja kirkontornissa.

Kaulassa voi ketjussa kantaa ristiä, siihenkin paistaa.

muori67 kirjoitti:

Hehee,olen hekotellen lukenut noita Teidän juttuja.
Kiva kun jaksatte kirjoitella;)

Tuli mieleeni se yks loru,kivireki,etureki,meillä tytöt rallatti;kivivati, pesuvati...ämpäri;)

Kaupassa käväisin, ja hiki on päässä,on siellä niin hyvä ilima;)
mieli tekee muuttaa parvekkeelle,vaikka yöllä siellä voi tulla holotna;)

Jospa auttaa kun laitan kaikki lävet auki,eihän noita ole kuin kaksi;)

Voikaa hyvin ja aurinkoa kaikille.

näktillään...

Lue lisää

Palaan astialle. Huvittaa tuo "jälkiviisauteni" Vs:n arvoitukseen. En päivittänyt sivua ennen vastaamista, joten en nähnyt edellistä viestiä, jossa asia oli jo kerrottu. Nooh, saahan näitä töppäyksiä selitellä, ette te usko kuitenkaan.

En ymmärrä tuota savolaista kaihipotilasta! Siis onko Sinulta, SkillaN, toisesta silmästä leikattu kaihi jo aikaisemmin? Joskushan voi tulla leikkauksen jälkeen ns. jälkikaihi, mutta se hoidetaan suitsait pois poliklinikkakäynnillä laserilla (eikä voi sen jälkeen enää tulla uudestaan). Näin oli ohjeet meidän sairaalastamme, ja näin olen lukenut myös netistä. Ette kai te savolaiset voi olla siinä suhteessa yhtään "viärämpiä"!!!

Olen yrittänyt järjestää taas kerran vaatekomeroita ja hävittää viimeisiäkin turhia kapistuksia hyllyiltä. Kumma, kun ei kerralla raski heittää pois sellaista, mitä ei varmasti enää käytä ja mikä ei enää muillekaan kelpaa! Nyt vain yritän lietsoa säilytysvimman hävitysvimmaksi. Siinä samassa olen loihtinut upean villakoiralauman, joka vilistää kintuissani. Mutta en rupea sitä paimentamaan, ennen kuin urakka on saatettu loppuun.

Pitäisiköhän hakea yön parvekkeella roikkuneet vaatteet sisälle? Ehtii ennen seuraavaa harrastusmenoa miettiä, mitä niille tekee. Ainakin miettiä, ellei muuta..

Hintriika* kirjoitti:

Palaan astialle. Huvittaa tuo "jälkiviisauteni" Vs:n arvoitukseen. En päivittänyt sivua ennen vastaamista, joten en nähnyt edellistä viestiä, jossa asia oli jo kerrottu. Nooh, saahan näitä töppäyksiä selitellä, ette te usko kuitenkaan.

En ymmärrä tuota savolaista kaihipotilasta! Siis onko Sinulta, SkillaN, toisesta silmästä leikattu kaihi jo aikaisemmin? Joskushan voi tulla leikkauksen jälkeen ns. jälkikaihi, mutta se hoidetaan suitsait pois poliklinikkakäynnillä laserilla (eikä voi sen jälkeen enää tulla uudestaan). Näin oli ohjeet meidän sairaalastamme, ja näin olen lukenut myös netistä. Ette kai te savolaiset voi olla siinä suhteessa yhtään "viärämpiä"!!!

Olen yrittänyt järjestää taas kerran vaatekomeroita ja hävittää viimeisiäkin turhia kapistuksia hyllyiltä. Kumma, kun ei kerralla raski heittää pois sellaista, mitä ei varmasti enää käytä ja mikä ei enää muillekaan kelpaa! Nyt vain yritän lietsoa säilytysvimman hävitysvimmaksi. Siinä samassa olen loihtinut upean villakoiralauman, joka vilistää kintuissani. Mutta en rupea sitä paimentamaan, ennen kuin urakka on saatettu loppuun.

Pitäisiköhän hakea yön parvekkeella roikkuneet vaatteet sisälle? Ehtii ennen seuraavaa harrastusmenoa miettiä, mitä niille tekee. Ainakin miettiä, ellei muuta..

Lue lisää

mistä hitosta nuo näppihäiriöt tulee;)
Olen näköjään keksinyt taas uuden sanan.

Kuule Hintriika,kun saat ne komerosi järjestykseen,niin täältä löytyisi uusi duuni samanlaiseen hommaan;)

Minä välillä kurkkaan noihin komeroihini,jospa ne olisi tyhjentyneet,mutta ei.
helkkari kun ihminen on niin höntti ettei raski heitellä noita kuteita hitoille;)

Kauhulla ajattele sitä jos se muutto tulee;)

menen nyt mietiskelemään mitä teen noille kaikille tavaroilleni ja kuteilleni.

näkyillään...nyt taisi tulla oikein;)

muori67 kirjoitti:

mistä hitosta nuo näppihäiriöt tulee;)
Olen näköjään keksinyt taas uuden sanan.

Kuule Hintriika,kun saat ne komerosi järjestykseen,niin täältä löytyisi uusi duuni samanlaiseen hommaan;)

Minä välillä kurkkaan noihin komeroihini,jospa ne olisi tyhjentyneet,mutta ei.
helkkari kun ihminen on niin höntti ettei raski heitellä noita kuteita hitoille;)

Kauhulla ajattele sitä jos se muutto tulee;)

menen nyt mietiskelemään mitä teen noille kaikille tavaroilleni ja kuteilleni.

näkyillään...nyt taisi tulla oikein;)

Lue lisää

Minähän en toisten komeroihin sekoile!

Mutta tee, kuten minä tein muuttaessani Helsingistä Kemiin. Punnitsin (ainakin yritin) jokaista tavaraa tiukalla katseella "teenkö minä tällä joskus jotakin". Jos vastaus oli myönteinen, tavara meni muuttokuormaan. Jos kielteinen, se meni toiseen kuormaan. Sitä toista kuormaa hakemaan soitin yhden kirppiskauppiaan, joka ei maksa tavarasta mitään mutta vie kuitenkin sen ilmaiseksi pois silmistä.

Silti taas huomaan, että osa tavarasta on jostakin kumman syystä kulkeutunut väärään kasaan. Ja täällä elämisen ja olemisen vuosina se väärä kasa on vain kasvanut. Hävittämisvimma ei hevillä onnistu (pirulauta se kasvatus). Tarvitaan enemmän itsekuria. Vuosi vuodelta kuitenkin edistyn. Olen lopettanut haihattelut, että joskus tuokin vaate voisi olla sopiva päälleni. Jonkun toisen päälle saattaisi olla mutta ei minun!

Lisäpotkua saa, kun kuvittelee, mitä jälkipolvi tekee sitten, kun minua ei enää ole. Mitä vähemmäksi olen turhan roinan saanut elämäni aikana, sitä miellyttävämpi muisto minusta jää kuolemani jälkeen. Se on saletti!

Aloita hitaasti kiiruhtaen! Yhtenä päivänä yksi hylly, joskus toisena toinen. Se on kaikki eteenpäin. Toivon, että asuntoasiasi tärppää!

Hintriika* kirjoitti:

Minähän en toisten komeroihin sekoile!

Mutta tee, kuten minä tein muuttaessani Helsingistä Kemiin. Punnitsin (ainakin yritin) jokaista tavaraa tiukalla katseella "teenkö minä tällä joskus jotakin". Jos vastaus oli myönteinen, tavara meni muuttokuormaan. Jos kielteinen, se meni toiseen kuormaan. Sitä toista kuormaa hakemaan soitin yhden kirppiskauppiaan, joka ei maksa tavarasta mitään mutta vie kuitenkin sen ilmaiseksi pois silmistä.

Silti taas huomaan, että osa tavarasta on jostakin kumman syystä kulkeutunut väärään kasaan. Ja täällä elämisen ja olemisen vuosina se väärä kasa on vain kasvanut. Hävittämisvimma ei hevillä onnistu (pirulauta se kasvatus). Tarvitaan enemmän itsekuria. Vuosi vuodelta kuitenkin edistyn. Olen lopettanut haihattelut, että joskus tuokin vaate voisi olla sopiva päälleni. Jonkun toisen päälle saattaisi olla mutta ei minun!

Lisäpotkua saa, kun kuvittelee, mitä jälkipolvi tekee sitten, kun minua ei enää ole. Mitä vähemmäksi olen turhan roinan saanut elämäni aikana, sitä miellyttävämpi muisto minusta jää kuolemani jälkeen. Se on saletti!

Aloita hitaasti kiiruhtaen! Yhtenä päivänä yksi hylly, joskus toisena toinen. Se on kaikki eteenpäin. Toivon, että asuntoasiasi tärppää!

Lue lisää

Niin se vaan on, että jälkikaihi on ja ei kuulema ollut kiire sen karjaamiseen.
Saa nähdä laittaako jälkitarkastuksen yhteydessä.
Eihän lääkärit hanki, jos kerralla kaiken tekevät.
Minulla on siis eripari silmät, ja se on kehnoaa, niin ne oli ennenkin, mutta laseilla tasattiin, nyt ei vielä ole laseja.

Semmosia myö savolaiset ollaan, saunaan kyllä aion ensi lauantaina mennä, viikkoa ennen "laskettua aikaa":)

SkillaN* kirjoitti:

Niin se vaan on, että jälkikaihi on ja ei kuulema ollut kiire sen karjaamiseen.
Saa nähdä laittaako jälkitarkastuksen yhteydessä.
Eihän lääkärit hanki, jos kerralla kaiken tekevät.
Minulla on siis eripari silmät, ja se on kehnoaa, niin ne oli ennenkin, mutta laseilla tasattiin, nyt ei vielä ole laseja.

Semmosia myö savolaiset ollaan, saunaan kyllä aion ensi lauantaina mennä, viikkoa ennen "laskettua aikaa":)

Lue lisää

Sen sananhan katleija oli tuntoja kuvailemaan asettanut. Kyllä se sitä tekee jos "potilaani" päällä sattuu tökkäsemään. Sen on vähän sama kuin eläimille sähköpaimen, muutaman napsun jälkeen järki, ei kun vaisto sanoo, mikä ei ole soveliasta. Muuten menee ihan hyvin. Onhan sentään aika pienestä asiasta kysekin, vain pikkusormesta ja ei siitäkään kokonaan. Eikä sormen "jatkekaan" ole pahemmin tressaantunut.

Kävelykeli oli mahdottoman hyvä. Niinpä vetäisin sitä tuplaten, varastoon pahan päivän varalle. Sen lenkin päälle parin tunnin nokoset. A vot, kaikki mallillaan.
Venlastiinakin on saanut pähkinäänsä ratkaisuehdotuksia. Eipä minultakaan uutta löydy.

SkillaN* kirjoitti:

Niin se vaan on, että jälkikaihi on ja ei kuulema ollut kiire sen karjaamiseen.
Saa nähdä laittaako jälkitarkastuksen yhteydessä.
Eihän lääkärit hanki, jos kerralla kaiken tekevät.
Minulla on siis eripari silmät, ja se on kehnoaa, niin ne oli ennenkin, mutta laseilla tasattiin, nyt ei vielä ole laseja.

Semmosia myö savolaiset ollaan, saunaan kyllä aion ensi lauantaina mennä, viikkoa ennen "laskettua aikaa":)

Lue lisää

Pitäisiköhän minun mennä uudelleen silmälääkäriin, kun luin tuosta SkillaNin kirjoituksesta, että jalkahiki on, eikä kuulemma ole kiire sen korjaamiseen? Piti olemani tänään niin aurinkoinen, niin aurinkoinen ja viettää kaikessa rauhassa älä-tee-mitään -päivää, mutta eikös tuo pahuksen Hintriika ruvennut touhuamaan komeroiden inventaariota! Ensin luulin, että sydämeni alkoi jyskyttää, mutta tarkemmin kuunnellessani totesin, että omatuntohan se kolkuttelee. Sattuu nimittäin meilläkin olemaan muutama komero, jotka pitäisi järjestää ja samalla karsia tarpeeton tavara. Kun vain tietäisi, mikä on tarpeetonta... Villakoirista en nyt mainitse sanaakaan, koska olen viime ilusalonkikäynnin jäljiltä niin puudelin näköinen, että nyt ei parane ryhtyä kovin perinpohjaisiin sänkyjen alustojen tyhjentämisiin, etten vahingossa imuroi itseäni muiden kotielukoitten joukossa.

Olen varmaan jo ennenkin kertonut äitini unelmasta. Hän toivoi, että olisi niin paljon komeroita, että kun yksi tulisi täyteen, sen voisi muurata umpeen ja aloittaa uuden komeron.
On niitä varmaan hullumpiakin unelmia olemassa.

Venlastiina kirjoitti:

Pitäisiköhän minun mennä uudelleen silmälääkäriin, kun luin tuosta SkillaNin kirjoituksesta, että jalkahiki on, eikä kuulemma ole kiire sen korjaamiseen? Piti olemani tänään niin aurinkoinen, niin aurinkoinen ja viettää kaikessa rauhassa älä-tee-mitään -päivää, mutta eikös tuo pahuksen Hintriika ruvennut touhuamaan komeroiden inventaariota! Ensin luulin, että sydämeni alkoi jyskyttää, mutta tarkemmin kuunnellessani totesin, että omatuntohan se kolkuttelee. Sattuu nimittäin meilläkin olemaan muutama komero, jotka pitäisi järjestää ja samalla karsia tarpeeton tavara. Kun vain tietäisi, mikä on tarpeetonta... Villakoirista en nyt mainitse sanaakaan, koska olen viime ilusalonkikäynnin jäljiltä niin puudelin näköinen, että nyt ei parane ryhtyä kovin perinpohjaisiin sänkyjen alustojen tyhjentämisiin, etten vahingossa imuroi itseäni muiden kotielukoitten joukossa.

Olen varmaan jo ennenkin kertonut äitini unelmasta. Hän toivoi, että olisi niin paljon komeroita, että kun yksi tulisi täyteen, sen voisi muurata umpeen ja aloittaa uuden komeron.
On niitä varmaan hullumpiakin unelmia olemassa.

Lue lisää

nenästä , oli meinaan juttua tuolla ylempänä...

Tota mun meälestäni se nenä on ihan vaan henkittämistä varten vaan nääs.

Kyl sillä voi ihan hyvin haistella jotain mukavia tuoksujakih, niiku esimerkiks hyvää ruoantuoaksua, jah kukkasiakih ynnä muutakih.

Mut sitä mää eh kyl oikeen ummärrä minkä takija jokkut ihmiset työntää seh nenänsä toisten ihmisten asioihi, meinaan et neet toisen ihmisten asijat kuh ei heille kuulu milläänlailla.

Ai niih hyvää huomenta pitää sanoa kans.

Mää keitin kahveetkih jo jah pistin teevettäkih tuleen, et tulkaas nyh aamukahveelle.

Ai niih kyl mun visiinkih pitää sanoo terveisiä suoamesta, mää kuh olin siellä kylläilemäs , taikka sukulaisisahan mää oikeesti olin.
Ihan mukava reissuh seh olikih, känny multa kyl jotenkih teki lako oli melkee 2 viikoa toimimato, sit taas alko jotenki toimiin , muutama nummero tosin siittä hukkus joten en päässy soitteleen tutuille.

Mää kuh eh ole oppinu savumerrejä lähettään niih monta asjaa jäi tekemättä seh kännykän takija nääs.
Vähäseh mua harmittaakih kus se känny ei toiminuh,
noh nytten mulla oh toinen känny jah se toimiikih , pittää kokeilla enskesänä soitella ne puhelut jokka jäi tänävuonna soittamatta.

Ei mulla sitten muuta aijaa olekan tälläkertaa, joten.
Terveisin: Lokari-x

Lokari-x kirjoitti:

nenästä , oli meinaan juttua tuolla ylempänä...

Tota mun meälestäni se nenä on ihan vaan henkittämistä varten vaan nääs.

Kyl sillä voi ihan hyvin haistella jotain mukavia tuoksujakih, niiku esimerkiks hyvää ruoantuoaksua, jah kukkasiakih ynnä muutakih.

Mut sitä mää eh kyl oikeen ummärrä minkä takija jokkut ihmiset työntää seh nenänsä toisten ihmisten asioihi, meinaan et neet toisen ihmisten asijat kuh ei heille kuulu milläänlailla.

Ai niih hyvää huomenta pitää sanoa kans.

Mää keitin kahveetkih jo jah pistin teevettäkih tuleen, et tulkaas nyh aamukahveelle.

Ai niih kyl mun visiinkih pitää sanoo terveisiä suoamesta, mää kuh olin siellä kylläilemäs , taikka sukulaisisahan mää oikeesti olin.
Ihan mukava reissuh seh olikih, känny multa kyl jotenkih teki lako oli melkee 2 viikoa toimimato, sit taas alko jotenki toimiin , muutama nummero tosin siittä hukkus joten en päässy soitteleen tutuille.

Mää kuh eh ole oppinu savumerrejä lähettään niih monta asjaa jäi tekemättä seh kännykän takija nääs.
Vähäseh mua harmittaakih kus se känny ei toiminuh,
noh nytten mulla oh toinen känny jah se toimiikih , pittää kokeilla enskesänä soitella ne puhelut jokka jäi tänävuonna soittamatta.

Ei mulla sitten muuta aijaa olekan tälläkertaa, joten.
Terveisin: Lokari-x

Lue lisää

Jahas Lokari-x onkin pitänyt matalaa profiilia Suomeen tulostas, kui? Kyl te kaikk muistatte kui iso vastaanottokomitea oli yks vuas Tammelan toril tota Amerkanbaanarii orottamas. Savost ast siäl oliva ja tais yks tulla ihan Ruattis saakka, se entine Tampereen flikka, kyl te tiärätte. No se siit.

Mul tuli tost nokast eiku nenäst yks muisto miälen. Mää oli muutama vuaskymmen sit oppilaan ollessan seuramas nenän korjausleikkaust. Siin see potilas ol seljälläs leikkauspöyräll vihreän lakanan peittämän. Siin keskell ol komia kohouma, ko se oli isovattane miäs. Hänel oli nenä sen verra vinopualine, ett toisen siaramen kautt ei oikke ilma kulkenu. Ny se piti korjattaman.
Nenä siin ol keskipisteen. Vihreä lakana, josta pisti esiin vain se nenä. Miäst ei ollu nukutettu, ett hän kuuli kaikk mitä puhutti. Munst tuntu et sitä assia ei oikke muistettu siin yhteyres koko aika.
Yhres vaihees proffa irrotti piäne rustonpalan siit nokast. Kovin tärkkiän hän nosti sen pinsetteines ylös ja käski hoitajan pittä siit hyvä huali, kos hän tartte sitä viäl.
Sinne se rustonpala asetetti takas ja saatti nenän väliseinä oikkiasse paikkasse.
Meijän oppilaitte tehtäväks pantti huolehtimaan potilaast, etei hän vaan pääsis sitä teipattu nenätäs minnekkä kolhima ja tyäntämä (eikä kukkan pääsis häne nenällles hyppimä :-)). Olsis menny professorin työ hukka.

Pirä Lokari vaa ittes tääl palstal ja kerro meil kui se Obama siäl pärjää sen suasios kans. Alkaaks se jo haihtu vai kui. Voi hyvi.

Sitähän se on, että ei kannata turhaan joka paikkaan nenäänsä tunkea. On se silti kaksipiippuinen juttukin. Auttaako jotakin, joka näyttää olevan pienessä pulassa? Jos vaikka näet jonkun huonoliikkeisen muorin retuuttavan painavaa kassia, mitä teet? Kun samaan suuntaan ollaan menossa, niin voisihan sitä jelpata. Entäpä jos kohde selvästi säikahtää, pelästyy ja hätääntyy ikäänkuin olisin ryöstöaikeissa ? Tämä kun tapahtuu muutaman kerran, auttamishalut kyllä ainakin minulta lähtee.

Jos näet pari jeppeä vaarallisesti tappelemassa ja jos puutut siihen, voit saada molemmat kimppuusi. Jos komennat jotakin "rasavilliä nappulaa" selvästä pahanteosta, voit saada ovellesi vihaisen vanhemman.

Kerran - tietysti aikaa sitten - näin riipputelineviritelmän, jossa oli lähes kaikki rempallaan. Silloin oli jo tarkemmat turvallisuusmääräykset käytössä. Sitä ennenhän näitä telineitä tippui tuhkatiheään joka kesä.
Vaikka ollut "sen alan miehiä", tunsin kuiten määräykset ...no melko hyvin. Menin asiallisesti juttelemaan riipputelineen kanssa touhuavien luokse. Sain sellaisen parjausryöpyn niskaani, hyvä ettei käsiksi käyty.
No, soitin työsuojelutarkastajalle, tulikin pikaisesti ja lähes kaikkihan niissä vempeleissä meni uusiksi ja siihen saakka ehdoton käyttökielto. Olisiko minun pitänyt vain kohauttaa olkaani ja kävellä ohi? Rakauttavaa oli sekin, että tunsin onnettomuuden hyvin todenäköisen mahdollisuuden. Mitään alan ammattilaisia ei ollut työntekijät, eikä pikkufirman isäntäkään. Kunpahan oli työ hankittu ja jostain halvalla kelvottomat romut seinälle hilattu. Tottahan se isäntä soitti työnanantajalleni ja yritti tehdä kunnon kantelun. Onneksi se meni pieleen.

Mutta noin yleisesti, niin se elämä opettaa, ettei kannata tunkea nenäänsä etunenässä joka paikkaan. Siitä saa usein nenilleen vaikka hyvää tarkoittaisi. Sitten välinpitämättömyyttä ihmetellään...

ynnämuu(rek. katosi) kirjoitti:

Sitähän se on, että ei kannata turhaan joka paikkaan nenäänsä tunkea. On se silti kaksipiippuinen juttukin. Auttaako jotakin, joka näyttää olevan pienessä pulassa? Jos vaikka näet jonkun huonoliikkeisen muorin retuuttavan painavaa kassia, mitä teet? Kun samaan suuntaan ollaan menossa, niin voisihan sitä jelpata. Entäpä jos kohde selvästi säikahtää, pelästyy ja hätääntyy ikäänkuin olisin ryöstöaikeissa ? Tämä kun tapahtuu muutaman kerran, auttamishalut kyllä ainakin minulta lähtee.

Jos näet pari jeppeä vaarallisesti tappelemassa ja jos puutut siihen, voit saada molemmat kimppuusi. Jos komennat jotakin "rasavilliä nappulaa" selvästä pahanteosta, voit saada ovellesi vihaisen vanhemman.

Kerran - tietysti aikaa sitten - näin riipputelineviritelmän, jossa oli lähes kaikki rempallaan. Silloin oli jo tarkemmat turvallisuusmääräykset käytössä. Sitä ennenhän näitä telineitä tippui tuhkatiheään joka kesä.
Vaikka ollut "sen alan miehiä", tunsin kuiten määräykset ...no melko hyvin. Menin asiallisesti juttelemaan riipputelineen kanssa touhuavien luokse. Sain sellaisen parjausryöpyn niskaani, hyvä ettei käsiksi käyty.
No, soitin työsuojelutarkastajalle, tulikin pikaisesti ja lähes kaikkihan niissä vempeleissä meni uusiksi ja siihen saakka ehdoton käyttökielto. Olisiko minun pitänyt vain kohauttaa olkaani ja kävellä ohi? Rakauttavaa oli sekin, että tunsin onnettomuuden hyvin todenäköisen mahdollisuuden. Mitään alan ammattilaisia ei ollut työntekijät, eikä pikkufirman isäntäkään. Kunpahan oli työ hankittu ja jostain halvalla kelvottomat romut seinälle hilattu. Tottahan se isäntä soitti työnanantajalleni ja yritti tehdä kunnon kantelun. Onneksi se meni pieleen.

Mutta noin yleisesti, niin se elämä opettaa, ettei kannata tunkea nenäänsä etunenässä joka paikkaan. Siitä saa usein nenilleen vaikka hyvää tarkoittaisi. Sitten välinpitämättömyyttä ihmetellään...

Lue lisää

Rekisteröinti kyllä oli päällä, mutta se ei tullut viestiini. Kun uusin rekkaamisen, alkoi toimia. Pikku murheita!

ynnämuu(rek. katosi) kirjoitti:

Sitähän se on, että ei kannata turhaan joka paikkaan nenäänsä tunkea. On se silti kaksipiippuinen juttukin. Auttaako jotakin, joka näyttää olevan pienessä pulassa? Jos vaikka näet jonkun huonoliikkeisen muorin retuuttavan painavaa kassia, mitä teet? Kun samaan suuntaan ollaan menossa, niin voisihan sitä jelpata. Entäpä jos kohde selvästi säikahtää, pelästyy ja hätääntyy ikäänkuin olisin ryöstöaikeissa ? Tämä kun tapahtuu muutaman kerran, auttamishalut kyllä ainakin minulta lähtee.

Jos näet pari jeppeä vaarallisesti tappelemassa ja jos puutut siihen, voit saada molemmat kimppuusi. Jos komennat jotakin "rasavilliä nappulaa" selvästä pahanteosta, voit saada ovellesi vihaisen vanhemman.

Kerran - tietysti aikaa sitten - näin riipputelineviritelmän, jossa oli lähes kaikki rempallaan. Silloin oli jo tarkemmat turvallisuusmääräykset käytössä. Sitä ennenhän näitä telineitä tippui tuhkatiheään joka kesä.
Vaikka ollut "sen alan miehiä", tunsin kuiten määräykset ...no melko hyvin. Menin asiallisesti juttelemaan riipputelineen kanssa touhuavien luokse. Sain sellaisen parjausryöpyn niskaani, hyvä ettei käsiksi käyty.
No, soitin työsuojelutarkastajalle, tulikin pikaisesti ja lähes kaikkihan niissä vempeleissä meni uusiksi ja siihen saakka ehdoton käyttökielto. Olisiko minun pitänyt vain kohauttaa olkaani ja kävellä ohi? Rakauttavaa oli sekin, että tunsin onnettomuuden hyvin todenäköisen mahdollisuuden. Mitään alan ammattilaisia ei ollut työntekijät, eikä pikkufirman isäntäkään. Kunpahan oli työ hankittu ja jostain halvalla kelvottomat romut seinälle hilattu. Tottahan se isäntä soitti työnanantajalleni ja yritti tehdä kunnon kantelun. Onneksi se meni pieleen.

Mutta noin yleisesti, niin se elämä opettaa, ettei kannata tunkea nenäänsä etunenässä joka paikkaan. Siitä saa usein nenilleen vaikka hyvää tarkoittaisi. Sitten välinpitämättömyyttä ihmetellään...

Lue lisää

Onkos sekin nenänsä työtämistä joka paikkaan, kun on osallistuvinaan johonkin hommaan?

Työstä/ puuhasta mitään ymmärtämättä olen aina joka paikassa sanani sanomassa, mielestäni vaan kiinnostustani näytän, mutta herranen aika sehän voikin olla juuri tuota nenän joka paikkaan työntämistä;)
Osallistuminen voidaan tulkita joissakin tilanteissa "nenun" työntämistä asiaan, joka ei minulle saata kuuluakkaan, mistä sitä sen taidon oppisi, milloin on sopivaa työntäytyä asiaan?

Tuo kassin kannon auttaminen on hyvä esimerkki, miten voi saada tylyn vastauksen.
Kerran katua ylitti valkoisen kepin kanssa nainen.
Siinä seisottiin suojatien kohdalla, kysyin voisinko olla avuksi, vastaus oli sen kaltainen, että nenuni työnsin väärään rakoon, taas kerran.
Eipä näistä tarvitsissi vä'littää, mutta vähän arasti tuntemattomalle apua olen mennyt tarjoamaan.

Olen myös havainnut jos joskus (hyvin usein) tuppaan osallistumaan keskusteluun saan huomata, että olisitpa ollut hiljaa;)

Ihmettelinkin miksi aamukirjoitus jäi lyhyeksi, vasta nyt asiaa tulisi,,, no lopetan kumminkin ja kerron, että uunissa muhii kaalilaatikko, makaroonilaatikko ja uunipuuro, pitää laittaa mahdollisimman paljon, kun uuni lämpiää.
Huomaatte varmaan, että taloudellinen olen;)

SkillaN kirjoitti:

Onkos sekin nenänsä työtämistä joka paikkaan, kun on osallistuvinaan johonkin hommaan?

Työstä/ puuhasta mitään ymmärtämättä olen aina joka paikassa sanani sanomassa, mielestäni vaan kiinnostustani näytän, mutta herranen aika sehän voikin olla juuri tuota nenän joka paikkaan työntämistä;)
Osallistuminen voidaan tulkita joissakin tilanteissa "nenun" työntämistä asiaan, joka ei minulle saata kuuluakkaan, mistä sitä sen taidon oppisi, milloin on sopivaa työntäytyä asiaan?

Tuo kassin kannon auttaminen on hyvä esimerkki, miten voi saada tylyn vastauksen.
Kerran katua ylitti valkoisen kepin kanssa nainen.
Siinä seisottiin suojatien kohdalla, kysyin voisinko olla avuksi, vastaus oli sen kaltainen, että nenuni työnsin väärään rakoon, taas kerran.
Eipä näistä tarvitsissi vä'littää, mutta vähän arasti tuntemattomalle apua olen mennyt tarjoamaan.

Olen myös havainnut jos joskus (hyvin usein) tuppaan osallistumaan keskusteluun saan huomata, että olisitpa ollut hiljaa;)

Ihmettelinkin miksi aamukirjoitus jäi lyhyeksi, vasta nyt asiaa tulisi,,, no lopetan kumminkin ja kerron, että uunissa muhii kaalilaatikko, makaroonilaatikko ja uunipuuro, pitää laittaa mahdollisimman paljon, kun uuni lämpiää.
Huomaatte varmaan, että taloudellinen olen;)

Lue lisää

Jassoo, täällä on vietetty oikein "nenäpäivää". Työntääkö nenänsä johonkin vaiko ei...
Ihan tutulta kuulostaa tuo tarina, noin minäkin tarjosin apuani tutulle vanhalle rouvalle. Hän oli nousemassa autosta vaikean näköisesti, rollaattori odotti vieressä. Tarjosin käteni että tarvitseeko hän apua. Suorastaan tönäisi pois sanoen että on hänen sentään päästävä itse... Aikansa jahuttuaan pääsikin. Tuli ihan nolo olo, vaikka ystävällinen ja auttavainen vaan yritin olla.
Noita tapauksia en luokittelisi nenänsä työntämiseksi toisten asioihin. Sehän on avun tarjoamista.
Mutta mistäs sen tietää -- tuokin rouva oli miltei loukkaantuneen oloinen,kun apua tarjottiin.
Vaikeita juttuja.
Toinen taas oli ikikiitollinen kun autoin hänet pystyyn, kun oli kaatunut.
Pitäis varmaan ensin suorittaa vaivihkaa salainen kysely autetaanko vai ei.

Onkohan tuohon epidemiaan rokotetta ? Tuohon kaappien sekamelskaan ja kun seinät pullistuu ryysyjen (vanhojen ) paljoudesta! Jos joku tietää ,kertokaa.
Ja ei kai sillä rokotteella ole narkoleptisiä sivuvaikutuksia. Kamalan nolo jos sinne vaatekomeron sekamelskaan nukahtaa, just kun on päättänyt panna tuulemaan. Olis siinä selittämistä.

Huomenna pitäis mennä kauneus salonkiin. Saa nähdä lukeudunko sen jälkeen näihin kuuluisiin kotieläimiin
Olishan meilläkin niitä jo valmiiksi, riittävästi.
Kohtahan ne neitsyetkin viimeisiään vetelee, ja kaikki arvokkaat nimpparit vietetty, ulukomualla käyty, joutaa vaikka sängynalle sukulaissielujen kanssa seurustelemaan pää pyntättynä .
Ellei sinne komeroon nukahda työnsä ääreen.
Aurinkoista iltapäivää itse kullekin säädylle.

SkillaN kirjoitti:

Onkos sekin nenänsä työtämistä joka paikkaan, kun on osallistuvinaan johonkin hommaan?

Työstä/ puuhasta mitään ymmärtämättä olen aina joka paikassa sanani sanomassa, mielestäni vaan kiinnostustani näytän, mutta herranen aika sehän voikin olla juuri tuota nenän joka paikkaan työntämistä;)
Osallistuminen voidaan tulkita joissakin tilanteissa "nenun" työntämistä asiaan, joka ei minulle saata kuuluakkaan, mistä sitä sen taidon oppisi, milloin on sopivaa työntäytyä asiaan?

Tuo kassin kannon auttaminen on hyvä esimerkki, miten voi saada tylyn vastauksen.
Kerran katua ylitti valkoisen kepin kanssa nainen.
Siinä seisottiin suojatien kohdalla, kysyin voisinko olla avuksi, vastaus oli sen kaltainen, että nenuni työnsin väärään rakoon, taas kerran.
Eipä näistä tarvitsissi vä'littää, mutta vähän arasti tuntemattomalle apua olen mennyt tarjoamaan.

Olen myös havainnut jos joskus (hyvin usein) tuppaan osallistumaan keskusteluun saan huomata, että olisitpa ollut hiljaa;)

Ihmettelinkin miksi aamukirjoitus jäi lyhyeksi, vasta nyt asiaa tulisi,,, no lopetan kumminkin ja kerron, että uunissa muhii kaalilaatikko, makaroonilaatikko ja uunipuuro, pitää laittaa mahdollisimman paljon, kun uuni lämpiää.
Huomaatte varmaan, että taloudellinen olen;)

Lue lisää

Oli hieno juttu, että Ynnämuu työnsi nenänsä siihen riipputelineeseen. Ei ainakaan käynyt niin kuin eräälle tuttavallemme. Hän oli kelkkamaalari. Kuorma-auto peruutti pihaan ja kelkan köysiin, jolloin kelkka tuli alas ja maalari sen mukana. Kun ylimmästä kerroksesta putoaa asfalttiin ei seurauksena voi olla muu kuin kuolema.
Koko veljessarja oli aikamoisia velmuja ja nuorin varsinainen päävelmu.
Hän otti hoitaakseen vainajan hautausasiat ja marssi työvaatteissa kaupungin hienoimpaan ja kalleimpaan hautaustoimistoon. Liikehuoneiston keskellä oli tosi upea arkku, ja kaveri iski silmänsä heti siihen, kierteli sen ympäri ja oli juuri avaamassa kantta, kun asiakaspalvelija puuttui tilanteeseen. Hän selosti, että arkku oli heidän upein tammiarkkunsa, jonka hinta tietysti oli sen mukainen. Sivummalla olisi huomattavasti huokeampia.
Pikkuveli ei liikahtanutkaan tammiarkun luota vaan kysyi: - Mitäs tää puupalttoo maksaa?
Asiakaspalvelija ilmoitti hinnan ja siihen asiakas: - Miä otan tän. Ei velipojalla ennen kunnon palttoota o ollukkaa!
Siinä arkussa se vanhempi veli sitten haudattiin. Vakuutus maksoi kulut.

Mitä ns. hyviin tekoihin tulee, sellaisesta minulla omakohtainen kokemus Lasipalatsin ratikkapysäkiltä.
Sokoksen kulmalta syöksyi päin punaista autokaravaanin välistä nuorehko mies ja jatkoi samaa vauhtia kiskoille. Muutaman metrin päässä oli tulossa ratikka. Hätäpäissäni tarrasin miehen takkiin ja vetäisin hänet takaisin. Samalla kiljahdin varoituksen.
Kun raitiovaunu oli mennyt ohi, mulkaisi minua kiukkuisesti ja ärähti: - Kiitos vaan, kun kiljumalla pelästytte minut puolikuoliaaksi.
Jälkeenpäin harmitti, etten karjaissut takaisin: - Minä en kestä katsella verta ja suolia. Menkää ensi kerralla tekemään itsaria jonnekin muualle kuin julkiselle paikalle.
Vaan minkäpä sille mahdan, että minulla on sukkanauhasytytys.

Venlastiina kirjoitti:

Oli hieno juttu, että Ynnämuu työnsi nenänsä siihen riipputelineeseen. Ei ainakaan käynyt niin kuin eräälle tuttavallemme. Hän oli kelkkamaalari. Kuorma-auto peruutti pihaan ja kelkan köysiin, jolloin kelkka tuli alas ja maalari sen mukana. Kun ylimmästä kerroksesta putoaa asfalttiin ei seurauksena voi olla muu kuin kuolema.
Koko veljessarja oli aikamoisia velmuja ja nuorin varsinainen päävelmu.
Hän otti hoitaakseen vainajan hautausasiat ja marssi työvaatteissa kaupungin hienoimpaan ja kalleimpaan hautaustoimistoon. Liikehuoneiston keskellä oli tosi upea arkku, ja kaveri iski silmänsä heti siihen, kierteli sen ympäri ja oli juuri avaamassa kantta, kun asiakaspalvelija puuttui tilanteeseen. Hän selosti, että arkku oli heidän upein tammiarkkunsa, jonka hinta tietysti oli sen mukainen. Sivummalla olisi huomattavasti huokeampia.
Pikkuveli ei liikahtanutkaan tammiarkun luota vaan kysyi: - Mitäs tää puupalttoo maksaa?
Asiakaspalvelija ilmoitti hinnan ja siihen asiakas: - Miä otan tän. Ei velipojalla ennen kunnon palttoota o ollukkaa!
Siinä arkussa se vanhempi veli sitten haudattiin. Vakuutus maksoi kulut.

Mitä ns. hyviin tekoihin tulee, sellaisesta minulla omakohtainen kokemus Lasipalatsin ratikkapysäkiltä.
Sokoksen kulmalta syöksyi päin punaista autokaravaanin välistä nuorehko mies ja jatkoi samaa vauhtia kiskoille. Muutaman metrin päässä oli tulossa ratikka. Hätäpäissäni tarrasin miehen takkiin ja vetäisin hänet takaisin. Samalla kiljahdin varoituksen.
Kun raitiovaunu oli mennyt ohi, mulkaisi minua kiukkuisesti ja ärähti: - Kiitos vaan, kun kiljumalla pelästytte minut puolikuoliaaksi.
Jälkeenpäin harmitti, etten karjaissut takaisin: - Minä en kestä katsella verta ja suolia. Menkää ensi kerralla tekemään itsaria jonnekin muualle kuin julkiselle paikalle.
Vaan minkäpä sille mahdan, että minulla on sukkanauhasytytys.

Lue lisää

Eikös sentään ole parempi säikähtää puolikuoliaaksi kuin muuttua ratikan alla kokokuoliaaksi? Mutta kenties nuorehko mies ajatteli, että vain kissa kiitoksella elää, eikä huomannut Vs:ssa mitään kissaan viittaavaa. Niinpä Vs ei saanut hengenpelastusmitallia. Otan osaa.

Nyt on sitten vesijumppa porskuteltu syksyn avaukseksi. Herttileijaa kun teki hyvää! Kotiin tultua vetäisin lautasellisen lohisoppaa kitusiini, ja nyt on melkein kanttuveiolo.

Makuuhuoneen komeronovet voisi jo aukaista vaikka minkälaiselle tarkastuskomitealle. Mutta eteisessä on samanmoinen kaappirivistö, jonka ovia en kehtaisi aukoa edes itselleni. Pakko kai se on jaksaa loppuun asti. Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Vaikka homma onkin totista touhua.

Nokkaani en kovin helposti pistä mihinkään. Johtuu kaiketi ujosta luonteenlaadustani. Pelkään, että minua pidetään tunkeilijana, siksi odotan, että toinen osapuoli tekee aloitteen tai antaa jonkun vinkin. Joskus ujous tulkitaan välinpitämättömyydeksi. Teki niin tai näin, niin aina tekee väärin! Nokka irtos, pyrstö tarttui...

Jos olisin harakka, niin nauraisin koko jutulle.

Hintriika* kirjoitti:

Eikös sentään ole parempi säikähtää puolikuoliaaksi kuin muuttua ratikan alla kokokuoliaaksi? Mutta kenties nuorehko mies ajatteli, että vain kissa kiitoksella elää, eikä huomannut Vs:ssa mitään kissaan viittaavaa. Niinpä Vs ei saanut hengenpelastusmitallia. Otan osaa.

Nyt on sitten vesijumppa porskuteltu syksyn avaukseksi. Herttileijaa kun teki hyvää! Kotiin tultua vetäisin lautasellisen lohisoppaa kitusiini, ja nyt on melkein kanttuveiolo.

Makuuhuoneen komeronovet voisi jo aukaista vaikka minkälaiselle tarkastuskomitealle. Mutta eteisessä on samanmoinen kaappirivistö, jonka ovia en kehtaisi aukoa edes itselleni. Pakko kai se on jaksaa loppuun asti. Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Vaikka homma onkin totista touhua.

Nokkaani en kovin helposti pistä mihinkään. Johtuu kaiketi ujosta luonteenlaadustani. Pelkään, että minua pidetään tunkeilijana, siksi odotan, että toinen osapuoli tekee aloitteen tai antaa jonkun vinkin. Joskus ujous tulkitaan välinpitämättömyydeksi. Teki niin tai näin, niin aina tekee väärin! Nokka irtos, pyrstö tarttui...

Jos olisin harakka, niin nauraisin koko jutulle.

Lue lisää

ylös on noustu ja päivä alullaan.
Pilvisen näköistä lämpöä kymmenen astetta, tyyntä.
Eilinen päivä oli ihan kesäinen, lienenkö laittanut vähän liikaa päälle, kun kävellessä hiki tuli, vai liekö kunto niin huono, että tuskanhikeä pukkaa.
Tänään Eevert ja Isto, teille onnittelut.
Eevert juontaa juurensa muinaissaksan Everhardiin, joka merkitsee" voimakas kuin karhu"
Isto on Israel-nimen muunnos ja merkitsee "Jumalan soturi".

Tuosta arkusta sen verran, että olen vakuutellut jälkeläisiäni, että kaikkein halvin arkku kelpaa minulle, en millään käsitä, että vielä siinä viimeisessäkin maan poveen laitolla röyhistellään
Tietenkin tämä, niin kuin kaikki ajattelut ovat jokaiselle ihan omanlaisia, niin se on täällä elämän taivalta kulkiessakin, mikä on minulle sopiva, on toisille kauhistus, mielipiteitä nämä vaan.
Miksihän kuolemasta puhuminen tuntuu niin vaikealta, vaikka luonnollinen tapahtuma, aivan kuin syntyminenkin.
Syntyminen on elämän alku, ilo ja kuolema loppu, ja ero usein vaikea, mutta eittämättä jokaisella edessä.

No sitten muuta, nuo auttamiset, huomioinnit, kohteliaisuudet, niitä aika harvoin kohdalle sattuu.Olen nyt, kun useasti matkaan junalla pannut merkille, että harvassa on niitä herrasmiehiä, jotka mummojen laukkuja nostelevat ja nuoria samoin, kyllä sinne junaan noustaan vuorollaan, olipa vaikka vanha mummo vieressä, jolle voisi antaa etuoikeuden.
No nyt varmasti joku ajattelee miksi pitäisi moinen suosio antaa, ei tarvitse, mutta vanhan kasvatuksen mukaan, ovi aukaistiin vanhemmalle ja sama etuoikeus myös mennä autoon tai junaan.
Tasaarvo olla pitää, kaikki vuorollaan, mutta silti tuolla pääkopassa joku sanoo, että olisipa ollut kohteliasti ja hyvä mielen olisi mummo saanut huomiosta;)
Samaa tapaa kolulaisbussiin mentyä havaitsin, auto täynnä, kolukkaat istuivat ja minä vanha mummo seisoin, no toisaalta katsoivat varmasti, että topakasti vielä mummo tolpillaan pysyy;)
Onnekseni olen vielä sen verran kunnossa, että kun kaiteesta kiinni otan vetämällä itseni junaan saan, ovat muuten aivan kamalan korkeita ne vanhojen junien rappuset, työstä käy sinne kiipeäminen.
Olikos tämä nyt purnausta, ei ollenkaan, vaan taas noita omia ajatuksia ja taatusti herttaisen hymyn ja kiitoksen annan, jos noita edellä mainittuja kohteliaisuuksia kohdalleni sattuu.
Sattuuhan niitä joskus;)

Voi tuota Hintriika* ,kun nuo komerot puheeksi otti, vaikka minä kuinka niitä yritän siistinä pitää, aina ne sekottuu ja kun "sillä" silmällä katsoin, olisi taas järjestyksen paikka.
Neuvokaa miten teepaidat pinkassa pysyvät kasassa, jos alimaisen otat, koko pino siitä leviää ja aina on niin kiire, että silleen jäävät, lopputulos, aina sekaisen näköiset hyllyt.
Vaatepuilla olevat vaatteet pysyvät ojennuksessa, mutta tuo hyllytavara, voih sentään.
Olen varmaan kertonutkin, miten hämmästelin poikani kaapin järjestystä ja perään ihmettelin miten tälläisen äidin poika voikaan noin hyvän siivon kaappiinsa saada?

Taas melkein tyhjästä nämä juttelut, mutta tulkaa toiset kertomaan järkeviä, iloa päiväänne, kuten irkulla oli tapana sanoa, missä irkku lieneekään?

SkillaN kirjoitti:

ylös on noustu ja päivä alullaan.
Pilvisen näköistä lämpöä kymmenen astetta, tyyntä.
Eilinen päivä oli ihan kesäinen, lienenkö laittanut vähän liikaa päälle, kun kävellessä hiki tuli, vai liekö kunto niin huono, että tuskanhikeä pukkaa.
Tänään Eevert ja Isto, teille onnittelut.
Eevert juontaa juurensa muinaissaksan Everhardiin, joka merkitsee" voimakas kuin karhu"
Isto on Israel-nimen muunnos ja merkitsee "Jumalan soturi".

Tuosta arkusta sen verran, että olen vakuutellut jälkeläisiäni, että kaikkein halvin arkku kelpaa minulle, en millään käsitä, että vielä siinä viimeisessäkin maan poveen laitolla röyhistellään
Tietenkin tämä, niin kuin kaikki ajattelut ovat jokaiselle ihan omanlaisia, niin se on täällä elämän taivalta kulkiessakin, mikä on minulle sopiva, on toisille kauhistus, mielipiteitä nämä vaan.
Miksihän kuolemasta puhuminen tuntuu niin vaikealta, vaikka luonnollinen tapahtuma, aivan kuin syntyminenkin.
Syntyminen on elämän alku, ilo ja kuolema loppu, ja ero usein vaikea, mutta eittämättä jokaisella edessä.

No sitten muuta, nuo auttamiset, huomioinnit, kohteliaisuudet, niitä aika harvoin kohdalle sattuu.Olen nyt, kun useasti matkaan junalla pannut merkille, että harvassa on niitä herrasmiehiä, jotka mummojen laukkuja nostelevat ja nuoria samoin, kyllä sinne junaan noustaan vuorollaan, olipa vaikka vanha mummo vieressä, jolle voisi antaa etuoikeuden.
No nyt varmasti joku ajattelee miksi pitäisi moinen suosio antaa, ei tarvitse, mutta vanhan kasvatuksen mukaan, ovi aukaistiin vanhemmalle ja sama etuoikeus myös mennä autoon tai junaan.
Tasaarvo olla pitää, kaikki vuorollaan, mutta silti tuolla pääkopassa joku sanoo, että olisipa ollut kohteliasti ja hyvä mielen olisi mummo saanut huomiosta;)
Samaa tapaa kolulaisbussiin mentyä havaitsin, auto täynnä, kolukkaat istuivat ja minä vanha mummo seisoin, no toisaalta katsoivat varmasti, että topakasti vielä mummo tolpillaan pysyy;)
Onnekseni olen vielä sen verran kunnossa, että kun kaiteesta kiinni otan vetämällä itseni junaan saan, ovat muuten aivan kamalan korkeita ne vanhojen junien rappuset, työstä käy sinne kiipeäminen.
Olikos tämä nyt purnausta, ei ollenkaan, vaan taas noita omia ajatuksia ja taatusti herttaisen hymyn ja kiitoksen annan, jos noita edellä mainittuja kohteliaisuuksia kohdalleni sattuu.
Sattuuhan niitä joskus;)

Voi tuota Hintriika* ,kun nuo komerot puheeksi otti, vaikka minä kuinka niitä yritän siistinä pitää, aina ne sekottuu ja kun "sillä" silmällä katsoin, olisi taas järjestyksen paikka.
Neuvokaa miten teepaidat pinkassa pysyvät kasassa, jos alimaisen otat, koko pino siitä leviää ja aina on niin kiire, että silleen jäävät, lopputulos, aina sekaisen näköiset hyllyt.
Vaatepuilla olevat vaatteet pysyvät ojennuksessa, mutta tuo hyllytavara, voih sentään.
Olen varmaan kertonutkin, miten hämmästelin poikani kaapin järjestystä ja perään ihmettelin miten tälläisen äidin poika voikaan noin hyvän siivon kaappiinsa saada?

Taas melkein tyhjästä nämä juttelut, mutta tulkaa toiset kertomaan järkeviä, iloa päiväänne, kuten irkulla oli tapana sanoa, missä irkku lieneekään?

Lue lisää

Vielä tästä elämän luonnollisesta asiasta; Eräs työtoverini ratkutti aikoinaan ,että hänet ainakin saa viedä pahvilaatikossa pyörän tarakalla hautaan. Siihen ei minkäänlaista arkkua tarvita. Taitaa lakikin kieltää sen ?
NO, hänen miehensä joutui ensin kirkkomaahan. En ollut näkemässä, pahvilaatikossako laittoivat. Itse hän vielä touhuaa muistamattomana.
Tämmöinen aamun avaus. Jos joku nukuksissa lukee, kai nyt viimeistään herännee.
Nyt pitää poistua takavasemmalle, ja lähteä kokeilemaan saavatko minusta yhtään kauniimman ja nuoremman näköistä. Siinä heille työtä ja haastetta.
Lehdessä oli ettei narkoleptia olisi tuon HINI rokotuksen syytä. Saa nähdä.....
Hyvää päivän alkua , olkaatten kunnolla.

meri-kukka... kirjoitti:

Vielä tästä elämän luonnollisesta asiasta; Eräs työtoverini ratkutti aikoinaan ,että hänet ainakin saa viedä pahvilaatikossa pyörän tarakalla hautaan. Siihen ei minkäänlaista arkkua tarvita. Taitaa lakikin kieltää sen ?
NO, hänen miehensä joutui ensin kirkkomaahan. En ollut näkemässä, pahvilaatikossako laittoivat. Itse hän vielä touhuaa muistamattomana.
Tämmöinen aamun avaus. Jos joku nukuksissa lukee, kai nyt viimeistään herännee.
Nyt pitää poistua takavasemmalle, ja lähteä kokeilemaan saavatko minusta yhtään kauniimman ja nuoremman näköistä. Siinä heille työtä ja haastetta.
Lehdessä oli ettei narkoleptia olisi tuon HINI rokotuksen syytä. Saa nähdä.....
Hyvää päivän alkua , olkaatten kunnolla.

Lue lisää

Tuhkattuna minäkin mahtuisin vaikka tyhjään kauraryynipakettiin. Sanottiinhan minua joskus nuoruudessa kansantanhuporukassa Elovena-tytöksi, kun kansallispuvussa ja oljenkeltaiset hiukset valmoinenaan hulmuten hyppäsin katrillia. Olisi siis arvoiseni tuhkauurna. Täytyisikö lisätä hoitotestamenttiin loppukaneetiksi?

Vielä komeroasiaa. Tuon mahdottoman pinkkaongelman olen ratkaissut monitoimikoreilla. Niitä menee standardimitoitettuun komeroon kaksi per hylly vierekkäin. Niiden taakse tosin jää tyhjää hukkatilaa, joten olen sinne piilottanut paksuja, harvoin käytettäviä vaatekappaleita. Jokaisen laatikon päätyyn olen laittanut lapun, johon olen tushilla tekstannut sisälmyksen (T-paidat, Pitkähih. ohuet puserot jne.).

Lappusysteemin voi kehitellä niistä aineksista, mitä sattuu kotona olemaan. Minulla sattui jo Helsingissä olemaaan vanhoja arkistokortteja, joihin tein rei´ittimellä reiät. Niihin pujotin narun, narunpäät korinreikiin ja solmulle. Muutossakin tarvitsi vain latoa laatikot päällekkäin nippuihin ja niput narulla yhteen. Purkaminen oli yhtä kätevää.

En vain tiedä, kuka täällä heittelee vaatteita kaappiin niin huolimattomasti, että pursuvat yli tai menevät vääriin laatikoihin, ja taas on "sokusetku" valmis! Mutta ainakin muutaman viikon (ellei se sokusetkuntekijä pääse väliin) komerot pysyvät näyttelykunnossa.

Meillä eletään toista päivää kuin sumussa! Eilenkin vasta myöhään iltapäivällä sumu vähän hälveni, mutta auringosta ei tietoakaan, vaikka säätiedotuksen mukaan piti paistaa. Niin piti tänäänkin!

Iltapäivällä on vuorossa ensimmäiset englannintunnit. Jos viime lukuvuonna jotakin vahingossa jäi päähän, se on taatusti kesän aikana hävinnyt. Tämä on muka jatkokurssi viimevuotiselle, mutta yhtä tyhjän päältä saa aloittaa kuin edellisenä syksynä. Onpahan voimisteluliikkeitä aivoille... ovat yhtä kangistuneet kuin muukin kroppa!

Hintriika* kirjoitti:

Tuhkattuna minäkin mahtuisin vaikka tyhjään kauraryynipakettiin. Sanottiinhan minua joskus nuoruudessa kansantanhuporukassa Elovena-tytöksi, kun kansallispuvussa ja oljenkeltaiset hiukset valmoinenaan hulmuten hyppäsin katrillia. Olisi siis arvoiseni tuhkauurna. Täytyisikö lisätä hoitotestamenttiin loppukaneetiksi?

Vielä komeroasiaa. Tuon mahdottoman pinkkaongelman olen ratkaissut monitoimikoreilla. Niitä menee standardimitoitettuun komeroon kaksi per hylly vierekkäin. Niiden taakse tosin jää tyhjää hukkatilaa, joten olen sinne piilottanut paksuja, harvoin käytettäviä vaatekappaleita. Jokaisen laatikon päätyyn olen laittanut lapun, johon olen tushilla tekstannut sisälmyksen (T-paidat, Pitkähih. ohuet puserot jne.).

Lappusysteemin voi kehitellä niistä aineksista, mitä sattuu kotona olemaan. Minulla sattui jo Helsingissä olemaaan vanhoja arkistokortteja, joihin tein rei´ittimellä reiät. Niihin pujotin narun, narunpäät korinreikiin ja solmulle. Muutossakin tarvitsi vain latoa laatikot päällekkäin nippuihin ja niput narulla yhteen. Purkaminen oli yhtä kätevää.

En vain tiedä, kuka täällä heittelee vaatteita kaappiin niin huolimattomasti, että pursuvat yli tai menevät vääriin laatikoihin, ja taas on "sokusetku" valmis! Mutta ainakin muutaman viikon (ellei se sokusetkuntekijä pääse väliin) komerot pysyvät näyttelykunnossa.

Meillä eletään toista päivää kuin sumussa! Eilenkin vasta myöhään iltapäivällä sumu vähän hälveni, mutta auringosta ei tietoakaan, vaikka säätiedotuksen mukaan piti paistaa. Niin piti tänäänkin!

Iltapäivällä on vuorossa ensimmäiset englannintunnit. Jos viime lukuvuonna jotakin vahingossa jäi päähän, se on taatusti kesän aikana hävinnyt. Tämä on muka jatkokurssi viimevuotiselle, mutta yhtä tyhjän päältä saa aloittaa kuin edellisenä syksynä. Onpahan voimisteluliikkeitä aivoille... ovat yhtä kangistuneet kuin muukin kroppa!

Lue lisää

tämä kone on syönyt eilisen kirjoitukseni;((

Nii huomenta vain;)
minä otin näköjään noita univelkoja takasin,puolituntia sitten vasta heräsin.

Kyllä eilen kävin pirtissä ja kerroin meidän kerhojutusta,enhän minä enää muista mitä kaikkea höpötin.

nyt menen ihan livenä juomaan kahveeta.
näkyllään...

muori67 kirjoitti:

tämä kone on syönyt eilisen kirjoitukseni;((

Nii huomenta vain;)
minä otin näköjään noita univelkoja takasin,puolituntia sitten vasta heräsin.

Kyllä eilen kävin pirtissä ja kerroin meidän kerhojutusta,enhän minä enää muista mitä kaikkea höpötin.

nyt menen ihan livenä juomaan kahveeta.
näkyllään...

Lue lisää

Kirjuroin tänne aamulla, mutta teksti meni huitsin nevadaan, että iltapäivää nyt sitten.
Täällä on ollut aurinkoista tai puolipilvistä. Maassa on yhä enemmän keltaisia lehtiä, vaikkei koko päivänä ole käynyt pienintäkään tuulenvirettä.

Olen lueskellut noista teidän komeroistanne ja ihmetellyt, kuka meidän komuutit sotkee. Juuri ennen parin viikon lomaa järjestin oman komeroni, ja nyt se on taas sekaisin.
Täytynee ottaa Puskasuleima luokalle ja tenttiä hänen tekemisistään. Ei kai komero ihan itsestään voi sekaisin mennä?

Tämä sepustukseni taitaa muodostua vähän sekaiseksi, kun muistin yrittäneeni eilen katsoa uusinta kotimaista viihdeohjelmaa. Katsoiko kukaan muu? Tulin siihen tulokseen, että taidan olla ihan huumorintajuton ja sammutin telkkarin kesken ohjelman.
Kyllä voisivat vähän nostaa ohjelmien tasoa. TV-luvan hintaahan ne kyllä osaavat nostaa.

Ja kittiäkö minä tänne tulen kiukuttelemaan!
Hörppään kupillisen kahvia ja haihdun sitten maisemista.
Kiitos ja terve!

Venlastiina kirjoitti:

Kirjuroin tänne aamulla, mutta teksti meni huitsin nevadaan, että iltapäivää nyt sitten.
Täällä on ollut aurinkoista tai puolipilvistä. Maassa on yhä enemmän keltaisia lehtiä, vaikkei koko päivänä ole käynyt pienintäkään tuulenvirettä.

Olen lueskellut noista teidän komeroistanne ja ihmetellyt, kuka meidän komuutit sotkee. Juuri ennen parin viikon lomaa järjestin oman komeroni, ja nyt se on taas sekaisin.
Täytynee ottaa Puskasuleima luokalle ja tenttiä hänen tekemisistään. Ei kai komero ihan itsestään voi sekaisin mennä?

Tämä sepustukseni taitaa muodostua vähän sekaiseksi, kun muistin yrittäneeni eilen katsoa uusinta kotimaista viihdeohjelmaa. Katsoiko kukaan muu? Tulin siihen tulokseen, että taidan olla ihan huumorintajuton ja sammutin telkkarin kesken ohjelman.
Kyllä voisivat vähän nostaa ohjelmien tasoa. TV-luvan hintaahan ne kyllä osaavat nostaa.

Ja kittiäkö minä tänne tulen kiukuttelemaan!
Hörppään kupillisen kahvia ja haihdun sitten maisemista.
Kiitos ja terve!

Lue lisää

Niinpä vaan! Minulla alkaa luontainen varoituskello soida, kun kuulen sanayhdistelmän "uusi viihdeohjelma". Ilmeisesti hälytys oli taas paikallaan. En edes yrittänyt katsoa.

Aurinko ilmestyi sittenkin ja sulatti sumuverhon pois. Syysmarkkinoiden eka päivä sai loppujen lopuksi kylpeä valossa ja lämmössä. Sattuipa torilla yksi kummallisuuskin minulle, kun vieras nainen tuli kysymään, että olenko se ja se. Ihan tyttönimeä käytti.

Olinhan minä, ja vieras muuttui tutuksi yli 50 vuoden takaa. Entinen luokkakaverihan siinä, mutta miten ihmeessä hän saattoi tuntea minut? Minä en kyllä olisi häntä tuntenut. Koska olin menossa työväenopistolle, jäi ensi tapaaminen lyhyeksi, mutta päätettiin pitää joskus turinatuokio paremmalla ajalla. Hänkin oli Etelä-Suomen harhailun jälkeen päätynyt takaisin kotiseudulle.

Olipa koettelemus se tämän päivän opinahjo. Sanat olivat junttaantuneet johonkin eivätkä halunneet tulla ulos. Jostakin olen lukenut, että kaikki elämässä opittu ja koettu on jossakin aivopoimujen mutkassa, mutta minulta ne ovat painelleet mutkaista tietä näkymättömiin. Hitollako ne saa sieltä ohjailtua oikeille raiteille? Onneksi en ollut porukasta ainut, jolle niin oli käynyt.

Joku on kasannut tiskipöydälleni kamalan kasan likaisia astioita! Mahtaa olla niitä sotkevia tihulaisia liikkeellä siellä sun täällä. Ja varsinkin täällä. Huutia sellaisille!

Hintriika* kirjoitti:

Niinpä vaan! Minulla alkaa luontainen varoituskello soida, kun kuulen sanayhdistelmän "uusi viihdeohjelma". Ilmeisesti hälytys oli taas paikallaan. En edes yrittänyt katsoa.

Aurinko ilmestyi sittenkin ja sulatti sumuverhon pois. Syysmarkkinoiden eka päivä sai loppujen lopuksi kylpeä valossa ja lämmössä. Sattuipa torilla yksi kummallisuuskin minulle, kun vieras nainen tuli kysymään, että olenko se ja se. Ihan tyttönimeä käytti.

Olinhan minä, ja vieras muuttui tutuksi yli 50 vuoden takaa. Entinen luokkakaverihan siinä, mutta miten ihmeessä hän saattoi tuntea minut? Minä en kyllä olisi häntä tuntenut. Koska olin menossa työväenopistolle, jäi ensi tapaaminen lyhyeksi, mutta päätettiin pitää joskus turinatuokio paremmalla ajalla. Hänkin oli Etelä-Suomen harhailun jälkeen päätynyt takaisin kotiseudulle.

Olipa koettelemus se tämän päivän opinahjo. Sanat olivat junttaantuneet johonkin eivätkä halunneet tulla ulos. Jostakin olen lukenut, että kaikki elämässä opittu ja koettu on jossakin aivopoimujen mutkassa, mutta minulta ne ovat painelleet mutkaista tietä näkymättömiin. Hitollako ne saa sieltä ohjailtua oikeille raiteille? Onneksi en ollut porukasta ainut, jolle niin oli käynyt.

Joku on kasannut tiskipöydälleni kamalan kasan likaisia astioita! Mahtaa olla niitä sotkevia tihulaisia liikkeellä siellä sun täällä. Ja varsinkin täällä. Huutia sellaisille!

Lue lisää

Pilviä taivaalla, mutta myös aurinko, aivan tyyni järven pinta tuosta talojen välistä pilkistää, lämpöä yhdeksän astetta.
Mukava päivä sään puolesta tulossa, eilenkin ioli oikein kuuma päivä.
Koivu tuossa ikkunan alla väriä on alkanut muuttamaan, siitä se ruska meillekinon syntymässä.
Onnittelut Kalevi ja Kaleva teille tänään.
Kaleva on suomalaisromanttinen nimi. Sen perusta on muinairunoissa, joissa esiintyy Lalevanpoika- nimitys tarkoittaen ylimyksiä erotuksena rahvaasta.
Kalevi on nimen myöhempi virolaissävyinen rinnakkaisnimi, jonka on tulkittu tarkoittavan myös " jättiläinen".

Oikein rupesin miettimään mihin eilinen päivä meni, mitään näkyvää ei tullut tehtyä, vähän harmittaa, että tälläiseksikö nämä päivät rupeavat käymään, ei edes mitään välkkyä tuonne pääkoppaan ilmaantunut.
Onneksi ensi viikolla täysillä alkaa nuo harrastukset ja kalenteria selasin, on se melko täyteen pukattu, mutta silti melko tyhjältä tuntuu.
Onko se jotenkin ruvennut turhauttamaan nämä samat menot, eikö niistä meinaa enää sitä hauskuutta ja iloa löytyä, pitäisikö keksiä jotakin uutta.
Voisi olla kiva aloitella taas vaikka värien kanssa sottaaminen, mutta kun sekin vähän vaikealta ajatuksena tuntuu, tulisiko siitä mitään, se valkea taulun pohja jo ajatuksen tyrehdyttää.
Saattaa olla sellainen hetkellinen kyllästyminen aika kiireisen kesän jälkeen ja saattoi se kuumuus jotakin jälkiä jättää, mutta jospa se siitä into kasvaisi.
Vaikealta tuntuu ajatella, että näin haluttomana jatkuisi, jotakin on keksittävä, ettei ihan typerry;)

Minullakin on hyllyillä niitä monitoimi koreja, mutta ei nekään sitä järjestystä paljon kohenna, syyllinen taidan itse olla tuohon epäjärjestykseen, painapa oven nopsaan kiinni;)

Elämä tuossa kadulla alkaa vilkastua, kohta se kiihkeänä siinä kulkee, on töihin ja kouluihin menijöitä.
Katson joskus keittiön ikkunasta, kun linja-auto joutuu risteykseen pysähtymään, että melko apaattisen näköisiä koulukkaita auton sisällä istuu.
Ei hymyileviä kasvoja nää, ei puheen johdosta huulet heilu, tulee ajatelleeksi onko nuoruus tuollaista.
Kultaantuuko muistot tässäkin, kun muistelen että sitä kikatusta se elämä nuorena oli.
Elämän iloa, intoa nähdä ja kokea, sitähän se nuoruus pitäisi olla,,, vai joko nuoria painaa huoli tulevaisuudesta,,,,, niin ei saisi olla, nuoruuden iloiset muistot kantavat kauaksi, ainakin niin pitäisi.
Saattahan olla, että nukuksi ovat nämä ikkunasta näkemäni;)

Nyt hyppään junaan ja körötän tuonne keskemmälle suomea, jospa matkalla joku herätys tapahtuu, no uteliaana taipaleelle kumminkin lähden, onhan sekin ihan lohdullinen ajatus, että vielä utelias olen;)D

Iloista päivää teille toisillekin.

SkillaN kirjoitti:

Pilviä taivaalla, mutta myös aurinko, aivan tyyni järven pinta tuosta talojen välistä pilkistää, lämpöä yhdeksän astetta.
Mukava päivä sään puolesta tulossa, eilenkin ioli oikein kuuma päivä.
Koivu tuossa ikkunan alla väriä on alkanut muuttamaan, siitä se ruska meillekinon syntymässä.
Onnittelut Kalevi ja Kaleva teille tänään.
Kaleva on suomalaisromanttinen nimi. Sen perusta on muinairunoissa, joissa esiintyy Lalevanpoika- nimitys tarkoittaen ylimyksiä erotuksena rahvaasta.
Kalevi on nimen myöhempi virolaissävyinen rinnakkaisnimi, jonka on tulkittu tarkoittavan myös " jättiläinen".

Oikein rupesin miettimään mihin eilinen päivä meni, mitään näkyvää ei tullut tehtyä, vähän harmittaa, että tälläiseksikö nämä päivät rupeavat käymään, ei edes mitään välkkyä tuonne pääkoppaan ilmaantunut.
Onneksi ensi viikolla täysillä alkaa nuo harrastukset ja kalenteria selasin, on se melko täyteen pukattu, mutta silti melko tyhjältä tuntuu.
Onko se jotenkin ruvennut turhauttamaan nämä samat menot, eikö niistä meinaa enää sitä hauskuutta ja iloa löytyä, pitäisikö keksiä jotakin uutta.
Voisi olla kiva aloitella taas vaikka värien kanssa sottaaminen, mutta kun sekin vähän vaikealta ajatuksena tuntuu, tulisiko siitä mitään, se valkea taulun pohja jo ajatuksen tyrehdyttää.
Saattaa olla sellainen hetkellinen kyllästyminen aika kiireisen kesän jälkeen ja saattoi se kuumuus jotakin jälkiä jättää, mutta jospa se siitä into kasvaisi.
Vaikealta tuntuu ajatella, että näin haluttomana jatkuisi, jotakin on keksittävä, ettei ihan typerry;)

Minullakin on hyllyillä niitä monitoimi koreja, mutta ei nekään sitä järjestystä paljon kohenna, syyllinen taidan itse olla tuohon epäjärjestykseen, painapa oven nopsaan kiinni;)

Elämä tuossa kadulla alkaa vilkastua, kohta se kiihkeänä siinä kulkee, on töihin ja kouluihin menijöitä.
Katson joskus keittiön ikkunasta, kun linja-auto joutuu risteykseen pysähtymään, että melko apaattisen näköisiä koulukkaita auton sisällä istuu.
Ei hymyileviä kasvoja nää, ei puheen johdosta huulet heilu, tulee ajatelleeksi onko nuoruus tuollaista.
Kultaantuuko muistot tässäkin, kun muistelen että sitä kikatusta se elämä nuorena oli.
Elämän iloa, intoa nähdä ja kokea, sitähän se nuoruus pitäisi olla,,, vai joko nuoria painaa huoli tulevaisuudesta,,,,, niin ei saisi olla, nuoruuden iloiset muistot kantavat kauaksi, ainakin niin pitäisi.
Saattahan olla, että nukuksi ovat nämä ikkunasta näkemäni;)

Nyt hyppään junaan ja körötän tuonne keskemmälle suomea, jospa matkalla joku herätys tapahtuu, no uteliaana taipaleelle kumminkin lähden, onhan sekin ihan lohdullinen ajatus, että vielä utelias olen;)D

Iloista päivää teille toisillekin.

Lue lisää

Jopas otsikon keksin, anteeksi, ei tule tarkistettua, tuo tä hyppäsi väärään kohtaan, yrittäkää ymmärtää;)

SkillaN kirjoitti:

Jopas otsikon keksin, anteeksi, ei tule tarkistettua, tuo tä hyppäsi väärään kohtaan, yrittäkää ymmärtää;)

Kun luen, vaistomaisesti luen sen niin kuin on tarkoitettu, en edes huomaa. Itselleni sattuu paljon näitä ainakin jos pitemmän tekstin tuotan.
Kalelle pitäisi onnittelut lähettää, entinen työkaverini. Kaikkiin ei enää tule yhteyttä pidettyä, vain silloin, kun sattumalta tapaa, voidaan vanhoille yhteisille muistoille nauraa.

Iloa paivääsi, Skillan, samoin muillekin!

satu kirjoitti:

Kun luen, vaistomaisesti luen sen niin kuin on tarkoitettu, en edes huomaa. Itselleni sattuu paljon näitä ainakin jos pitemmän tekstin tuotan.
Kalelle pitäisi onnittelut lähettää, entinen työkaverini. Kaikkiin ei enää tule yhteyttä pidettyä, vain silloin, kun sattumalta tapaa, voidaan vanhoille yhteisille muistoille nauraa.

Iloa paivääsi, Skillan, samoin muillekin!

Lue lisää

Huvan kunniassahan tuo eilinen päivä hupeni, paitsi väsy pääsi tulemaan. Kävin ihan pääkaupungissa, mitäs tuo vajaan puolentunnin matka kun junalla Helsingin asemalle tupsahtaa. Toisten asiallahan olin, mutta samalla päätin katsastella vanhoja tuttuja paikkoja. Kiersin Töölönlahdenkin, sehän se oli aikoinaan kävelyreittini, saatoin lähteä illalla myöhäänkin, jos vintti tuntui sekaiselta. Ja usein tuntui. Niinpä niin, kun muistelee, kummasti sitä potkua kuitenkin riitti.

Melkein päivähän siinä tuhraantui. Muuten, kun aiemmin toskasin siitä "nokan tunkemisesta", tietysti luin myös SkillaniN kommentin. Onneksi siinä oli se hymiö.
Eihän sitä pitänytkään kirjaimellisesti ottaa. Nokan tunkeminen on monasti hyvin paikallaan ja pitääkin tehdä. Näihän niitä asioita pohdiskellaan ja hyvää lopputulosta yritetään hakea. Täällä se minusta on ongelmallisempaa kuin "oikeassa elämässä." Enpä tuosta enempää.

Tuosta värien kanssa tuhraamisesta, vanhankin aloittaminen uudestaan tuppaa olemaan vaikeata. Joutuu ihan tönimään itseään puuhaan. Sitä kyllä olen jonkun verran tehnyt, parvekkeella on ollut ihan hyviä kelejä mietiskellä ja askarrella. Kyllä se sekin siitä lutviutuu - tavallansa.

Eiköhän tässä kerta-annokseksi tullutkin. Aurinko paistaa lähes pivettömältä taivaalta ja lämpökin lähentelee jo viittätoista.

ynnämuu kirjoitti:

Huvan kunniassahan tuo eilinen päivä hupeni, paitsi väsy pääsi tulemaan. Kävin ihan pääkaupungissa, mitäs tuo vajaan puolentunnin matka kun junalla Helsingin asemalle tupsahtaa. Toisten asiallahan olin, mutta samalla päätin katsastella vanhoja tuttuja paikkoja. Kiersin Töölönlahdenkin, sehän se oli aikoinaan kävelyreittini, saatoin lähteä illalla myöhäänkin, jos vintti tuntui sekaiselta. Ja usein tuntui. Niinpä niin, kun muistelee, kummasti sitä potkua kuitenkin riitti.

Melkein päivähän siinä tuhraantui. Muuten, kun aiemmin toskasin siitä "nokan tunkemisesta", tietysti luin myös SkillaniN kommentin. Onneksi siinä oli se hymiö.
Eihän sitä pitänytkään kirjaimellisesti ottaa. Nokan tunkeminen on monasti hyvin paikallaan ja pitääkin tehdä. Näihän niitä asioita pohdiskellaan ja hyvää lopputulosta yritetään hakea. Täällä se minusta on ongelmallisempaa kuin "oikeassa elämässä." Enpä tuosta enempää.

Tuosta värien kanssa tuhraamisesta, vanhankin aloittaminen uudestaan tuppaa olemaan vaikeata. Joutuu ihan tönimään itseään puuhaan. Sitä kyllä olen jonkun verran tehnyt, parvekkeella on ollut ihan hyviä kelejä mietiskellä ja askarrella. Kyllä se sekin siitä lutviutuu - tavallansa.

Eiköhän tässä kerta-annokseksi tullutkin. Aurinko paistaa lähes pivettömältä taivaalta ja lämpökin lähentelee jo viittätoista.

Lue lisää

Juuh ja muillekki. Eilen määki sai inpiraation ja kaivoin vattupensasta ylös. Nääsku aattelin siirtää sitä toiseen paikkaa.
Juuh, kyä se onnistu hyvin aika pitkälle meinaan. Mää kaivoin ja kaivoin, juuh sit se rupeski nousee jo ylös penkastaan. Meinasin , että verän sen käsin maasta irti, juuh.
No ei muuta kun hanskat kättee ja riuskasi vettää. Pirskatin vattupensas, rupes pistää hanttii. Tais tykätä just siitä kohrasta itte, mut mullese ei sopinu. Mää verin ja verin ja sit otin oikeen hyvän otteen ja kiskasin. Ei vattu vaa piti pintansa. Seisoin ja kattoin sitä äkäsesti, että johan on pitteri etten muka sua saa ylös.
Uurestaan ryntäsin sen kimppuun voimalla ja sit huamasinkin istuvani mättäällä pensas sylissäni. Se mikoma anto periks en ees huamannu. Nousin hitaasti ylös ja vai vihkaa kattelin ettei vaa kukkaa ollu huamannu mun pyrstölentooni sellleni. Ei näkyny yhtäkää naapurii missää, josseivat sit sissää menneet naureskellee.
Ei se mittää, nysse on kumminki just siin mis pitiki.


Mää muuten löysin vaaleesta savesta tehryn nelkytsenttisen pojjaan. Nymmää oon sen maalannu, saa vattupensas vartijan viäreensä. Pojjaalla on sirppi käres ja tähkä toises kainalossa. Olkihattuki, jottei pää kuumene, vaikkei nyh ennää kai nii kuumaa tuukkaa. Jos sit enskesänä.
Nymmää sit hörppää kahveet ja kiittelen keittäjää. Hauskoja hetkiä, täks päiväkski toivottelen koko porukalle Seo taas morjes.

tulenlieskatt kirjoitti:

Juuh ja muillekki. Eilen määki sai inpiraation ja kaivoin vattupensasta ylös. Nääsku aattelin siirtää sitä toiseen paikkaa.
Juuh, kyä se onnistu hyvin aika pitkälle meinaan. Mää kaivoin ja kaivoin, juuh sit se rupeski nousee jo ylös penkastaan. Meinasin , että verän sen käsin maasta irti, juuh.
No ei muuta kun hanskat kättee ja riuskasi vettää. Pirskatin vattupensas, rupes pistää hanttii. Tais tykätä just siitä kohrasta itte, mut mullese ei sopinu. Mää verin ja verin ja sit otin oikeen hyvän otteen ja kiskasin. Ei vattu vaa piti pintansa. Seisoin ja kattoin sitä äkäsesti, että johan on pitteri etten muka sua saa ylös.
Uurestaan ryntäsin sen kimppuun voimalla ja sit huamasinkin istuvani mättäällä pensas sylissäni. Se mikoma anto periks en ees huamannu. Nousin hitaasti ylös ja vai vihkaa kattelin ettei vaa kukkaa ollu huamannu mun pyrstölentooni sellleni. Ei näkyny yhtäkää naapurii missää, josseivat sit sissää menneet naureskellee.
Ei se mittää, nysse on kumminki just siin mis pitiki.


Mää muuten löysin vaaleesta savesta tehryn nelkytsenttisen pojjaan. Nymmää oon sen maalannu, saa vattupensas vartijan viäreensä. Pojjaalla on sirppi käres ja tähkä toises kainalossa. Olkihattuki, jottei pää kuumene, vaikkei nyh ennää kai nii kuumaa tuukkaa. Jos sit enskesänä.
Nymmää sit hörppää kahveet ja kiittelen keittäjää. Hauskoja hetkiä, täks päiväkski toivottelen koko porukalle Seo taas morjes.

Lue lisää

Jos ei muuten ymmärrä hellittää työnteossa, niin kyllä luon sen hoitaa !Mulle iso muki kahvia ja kerman kera ja sokurit kanssa!!! Raivasin villiviinin hurjaa kasvustoa, leikkasin koristeomppupuun oksia, ettö pääsi kulkemaan ryömimättä, ja liaanit oli kietoneet ittensä lujasti monesta kohtaa, kaulaanikin niitä kietoutui.

No pääsin kaari-ikkunan luo ja leikkelin auki näkymän, kun oli vihreenä kaikki! Luonnonsuojelun hoitikin sitten napakka ampiainen, pistämällä piikkinsä peukalontyveeni. Oikeassa kädessäni on komee tyvityyny nyten, mutta niin on ampikainenkin ilman perspiikkiä.

Tällä ei nyt käsipäivää sanota, mutta ** terveiseni lähetän ynnämuulle:D** Nyt meitä on sentään kaksi:D
käsikippeetä! Enköhän kahvit ole ansainnut jo, lähen nyt apteekkiin. Hauskaa viikonloppua poppoolle:D

sinisirkku- kirjoitti:

Jos ei muuten ymmärrä hellittää työnteossa, niin kyllä luon sen hoitaa !Mulle iso muki kahvia ja kerman kera ja sokurit kanssa!!! Raivasin villiviinin hurjaa kasvustoa, leikkasin koristeomppupuun oksia, ettö pääsi kulkemaan ryömimättä, ja liaanit oli kietoneet ittensä lujasti monesta kohtaa, kaulaanikin niitä kietoutui.

No pääsin kaari-ikkunan luo ja leikkelin auki näkymän, kun oli vihreenä kaikki! Luonnonsuojelun hoitikin sitten napakka ampiainen, pistämällä piikkinsä peukalontyveeni. Oikeassa kädessäni on komee tyvityyny nyten, mutta niin on ampikainenkin ilman perspiikkiä.

Tällä ei nyt käsipäivää sanota, mutta ** terveiseni lähetän ynnämuulle:D** Nyt meitä on sentään kaksi:D
käsikippeetä! Enköhän kahvit ole ansainnut jo, lähen nyt apteekkiin. Hauskaa viikonloppua poppoolle:D

Lue lisää

§§§§§§

sinisirkku- kirjoitti:

Jos ei muuten ymmärrä hellittää työnteossa, niin kyllä luon sen hoitaa !Mulle iso muki kahvia ja kerman kera ja sokurit kanssa!!! Raivasin villiviinin hurjaa kasvustoa, leikkasin koristeomppupuun oksia, ettö pääsi kulkemaan ryömimättä, ja liaanit oli kietoneet ittensä lujasti monesta kohtaa, kaulaanikin niitä kietoutui.

No pääsin kaari-ikkunan luo ja leikkelin auki näkymän, kun oli vihreenä kaikki! Luonnonsuojelun hoitikin sitten napakka ampiainen, pistämällä piikkinsä peukalontyveeni. Oikeassa kädessäni on komee tyvityyny nyten, mutta niin on ampikainenkin ilman perspiikkiä.

Tällä ei nyt käsipäivää sanota, mutta ** terveiseni lähetän ynnämuulle:D** Nyt meitä on sentään kaksi:D
käsikippeetä! Enköhän kahvit ole ansainnut jo, lähen nyt apteekkiin. Hauskaa viikonloppua poppoolle:D

Lue lisää

Näillä meidän maalareillammeko on innoituksen puute?
Minä en osaa maalata, mutta ankeuden hetkinä suttaan värejä papereille. Se jotenkin saa unohtamaan masennukset.
Itse asiassa olen penskasta lähtien ollut himokirjoittaja. Vielä muutama vuosi sitten kirjoittelin kirjeitäkin oikein urakalla, ja varsinkin siskolle ne olivat pitkän pitkiä. Jotenkin hänen kuolemansa jälkeen on kirjuroiminen ollut työn ja vaivan takana. Puhumattakaan siitä, että olisin kirjoitellut pöytälaatikkoon.
Ihan varmasti jää Nobelin palkinto saamatta.
Kyllähän minua on moneen otteeseen opastettu, ettei inspiraatiota tule, se on tehtävä. Mutta jostakin syystä vemppaan kolmen sanan jälkeen pelien puolelle. En tiedä, olenko tulossa vanhaksi vai podenko kroonista letkutautia.
Kuinka ihmisestä voikin tulla näin saamaton! Päivät pitkät istun parvekkeella lukemassa tai näpertämässä jotakin. Siinä sivussa näkee jalankulkijoita, vaikka harvakseltaan täällä muita kävelijöitä on kuin koululaisia.

SkillaN oli katsellut koulukkaita eikä näky ollut mieltä ylentävä.
Aamupäivällä saapasteli ohi iso joukko nuoria, jotka ilmeisesti ovat ala-asteen ylimmältä luokalta. Nauramatta en pystynyt katselemaan heidän kohellustaan, ja hauskaa oli heillä itsellääkin naurusta ja kikatuksesta päätellen.
Ihan siinä tuli iloinen olo itsellekin. Ilmeisesti on vielä kouluja, joissa vallitsee "meidän luokan" henki.

(Vähän niin kuin eräässä Kahvipirtissäkin!)

Reippaita terveisiä kaikille ja inspiraatiota sen puutetta poteville!

Venlastiina kirjoitti:

Näillä meidän maalareillammeko on innoituksen puute?
Minä en osaa maalata, mutta ankeuden hetkinä suttaan värejä papereille. Se jotenkin saa unohtamaan masennukset.
Itse asiassa olen penskasta lähtien ollut himokirjoittaja. Vielä muutama vuosi sitten kirjoittelin kirjeitäkin oikein urakalla, ja varsinkin siskolle ne olivat pitkän pitkiä. Jotenkin hänen kuolemansa jälkeen on kirjuroiminen ollut työn ja vaivan takana. Puhumattakaan siitä, että olisin kirjoitellut pöytälaatikkoon.
Ihan varmasti jää Nobelin palkinto saamatta.
Kyllähän minua on moneen otteeseen opastettu, ettei inspiraatiota tule, se on tehtävä. Mutta jostakin syystä vemppaan kolmen sanan jälkeen pelien puolelle. En tiedä, olenko tulossa vanhaksi vai podenko kroonista letkutautia.
Kuinka ihmisestä voikin tulla näin saamaton! Päivät pitkät istun parvekkeella lukemassa tai näpertämässä jotakin. Siinä sivussa näkee jalankulkijoita, vaikka harvakseltaan täällä muita kävelijöitä on kuin koululaisia.

SkillaN oli katsellut koulukkaita eikä näky ollut mieltä ylentävä.
Aamupäivällä saapasteli ohi iso joukko nuoria, jotka ilmeisesti ovat ala-asteen ylimmältä luokalta. Nauramatta en pystynyt katselemaan heidän kohellustaan, ja hauskaa oli heillä itsellääkin naurusta ja kikatuksesta päätellen.
Ihan siinä tuli iloinen olo itsellekin. Ilmeisesti on vielä kouluja, joissa vallitsee "meidän luokan" henki.

(Vähän niin kuin eräässä Kahvipirtissäkin!)

Reippaita terveisiä kaikille ja inspiraatiota sen puutetta poteville!

Lue lisää

ja saunaterveisiä taas kerran.

Kylläpä on komia läntinentaivas,eihän se mulle näy,vaan vastapäisen talon ikkunat oikein HEHKUU.

Minulla oli käly tänään kylässä ja saimme turista oikein "sytämmen" pohjasta;)
Täytin Hänelle sitä asunto hakemusta,kun yrittää samaan taloon mihkä minäkin.
Eikä se lekurin todistus tullut vieläkään mulle.
Soitin sinne "arvauskeskukseen" ja sanoin,ellei se tule maanantaina,niin tulen sinne ja istun siellä niin kauan että saan sen,enkä varmaan lähde ilman sitä paperia pois,vaikka kantaisivat minut ulos,istun sitten siinä pihalla;)

On mennyt tuo terveyden huolto ihan päin,sanonko mitä;(

Nyt maistui iltatee,ja vielä löytyi tuolta kaapista jotain kastettavaakin,kiitos vain,kun joku pitää aina huolta ettei tartte pelkkää vettä lipittää;)

Iloista iltaa kaikille.

näkyillään...

Iltapäivää. Aion ilmoittautua pirtin porukkaan, vaikken pitkään aikaan ole käynytkään. Syitä on vaikea keksiä
suurin lienee laiskuus, olen oppinut liiaksi viettämään päiviä, ei mitään tekemistä.
Onhan sitä tapahtunut parturireissun jälkeen jotakin, sain yhden kultaisen ansiomerkin menneiden vuosien tekemisistä, enää ei sellaisia saisi nykyhommista, aikansa kutakin.

No olihan meillä taas mukavaakin, poikien tyttäret olivat yökylässa, lähtivät vajaa tunti sitten koteihinsa, hyvin viihtyivät.
Ilma on pilvinen ja vähän on satanutkin, aika lämmin kuitenkin.
Noista Skillanin mainitsemista korotuksista, kun sähkö ja lämmityskulut nousee ja siihen lisätään ruuan ja ym. korotukset on takuuvarmaa, että ne mahdolliset eläkkeiden korotukset eivät riitä alkuunkaan.
Tulossa eduskuntavaalit, nyt ei kaikkia uskalleta edes ääneen sanoa mitä tapahtuu.
No ken elää niin näkee, että alamäki jatkuu.
Eiköhän kuitenkin jatketa, vaikka ei aina niin mukavalta tunnukkaan.
Late täältä Eteläisestä Hämeestä.

nyt suomi24;llä
Piti mutkankautta tulla pirttiin.

Nyt minä otan lopputilin tästä huushollista;)
koko päivä on pitänyt tehdä vaikka mitä,nuo KAAPIT huh.....

Paistoin sellaisen amerikkalaisen kaakun ja toin sen tuohon pöydälle maistakaa pois.

Minä tuun hulluks noiden vaatteiteni kanssa;)
Miks ihmeessä ihminen on oikein HAMSTERI;DDDD

Viime yönä herätti taas tuo lonkka ja sadehan siitä tuli,on se aikamoinen sää puntari.

Nyt menen nurkka kaapin kautta kotia.
näkyillään...

LateVaan kirjoitti:

Iltapäivää. Aion ilmoittautua pirtin porukkaan, vaikken pitkään aikaan ole käynytkään. Syitä on vaikea keksiä
suurin lienee laiskuus, olen oppinut liiaksi viettämään päiviä, ei mitään tekemistä.
Onhan sitä tapahtunut parturireissun jälkeen jotakin, sain yhden kultaisen ansiomerkin menneiden vuosien tekemisistä, enää ei sellaisia saisi nykyhommista, aikansa kutakin.

No olihan meillä taas mukavaakin, poikien tyttäret olivat yökylässa, lähtivät vajaa tunti sitten koteihinsa, hyvin viihtyivät.
Ilma on pilvinen ja vähän on satanutkin, aika lämmin kuitenkin.
Noista Skillanin mainitsemista korotuksista, kun sähkö ja lämmityskulut nousee ja siihen lisätään ruuan ja ym. korotukset on takuuvarmaa, että ne mahdolliset eläkkeiden korotukset eivät riitä alkuunkaan.
Tulossa eduskuntavaalit, nyt ei kaikkia uskalleta edes ääneen sanoa mitä tapahtuu.
No ken elää niin näkee, että alamäki jatkuu.
Eiköhän kuitenkin jatketa, vaikka ei aina niin mukavalta tunnukkaan.
Late täältä Eteläisestä Hämeestä.

Lue lisää

Hyvänen aika, onhan se ymmärrettävää, ettei kaikkia voi korottaa kerralla! Nyt on tiedossa jo niin paljon korotuksia, ettei siihen enää eläkkeitten korotus mahdu. Ollaan vaan hissunkissun, ettei niitä panna karsittavien listalle. Sinne saattavat mennä tienkunnossapitomäärärahojen ja rataosuuksien karsimisen joukkoon, ellei älytä pitää suitamme soukemmalla. Turha meidän on odotella 4,6 miljoonan erorahojakaan, vaikka saisimme potkut eläkkeeltä...

Nyt ei jaksa surra tuommoisia pikku asioita, kun meille tuli taas niin hienot markkinailmat. Väkeä oli tänäänkin viimeisenä päivänä liikkeellä torin täydeltä. Liekö olleet viimeiset markkinat entisellä torilla, joka muina aikoina on enää pelkkä autojen parkkipaikka? Uusittu tori on valmistumassa sinne, mihin suuntaan kaupungin kaupallinen keskustakin on valunut. Tulee kävelykatua sun muuta EU-rahoituksella. (Ah! mikä ihana purnaamisen aihe lehden tekstaripalstalla.)

Eipä nyt enempää markkinataloudesta. Minulla on sauna päällä (vaikka en ole saunan alla). Menen kohta lyömään löylyä. Muutoin en ole koskaan väkivaltainen. Mikä siinä löylyssä on, että sitä pitää aina lyödä?

muori67 kirjoitti:

nyt suomi24;llä
Piti mutkankautta tulla pirttiin.

Nyt minä otan lopputilin tästä huushollista;)
koko päivä on pitänyt tehdä vaikka mitä,nuo KAAPIT huh.....

Paistoin sellaisen amerikkalaisen kaakun ja toin sen tuohon pöydälle maistakaa pois.

Minä tuun hulluks noiden vaatteiteni kanssa;)
Miks ihmeessä ihminen on oikein HAMSTERI;DDDD

Viime yönä herätti taas tuo lonkka ja sadehan siitä tuli,on se aikamoinen sää puntari.

Nyt menen nurkka kaapin kautta kotia.
näkyillään...

Lue lisää

Täällä on kaapin ovet levällään, on helppo käväistä nurkkakaapilla. Mitähän sieltä ottais ?
SEn verran tumppuinen viikko taas oli. Oletteko huomanneet että asioilla on taipumus kasaantua. Menee viikkoja ettei mitään (merkittävää) tapahdu. Sitten oikein rytinällä kaikki pakkautuu päällekkäin. Pitäisi revetä moneen pakkaan yht,aikaa.
Nyt on alku "palopuheet" pidetty, että olen rentoutus ryypyn ansainnut .
Niin, ja onhan täällä jotain kakkuakin vielä, sitäkin maistan..hyvveee on. Kiitos kakun tekijälle, ja muorille kun jätti kaapin oven raolleen.
Viimeistään nyt on kaikki huomanneet ettei kerrassaan mitään järjellistä asiaa kunhan nojailen pöydän kulmaan, ihan tekosyin. Jos vaikka juttuseuraa tulisi...?
Ihan kiva silti pirtissä käväistä vähän henkeä vetämässä. Mukavaa kun tämmöinen paikka on olemassa-- kuin kotiinsa tulisi !
Lutuisata ehtoota kaikille ! käyvään taas lyömässä sitä löylyä saunareissulla, jos se siitä tapansa parantaisi.

meri-kukka98 kirjoitti:

Täällä on kaapin ovet levällään, on helppo käväistä nurkkakaapilla. Mitähän sieltä ottais ?
SEn verran tumppuinen viikko taas oli. Oletteko huomanneet että asioilla on taipumus kasaantua. Menee viikkoja ettei mitään (merkittävää) tapahdu. Sitten oikein rytinällä kaikki pakkautuu päällekkäin. Pitäisi revetä moneen pakkaan yht,aikaa.
Nyt on alku "palopuheet" pidetty, että olen rentoutus ryypyn ansainnut .
Niin, ja onhan täällä jotain kakkuakin vielä, sitäkin maistan..hyvveee on. Kiitos kakun tekijälle, ja muorille kun jätti kaapin oven raolleen.
Viimeistään nyt on kaikki huomanneet ettei kerrassaan mitään järjellistä asiaa kunhan nojailen pöydän kulmaan, ihan tekosyin. Jos vaikka juttuseuraa tulisi...?
Ihan kiva silti pirtissä käväistä vähän henkeä vetämässä. Mukavaa kun tämmöinen paikka on olemassa-- kuin kotiinsa tulisi !
Lutuisata ehtoota kaikille ! käyvään taas lyömässä sitä löylyä saunareissulla, jos se siitä tapansa parantaisi.

Lue lisää

sai hymyt esiin kaikilta, kun hän kirkossa istui vähän isomman veljensä vieressä hiljaa kaikkien pitkien saarnojen ym-juttujen ajan valkoisessa paidassaan ja liituraitaliivissään, välillä äidin syliin kyllä päänsä laittoi sivusta käsin, ei mennyt mukaan hurlumhei-hommaan, jota kolme lasta vähän edempänä penkissään pitivät,
(tiedän kyllä, että mielellään olisi mukaan mennyt),
mutta sitten kun kirkosta oltiin poistumassa juoksi käytävässä täyttä karkua vihellellen iloisesti. Kyllä hän kiitosta sai herrasmiesmäisestä käytöksestään kirkossa.

Kotonaan sitten katosi muiden lasten kanssa yläkertaan, eipä heitä juuri juhlissa näkynytkään. Mutta lopulta alkoi kellon lähestyessä 19 hänelläkin väsymys painaa, sieltä tultiin sitten isän syliin aivan reporankana.

Kiva on seurata noita lasten hommailuja.

Satu* kirjoitti:

sai hymyt esiin kaikilta, kun hän kirkossa istui vähän isomman veljensä vieressä hiljaa kaikkien pitkien saarnojen ym-juttujen ajan valkoisessa paidassaan ja liituraitaliivissään, välillä äidin syliin kyllä päänsä laittoi sivusta käsin, ei mennyt mukaan hurlumhei-hommaan, jota kolme lasta vähän edempänä penkissään pitivät,
(tiedän kyllä, että mielellään olisi mukaan mennyt),
mutta sitten kun kirkosta oltiin poistumassa juoksi käytävässä täyttä karkua vihellellen iloisesti. Kyllä hän kiitosta sai herrasmiesmäisestä käytöksestään kirkossa.

Kotonaan sitten katosi muiden lasten kanssa yläkertaan, eipä heitä juuri juhlissa näkynytkään. Mutta lopulta alkoi kellon lähestyessä 19 hänelläkin väsymys painaa, sieltä tultiin sitten isän syliin aivan reporankana.

Kiva on seurata noita lasten hommailuja.

Lue lisää

Ehtoota! Tätä harmaata meillä on riittänyt tänäänkin koko armaan päivän. Harvakseltaan on vettäkin tiputellut. Reilun vuorokauden meidän vieras, vanhemman tyttären tytär, malttoi olla luonamme, juuri kävin saattamassa linja-autoasemalle. Kun tuonne ulos katsoo, melkein voisi väittää, että hienoa sadetta pilvistä alas tulee, mutta ei ainakaan tuulilasiin jäänyt yhtään pisaraa. Pilvet eivät liiku minnekään kun ei ole minkäälaista tuulta. Mutta helppo on tuollaista ilmaa hengitellä.

Lapsukainen, joka opiskelee Ammattikorkeakoulussa Tampereella, sai mummilta mukaansa perunoita, omenoita, luumuja, sipuleita ja raparperihilloa. Ei malttanut jäädä enää toiseksi yöksi, tuntuu olevan vielä jonkun synttärit illemmalla. Mutta hyvä näinkin. Päivällä kävimme Voipaalassa Sääksmäellä vanhan ajan markkinoilla. Ja että oli väkeä, ihan uskomattoman paljon. Hyvä kun oli paljon liikenteen ohjaajia, tuskin olisin muuten tiennyt mihin saa ajaa.

Meillä täällä tulee pian ensi-iltaan Hupsu Kreivitär ja näyttelijät olivat täysissä tamineissaan ja maskeissaan esittelyturneella, voi mitkä asut! Käsityön taitajat möivät tuotteitaan, seurakunta esitteli toimintaansa, kauppasi paljon reilun kaupan tavaroita. Monissa näyttelyissä kiersimme, ihan väsymiseen asti. Jopa maistui kasviskeitto kotiin tultuamme,nami nami.

Minulta lähti varhain aamuilla, eli viideltä petikaveri 46:n muun Urisevan Ukon kanssa Muonion Särkijärvelle koko viikoksi. Aion ottaa tämän ajan hyvin rennosti, jos vain jotenkin maltan. Pakko ei ole tehdä mitään. No ainakin täällä pirtissä luulisin ennättäväni käväistä. Mutta nyt lopetan ja huomenna lisää. Tämän kaiken sepusteli ruska-leski Paulamaria.

rva Ylikypsä kirjoitti:

Ehtoota! Tätä harmaata meillä on riittänyt tänäänkin koko armaan päivän. Harvakseltaan on vettäkin tiputellut. Reilun vuorokauden meidän vieras, vanhemman tyttären tytär, malttoi olla luonamme, juuri kävin saattamassa linja-autoasemalle. Kun tuonne ulos katsoo, melkein voisi väittää, että hienoa sadetta pilvistä alas tulee, mutta ei ainakaan tuulilasiin jäänyt yhtään pisaraa. Pilvet eivät liiku minnekään kun ei ole minkäälaista tuulta. Mutta helppo on tuollaista ilmaa hengitellä.

Lapsukainen, joka opiskelee Ammattikorkeakoulussa Tampereella, sai mummilta mukaansa perunoita, omenoita, luumuja, sipuleita ja raparperihilloa. Ei malttanut jäädä enää toiseksi yöksi, tuntuu olevan vielä jonkun synttärit illemmalla. Mutta hyvä näinkin. Päivällä kävimme Voipaalassa Sääksmäellä vanhan ajan markkinoilla. Ja että oli väkeä, ihan uskomattoman paljon. Hyvä kun oli paljon liikenteen ohjaajia, tuskin olisin muuten tiennyt mihin saa ajaa.

Meillä täällä tulee pian ensi-iltaan Hupsu Kreivitär ja näyttelijät olivat täysissä tamineissaan ja maskeissaan esittelyturneella, voi mitkä asut! Käsityön taitajat möivät tuotteitaan, seurakunta esitteli toimintaansa, kauppasi paljon reilun kaupan tavaroita. Monissa näyttelyissä kiersimme, ihan väsymiseen asti. Jopa maistui kasviskeitto kotiin tultuamme,nami nami.

Minulta lähti varhain aamuilla, eli viideltä petikaveri 46:n muun Urisevan Ukon kanssa Muonion Särkijärvelle koko viikoksi. Aion ottaa tämän ajan hyvin rennosti, jos vain jotenkin maltan. Pakko ei ole tehdä mitään. No ainakin täällä pirtissä luulisin ennättäväni käväistä. Mutta nyt lopetan ja huomenna lisää. Tämän kaiken sepusteli ruska-leski Paulamaria.

Lue lisää

Säätiedotus: Meillä on koko päivän ollut kaunista ja aurinkoista.

Ihan viime tipassa huomasin, että meillähän vieraili se markkinamies, jonka nimi oli Aleksanteri.
En millään meinannut muistaa hänen järjestyslukuaan. Pohdin pääni miltei puhki, ja sitten sytytti.
Hänen pojanpojanpoikansa kummithan eivät hallinneet roomalaisia numeroita, ja niin tästä nuorimmasta Aleksanterista tuli XIIX eli oikeammin Aleksanteri XVIII. Siitä kun räknäsin taaksepäin, selvisi Kulkuri-Aleksanterin järjestysluvuksi XV.
Niinpä minulla on kunnia onnitella Aleksantereita: XV, XVI, XVII ja XVIII.

Niin sitä vahingosta viisastuu, eikä sen vahingon näköjään aina tarvitse olla oma.
m.o.t.

Venlastiina kirjoitti:

Säätiedotus: Meillä on koko päivän ollut kaunista ja aurinkoista.

Ihan viime tipassa huomasin, että meillähän vieraili se markkinamies, jonka nimi oli Aleksanteri.
En millään meinannut muistaa hänen järjestyslukuaan. Pohdin pääni miltei puhki, ja sitten sytytti.
Hänen pojanpojanpoikansa kummithan eivät hallinneet roomalaisia numeroita, ja niin tästä nuorimmasta Aleksanterista tuli XIIX eli oikeammin Aleksanteri XVIII. Siitä kun räknäsin taaksepäin, selvisi Kulkuri-Aleksanterin järjestysluvuksi XV.
Niinpä minulla on kunnia onnitella Aleksantereita: XV, XVI, XVII ja XVIII.

Niin sitä vahingosta viisastuu, eikä sen vahingon näköjään aina tarvitse olla oma.
m.o.t.

Lue lisää

ilma on hyvä, lämpöä kaksitoista, aurinkoa ei näy, mutta ei sadakkaan, siitä se päivä etenee.
Valma ja Vilja, onnea teille, olisi tähän perään sopinut Vilmakin;)
Niinhän se oli Aleksanterin nimipäivä eilen, onnittelut tälle kulkijamiehelle tai kuninkaalliselle, Hartolahan se oli se kuningaskunta?

Eilinen päivä hujahti kuin siivillä, omenia laitoin oikein urakalla, tuli mehua ja hilloa, puihin jäi niin valtavasti kauniita omenia, madottomiakin olvat, vaikka ei myrkytetty ole millään.
Kun ehtisi veisi tuoremehun laitto paikkaan, mutta aikaa ei siihen ole, niin on rikkinäisiä nämä päivät.
Naapureille sankoilla tuotiin, mutta nyt taitaa olla omenista niin kuin kurkuistakin ylitarjontaa.
Jääpä linnuillekin syötävää.
Haikealta tuntui kukka laatikoita tyhjentää, mutta niin se on, että kaikki aikanaan ja siinä toivossa, että ensi keväänä uusiksi.
Muuten Marja-Liisa ei ole palstalla käynyt aikoihin, olisko kiire hänelläkin, vai mikä lienee.
Aina mieleen ne kauemmin kirjoittaneet tule, ymmärrettävä on, että aina ei sama fiilinkikään ole, kyllästymistä uupumista ja jopa aiheet loppumassa.
Tätä elämän arkea kumminkin minulle riittää, kun ei pysty mitään fiksua ja filmaattista, puhun mitä mielessä liikkuu ja se ei kovin paljoa ole..

Katselin tuolla ajellessa, miten kaunista onkaan tämä syksyinen maisema, vielä ei paljon ruskan värejä esiinny, keltainen päävärinä, mutta kohta punerrus esiin tulee.
Hyvin hoidettuja peltoja sadon korjuun jäljiltä, kauniita pihoja, niitä aina yritän ohi kiitäen vilkuilla.
Yhden joutsen pariskunnan näin ruokailemassa pellolla, niillä ei vielä ovin kiire ole pois lähtemään, taitavat olla melko viimeisiä muuttajia.

Nyt alkaa olla talven varat pakkasessa, vävy tuo illalla mökin pakkasen kaupunkiin, laitan parvekkeelle, tuli noita pakastettavia niinkin paljon, että ei kotona oleviin pakkasiin mahuneet.
Pieniä pakkasia minulla onkin, aina ajattelee ettei yksi ihminen tarvitse, mutta kun nyt tuota säilöttävää tuli niin paljon ja pakkanen mökillä oli joutava, näin menettelen.
Minulla ei ole kylmäkellaria, joten kaiken joudun pakkaseen laittamaan.
Kellariin sitten nuo kukat kiikutan, tytär kyseli sopisiko hänenkin kukkansa sinne, kun möivät talonsa ja uudessa rivitalon pätkässä ei kellaria ole.
Alkoi käydä rankaksi kahta paikkaa hoitaa, kun omakotitalon pihassa kumminkin on paljon puuhaa ja mökillä viihtyvät koko kesän, siinä sitten kotipiha myös hoidettavana.
Pyyteli uuden kodin kunnostuksen suunnitteluun, no minähän siitä tykkään ja kiva että johonkin apua pyytävät.

Tänään taas junaan hyppään ja omaan kotiin matkaan, nyt alkaa vähän tämä elämä muuttumaan rauhaisammaksi, harrastuksiin ehtii.
Tulkaa kahville ja nauti nyt Paulamaria ikiomasta ajasta, käy vaikka hellimässä itseäsi jossakin hoidossa.
Yhtä nauttimista elosi varmaan sen oman kullan kainalossakin, mutta silti väliin se yksin olo maistuu ja sitä paremmalta tuntuu, kun kulta kotiin tulee.

Kaikille mukavaa päivää.

Venlastiina kirjoitti:

Säätiedotus: Meillä on koko päivän ollut kaunista ja aurinkoista.

Ihan viime tipassa huomasin, että meillähän vieraili se markkinamies, jonka nimi oli Aleksanteri.
En millään meinannut muistaa hänen järjestyslukuaan. Pohdin pääni miltei puhki, ja sitten sytytti.
Hänen pojanpojanpoikansa kummithan eivät hallinneet roomalaisia numeroita, ja niin tästä nuorimmasta Aleksanterista tuli XIIX eli oikeammin Aleksanteri XVIII. Siitä kun räknäsin taaksepäin, selvisi Kulkuri-Aleksanterin järjestysluvuksi XV.
Niinpä minulla on kunnia onnitella Aleksantereita: XV, XVI, XVII ja XVIII.

Niin sitä vahingosta viisastuu, eikä sen vahingon näköjään aina tarvitse olla oma.
m.o.t.

Lue lisää

On kaunis syksyinen päivä..Yöllä on satanut,asfaltti on märkää.. Kukaan ei ole vielä tässä käynytkään, joten pistän kahvia tulemaan ja vesipannun viheltelemään.. Toin korvapuusteja tullessani.. Tulkaahan kahville,kunhan heräilette! Ihanaa,että on jo syksy.. Kesä oli liian kuuma,kävi voimille kovasti.. Nyt ihmiset taas innolla käyvät marjastamassa..Minä en käy..Kait torilta löytyy,senverran mitä tarvinkin.. Kyllä sitä marjaa menee vähän,kun ei ole enää perhe koolla..
Ei niitä jälkiruokia tule laitettuas enää,kuten ennen..Hih,menee kuin lauluissa: "Silloin ennen".
Onkohan jo sieniä,kun on jo satanutkin.. Asiasta kolmanteen,kävin siellä Madridissa.. Oli kuuma huh.. yli 40 ja yhtenä päivänä 46..Oli liikaa meikäläiselle,eihän siellä jaksanut ,kuin illalla lähteä liikenteeseen.. Onneksi otin sukankutimen mukaan,tuli kudottua sukat..Olihan se hieno kaupunki,eikä siellä huomannut kulkiessaan ,että on 6 milj.asukasta..No,mihinkähän sitä vielä menisi, kun pitää niin kauan kuin pystyy.. Tekisi mieleni mennä Irlantiin,mutta ei oikein yksin viitsi ja kukaan ei ole innostunut asiasta,(siis suku).. Ei tässä muuta mitään ihmeellistä ole tapahtunut.. Kerhot alkoivat ja on taas jotain toimintaa.. tosi mukavaa.. Vertaisryhmäkin jatkaa,joten sekin on OK..Jo alkoi 8:s talvi,kun sitä vedän..Kamalaa,miten aika rientää vauhdilla..
Perässä ei tahdo pysyä..Nyt lähden pojalle kylään,kun ei tullut tänä viikonloppuna Mummolaan,oli jotain kivaa Asuntolassa..Pitää välillä näinkin päin toimia.. Hyvin hänellä menee siellä.. pikkuhiljaa on alkanut hakeutua toisten seuraan..Alussa,meni omaan huoneeseensa ja pisti oven kiinni,,Jo pelkäsin,että erakoituu kokonaan. mutta ei .. No, mukavaa päivää kaikille!
Iloista mieltä ja voimia! t.Irkku

irkku-37 kirjoitti:

On kaunis syksyinen päivä..Yöllä on satanut,asfaltti on märkää.. Kukaan ei ole vielä tässä käynytkään, joten pistän kahvia tulemaan ja vesipannun viheltelemään.. Toin korvapuusteja tullessani.. Tulkaahan kahville,kunhan heräilette! Ihanaa,että on jo syksy.. Kesä oli liian kuuma,kävi voimille kovasti.. Nyt ihmiset taas innolla käyvät marjastamassa..Minä en käy..Kait torilta löytyy,senverran mitä tarvinkin.. Kyllä sitä marjaa menee vähän,kun ei ole enää perhe koolla..
Ei niitä jälkiruokia tule laitettuas enää,kuten ennen..Hih,menee kuin lauluissa: "Silloin ennen".
Onkohan jo sieniä,kun on jo satanutkin.. Asiasta kolmanteen,kävin siellä Madridissa.. Oli kuuma huh.. yli 40 ja yhtenä päivänä 46..Oli liikaa meikäläiselle,eihän siellä jaksanut ,kuin illalla lähteä liikenteeseen.. Onneksi otin sukankutimen mukaan,tuli kudottua sukat..Olihan se hieno kaupunki,eikä siellä huomannut kulkiessaan ,että on 6 milj.asukasta..No,mihinkähän sitä vielä menisi, kun pitää niin kauan kuin pystyy.. Tekisi mieleni mennä Irlantiin,mutta ei oikein yksin viitsi ja kukaan ei ole innostunut asiasta,(siis suku).. Ei tässä muuta mitään ihmeellistä ole tapahtunut.. Kerhot alkoivat ja on taas jotain toimintaa.. tosi mukavaa.. Vertaisryhmäkin jatkaa,joten sekin on OK..Jo alkoi 8:s talvi,kun sitä vedän..Kamalaa,miten aika rientää vauhdilla..
Perässä ei tahdo pysyä..Nyt lähden pojalle kylään,kun ei tullut tänä viikonloppuna Mummolaan,oli jotain kivaa Asuntolassa..Pitää välillä näinkin päin toimia.. Hyvin hänellä menee siellä.. pikkuhiljaa on alkanut hakeutua toisten seuraan..Alussa,meni omaan huoneeseensa ja pisti oven kiinni,,Jo pelkäsin,että erakoituu kokonaan. mutta ei .. No, mukavaa päivää kaikille!
Iloista mieltä ja voimia! t.Irkku

Lue lisää

Anteeksi, Irkku! Et uskokaan, kuinka hauskaa on, että annoit "kuulua" itsestäsi.
Johtuu se muustakin kuin siitä, että mielikuvitukseni teki tepposet. Kuvittelin sinun istuvan 46 asteen helteisessä etelässä kutomassa villasukkaa.
Vastakohdat olivat niin jyrkät, että nauroin ihan hervottomasti, ja sitä mielikuvaahan tuossa alussa anteeksi pyytelin.

Mukavaa, että Jori alkaa kotiutua asuntolaan ja hyväksyy pikkuhiljaa itselleen kavereita.
Harmittelemme vieläkin Mr. G:n kanssa sitä, ettemme Kivitipussa houkutelleet häntä mukaan tansseihin. Etupäässähän siellä koikkelehdittiin 60-luvun tyyliin musiikin rytmin mukaan, siis sitä ns. jytää: kaikki mukaan ja jokainen taaplasi tyylillään.
* * *
Täällä on asteita 14,6, ja yöllä on tainnut vähän vihmoa vettä, koska hiekka on kosteaa, ja tiekin näyttää märältä.
Taivas on umpipilvessä, ja haapojen lehdet värisevät kaiken aikaa, vaikkei täällä yhtään tuule.
Ei taida tästä päivästä sukeutua yhtä valoisaa ja aurinkoista kuin eilinen oli.
Oikeastaan nyt voisi aloittaa villasukkien kutomisen, mutta minulla on hyvä syy olla aloittamatta:
Akilleen kantapääni on kantapään kutominen. Se ei onnistu tekemälläkään, kun peukaloni on keskellä kämmentä.
* * *
Eipä tässä sitten muuta kuin mahdollisimman hyvää sunnuntaita!

Venlastiina kirjoitti:

Anteeksi, Irkku! Et uskokaan, kuinka hauskaa on, että annoit "kuulua" itsestäsi.
Johtuu se muustakin kuin siitä, että mielikuvitukseni teki tepposet. Kuvittelin sinun istuvan 46 asteen helteisessä etelässä kutomassa villasukkaa.
Vastakohdat olivat niin jyrkät, että nauroin ihan hervottomasti, ja sitä mielikuvaahan tuossa alussa anteeksi pyytelin.

Mukavaa, että Jori alkaa kotiutua asuntolaan ja hyväksyy pikkuhiljaa itselleen kavereita.
Harmittelemme vieläkin Mr. G:n kanssa sitä, ettemme Kivitipussa houkutelleet häntä mukaan tansseihin. Etupäässähän siellä koikkelehdittiin 60-luvun tyyliin musiikin rytmin mukaan, siis sitä ns. jytää: kaikki mukaan ja jokainen taaplasi tyylillään.
* * *
Täällä on asteita 14,6, ja yöllä on tainnut vähän vihmoa vettä, koska hiekka on kosteaa, ja tiekin näyttää märältä.
Taivas on umpipilvessä, ja haapojen lehdet värisevät kaiken aikaa, vaikkei täällä yhtään tuule.
Ei taida tästä päivästä sukeutua yhtä valoisaa ja aurinkoista kuin eilinen oli.
Oikeastaan nyt voisi aloittaa villasukkien kutomisen, mutta minulla on hyvä syy olla aloittamatta:
Akilleen kantapääni on kantapään kutominen. Se ei onnistu tekemälläkään, kun peukaloni on keskellä kämmentä.
* * *
Eipä tässä sitten muuta kuin mahdollisimman hyvää sunnuntaita!

Lue lisää

kantapäähän voisin opettaa Venlastiinaa kutomaan,
siitä tulee kestävä ja hyvä kantapää.
Voin vakuuttaa.

satu kirjoitti:

kantapäähän voisin opettaa Venlastiinaa kutomaan,
siitä tulee kestävä ja hyvä kantapää.
Voin vakuuttaa.

Piti vielä kertoa,että kyllä tytär ja vävy myös nauroivat,kun vedin sukankutimen esiin,mutta huomasivat,että se oli hyväksi minulle,kun jouduin aina odottelemaan toisia,kun olivat niin hitaita lähtijöitä mihinkään..Aika kului rattoisasti.. Minulla on samat tavarat aina matkoilla: Sudoku-vihko,Yazzi-nappulat,pelikortit ja kudin..kaikkia olen tarvinnut.. Kävimme katsomassa Carmenia,oli flamenco-esitys..Tosi hienoa..Harmi,kun emme saaneet miehiä innostumaan siitä..Menimme nais-porukalla.. .Muuten,kantapään tekeminen ei ole vaikeaa..Sen tekeminen palautuu mieleen heti,kun aloittaa..On kuin pyörällä ajaminen,ei unohdu..
Nyt alkaa ilmakin kirkastua..jipii..Lähden tästä liikenteeseen..Ostin kanervia..sain 10€/3kpl..Kauniita ovat ,tuuheita ja tuoreita..
Vien mieheni haudalle pari..Pitää ottaa multaakin vähän mukaan ja pieni lapio..
Siitä on sitten hyvä jatkaa matkaa,,Hei taas..t.Irkku

** Irkku** kirjoitti:

Piti vielä kertoa,että kyllä tytär ja vävy myös nauroivat,kun vedin sukankutimen esiin,mutta huomasivat,että se oli hyväksi minulle,kun jouduin aina odottelemaan toisia,kun olivat niin hitaita lähtijöitä mihinkään..Aika kului rattoisasti.. Minulla on samat tavarat aina matkoilla: Sudoku-vihko,Yazzi-nappulat,pelikortit ja kudin..kaikkia olen tarvinnut.. Kävimme katsomassa Carmenia,oli flamenco-esitys..Tosi hienoa..Harmi,kun emme saaneet miehiä innostumaan siitä..Menimme nais-porukalla.. .Muuten,kantapään tekeminen ei ole vaikeaa..Sen tekeminen palautuu mieleen heti,kun aloittaa..On kuin pyörällä ajaminen,ei unohdu..
Nyt alkaa ilmakin kirkastua..jipii..Lähden tästä liikenteeseen..Ostin kanervia..sain 10€/3kpl..Kauniita ovat ,tuuheita ja tuoreita..
Vien mieheni haudalle pari..Pitää ottaa multaakin vähän mukaan ja pieni lapio..
Siitä on sitten hyvä jatkaa matkaa,,Hei taas..t.Irkku

Lue lisää

Kone herjasi minua...Väitti,että nimimerkki on jo käytössä.. Laskutoimituksia tein parikymmentä,muka aina väärin..Olen kuvitellut,että osaan yhteenlaskua edes,mutta ei ..
No,kone on ronkeli.. Ainakin järjestää naurut ja ihan ilmatteeksi..Wau...

Venlastiina kirjoitti:

Anteeksi, Irkku! Et uskokaan, kuinka hauskaa on, että annoit "kuulua" itsestäsi.
Johtuu se muustakin kuin siitä, että mielikuvitukseni teki tepposet. Kuvittelin sinun istuvan 46 asteen helteisessä etelässä kutomassa villasukkaa.
Vastakohdat olivat niin jyrkät, että nauroin ihan hervottomasti, ja sitä mielikuvaahan tuossa alussa anteeksi pyytelin.

Mukavaa, että Jori alkaa kotiutua asuntolaan ja hyväksyy pikkuhiljaa itselleen kavereita.
Harmittelemme vieläkin Mr. G:n kanssa sitä, ettemme Kivitipussa houkutelleet häntä mukaan tansseihin. Etupäässähän siellä koikkelehdittiin 60-luvun tyyliin musiikin rytmin mukaan, siis sitä ns. jytää: kaikki mukaan ja jokainen taaplasi tyylillään.
* * *
Täällä on asteita 14,6, ja yöllä on tainnut vähän vihmoa vettä, koska hiekka on kosteaa, ja tiekin näyttää märältä.
Taivas on umpipilvessä, ja haapojen lehdet värisevät kaiken aikaa, vaikkei täällä yhtään tuule.
Ei taida tästä päivästä sukeutua yhtä valoisaa ja aurinkoista kuin eilinen oli.
Oikeastaan nyt voisi aloittaa villasukkien kutomisen, mutta minulla on hyvä syy olla aloittamatta:
Akilleen kantapääni on kantapään kutominen. Se ei onnistu tekemälläkään, kun peukaloni on keskellä kämmentä.
* * *
Eipä tässä sitten muuta kuin mahdollisimman hyvää sunnuntaita!

Lue lisää

Lohduttaako yhtään, Venlastiina, ettet ole ainoa, jolla akilleen kantapää sijaitsee hyppysissä? Sen vuoksi kai mieleeni on jäänyt näky yli 30 vuoden takaa. Kävelin Helsinginkatua (Helsingissä), kun vastaan tuli nainen, joka kulkiessaan kutoi puikot kilisten sukan kantanpäätä. Lankakerä oli suuressa takintaskussa, josta hän sitä kiskoi, ja koko ajan hän katsellaan seurasi vastaantulijoita eikä sitä sukkaa. Arvatkaa vain, miten kateenkorvani alkoi piipata, kun itseltäni temppu ei onnistu edes kotona istuen!

Montakohan kertaa tuonkin jutun olen kertonut. Onneksi aniharva höpinöitäni muistaa, vaikka ne omasta mielestäni ovat noopelitason tekstejä. Ja miksi minun pitäisi muistaa, mitä olen aikaisemmin kirjoittanut, kun tekään ette muista, mitä olette lukeneet!

Komeroinventariossa huomasin, että minulla on kahden ystävän kutomia (ja lahjoittamia) villasukkia niin monet, että ne riittävät varmaan loppuelämäkseni. En siis ala opetella kantapään tekoa. Yritän etsiä haasteita elämään ja aivojumppaan jostakin muualta. Uskotteko, että on vielä muutakin, mitä en osaa?

Märkää , märkää on ulkona. Tällä hetkellä ei taida sataa, mutta harmaat pilvet roikkuvat kattojen yllä. Kyllä markkinoilla täytyy olla ikioma haltija, kun (taas) juuri ne kolme päivää aurinko rävötti!

Olisikohan tämä sopiva väli maitopurkin hankintareissulle?

Hintriika* kirjoitti:

Lohduttaako yhtään, Venlastiina, ettet ole ainoa, jolla akilleen kantapää sijaitsee hyppysissä? Sen vuoksi kai mieleeni on jäänyt näky yli 30 vuoden takaa. Kävelin Helsinginkatua (Helsingissä), kun vastaan tuli nainen, joka kulkiessaan kutoi puikot kilisten sukan kantanpäätä. Lankakerä oli suuressa takintaskussa, josta hän sitä kiskoi, ja koko ajan hän katsellaan seurasi vastaantulijoita eikä sitä sukkaa. Arvatkaa vain, miten kateenkorvani alkoi piipata, kun itseltäni temppu ei onnistu edes kotona istuen!

Montakohan kertaa tuonkin jutun olen kertonut. Onneksi aniharva höpinöitäni muistaa, vaikka ne omasta mielestäni ovat noopelitason tekstejä. Ja miksi minun pitäisi muistaa, mitä olen aikaisemmin kirjoittanut, kun tekään ette muista, mitä olette lukeneet!

Komeroinventariossa huomasin, että minulla on kahden ystävän kutomia (ja lahjoittamia) villasukkia niin monet, että ne riittävät varmaan loppuelämäkseni. En siis ala opetella kantapään tekoa. Yritän etsiä haasteita elämään ja aivojumppaan jostakin muualta. Uskotteko, että on vielä muutakin, mitä en osaa?

Märkää , märkää on ulkona. Tällä hetkellä ei taida sataa, mutta harmaat pilvet roikkuvat kattojen yllä. Kyllä markkinoilla täytyy olla ikioma haltija, kun (taas) juuri ne kolme päivää aurinko rävötti!

Olisikohan tämä sopiva väli maitopurkin hankintareissulle?

Lue lisää

....sunnuntaipäivää Hämeestäkin. Ihanaa kun on vapaapäivä, saa juoda pitkään ja rauhassa aamukahvinsa, kutoa sitä kaikkien puhumaa sukkaa ja vain olla ja nauttia joutenolosta.
Olen koittanut palata työelämään pienin harppauksin tuon leikatun polveni kanssa, välillä paremmin ja välillä pitkin hampain. Yöt sellaista leposärkyä joka menee luihin ja ytimiin.....ärsyttää jos sallitaan tuollainen sanonta! Luin aika paljon noita viestejänne tuosta taaksepäin päiväni ja kahvikuppini ratoksi ja hauskoja ovat. Se on näin että me yksin eläjät emme jaksa (lue viitsi) yksin itsellemme pakastaa ja hillota kesän tuotteita. Minusta kukin taaplaa tyylillään ja kaikki on sallittua.....hamstraaminen talven varalta niinkuin se mikäsenytolikaan siinä yhdessä kotimaisessa elokuvassa tai sitten kaupasta ostaminen. Minulla kuten joillakin muillakin täällä, on asunto niin pieni....ei tänne mahdu yhtään ylimääräistä pakastinta ym ja kellaria ei ole. Joten kauppa säilyttäköön ja haen tarpeeni mukaan sieltä ,tosin kotimaisia ostan mieluummin kuin ulkomaisia marjoja. Minä vain ihailen Skillanin ja Marja-Liisan ja muiden jotak osaavat tuon säilömisen taidon. Ja kyllä minäkin varmaan laittaisin porkkanaa ja perunaa ja ym jos olisi se kasvimaa ja ne tilat.
Mutta olen tyytyväinen tähän mitä on ja elän sen mukaan. Kransseja haluaisin opetella paremmin tekemään, oliskohan sellaisia kursseja, vielä en ole löytänyt. Marja-Liisa jossain joskus aiemmin kertoi jostain koristehirssistä tekevänsä kransseja, vai muistankohan väärin. Täällä ei viellä sada mutta pilvet ovat hyvin matalalla että kohta varmaan tulee sade. Ei haittaa minua, saanpahan hyvällä syyllä kutoa sukkaa ja nautiskella sunnuntaistani.
Kaikkea hyvää ja naatinnollista päivän jatkoa itse kullekkin säädylle täältä Hämeen perältä :)

hiljaiNen Rva kirjoitti:

....sunnuntaipäivää Hämeestäkin. Ihanaa kun on vapaapäivä, saa juoda pitkään ja rauhassa aamukahvinsa, kutoa sitä kaikkien puhumaa sukkaa ja vain olla ja nauttia joutenolosta.
Olen koittanut palata työelämään pienin harppauksin tuon leikatun polveni kanssa, välillä paremmin ja välillä pitkin hampain. Yöt sellaista leposärkyä joka menee luihin ja ytimiin.....ärsyttää jos sallitaan tuollainen sanonta! Luin aika paljon noita viestejänne tuosta taaksepäin päiväni ja kahvikuppini ratoksi ja hauskoja ovat. Se on näin että me yksin eläjät emme jaksa (lue viitsi) yksin itsellemme pakastaa ja hillota kesän tuotteita. Minusta kukin taaplaa tyylillään ja kaikki on sallittua.....hamstraaminen talven varalta niinkuin se mikäsenytolikaan siinä yhdessä kotimaisessa elokuvassa tai sitten kaupasta ostaminen. Minulla kuten joillakin muillakin täällä, on asunto niin pieni....ei tänne mahdu yhtään ylimääräistä pakastinta ym ja kellaria ei ole. Joten kauppa säilyttäköön ja haen tarpeeni mukaan sieltä ,tosin kotimaisia ostan mieluummin kuin ulkomaisia marjoja. Minä vain ihailen Skillanin ja Marja-Liisan ja muiden jotak osaavat tuon säilömisen taidon. Ja kyllä minäkin varmaan laittaisin porkkanaa ja perunaa ja ym jos olisi se kasvimaa ja ne tilat.
Mutta olen tyytyväinen tähän mitä on ja elän sen mukaan. Kransseja haluaisin opetella paremmin tekemään, oliskohan sellaisia kursseja, vielä en ole löytänyt. Marja-Liisa jossain joskus aiemmin kertoi jostain koristehirssistä tekevänsä kransseja, vai muistankohan väärin. Täällä ei viellä sada mutta pilvet ovat hyvin matalalla että kohta varmaan tulee sade. Ei haittaa minua, saanpahan hyvällä syyllä kutoa sukkaa ja nautiskella sunnuntaistani.
Kaikkea hyvää ja naatinnollista päivän jatkoa itse kullekkin säädylle täältä Hämeen perältä :)

Lue lisää

kun yskikseni asustelen, enkä muutenkaan varmaan-
Takavuosien mansikkapakasteeni eivät olleet nin hyviä, kuin tuottajien isoissa pakastimissaan tehopakastetut, ja parhaat marjansahan he pakastavat siellä ensin, muut myyntiin. Niitä jämiä sitten yksityiset pakastavat, ja usein ovat talvella plotsahtaneita.

Hilainen rouva *** kirjoitti:

kun yskikseni asustelen, enkä muutenkaan varmaan-
Takavuosien mansikkapakasteeni eivät olleet nin hyviä, kuin tuottajien isoissa pakastimissaan tehopakastetut, ja parhaat marjansahan he pakastavat siellä ensin, muut myyntiin. Niitä jämiä sitten yksityiset pakastavat, ja usein ovat talvella plotsahtaneita.

Lue lisää

Tavattoman hämärä on tää päivä ollut, välillä sateinenkin. Minulla oli täällä tokaluokkalainen päivällä pari tuntia vieraanani, hän niin mielellään pelasi minun koneellani pasianssia, söi suklaakeksejä ja joi kattimehua, ei halunnut papan mehua. Hyvin laiska päivä on illassa täällä, en ole juuri mitään tehnyt , tiskit laitoin koneeseen, antaa kuivua ihan rauhassa, ennätän huomenna tyhjentää.

Vimpelin Veto voitti Suomen mestaruuden, HYVÄ, HYVÄ!! Tunnen lukkarin rakkautta sinne päin, iso veli asusti aikoinaan siellä, on monet kerrat oltu saarikentällä seuraamassa otteluita. Johan tuo olikin aika voittaa, edellisestä voitosta on 45 vuotta.

Meinaa olla kurkku kipeänä, taidan pistäytyä nurkkakaapilla. Toin ison pullon mustaherukkamehua, kiehautan vettä ja otan kaapista jotain hyvää "lääkettä". Jospa tänne osuisi joku toinenkin kipeäkurkkuinen, olisi ropit valmiina.

Kiitos Skillan vinkistä, taidankin tilata jalkahoidon, mikäli onnistun. Mulla on aivan ihana Tiina-hoitaja, olen sanonut hänelle, että olet enkeli ilman siipiä. Mulla oli huomiseksi tilattu kampaaja, mutta tyttärentytär hoiti sen asian, saan aamulla perua varauksen.

Tämmöinen pieni teksti tähän iltaan. Nuukkukaa rauhaisesti kaikki!!! PM

RouvaYlikypsä kirjoitti:

Tavattoman hämärä on tää päivä ollut, välillä sateinenkin. Minulla oli täällä tokaluokkalainen päivällä pari tuntia vieraanani, hän niin mielellään pelasi minun koneellani pasianssia, söi suklaakeksejä ja joi kattimehua, ei halunnut papan mehua. Hyvin laiska päivä on illassa täällä, en ole juuri mitään tehnyt , tiskit laitoin koneeseen, antaa kuivua ihan rauhassa, ennätän huomenna tyhjentää.

Vimpelin Veto voitti Suomen mestaruuden, HYVÄ, HYVÄ!! Tunnen lukkarin rakkautta sinne päin, iso veli asusti aikoinaan siellä, on monet kerrat oltu saarikentällä seuraamassa otteluita. Johan tuo olikin aika voittaa, edellisestä voitosta on 45 vuotta.

Meinaa olla kurkku kipeänä, taidan pistäytyä nurkkakaapilla. Toin ison pullon mustaherukkamehua, kiehautan vettä ja otan kaapista jotain hyvää "lääkettä". Jospa tänne osuisi joku toinenkin kipeäkurkkuinen, olisi ropit valmiina.

Kiitos Skillan vinkistä, taidankin tilata jalkahoidon, mikäli onnistun. Mulla on aivan ihana Tiina-hoitaja, olen sanonut hänelle, että olet enkeli ilman siipiä. Mulla oli huomiseksi tilattu kampaaja, mutta tyttärentytär hoiti sen asian, saan aamulla perua varauksen.

Tämmöinen pieni teksti tähän iltaan. Nuukkukaa rauhaisesti kaikki!!! PM

Lue lisää

ja jo puolessa alkaa olla syyskuukin.
Huomenta vaan ja onnea Orvo, nimi on lyhykäisesti tullut sanasta orpo.

Niin kolmastoista päivä, ei kuitenkaan perjantai, uskotteko näinhin epäonnisiin päiviin ja tapoihin.
Minä en koskaan ole huomannut mitään erikoista tapahtuneen mustan kissan tien ylitksestä, kuin tikkaiden alta kulkemisestakaan.
Taikauskoinen en ole, en myöskään usko näiden ketjukirjeiden onnen kuin onnettomuuksien tuomiseen, en tykkää koko kirjeistä, samoin nämä mainos kirjeet, joita tulee jatkuvasti.
On laihdutus konsteja, rahan vippaamista ja muita ostettavia, voi kun ne voisi koneella estää.

Tuosta säilönnästä vieläkin vaan, se on sellainen mukava asia, jos siitä tykkää, se että kannattaako se pitkän päälle taloudellisesti onkin jo toinen juttu.
Se ainakin on varmaa, että ei paljonkaan edellisemmaksi tule yhden ihmisen kohdalla.
Mutta, mutta, kun sitä hommaa on jossain määrin aina tehnyt, ainakin marjojen kanssa, niin on ikäänkuin tullut tavaksi ja kai ne rippeet siitä puutteen ajasta mielessä kimmeltää.
Toisaalta on kiva kasvattaa ja säilöä, kun tällä kertaa on siihen mahdollisuus, on siis maata mihin nämä siemenet kylvää.
Aika hassua olisi sekin, jos keväällä innolla maahan siemeniä piilottaisi, kesän kastelisi ja kitkisi ja sitten jättäisi silleen. se vasta hullua olisikon.
Varmasti tämä säilöminen ottaa joskus päähän kun siitä aina puhutaan, mutta mistä sitä juttua riittäisi kuin omista puuhistaan, niin se vaan on, antakaa anteeksi.
On muuten aivan ihanaa, kun meillä kaikilla on omanlainen tämä elämänkaari, ja lupa tehdä tai olle tekemättä ja varmasti kaikkea muuta ihmiset osaavat ja tekevät, mutta kaikki ei viitsi niin tarkkaan tekemisiään kertoilla, kiva olisi muutakin kuulla, kuin säilömisestä, olen samaa mieltä.

Tuo kantapää on myöskin ollut keskusteluissa neulomisen yhteydessä ja minäpä olen siitä sitä mieltä, että kivoin homma sukan tekeleessä, ja varmasti kun sen kerran oppii, ei ikuna unohdu.
Senhän muuten oppii jokainen, mutta se onko mielenkiintoa sitä tedä, siinä se syy miksi se unohtuu, sama pätee kaikkeen puuhaan, kun olet innostunut sen opit.
Minulle tämä koneen kanssa touhuilu ei oikein maista, olen saanut monet opit eri asioihin ja olen ne saman tien unohtanuit, kun ei ymmärrä asian ydintä, ei tunne mielenkiintoa.
Sama oli autolla ajossani, kun olisi pitänyt tietää jotakin sen koneen juttuja, en oppinut, juuri juuri opin tietämään miksi vaihteet ovat, mitä ne tekevät, no ajot jäi vähäksi ja joskus sekin on harmia aiheuttanut.
Oikein mukava että kaikki ei ole samanlaisia, ihastellen kuuntelen niiden tekemisiä, joiden taidot riittävät moneen erilaiseen kuin omani, eläköön ihmisten osaaminen, kaikilla sitä on.

Nyt alan leipomahommiin, jos enää osaan, aion kanelipullia käsityökerhoon, toivottavasti onnistuvat, on aikaa siitä kun olen niitä leiponut, vaikka kyllähän se tekeminen pitäisi jo hyppysissä olla, mutta se hipaisu miten niistä saa makoisia, voi olla kadonnut;)
Yritän nyt kumminkin, tiedä vaikka leipomisen into kasvaisi.

Iloa päiväänne, kostealta täällä näyttää, lämmintä kumminkin on viisitoista astetta, joten eiköhän tästä iltaan selvitä.

SkillaN kirjoitti:

ja jo puolessa alkaa olla syyskuukin.
Huomenta vaan ja onnea Orvo, nimi on lyhykäisesti tullut sanasta orpo.

Niin kolmastoista päivä, ei kuitenkaan perjantai, uskotteko näinhin epäonnisiin päiviin ja tapoihin.
Minä en koskaan ole huomannut mitään erikoista tapahtuneen mustan kissan tien ylitksestä, kuin tikkaiden alta kulkemisestakaan.
Taikauskoinen en ole, en myöskään usko näiden ketjukirjeiden onnen kuin onnettomuuksien tuomiseen, en tykkää koko kirjeistä, samoin nämä mainos kirjeet, joita tulee jatkuvasti.
On laihdutus konsteja, rahan vippaamista ja muita ostettavia, voi kun ne voisi koneella estää.

Tuosta säilönnästä vieläkin vaan, se on sellainen mukava asia, jos siitä tykkää, se että kannattaako se pitkän päälle taloudellisesti onkin jo toinen juttu.
Se ainakin on varmaa, että ei paljonkaan edellisemmaksi tule yhden ihmisen kohdalla.
Mutta, mutta, kun sitä hommaa on jossain määrin aina tehnyt, ainakin marjojen kanssa, niin on ikäänkuin tullut tavaksi ja kai ne rippeet siitä puutteen ajasta mielessä kimmeltää.
Toisaalta on kiva kasvattaa ja säilöä, kun tällä kertaa on siihen mahdollisuus, on siis maata mihin nämä siemenet kylvää.
Aika hassua olisi sekin, jos keväällä innolla maahan siemeniä piilottaisi, kesän kastelisi ja kitkisi ja sitten jättäisi silleen. se vasta hullua olisikon.
Varmasti tämä säilöminen ottaa joskus päähän kun siitä aina puhutaan, mutta mistä sitä juttua riittäisi kuin omista puuhistaan, niin se vaan on, antakaa anteeksi.
On muuten aivan ihanaa, kun meillä kaikilla on omanlainen tämä elämänkaari, ja lupa tehdä tai olle tekemättä ja varmasti kaikkea muuta ihmiset osaavat ja tekevät, mutta kaikki ei viitsi niin tarkkaan tekemisiään kertoilla, kiva olisi muutakin kuulla, kuin säilömisestä, olen samaa mieltä.

Tuo kantapää on myöskin ollut keskusteluissa neulomisen yhteydessä ja minäpä olen siitä sitä mieltä, että kivoin homma sukan tekeleessä, ja varmasti kun sen kerran oppii, ei ikuna unohdu.
Senhän muuten oppii jokainen, mutta se onko mielenkiintoa sitä tedä, siinä se syy miksi se unohtuu, sama pätee kaikkeen puuhaan, kun olet innostunut sen opit.
Minulle tämä koneen kanssa touhuilu ei oikein maista, olen saanut monet opit eri asioihin ja olen ne saman tien unohtanuit, kun ei ymmärrä asian ydintä, ei tunne mielenkiintoa.
Sama oli autolla ajossani, kun olisi pitänyt tietää jotakin sen koneen juttuja, en oppinut, juuri juuri opin tietämään miksi vaihteet ovat, mitä ne tekevät, no ajot jäi vähäksi ja joskus sekin on harmia aiheuttanut.
Oikein mukava että kaikki ei ole samanlaisia, ihastellen kuuntelen niiden tekemisiä, joiden taidot riittävät moneen erilaiseen kuin omani, eläköön ihmisten osaaminen, kaikilla sitä on.

Nyt alan leipomahommiin, jos enää osaan, aion kanelipullia käsityökerhoon, toivottavasti onnistuvat, on aikaa siitä kun olen niitä leiponut, vaikka kyllähän se tekeminen pitäisi jo hyppysissä olla, mutta se hipaisu miten niistä saa makoisia, voi olla kadonnut;)
Yritän nyt kumminkin, tiedä vaikka leipomisen into kasvaisi.

Iloa päiväänne, kostealta täällä näyttää, lämmintä kumminkin on viisitoista astetta, joten eiköhän tästä iltaan selvitä.

Lue lisää

Siksi minäkään en ole täällä käynyt, kun ei minulla ole muuta nyt tekeillä, kun nämä säilömiset, ja se ei muuta kuin ärsyttää muita ihmisiä. Mutta siitä ei pääse mihinkään, että minulle rakennettiin oikein pakastin huone, jossa on kolme suurta pakastinta, ja kaikki muut mehumaijat, korit ja suuret kattilat. Keittiössä vielä yksi pienempi, ja kaikki alkaa olla täynnä kantta myöten. Korit jo otin pois, että paremmin mahtuu.En ole elämässäni ostanut yhtään ainoaa vihannes, ja marjapussia, enkä mehupulloa. Ainoa mikä asiaa sivuaa, niin tortuntäytettä ostan joulun aikaan. Silti meillä syödään ruhtinaallisesti kaikkea, eikä varmasti lopu kesken.
No toiseen asiaan, siihen sukankutomiseen. Minäkin sain pienen haasteen 13.10 pitäisi olla 50 paria sukkia valmiina. 20 paria pitsineuleista naisten sukkaa, ja 30 paria miesten saapassukkaa. Tämä kaupungin kiinteistötoimisto pitää taas illanvieton työntekijöilleen, ja villasukkatanssit päälle. Ja minun pitäisi ne sukat taas kutoa. Olen heille aikaisemminkin jo tehnyt 27 paria, mutta nyt tämä homma jo repee. Ajattelin ensin, että ehdinkö minä, kun on vielä niin paljon muuta, mutta otin kuitenkin haasteen vastaan, ja ei tässä mitään, kyllä minä ihan aikataulussa olen, ja ehdin hyvin jos ei mitään erikoista satu. Sateiset päivät, niin joutaa kutomaan, ja illalla televisiota katsoessa niitä siinä syntyy vanhalla muistilla. Kantapäätkin tulee, vaikka olis sähkökatkos.
Oli se kyllä aika kova pyyntö, näin lyhyelle ajalle----50 paria. Mutta ei muuta kuin lisälankojen ostoon. Mukavaa päivää kaikki kutojat, ja muutkin pirtin kävijät!

ps. Taas on mennyt matikan puolelle!

marja-liisa??? kirjoitti:

Siksi minäkään en ole täällä käynyt, kun ei minulla ole muuta nyt tekeillä, kun nämä säilömiset, ja se ei muuta kuin ärsyttää muita ihmisiä. Mutta siitä ei pääse mihinkään, että minulle rakennettiin oikein pakastin huone, jossa on kolme suurta pakastinta, ja kaikki muut mehumaijat, korit ja suuret kattilat. Keittiössä vielä yksi pienempi, ja kaikki alkaa olla täynnä kantta myöten. Korit jo otin pois, että paremmin mahtuu.En ole elämässäni ostanut yhtään ainoaa vihannes, ja marjapussia, enkä mehupulloa. Ainoa mikä asiaa sivuaa, niin tortuntäytettä ostan joulun aikaan. Silti meillä syödään ruhtinaallisesti kaikkea, eikä varmasti lopu kesken.
No toiseen asiaan, siihen sukankutomiseen. Minäkin sain pienen haasteen 13.10 pitäisi olla 50 paria sukkia valmiina. 20 paria pitsineuleista naisten sukkaa, ja 30 paria miesten saapassukkaa. Tämä kaupungin kiinteistötoimisto pitää taas illanvieton työntekijöilleen, ja villasukkatanssit päälle. Ja minun pitäisi ne sukat taas kutoa. Olen heille aikaisemminkin jo tehnyt 27 paria, mutta nyt tämä homma jo repee. Ajattelin ensin, että ehdinkö minä, kun on vielä niin paljon muuta, mutta otin kuitenkin haasteen vastaan, ja ei tässä mitään, kyllä minä ihan aikataulussa olen, ja ehdin hyvin jos ei mitään erikoista satu. Sateiset päivät, niin joutaa kutomaan, ja illalla televisiota katsoessa niitä siinä syntyy vanhalla muistilla. Kantapäätkin tulee, vaikka olis sähkökatkos.
Oli se kyllä aika kova pyyntö, näin lyhyelle ajalle----50 paria. Mutta ei muuta kuin lisälankojen ostoon. Mukavaa päivää kaikki kutojat, ja muutkin pirtin kävijät!

ps. Taas on mennyt matikan puolelle!

Lue lisää

että ärsyyntymiseen saakka ovat kyllästyneet, ihmettelevät vaan ja se on ihan ok.
Minä ainakin mielelläni luen kaikkea mitä kukakin tekee, tai ei tee mitään ja siltikin kirjoitus luistaa;)

Hauskoja sattumia, tapahtumia, harrastuksia, ja vain löhöilyä, kyllä jutun aihetta aina löytyy, väliin hullutteluakin.

Kiva kun Marja-Liisa kirjoitit ja voi että olet urakan saanut, varmasti sen myös aikaan saat.
Tilaisi joku minultakin jotakin, olisi kohde mihin tekisi, junamatkan neuloin miehen sukkaa, kai se jonnekin sitten uppoaa, sekin.
Olen jo jouluksi jälkeläisilleni sukat kaikille neulonut ja myyjäisiin on vielä entisiäkin, no aika tavaran kaupitsee.
En tiedä onko niin veriin mennyt tuo ainainen puikon kilistely, että ei osaa istua, jos ei jotakin kilistele, onko pahakin vika en tiedä.

Pullataikina on kohoamassa, tulin päivittelemään noiden eurojen katoamista tililtäni ja tänne taas eksyin, no mutta jatketaan harjoituksia;)

SkillaN kirjoitti:

että ärsyyntymiseen saakka ovat kyllästyneet, ihmettelevät vaan ja se on ihan ok.
Minä ainakin mielelläni luen kaikkea mitä kukakin tekee, tai ei tee mitään ja siltikin kirjoitus luistaa;)

Hauskoja sattumia, tapahtumia, harrastuksia, ja vain löhöilyä, kyllä jutun aihetta aina löytyy, väliin hullutteluakin.

Kiva kun Marja-Liisa kirjoitit ja voi että olet urakan saanut, varmasti sen myös aikaan saat.
Tilaisi joku minultakin jotakin, olisi kohde mihin tekisi, junamatkan neuloin miehen sukkaa, kai se jonnekin sitten uppoaa, sekin.
Olen jo jouluksi jälkeläisilleni sukat kaikille neulonut ja myyjäisiin on vielä entisiäkin, no aika tavaran kaupitsee.
En tiedä onko niin veriin mennyt tuo ainainen puikon kilistely, että ei osaa istua, jos ei jotakin kilistele, onko pahakin vika en tiedä.

Pullataikina on kohoamassa, tulin päivittelemään noiden eurojen katoamista tililtäni ja tänne taas eksyin, no mutta jatketaan harjoituksia;)

Lue lisää

Liekö tuuli Savon suunasta, kun tuli niin ihana kanelipullan tuoksu nokkaan! Olette te aikamoisia Ahkera-Liisoja. Marja-Liisa oikein tunnustautuu Liisaksi, mutta SkillaN on varmaan Liisa salaa.

Minä Lyyti Laiskimus tykkään lukea teidän touhuista, vaikka siitä saakin kaikenlaisia ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Joku tulkitsisi ne omantunnon kolkutteluiksi, mutta epäilen, ettei minulla siinä suhteessa ole omaatuntoa. Tai sitten se on täysin paatunut.

Meillä on ollut kosteahko aamu, mutta nyt näyttää kuin pilvet harvenisivat vauhdilla. Toivottavasti aurinkokin vielä pilkahtaa. Lämmintä on minun mittarissani lähes 15 astetta.

Eteisessä odottaa kuorma, joka pitäisi kuskata Monitarmoon. Siellä vastaanotetaan kirpputoritavaraa, ongelmajätteitä ja kaikenlaista. Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätiö ylläpitää sitä ja järjestää sosiaalisena palveluna työtoimintaa mm. työttömille.

Saa nähdä, kuinka kuorman kuskaus perille onnistuu. Tein pyörällisen ostoskärryn rungosta kamelin, johon kiinnityslenkeillä lastasin laatikot. Samalla konstilla olen kesällä kuljettanut multapusseja, siis yhtä 40-60 litran pussia kerrallaan. Matka ei ole kovin pitkä, mutta välissä on kävelykatutyömaa.

Hei, nyt näkyy jo sinistä taivasta. Pois pilvet karkaavat! Niin taidan karata minäkin...

Hintriika* kirjoitti:

Liekö tuuli Savon suunasta, kun tuli niin ihana kanelipullan tuoksu nokkaan! Olette te aikamoisia Ahkera-Liisoja. Marja-Liisa oikein tunnustautuu Liisaksi, mutta SkillaN on varmaan Liisa salaa.

Minä Lyyti Laiskimus tykkään lukea teidän touhuista, vaikka siitä saakin kaikenlaisia ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Joku tulkitsisi ne omantunnon kolkutteluiksi, mutta epäilen, ettei minulla siinä suhteessa ole omaatuntoa. Tai sitten se on täysin paatunut.

Meillä on ollut kosteahko aamu, mutta nyt näyttää kuin pilvet harvenisivat vauhdilla. Toivottavasti aurinkokin vielä pilkahtaa. Lämmintä on minun mittarissani lähes 15 astetta.

Eteisessä odottaa kuorma, joka pitäisi kuskata Monitarmoon. Siellä vastaanotetaan kirpputoritavaraa, ongelmajätteitä ja kaikenlaista. Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätiö ylläpitää sitä ja järjestää sosiaalisena palveluna työtoimintaa mm. työttömille.

Saa nähdä, kuinka kuorman kuskaus perille onnistuu. Tein pyörällisen ostoskärryn rungosta kamelin, johon kiinnityslenkeillä lastasin laatikot. Samalla konstilla olen kesällä kuljettanut multapusseja, siis yhtä 40-60 litran pussia kerrallaan. Matka ei ole kovin pitkä, mutta välissä on kävelykatutyömaa.

Hei, nyt näkyy jo sinistä taivasta. Pois pilvet karkaavat! Niin taidan karata minäkin...

Lue lisää

pienet ystäväiseni;)eikös se Markus setäkin niin sanonut?

Terveisiä Lahden torilta.
Oli pakko lähteä kaupungille,apteekkiin,kun pääsi puranat loppumaan;)

Ihme kumma ei meillä vielä ole satanut tänä päivänä,vaikka säätied.lupaili jopa myrskyäkin.

19,7c näyttää mittari ja minulla hiki päässä,kun tuon rollikkani kanssa mennä taapersin.

Näin nyt huoltomiehenkin,pitkästä aikaa ja tietysti minä räpätäti auoin päätäni sille.Uhkasin laittaa nuo risukasat tuleen,kun eivät muuten häviä tuolta pihalta.
Olen ihmetellyt mistä talo tuolle huoltofirmalle oikein maksaa,kun pihaa ei hoideta ollenkkaan.Asukkaat on keränneet risut ja oksat,mitä se edellinen myrsky levitteli tuonne pihalle.
Älkää ihmetelkö jos lehdessä lukee;että yks mummo on tuholainen;)

Ei kyllä pitäisi kirjoitella näitä juttuja,voi pian tulla valko-tai sinitakkiset hakemaan.

Onneksi meitä on saman mielisiä useampi tässä talossa.

Nyt maistuikin kahvee oikein hyvälle,ja olihan tuossa noita korvapuustejakin"ilman kynsiä";))Kiitosta vuan.
näkyillään...

muori67 kirjoitti:

pienet ystäväiseni;)eikös se Markus setäkin niin sanonut?

Terveisiä Lahden torilta.
Oli pakko lähteä kaupungille,apteekkiin,kun pääsi puranat loppumaan;)

Ihme kumma ei meillä vielä ole satanut tänä päivänä,vaikka säätied.lupaili jopa myrskyäkin.

19,7c näyttää mittari ja minulla hiki päässä,kun tuon rollikkani kanssa mennä taapersin.

Näin nyt huoltomiehenkin,pitkästä aikaa ja tietysti minä räpätäti auoin päätäni sille.Uhkasin laittaa nuo risukasat tuleen,kun eivät muuten häviä tuolta pihalta.
Olen ihmetellyt mistä talo tuolle huoltofirmalle oikein maksaa,kun pihaa ei hoideta ollenkkaan.Asukkaat on keränneet risut ja oksat,mitä se edellinen myrsky levitteli tuonne pihalle.
Älkää ihmetelkö jos lehdessä lukee;että yks mummo on tuholainen;)

Ei kyllä pitäisi kirjoitella näitä juttuja,voi pian tulla valko-tai sinitakkiset hakemaan.

Onneksi meitä on saman mielisiä useampi tässä talossa.

Nyt maistuikin kahvee oikein hyvälle,ja olihan tuossa noita korvapuustejakin"ilman kynsiä";))Kiitosta vuan.
näkyillään...

Lue lisää

Niin et mistä niinku maksaa hultomiehelle, sepä kysymys... Jos ei voi mennä työhön kun sattaa tai sit o kuuma kun aurinko paistaa, myrskyllä on vaara kaatuu nenälleen ym. Niistä selittelyistä sitten maksetaan. Taitavat olla tosi hyviä. Oiskoos se nii?

On satanu ja pitäny tosi hämäränä päivän. Kai kohta on ittekki vähän hämärä, pitääskö pistää silmäklasit nenälle...

Hintriikka se vasta monitaitoaivo onkin. Mahtava keksiäjätär, semmosii taitavat ainakin osa lappilaisista ollakkin. Pyörällinen ostoskassi, UPEETA.

Mää ruppee jatkaa tota sukan kutomis rundia kans, niinkuin Marja-Liisa ja SkillaNkin.
Kahveet kyä hörpään ja sit menoks. Mukavan leppoista sade/aurinko päivää kaikille seo moro.

tulenlieskatt kirjoitti:

Niin et mistä niinku maksaa hultomiehelle, sepä kysymys... Jos ei voi mennä työhön kun sattaa tai sit o kuuma kun aurinko paistaa, myrskyllä on vaara kaatuu nenälleen ym. Niistä selittelyistä sitten maksetaan. Taitavat olla tosi hyviä. Oiskoos se nii?

On satanu ja pitäny tosi hämäränä päivän. Kai kohta on ittekki vähän hämärä, pitääskö pistää silmäklasit nenälle...

Hintriikka se vasta monitaitoaivo onkin. Mahtava keksiäjätär, semmosii taitavat ainakin osa lappilaisista ollakkin. Pyörällinen ostoskassi, UPEETA.

Mää ruppee jatkaa tota sukan kutomis rundia kans, niinkuin Marja-Liisa ja SkillaNkin.
Kahveet kyä hörpään ja sit menoks. Mukavan leppoista sade/aurinko päivää kaikille seo moro.

Lue lisää

...nyt kirjoittanut jotain tänne väärin? Tarkoitukseni ei ainakaan ole ollut olla närkästynyt tai jotain muuta negatiivista jos toiset tänne kirjoittelevat säilömisistä ym kesän tarjonnan keruusta. Kirjoitin vain omasta kohdastani, ettei ole maata ei pakastimia ei sellaisia mahdollisuuksia tehdä kyseisiä asioita joita toiset voivat tehdä. Jos näin on käynnyt, että minun kirjoitukseni ovat aikaan saanneet tuon selittelyn ja oudon olon, on ehkä parempi että hiljenen. Tarkoitus ei ole ollut suututtaa tai ärsyttää ketään, anteeksi!

hiljaiNen Rva kirjoitti:

...nyt kirjoittanut jotain tänne väärin? Tarkoitukseni ei ainakaan ole ollut olla närkästynyt tai jotain muuta negatiivista jos toiset tänne kirjoittelevat säilömisistä ym kesän tarjonnan keruusta. Kirjoitin vain omasta kohdastani, ettei ole maata ei pakastimia ei sellaisia mahdollisuuksia tehdä kyseisiä asioita joita toiset voivat tehdä. Jos näin on käynnyt, että minun kirjoitukseni ovat aikaan saanneet tuon selittelyn ja oudon olon, on ehkä parempi että hiljenen. Tarkoitus ei ole ollut suututtaa tai ärsyttää ketään, anteeksi!

Lue lisää

Ei kai joku ole sekoittanut nimimerkkiä "Hilainen rouva ***" Sinuun? Epäilen, että sen kirjoittajalla oli jonkin sortin piruilu mielessään. Vähän kuin tahallista harhautusta... vaikka se "j" jäikin välistä pois. Ehkä sormi lipsahti näppiksellä.

Älä vain hiljene vieläkin hiljaisemmaksi!

Hintriika* kirjoitti:

Ei kai joku ole sekoittanut nimimerkkiä "Hilainen rouva ***" Sinuun? Epäilen, että sen kirjoittajalla oli jonkin sortin piruilu mielessään. Vähän kuin tahallista harhautusta... vaikka se "j" jäikin välistä pois. Ehkä sormi lipsahti näppiksellä.

Älä vain hiljene vieläkin hiljaisemmaksi!

Lue lisää

Kyllä sai pihlajanmarjat kyytiä tänään, mahdottomalla vauhdilla nokkivat marjoja, lieneekö huomenillalla yhtään marjaa puissa. Ja omenapuissakin vierailivat nokkien. Yhtään tilhiä en ole vielä nähnyt, no niille varmaan on riittänyt metsäpihlajien sato.
Täälä meillä on ollut hyvin, hyvin sateinen päivä, tihkua tiputelee nytkin. Mutta oikein lämmintä on ollut, nyt on vielä yli 14 mittarissa. Tekis hipiälle hyvää olla tuolla ulkosalla, vaan olkoon, en mene enää, tunti sitten kävin istumassa pihakeinussa, katoksen alla, kuuntelemassa räksien säksätystä ja niitähän oli tavattoman paljon.

Muoniossa on ollut kuulema oikein aurinkoista , kelpaa siellä ruskaa ihailla ja rantasaunaan mennä. On puolukoitakin jo löytynyt.

Huomenna olen luvannut mennä Kyläpaikkaan päivystämään 12-15, en ole ollutkaan vielä kesän jälkeen yhtään kertaa. Se on tosi mukava paikka!! Siellä on paljon käsityötaitoisia naisia ja kekseliäitä sen lisäksi.

Pihatielle on tippunut valtavasti koivun lehtiä, vaan vielä on paljon puussa kiinni, ei kannata lähteä haravoimaan. Se on sellaista touhua, josta tykkään kovasti, saan tehdä sitä varmasti aivan tarpeeksi. Mökillä on vielä enemmän koivuja, mutta ne voivat jäädä vaikka ensi kevääseen, ei haittaa.

Näillä aatoksilla tervehdin teitä tänä sumuisena iltana. Jääkää Nukku-Matin hellään hoivaan

Hintriika* kirjoitti:

Ei kai joku ole sekoittanut nimimerkkiä "Hilainen rouva ***" Sinuun? Epäilen, että sen kirjoittajalla oli jonkin sortin piruilu mielessään. Vähän kuin tahallista harhautusta... vaikka se "j" jäikin välistä pois. Ehkä sormi lipsahti näppiksellä.

Älä vain hiljene vieläkin hiljaisemmaksi!

Lue lisää

Kyllähän se hiljaseks vetää, kun meillä on noita super puutarhureita,mutta tosiasiahan on,että meitä tyhjäntoimittajia on sentään enemmistö.

Eihän se sitä tarkoita ettemmekö mitään tekisi,taidamme kaikki olla kuitenkin kotiruokinnassa, asumme ja jahtaamme välillä villakoiria, siivoamme ja järjestelemme komeroita, roskapussitkin pitää tyhjentää, kaupassta pitää tuoda ainakin litra maitoa vaikka söisimmekin usein eilistä.
Kyllä kotihommia riittää, joka päivä on monia hommia, niistä nyt ei usenkaan kerrota montako villakoiraa tuli pyydystettyä.

Yksi tai kaksikin ihmistä ei välttämäti tarvitse pakastemarjoja vihanneksia tai sieniäkäään. Moni nykyajan lapsi tai lapsenlapsi ei juo omatekosia mehujakaan saatikka söisivät sieniä.

En uskokaan että kukaan täällä yrittää kehua mitä tekee, mutta tässähän on vapaa paikka kertoa omista touhuistaan.
Minäkin joka teen aika vähän, sanon kuluttavani aikaani lukemiseenkin, kirjastosta vuodenmittaan tulee lainattua noin 100 tai enemmän tai vähemmän.

Joskus näistä tekemisistä ja harrastuksista on luovuttava, tulee aika jolloin joku laittaa lusikan suuhusi ja vaihtaa kuivia jos kerkiää.

Siksi nyt kun vielä jaksamme tehkäämme mitä kukin voi, haluaa ja kertokoon touhuistaan, en usko että kukaan haluaa ylpeillä tekemisistään
onhan sekin saavutus kun kertoo mitä on tehnyt päivänmittaan.

Hyvää terapiaahan tämä mukanaolo on joten jatketaan jos jaksetaan hyvää vointia Late

LateVaan kirjoitti:

Kyllähän se hiljaseks vetää, kun meillä on noita super puutarhureita,mutta tosiasiahan on,että meitä tyhjäntoimittajia on sentään enemmistö.

Eihän se sitä tarkoita ettemmekö mitään tekisi,taidamme kaikki olla kuitenkin kotiruokinnassa, asumme ja jahtaamme välillä villakoiria, siivoamme ja järjestelemme komeroita, roskapussitkin pitää tyhjentää, kaupassta pitää tuoda ainakin litra maitoa vaikka söisimmekin usein eilistä.
Kyllä kotihommia riittää, joka päivä on monia hommia, niistä nyt ei usenkaan kerrota montako villakoiraa tuli pyydystettyä.

Yksi tai kaksikin ihmistä ei välttämäti tarvitse pakastemarjoja vihanneksia tai sieniäkäään. Moni nykyajan lapsi tai lapsenlapsi ei juo omatekosia mehujakaan saatikka söisivät sieniä.

En uskokaan että kukaan täällä yrittää kehua mitä tekee, mutta tässähän on vapaa paikka kertoa omista touhuistaan.
Minäkin joka teen aika vähän, sanon kuluttavani aikaani lukemiseenkin, kirjastosta vuodenmittaan tulee lainattua noin 100 tai enemmän tai vähemmän.

Joskus näistä tekemisistä ja harrastuksista on luovuttava, tulee aika jolloin joku laittaa lusikan suuhusi ja vaihtaa kuivia jos kerkiää.

Siksi nyt kun vielä jaksamme tehkäämme mitä kukin voi, haluaa ja kertokoon touhuistaan, en usko että kukaan haluaa ylpeillä tekemisistään
onhan sekin saavutus kun kertoo mitä on tehnyt päivänmittaan.

Hyvää terapiaahan tämä mukanaolo on joten jatketaan jos jaksetaan hyvää vointia Late

Lue lisää

yuo Laten kirjoitus ja en minä, ei kukaan "kehu", mutta siitähän sit' rupatellaan mitä tehdään, siihen on koko pirtin aikana totuttu-
Jos kuka niin minä sitä asioitani selvitän, en kumminkaan usko että se ketään haittaa, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. paremmin voisi puhua kyllä silmästä.

Älä tuollaisia edes ajattele hiljanen Rva, kukaan ei varmasti ole sinun kirjoituksista loukkaantunut, ei voisikaan, saahan mielipiteensä ja omat tekemisensä selvittää kaikki, teki mitä tai ei.
Oliko tuo muuten sinun viestisi tuo pätkä juttu=
Kaikki hyvin;)

SkillaN* kirjoitti:

yuo Laten kirjoitus ja en minä, ei kukaan "kehu", mutta siitähän sit' rupatellaan mitä tehdään, siihen on koko pirtin aikana totuttu-
Jos kuka niin minä sitä asioitani selvitän, en kumminkaan usko että se ketään haittaa, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. paremmin voisi puhua kyllä silmästä.

Älä tuollaisia edes ajattele hiljanen Rva, kukaan ei varmasti ole sinun kirjoituksista loukkaantunut, ei voisikaan, saahan mielipiteensä ja omat tekemisensä selvittää kaikki, teki mitä tai ei.
Oliko tuo muuten sinun viestisi tuo pätkä juttu=
Kaikki hyvin;)

Lue lisää

kaikkea mitä netissä lukee ei ihan pidä uskoa!

Kyllä moni ihmettelee, mikä vimma on kutoa ja kutoa 50 paria sukkiakin! Nykyaikana, jotta saavat tanssia pitsisukissa jotkut!

SkillaN* kirjoitti:

yuo Laten kirjoitus ja en minä, ei kukaan "kehu", mutta siitähän sit' rupatellaan mitä tehdään, siihen on koko pirtin aikana totuttu-
Jos kuka niin minä sitä asioitani selvitän, en kumminkaan usko että se ketään haittaa, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. paremmin voisi puhua kyllä silmästä.

Älä tuollaisia edes ajattele hiljanen Rva, kukaan ei varmasti ole sinun kirjoituksista loukkaantunut, ei voisikaan, saahan mielipiteensä ja omat tekemisensä selvittää kaikki, teki mitä tai ei.
Oliko tuo muuten sinun viestisi tuo pätkä juttu=
Kaikki hyvin;)

Lue lisää

....sitten tulkitsin väärin. Ei ole minun aikaan saannostani tuo lyhyt juttu, joku joka ei keksinyt omaa nikkiä velmuili kustannuksellani. Kaikki hyvin ja villasukkaa pukkaa täälläkin. Tosin vasta 3 paria on valmiina, mutta suunnitelmia on vaikka muille jakaa. Kyllä minä silti ihmettelen tuota Marja-Liisaa jos ne kaikki parit kutoo tässä ennen joulua. Tosin sama vika, en malta telkkariakaan katsella jouten...aina kilkattaa...:).
Nukku-Matin huomaan menen kuten tuossa aiemmin kehoitettiin. Vettä sataa kaatamalla peltikattoon, siihen on hyvä uinahtaa....öitä Ystävät :)

rehellisyydellä kirjoitti:

kaikkea mitä netissä lukee ei ihan pidä uskoa!

Kyllä moni ihmettelee, mikä vimma on kutoa ja kutoa 50 paria sukkiakin! Nykyaikana, jotta saavat tanssia pitsisukissa jotkut!

Lue lisää

Tappeluva angottelloovat.Mut' elekee alottako nyt yötä vasten.
Voa vaekka oamulla sitte katistatte. Hyvveä yötä kaekille,jopa tappelupukareillekkin.

tuo emännän kutsu, että tulin kupposelle hetkeksi. Eilen juuri katselen pihallani loppukesän hommia, hieman hirvitellen, kun syysasterit on lähes metrin korkuiset tiheät puskat 4 neliön alalla, että jätänkö talventörröttäjiksi, vain sirpillä tai vesurillako ne leikkaan alas kukinnan jälkeen. Viiktetta en omista, liekö osaisin sitä tehokkaasti käyttääkään:D, mutta taidan ennen pakkasia siivota pihani.
Kylmällä se on ankeampaa, kun tuppaa sormet jo palelemaan kohmeisia jätteitä kun kantaa kompostiin.

Niin taidan tehdä, on se kivampi kuin keväällä odotella jään sulamista kaiken lakastuneiden kasvinosien alta.
Suunnittelua se työ vaatii, että joutuu olkoon kysymyksessä mikä projekti tahansa.

Hyviä alkusyksyn hetkiä :) ja kiitos kahvituokiosta!

sinisirkku-ek kirjoitti:

tuo emännän kutsu, että tulin kupposelle hetkeksi. Eilen juuri katselen pihallani loppukesän hommia, hieman hirvitellen, kun syysasterit on lähes metrin korkuiset tiheät puskat 4 neliön alalla, että jätänkö talventörröttäjiksi, vain sirpillä tai vesurillako ne leikkaan alas kukinnan jälkeen. Viiktetta en omista, liekö osaisin sitä tehokkaasti käyttääkään:D, mutta taidan ennen pakkasia siivota pihani.
Kylmällä se on ankeampaa, kun tuppaa sormet jo palelemaan kohmeisia jätteitä kun kantaa kompostiin.

Niin taidan tehdä, on se kivampi kuin keväällä odotella jään sulamista kaiken lakastuneiden kasvinosien alta.
Suunnittelua se työ vaatii, että joutuu olkoon kysymyksessä mikä projekti tahansa.

Hyviä alkusyksyn hetkiä :) ja kiitos kahvituokiosta!

Lue lisää

Siitähän juttuja tulee, mikä on lähellä omia touhuja. Mitäs pahaa tuossa olisi? Puikot kilisee ja sykyn sadot säilöntään. Ei kai voi työtään kesken jättää - näiden ikäluokkien ihminen. Luen kyllä kaikki nämä jutut, olen vähän perilläkin näistä näistä puuhista ihan "vanhasta muistista." Tosin erilaistahan se on kuin ennen. Minun säilömiseni ovat hyvin pieniä, niitä mitä korvessa runtatessani on mukaan lähtenyt. Puolukat poimin vasta ehdottomasti kypsinä, survon ne että mäski killuu pinnalla. Näin ne säilyy vaikka missä. Sieniin teen tönkkösuolauksen, kyllä säilyy ilman kylmälaitteitakin. Tosin käyttöön otettaessa täytyy kiehauttamalla säilöntäainetta poistaa. Kalatkin säilyy kun ne kuivattaa rapeaksi ja pitää kuivassa paikassa. Vanhanaikaista, voi sanoa. Niinpä olen. Joitain marjatuotteita täytyy säilyttää nykyaikaisesti.

Näin väänsin juttua myös säilömisestä, heh, heh. Mitä hyvin tehtyjen villasukkien hintaan tulee, tulee niille sitäkin jos työlle jotakin laskee. Yhtään silmukkaa en ole neulonut, mutta olen työtä nähnyt.

Näyttää siltä, että olen laiskistumaan päin. En lähde sinne korpeen tänä syksynä. Olenhan monta juttua korvesta täälläkin vääntänyt. Korkeintaan " hatelon reunaan" on joku lähtenyt. Näin se on ihan hyvä. Pakisee kukin, mitä pakisee ja joskus vastaa, jos tuntee tarvetta.

Ei hitossa, nyt odottaa tärkeämmät työt! Vauhdilla on lähdettävä.

ynnämuu kirjoitti:

Siitähän juttuja tulee, mikä on lähellä omia touhuja. Mitäs pahaa tuossa olisi? Puikot kilisee ja sykyn sadot säilöntään. Ei kai voi työtään kesken jättää - näiden ikäluokkien ihminen. Luen kyllä kaikki nämä jutut, olen vähän perilläkin näistä näistä puuhista ihan "vanhasta muistista." Tosin erilaistahan se on kuin ennen. Minun säilömiseni ovat hyvin pieniä, niitä mitä korvessa runtatessani on mukaan lähtenyt. Puolukat poimin vasta ehdottomasti kypsinä, survon ne että mäski killuu pinnalla. Näin ne säilyy vaikka missä. Sieniin teen tönkkösuolauksen, kyllä säilyy ilman kylmälaitteitakin. Tosin käyttöön otettaessa täytyy kiehauttamalla säilöntäainetta poistaa. Kalatkin säilyy kun ne kuivattaa rapeaksi ja pitää kuivassa paikassa. Vanhanaikaista, voi sanoa. Niinpä olen. Joitain marjatuotteita täytyy säilyttää nykyaikaisesti.

Näin väänsin juttua myös säilömisestä, heh, heh. Mitä hyvin tehtyjen villasukkien hintaan tulee, tulee niille sitäkin jos työlle jotakin laskee. Yhtään silmukkaa en ole neulonut, mutta olen työtä nähnyt.

Näyttää siltä, että olen laiskistumaan päin. En lähde sinne korpeen tänä syksynä. Olenhan monta juttua korvesta täälläkin vääntänyt. Korkeintaan " hatelon reunaan" on joku lähtenyt. Näin se on ihan hyvä. Pakisee kukin, mitä pakisee ja joskus vastaa, jos tuntee tarvetta.

Ei hitossa, nyt odottaa tärkeämmät työt! Vauhdilla on lähdettävä.

Lue lisää

Yöllä se sade kattoa virutteli ja ränniä pitkin lirutteli. Ehtoon syrjällä tuli semmonen kuuro kuin taivas olis purottanu ison järven kohtisuaraan maahan.
Kissani kyyhötti keinun alla muka saretta piilossa vaan naukuen ja sihisten täyty sissään tulla. Voi ressua ku oli märkä ja joka karva sojotti vähä eri suuntiin. Ruohot oli tehny omia jakauksiaan turkin pintaan.
Nyssi on sarekki tauonnu. Pilvistä o ja harmaata, muttei se mittää ku, valloo riittää sen verran et poluilla pyssyy. Jos tulis halla, nii saatas kullan värisii lehtii lisävalloo antaan. Niih, eikä toi vaahteran purppurakaa pahitteeks olis. Kauneutta syksyy ja miäleeki.

Jassoo, nyssi olis täs pussillinen kaurasämppyjä, olkaas hyvät. Kahveeki on vissii pannulla keitetty kunnon pöönistä, on meinaa tosi hyvvää. Kiitti vaa keittäjälle.
Onse mukavaa ku kaikilla erillaisia harrastusksia, sehä meistä tekkee miälenkiintoista väkkee. Kiva on lukkee niistä, se nääs avartaa näköalaa omalle kontillekki.
Eimut, nyh tarttee lähtee harrastelee tiskiharjan kans. Seo taas moro.

Tulenlieskat*** kirjoitti:

Yöllä se sade kattoa virutteli ja ränniä pitkin lirutteli. Ehtoon syrjällä tuli semmonen kuuro kuin taivas olis purottanu ison järven kohtisuaraan maahan.
Kissani kyyhötti keinun alla muka saretta piilossa vaan naukuen ja sihisten täyty sissään tulla. Voi ressua ku oli märkä ja joka karva sojotti vähä eri suuntiin. Ruohot oli tehny omia jakauksiaan turkin pintaan.
Nyssi on sarekki tauonnu. Pilvistä o ja harmaata, muttei se mittää ku, valloo riittää sen verran et poluilla pyssyy. Jos tulis halla, nii saatas kullan värisii lehtii lisävalloo antaan. Niih, eikä toi vaahteran purppurakaa pahitteeks olis. Kauneutta syksyy ja miäleeki.

Jassoo, nyssi olis täs pussillinen kaurasämppyjä, olkaas hyvät. Kahveeki on vissii pannulla keitetty kunnon pöönistä, on meinaa tosi hyvvää. Kiitti vaa keittäjälle.
Onse mukavaa ku kaikilla erillaisia harrastusksia, sehä meistä tekkee miälenkiintoista väkkee. Kiva on lukkee niistä, se nääs avartaa näköalaa omalle kontillekki.
Eimut, nyh tarttee lähtee harrastelee tiskiharjan kans. Seo taas moro.

Lue lisää

Ai harrastus luettelo,, olen harrastanut tänään SUUR- pyykin pesemistä. Tuli pantattua aika kauan pesu seremooniaa. Olis taas kerran pitänyt totella äitiäni. Usein totesi; minkä taakseen jättää sen eestään löytää. Näin on ! Valitettavasti se ei aina toteudu, joskus tahtoisi jättää jonkun asian lopullisesti taakseen, mutta kas,, se tupsahtaa jostain taas eteen. Ihan noin vaan !
Eilinen päivä meni harrastusten parissa.

Täällä tuoksuu ihanat sämpylät, jopas ovatkin makoisia näin tuoreena. Kiva kun niitäkin (tulenlieskat) harrastetaan. Ei nälkä pääse yllättämään. Meillä jo koemaisteltiin säilöttyjä kurkkuja ja punajuuria. Hyviä, kuin ennenkin. Niitä tuli niin mahottoman paljon että pitää alkaa jo kuluttamaan pois. Silloin tällöin !
Kafeeta otan vielä tuon sämpylän seuraksi ja vot, eikun kiitoksia!
16 as. lämmintä, luulisi nyt sienien kasvavan. Pitää huomenna mennä tarkastamaan tilanne.
Heippa !

meri-kukka98 kirjoitti:

Ai harrastus luettelo,, olen harrastanut tänään SUUR- pyykin pesemistä. Tuli pantattua aika kauan pesu seremooniaa. Olis taas kerran pitänyt totella äitiäni. Usein totesi; minkä taakseen jättää sen eestään löytää. Näin on ! Valitettavasti se ei aina toteudu, joskus tahtoisi jättää jonkun asian lopullisesti taakseen, mutta kas,, se tupsahtaa jostain taas eteen. Ihan noin vaan !
Eilinen päivä meni harrastusten parissa.

Täällä tuoksuu ihanat sämpylät, jopas ovatkin makoisia näin tuoreena. Kiva kun niitäkin (tulenlieskat) harrastetaan. Ei nälkä pääse yllättämään. Meillä jo koemaisteltiin säilöttyjä kurkkuja ja punajuuria. Hyviä, kuin ennenkin. Niitä tuli niin mahottoman paljon että pitää alkaa jo kuluttamaan pois. Silloin tällöin !
Kafeeta otan vielä tuon sämpylän seuraksi ja vot, eikun kiitoksia!
16 as. lämmintä, luulisi nyt sienien kasvavan. Pitää huomenna mennä tarkastamaan tilanne.
Heippa !

Lue lisää

Kyllä se on kummaa, kun ei oiken mitään tee, ja jos yrittää sekin menee taivaan tuuleen.
Kirjoittelin autokatsatuksestani, sekin siirtyi aina vain kauemmaksi, lopulta päätin toimia, aika helposti meni läpi, pirttihirmu tarkasteli auton takaa toimiiko kaikki valot, sanoi toimivan.
Ei muuta kun katsastukseen, ruuhkaa ei ollut pääsin heti ramille ja ihme ja kumma läpi meni 100€
maksoi.
Kyllähän tuo autonpito maksamaan tulee, mutta toisaalta sitten pääsee joskus muuallekkin kun pois kotoa.
Aamupäivällä satoi nyt kaunis aurinkonpaiste, 13 astetta lämpöä.

Nyt pitääkin kiirehtiä syämään , sitten vielä vietävä roskapussi ulos, eiköhän siinä ollutkin päivän tärkeimmät.
T: late

LateVaan kirjoitti:

Kyllä se on kummaa, kun ei oiken mitään tee, ja jos yrittää sekin menee taivaan tuuleen.
Kirjoittelin autokatsatuksestani, sekin siirtyi aina vain kauemmaksi, lopulta päätin toimia, aika helposti meni läpi, pirttihirmu tarkasteli auton takaa toimiiko kaikki valot, sanoi toimivan.
Ei muuta kun katsastukseen, ruuhkaa ei ollut pääsin heti ramille ja ihme ja kumma läpi meni 100€
maksoi.
Kyllähän tuo autonpito maksamaan tulee, mutta toisaalta sitten pääsee joskus muuallekkin kun pois kotoa.
Aamupäivällä satoi nyt kaunis aurinkonpaiste, 13 astetta lämpöä.

Nyt pitääkin kiirehtiä syämään , sitten vielä vietävä roskapussi ulos, eiköhän siinä ollutkin päivän tärkeimmät.
T: late

Lue lisää

tulin myös minä sämpylä maistiaisille,oli oikein makoisia KIITOOS;)

Minä olen kiehunut RAIVOSTA tänään,ai minkä takia,no se peijakkaan liäkärj ei ou vieläkää laettanu sitä totistusta.
Sanoivat kun taas kerran soitin sinne,on kuulema laittanut koneelle että laittaa viikolla 38.
Perkule että ottaa onttoon koteloon.
Lupasivat soittaa,kun se on siellä,menen ITSE hakemaan sen.
Siis kuukauden kestää yhden todistuksen saanti;((((((((
Pyysin eikö sitä voisi laittaa sähköpostina,ei kuulema ole lupa.

Meillä on satanut ja aurinko yritti välillä näyttäytyä,mutta sade pilvet vei voiton.
12.9 näyttää mittari.
Mutta nuo vaahterat on UPEITA.

Hakihan huoltomiehet viimeinkin risut tuolta pihalta,kun eilen näin yhden
huoltomiehen,niin sanoin laittavani roihun niistä.Uskoi nähtävästi;)

Torstaina on luvassa siivooja.kun minusta on tullut sen verran köntys;) etten pysty kaikkea tekemään.

Voikaahan hyvin.
näkyillään...

muori67 kirjoitti:

tulin myös minä sämpylä maistiaisille,oli oikein makoisia KIITOOS;)

Minä olen kiehunut RAIVOSTA tänään,ai minkä takia,no se peijakkaan liäkärj ei ou vieläkää laettanu sitä totistusta.
Sanoivat kun taas kerran soitin sinne,on kuulema laittanut koneelle että laittaa viikolla 38.
Perkule että ottaa onttoon koteloon.
Lupasivat soittaa,kun se on siellä,menen ITSE hakemaan sen.
Siis kuukauden kestää yhden todistuksen saanti;((((((((
Pyysin eikö sitä voisi laittaa sähköpostina,ei kuulema ole lupa.

Meillä on satanut ja aurinko yritti välillä näyttäytyä,mutta sade pilvet vei voiton.
12.9 näyttää mittari.
Mutta nuo vaahterat on UPEITA.

Hakihan huoltomiehet viimeinkin risut tuolta pihalta,kun eilen näin yhden
huoltomiehen,niin sanoin laittavani roihun niistä.Uskoi nähtävästi;)

Torstaina on luvassa siivooja.kun minusta on tullut sen verran köntys;) etten pysty kaikkea tekemään.

Voikaahan hyvin.
näkyillään...

Lue lisää

Olinkin lukevinani yhdestä lööpistä, että joku mummo uhkui tulta ja tappuraa huoltomiehelle Lahdessa. Vai oliko se sittenkin unta? Pääasia, että risukasa on pois eikä muorin tarvitse mennä leikkimään pyromaania! Sanan voima riitti. Onneksi.

Meillä ei ole satanut eikä paistanut. Ollut "ei mikään" -ilma. Huomiseksi on luvattu sadetta, mutta menen sitä pakoon uimahalliin! Hitsi, kastuukohan siellä? Kuitenkin siitä ilosta pesin tänä iltana saunan. Saunanpesun jälkeen nimittäin tekisi mieli saunaan, mutta kun sen pitää antaa ensin kunnolla kuivua. Ähäs, pääsenkin uimahallin saunaan!

Mitähän muuta olen tänään tehnyt? En muistaakseni vienyt edes roskapussia. Tarkkaan katsoen nokkani edessä on yksi tämän päivän tekonen. Investoin uuteen hiirimattoon. Siinä lukee: "Erehtyminen on inhimillistä, mutta asioiden perinpohjaiseen sotkemiseen tarvitaan tietokone. (Paul Ehrlich)" Totta kuin mikä, paitsi että minä osaan sotkea asiat perinpohjaisesti ilman tietokonettakin. Osasin jo silloin, kun tietokoneita oli vain hurjissa tieteiskertomuksissa.

Täälläkin pihlajat ovat jo silmäähivelevän kauniita. Vaahteroita täällä ei kasva. Helsingin ajoilta minulla on muutama hieno kuva vaahteroista ruskan väreissä. Ne todellakin osaavat olla upeita!

Hintriika* kirjoitti:

Olinkin lukevinani yhdestä lööpistä, että joku mummo uhkui tulta ja tappuraa huoltomiehelle Lahdessa. Vai oliko se sittenkin unta? Pääasia, että risukasa on pois eikä muorin tarvitse mennä leikkimään pyromaania! Sanan voima riitti. Onneksi.

Meillä ei ole satanut eikä paistanut. Ollut "ei mikään" -ilma. Huomiseksi on luvattu sadetta, mutta menen sitä pakoon uimahalliin! Hitsi, kastuukohan siellä? Kuitenkin siitä ilosta pesin tänä iltana saunan. Saunanpesun jälkeen nimittäin tekisi mieli saunaan, mutta kun sen pitää antaa ensin kunnolla kuivua. Ähäs, pääsenkin uimahallin saunaan!

Mitähän muuta olen tänään tehnyt? En muistaakseni vienyt edes roskapussia. Tarkkaan katsoen nokkani edessä on yksi tämän päivän tekonen. Investoin uuteen hiirimattoon. Siinä lukee: "Erehtyminen on inhimillistä, mutta asioiden perinpohjaiseen sotkemiseen tarvitaan tietokone. (Paul Ehrlich)" Totta kuin mikä, paitsi että minä osaan sotkea asiat perinpohjaisesti ilman tietokonettakin. Osasin jo silloin, kun tietokoneita oli vain hurjissa tieteiskertomuksissa.

Täälläkin pihlajat ovat jo silmäähivelevän kauniita. Vaahteroita täällä ei kasva. Helsingin ajoilta minulla on muutama hieno kuva vaahteroista ruskan väreissä. Ne todellakin osaavat olla upeita!

Lue lisää

taivas pilvinen ja tuuli jo reippaasti työssään, lämpöä kymmenen astetta.
Sirpoille menee onnittelut tänään, Sirpa on uusi suomalainen nimi, joka lienee muodostettu sanasta sirpale.

Katselin eilen tuota budjetti keskustelua ja eipä siitä paljoa irronnut, väittelivät ja kumpikin mielipide oli puhujan mukainen.
Se kuva kumminkin jäi, että euroja tulee meille pieneläkeläisille, mutta samoin todettiin, että takaisin otetaan tämän energiamaksun korotusten yhteydessä.
Lämmitys, sähkö ja siinä ohessa kaikki kulutusverot nousevat, työnantajan kelamaksu poistettiin ja nyt sitten maksumiehiksi lupaillaan meitä kaikkein pienemmillä tuloilla olevia.
Kamalalta kuulostaa, Tv-lupa siinä ohessa nousee, mitkä kaikki toisetkin elämiseen liittyvät.
Tasavero puhutti myös kovasti, huono esimerkki oli, miten verrattiin bensatankilla käyntiä, saman maksaa bensan osto kaikille, mutta mitkä onkaan ne lähtökohdat mistä pussista eurot otetaan.
Hirveiltä tuntui myös ne kulut mitä siellä lueteltiin, kaikessa maksumiehinä ollaan, meni eurot ulkomaille tai kotimaahan.
Työttömyys oli myös asia minkä nojalla päätöksiä tehdään euroja upotetaan, toivoisi edes niiden kohdalla jotakin tuloksia näkyvän.
Paljon puhetta, lupauksia, hyvin vähän uskoa niiden oikeuden mukaisiin täyttymiseen.

No maailma myllää ja pieni on se ymmärrys, mikä minulta asioiden paremmaksi tekemiseen olisi, joten suu suppuun.
Toisaalta on jotakin sanottava, kun aina tuntuu, että tätä tiukimilla olevaa potkitaan.
Jääköön tähän.

Eilinen päivä meni laulellen ja sain lähetyksen kotiin, tuli perunaa, sipulia, tomaatteja ja mitä niitä nyt olikaan, suuri verenpisara myös parvekkeelle ilmaantui, kiitos vaan M-L keväisestä annista, kohta pakkasten tullessa sen kellatiin vien, siinä toivossa, että keväällä taas alkaisi kasvaa.
Tänään menen antamaan verinäytteen ja tässä nyt ilman aamukahvia kirjoittelen, pirtin sopivaa, joka tilanteeseen maistuvaa kahvia maistelen, on se hyvää tämä virtuaalinen kahvi ja aina vaan kastettavaakin löytyy, kiitos vaan tuojille.
Ehkä tuo purnaus pätkäkin voidaan laskea kahvin puutteesta aiheutuneen;)

Näin alkaa keskiviikko ja pian taas viikonloppu, voi tätä vauhtia millä mennään, mutta iloisella mielellä kaikesta huolimatta, potkikoot, onhan siihen totuttu ja toivotaan, että raha tuo onnen niille joilla sitä reiluummin on.
Syksyn värit on niitä nautintoja, joita kaikki saamme ihailla ja se onkin jo mukava asia, värejä ihastellen päivän viettoon.

SkillaN kirjoitti:

taivas pilvinen ja tuuli jo reippaasti työssään, lämpöä kymmenen astetta.
Sirpoille menee onnittelut tänään, Sirpa on uusi suomalainen nimi, joka lienee muodostettu sanasta sirpale.

Katselin eilen tuota budjetti keskustelua ja eipä siitä paljoa irronnut, väittelivät ja kumpikin mielipide oli puhujan mukainen.
Se kuva kumminkin jäi, että euroja tulee meille pieneläkeläisille, mutta samoin todettiin, että takaisin otetaan tämän energiamaksun korotusten yhteydessä.
Lämmitys, sähkö ja siinä ohessa kaikki kulutusverot nousevat, työnantajan kelamaksu poistettiin ja nyt sitten maksumiehiksi lupaillaan meitä kaikkein pienemmillä tuloilla olevia.
Kamalalta kuulostaa, Tv-lupa siinä ohessa nousee, mitkä kaikki toisetkin elämiseen liittyvät.
Tasavero puhutti myös kovasti, huono esimerkki oli, miten verrattiin bensatankilla käyntiä, saman maksaa bensan osto kaikille, mutta mitkä onkaan ne lähtökohdat mistä pussista eurot otetaan.
Hirveiltä tuntui myös ne kulut mitä siellä lueteltiin, kaikessa maksumiehinä ollaan, meni eurot ulkomaille tai kotimaahan.
Työttömyys oli myös asia minkä nojalla päätöksiä tehdään euroja upotetaan, toivoisi edes niiden kohdalla jotakin tuloksia näkyvän.
Paljon puhetta, lupauksia, hyvin vähän uskoa niiden oikeuden mukaisiin täyttymiseen.

No maailma myllää ja pieni on se ymmärrys, mikä minulta asioiden paremmaksi tekemiseen olisi, joten suu suppuun.
Toisaalta on jotakin sanottava, kun aina tuntuu, että tätä tiukimilla olevaa potkitaan.
Jääköön tähän.

Eilinen päivä meni laulellen ja sain lähetyksen kotiin, tuli perunaa, sipulia, tomaatteja ja mitä niitä nyt olikaan, suuri verenpisara myös parvekkeelle ilmaantui, kiitos vaan M-L keväisestä annista, kohta pakkasten tullessa sen kellatiin vien, siinä toivossa, että keväällä taas alkaisi kasvaa.
Tänään menen antamaan verinäytteen ja tässä nyt ilman aamukahvia kirjoittelen, pirtin sopivaa, joka tilanteeseen maistuvaa kahvia maistelen, on se hyvää tämä virtuaalinen kahvi ja aina vaan kastettavaakin löytyy, kiitos vaan tuojille.
Ehkä tuo purnaus pätkäkin voidaan laskea kahvin puutteesta aiheutuneen;)

Näin alkaa keskiviikko ja pian taas viikonloppu, voi tätä vauhtia millä mennään, mutta iloisella mielellä kaikesta huolimatta, potkikoot, onhan siihen totuttu ja toivotaan, että raha tuo onnen niille joilla sitä reiluummin on.
Syksyn värit on niitä nautintoja, joita kaikki saamme ihailla ja se onkin jo mukava asia, värejä ihastellen päivän viettoon.

Lue lisää

Toissapäivänä ihastelin koivuja. Ne olivat taas ihan vihreitä, tosin ehkä vähän harvenneita. Maa sen sijaan oli aivan keltainen. Tuuli oli riipinyt keltalehdet puista pihalle.
Nyt se heiluttelee koivuja siihen malliin, että maa on kohta taas vihreä ja koivut kaljuja.
En yhtään tykkää tällaisista syksyistä. Aurinkoiset päivät ja pakkasenkirpeät yöt saisivat luonnon puhkeamaan ruskaan, ja silloin ajatuksetkin roihuaisivat värikkäinä.

Toissapäivänä istuin tiiviisti sisällä odottamassa lääkärin soittoa. Neljän maissa hän soitti ja kertoi, että ei ole ehditty analysoida minun testituloksiani. Soittaa ensi maanantaina uudelleen.

Naapurin rouva toi maanantaina ison kassillisen omenoita, ja minähän räpelsin omenapiirakkaa.
Eilen aamulla sitä ei enää ollut, ja niinpä tein uuden piirakan. Taidan tänään tehdä kolmannen ja pakastaa sen pienempinä palasina tulevaa käyttöä varten. Tietysti riippuu vähän siitäkin, suostuuko rakas arkipuolisoni vielä tänäänkin kuorimaan ja paloittelemaan omenat.
Hän on tehnyt sen kahtena päivänä, ja eikös sitä sanota, ettei kaksi ilman kolmatta?
Luultavasti niitä omenoita on niin paljon, että töitä riittäisi neljänneksikin kerraksi. Eli ei kolmas ilman paria!

Kun minä kiukuttelen sadetta ja tuulta, kuuluu olohuoneesta reipas laulu: - Raikas aamun tuuli soi, puistikossa soo-oi!
Onhan se hyvä, että edes toinen meistä on valoisalla mielellä. Minä jo siitä budjetti-keskustelusta kiukustuin. Juuri muuta ei voi tehdä kuin hakata päätään seinään, enkä minä sentään niin kaheli ole - ainakaan vielä.

Ja tykkäänhän minäkin joskus sateesta. Silloin, kun on oikein kunnon syksy, ja vettä tulee kaatamalla, on vaihteeksi mukava tunkea jalat kumisaappaisiin, heittää sadetakki niskaan ja lähteä lenkille.

Nyt minä lopetan mesoamisen ja lähden kahville.
Valoisaa mieltä toivotellen (satoi tai paistoi): Venlastiina

Venlastiina kirjoitti:

Toissapäivänä ihastelin koivuja. Ne olivat taas ihan vihreitä, tosin ehkä vähän harvenneita. Maa sen sijaan oli aivan keltainen. Tuuli oli riipinyt keltalehdet puista pihalle.
Nyt se heiluttelee koivuja siihen malliin, että maa on kohta taas vihreä ja koivut kaljuja.
En yhtään tykkää tällaisista syksyistä. Aurinkoiset päivät ja pakkasenkirpeät yöt saisivat luonnon puhkeamaan ruskaan, ja silloin ajatuksetkin roihuaisivat värikkäinä.

Toissapäivänä istuin tiiviisti sisällä odottamassa lääkärin soittoa. Neljän maissa hän soitti ja kertoi, että ei ole ehditty analysoida minun testituloksiani. Soittaa ensi maanantaina uudelleen.

Naapurin rouva toi maanantaina ison kassillisen omenoita, ja minähän räpelsin omenapiirakkaa.
Eilen aamulla sitä ei enää ollut, ja niinpä tein uuden piirakan. Taidan tänään tehdä kolmannen ja pakastaa sen pienempinä palasina tulevaa käyttöä varten. Tietysti riippuu vähän siitäkin, suostuuko rakas arkipuolisoni vielä tänäänkin kuorimaan ja paloittelemaan omenat.
Hän on tehnyt sen kahtena päivänä, ja eikös sitä sanota, ettei kaksi ilman kolmatta?
Luultavasti niitä omenoita on niin paljon, että töitä riittäisi neljänneksikin kerraksi. Eli ei kolmas ilman paria!

Kun minä kiukuttelen sadetta ja tuulta, kuuluu olohuoneesta reipas laulu: - Raikas aamun tuuli soi, puistikossa soo-oi!
Onhan se hyvä, että edes toinen meistä on valoisalla mielellä. Minä jo siitä budjetti-keskustelusta kiukustuin. Juuri muuta ei voi tehdä kuin hakata päätään seinään, enkä minä sentään niin kaheli ole - ainakaan vielä.

Ja tykkäänhän minäkin joskus sateesta. Silloin, kun on oikein kunnon syksy, ja vettä tulee kaatamalla, on vaihteeksi mukava tunkea jalat kumisaappaisiin, heittää sadetakki niskaan ja lähteä lenkille.

Nyt minä lopetan mesoamisen ja lähden kahville.
Valoisaa mieltä toivotellen (satoi tai paistoi): Venlastiina

Lue lisää

Katsoin tuossa Taivaan tulet, uusintahan se on, vaan haitanneeko tuo mittään. Omenoista vielä hetki. Kotimaisia omenia en koskaan kuori, en leipomiseen enkä säilömiseen, siinähän sitä kuituakin on paljon, ainoastaan huonot kohdat ja siemenkodat poistan. Soseen laitan sileäksi sauvasekoittimella, jää paljon työtä pois ja aikaa säästyy. Kokeilla voi vapaasti.

Vettä on satanut välillä aivan katamalla, nyt pitää taukoa. Sain niin kauniit hyvän yön toivotukset Muoniosta, että aika pian painun pehkuihin. Kauneusunet jäivät tänään väliin ja pian olen valmis nukahtamaan. Ihmettelin tuossa pirttiläisten poissa oloa, eikö inspis iskenyt enempää. No ei aina.
Hyvien unien toivotukset kuitenkin kaikille!!!!!!! Lähettäjänä vielä kolme päivää ruskaleski PM

Rva Ylikypsä kirjoitti:

Katsoin tuossa Taivaan tulet, uusintahan se on, vaan haitanneeko tuo mittään. Omenoista vielä hetki. Kotimaisia omenia en koskaan kuori, en leipomiseen enkä säilömiseen, siinähän sitä kuituakin on paljon, ainoastaan huonot kohdat ja siemenkodat poistan. Soseen laitan sileäksi sauvasekoittimella, jää paljon työtä pois ja aikaa säästyy. Kokeilla voi vapaasti.

Vettä on satanut välillä aivan katamalla, nyt pitää taukoa. Sain niin kauniit hyvän yön toivotukset Muoniosta, että aika pian painun pehkuihin. Kauneusunet jäivät tänään väliin ja pian olen valmis nukahtamaan. Ihmettelin tuossa pirttiläisten poissa oloa, eikö inspis iskenyt enempää. No ei aina.
Hyvien unien toivotukset kuitenkin kaikille!!!!!!! Lähettäjänä vielä kolme päivää ruskaleski PM

Lue lisää

torstaiaamuun.
Taivas kauniin sininen, pilviäkin liikkuu, aurinko kuitenkin voiton vie.
Yöllä on satanut, niinhän se pitäisi ollakin, päivällä aina kaunis aurinkoinen sää;)
No eipäs nyt liioitella, hyvä näin, sateinen sää antaa lepoa ja ajattelun aikaa.
Tuosta ajattelusta, olen tässä ajatellut noita kodin syksyisiä hommia, elikä syyssiivousta, mutta pitänee vielä malttaa ja kuunnella mitä lääkäri tuosta silmästäni sanoo, omasta mielestäni ei ole samanlainen kuin aiempi leikkaus, vai muistiko tekee tepposet.

Onnitellaan tänään Helleviä, Hilleviä, Hilleä ja Hillaa.
Hellevin perustana on sana "hellä" Hellevi ja Hillevi juontuvat myös teutonilaiseen (rautakautiseen) ilmaisuun, joka merkitsee "taistelunhaluinen".
Hille on Virossa suosittu nimi, joka merkitsee " kiltti, kulta" Hilla on lyhenelm Hillevistä mutta myös nimien Hilja, Hilkka ja Hilma perinteinen hellittelynimi.

Siinäpä ne aamun tärkeimmät;)

Hiljaista on pirtissä, kuten Rva Ylikypsä ihmetteli, kai se on niin, ettei tapahdu mitään sellaista joista mieli tekisi toisille jakaa, mutta tätä arkeahan tässä eletään, kai jotakin aina voi tokaista;)
Minä en tiedä mistä tätä vaan pulppuaa, vaikka ei minullakaan mitään kerrottavaa ole, tätä samaa se on kirjoitus, mitä elämäkin.
Onhan meillä jo ikä sellainen, ettei ihan lentoon päästä, hiljalleen vaan elellään, mutta aina jotakin tapahtuu, mistä voi toisillekin viestiä.
Ei nämä pirtin ympyrät mitään ihmeellistä vaadi, moikataan ja annetaan elossa olon merkkejä, sillä kaikki kirjoittajat mielessä aina liikkuu, kun pirttiin kurkkaa.
Monia kysymysmerkkejä taas mielessä on ja tekisi mieli haikailla, missä ootte, mutta kun tämä kirjoittelu perustuu vapaaehtoisuuteen, ei mihinkään pakkopullaan, niin odottelen ja katselen, milloin itsekunkin viesti näkyviin tulee.
Minä sitä keksin novellin tyhjästäkin;)

Torstai on toivoa täynnä, minullakaan ei mitään ihmeellistä tiedossa, mutta toivossa elän, että jotakin kivaa tapahtuu.
Eilen ostin sellaisen liehukepuseron ja nyt vähän jo harmittaa, pitäisikö viedä takaisin ja etsiä jotakin tälle iälle sopivampaa, en vain tykkää mistään madame tyylistä, nuorekas kun koitan olla;)
Höpn, höpn, pitäisi olla ikäisensä näköinen, suuri vaara on olla naurettavan näköinen?
Makuasiat, nehän ovat jokaisella oman näköisinä esiin tulevia, kuka se sanoo mikä on oikea valinta, kunhan löytyisi se asu missä viihtyy.
Mihinkäs näistä rypyistä pääse, vaikka kuinka nuorekas mieli olisi, saisi sen mielen edes kurissa pysymään;)

Nyt lopetan tässä taas sukeutuu jutustelin maraton, tulkaa jotakin sanomaan toisetkin, iloista päivää kaikille.
Kirjoitus virheitä tulee tavallista enemmän, kun ei ole laseja avuksi ottaa, jospa viikon päästä;)

SkillaN kirjoitti:

torstaiaamuun.
Taivas kauniin sininen, pilviäkin liikkuu, aurinko kuitenkin voiton vie.
Yöllä on satanut, niinhän se pitäisi ollakin, päivällä aina kaunis aurinkoinen sää;)
No eipäs nyt liioitella, hyvä näin, sateinen sää antaa lepoa ja ajattelun aikaa.
Tuosta ajattelusta, olen tässä ajatellut noita kodin syksyisiä hommia, elikä syyssiivousta, mutta pitänee vielä malttaa ja kuunnella mitä lääkäri tuosta silmästäni sanoo, omasta mielestäni ei ole samanlainen kuin aiempi leikkaus, vai muistiko tekee tepposet.

Onnitellaan tänään Helleviä, Hilleviä, Hilleä ja Hillaa.
Hellevin perustana on sana "hellä" Hellevi ja Hillevi juontuvat myös teutonilaiseen (rautakautiseen) ilmaisuun, joka merkitsee "taistelunhaluinen".
Hille on Virossa suosittu nimi, joka merkitsee " kiltti, kulta" Hilla on lyhenelm Hillevistä mutta myös nimien Hilja, Hilkka ja Hilma perinteinen hellittelynimi.

Siinäpä ne aamun tärkeimmät;)

Hiljaista on pirtissä, kuten Rva Ylikypsä ihmetteli, kai se on niin, ettei tapahdu mitään sellaista joista mieli tekisi toisille jakaa, mutta tätä arkeahan tässä eletään, kai jotakin aina voi tokaista;)
Minä en tiedä mistä tätä vaan pulppuaa, vaikka ei minullakaan mitään kerrottavaa ole, tätä samaa se on kirjoitus, mitä elämäkin.
Onhan meillä jo ikä sellainen, ettei ihan lentoon päästä, hiljalleen vaan elellään, mutta aina jotakin tapahtuu, mistä voi toisillekin viestiä.
Ei nämä pirtin ympyrät mitään ihmeellistä vaadi, moikataan ja annetaan elossa olon merkkejä, sillä kaikki kirjoittajat mielessä aina liikkuu, kun pirttiin kurkkaa.
Monia kysymysmerkkejä taas mielessä on ja tekisi mieli haikailla, missä ootte, mutta kun tämä kirjoittelu perustuu vapaaehtoisuuteen, ei mihinkään pakkopullaan, niin odottelen ja katselen, milloin itsekunkin viesti näkyviin tulee.
Minä sitä keksin novellin tyhjästäkin;)

Torstai on toivoa täynnä, minullakaan ei mitään ihmeellistä tiedossa, mutta toivossa elän, että jotakin kivaa tapahtuu.
Eilen ostin sellaisen liehukepuseron ja nyt vähän jo harmittaa, pitäisikö viedä takaisin ja etsiä jotakin tälle iälle sopivampaa, en vain tykkää mistään madame tyylistä, nuorekas kun koitan olla;)
Höpn, höpn, pitäisi olla ikäisensä näköinen, suuri vaara on olla naurettavan näköinen?
Makuasiat, nehän ovat jokaisella oman näköisinä esiin tulevia, kuka se sanoo mikä on oikea valinta, kunhan löytyisi se asu missä viihtyy.
Mihinkäs näistä rypyistä pääse, vaikka kuinka nuorekas mieli olisi, saisi sen mielen edes kurissa pysymään;)

Nyt lopetan tässä taas sukeutuu jutustelin maraton, tulkaa jotakin sanomaan toisetkin, iloista päivää kaikille.
Kirjoitus virheitä tulee tavallista enemmän, kun ei ole laseja avuksi ottaa, jospa viikon päästä;)

Lue lisää

Eivätköhän ne ajat ole takanapäin, jolloin mummojen piti näyttää mummoilta asusteita myöten. Liehu vain liehukepuserossasi! Ihana asia, että saa olla ja elää sellaisena kuin itse lystäntää, ainakin vaatetuksen puolesta. Kai nykyajan "vanhusten" ajatuksetkin leijailevat vähän toisissa atmosfääreissä kuin meidän mummoillamme ja vaareillamme.

Meillä aurinko jo kuivaa yön sateita.Tuuli kiskoo viimeisiäkin mustia pilviä johonkin pohjoisen suuntaan. Toinen puoli taivaasta on jo heleän sininen. Mittari vähän yli 12 asteessa.

Eilen oli taas kunnon vesijumppa. Sen jälkeen kun kotona söi, niin oli ihan kypsä. Ei jaksanut edes pirttiin raahautua!

Tänään on vuorossa englanti. Pitäisi kai ravistella päätään kunnolla, että edes jotakin aivolokeroista nousisi pintaan. Onneksi sekään ei enää ole pakkopänttäämistä. Päässä pysyy, mikä pysyy. Täytyy ottaaa harrastuksen kannalta, kun kerran harrastukseksi on ottanut.

Hintriika* kirjoitti:

Eivätköhän ne ajat ole takanapäin, jolloin mummojen piti näyttää mummoilta asusteita myöten. Liehu vain liehukepuserossasi! Ihana asia, että saa olla ja elää sellaisena kuin itse lystäntää, ainakin vaatetuksen puolesta. Kai nykyajan "vanhusten" ajatuksetkin leijailevat vähän toisissa atmosfääreissä kuin meidän mummoillamme ja vaareillamme.

Meillä aurinko jo kuivaa yön sateita.Tuuli kiskoo viimeisiäkin mustia pilviä johonkin pohjoisen suuntaan. Toinen puoli taivaasta on jo heleän sininen. Mittari vähän yli 12 asteessa.

Eilen oli taas kunnon vesijumppa. Sen jälkeen kun kotona söi, niin oli ihan kypsä. Ei jaksanut edes pirttiin raahautua!

Tänään on vuorossa englanti. Pitäisi kai ravistella päätään kunnolla, että edes jotakin aivolokeroista nousisi pintaan. Onneksi sekään ei enää ole pakkopänttäämistä. Päässä pysyy, mikä pysyy. Täytyy ottaaa harrastuksen kannalta, kun kerran harrastukseksi on ottanut.

Lue lisää

........se antaa kyllä mahdollisuuksia vaikka kuinka. Samaa mieltä Hintriikan kanssa, että saa elää kuten haluaa ja laittaa päälleen vaatteita jotka itsestä tuntuvat kivoilta. Mummut ovat nykyään hyvinkin nuorekkaita, ikä ei ole enää se mittari vaan oma tunne ja vapaus olla oma itsensä. Ai niin huomenta täältä Pirkanmaaltakin teille kaikille. Vettä on satanut kyllä oikein urakalla, mutta maa tarvitsee ja kaivot sitä vettä ja syksyyn kuuluu sade. Illalla on niin kiva kun saa sytyttää pari kynttilää, pistää villasukat jalkaan ja sateen ropina kuuluu kattoon. Sisällä on lämmin tunnelma, minä pidän siitä olotilasta. Sukankudin kilkattaa täälläkin, jo on monta paria ja vauvanpeittoja syntyy kun noita vauvojakin syntyy. Olenko muuten kertonut teille, että minusta tulee vihdoinkin MUMMU tammikuun alkupäivinä. Vanhempi poikani ja hänen vaimokkeensa saavat vauvan. Olen jo ihan innoissani! Menin kuntosalille, jotta saan tuohon jalkaani voimaa että jaksan sitten ensi keväänä hoitaa sitä pikkuista :). Elämä jatkuu, se tuntuu hyvältä.
Nyt lähden happihyppelylle, tosin rauhallisesti kävellen......metsä on niin kaunis pihlajat, vaahterat ja mustikanvarvut värikkäinä odottavat. Hyvää päivää itse kullekkin ja johan se on kohta taas viikonloppu, saa rentoutua rauhassa kirjojen, virkkuiden, sukankutimen ja telkkarin parissa. Tosin enemmän kuuntelen nykyään radioita, telkkarista tulee niin paljon uusintoja uusintojen päälle että oikein kummastuttaa. Mutta syyspäivää teille kaikille :). Minäkin tuppaan innostua tämän kirjoituksen kanssa kun alkuun pääsen, nyt laitan pisteen .

Hintriika* kirjoitti:

Eivätköhän ne ajat ole takanapäin, jolloin mummojen piti näyttää mummoilta asusteita myöten. Liehu vain liehukepuserossasi! Ihana asia, että saa olla ja elää sellaisena kuin itse lystäntää, ainakin vaatetuksen puolesta. Kai nykyajan "vanhusten" ajatuksetkin leijailevat vähän toisissa atmosfääreissä kuin meidän mummoillamme ja vaareillamme.

Meillä aurinko jo kuivaa yön sateita.Tuuli kiskoo viimeisiäkin mustia pilviä johonkin pohjoisen suuntaan. Toinen puoli taivaasta on jo heleän sininen. Mittari vähän yli 12 asteessa.

Eilen oli taas kunnon vesijumppa. Sen jälkeen kun kotona söi, niin oli ihan kypsä. Ei jaksanut edes pirttiin raahautua!

Tänään on vuorossa englanti. Pitäisi kai ravistella päätään kunnolla, että edes jotakin aivolokeroista nousisi pintaan. Onneksi sekään ei enää ole pakkopänttäämistä. Päässä pysyy, mikä pysyy. Täytyy ottaaa harrastuksen kannalta, kun kerran harrastukseksi on ottanut.

Lue lisää

pitkästä aikaa, taitaa olla jo muutama päivä, ku kävin kuikuilemassa pirtissä.

Piski on taas kylässä ja miulla on vappaat, näin ollen ei nii usseesti käyvä pirtin nurkilla nuuhkimis reissuilla. Piskillä on pojan perheen nurkat vahdittavana.

Mie vähän kävin kans reissulla ja siit sain kurkkukivun ja yskän palkaksi. Ei passoo männä vieraisiin maisemiin, tulloo taudit mukana. Ei sillään, kyl mie viihyn iha omis nurkiss enkä kaipaile mihinkään, erityisesti. Näin sen huomaa, ku piski on pois, että aikas yksinäistä olis elämä, jollei sitä karvaturria olis tuossa vieressä. Hää järjestää ain mummolle pientä puuhaa, ulkoilut, leluleikinnät ja muuta mukavaa.

Hulmuile sie SkillaN vaan siinnä liehumekossa, kyl meijän kuuluu saaha omasta tahdosta tehä muutakin, ku olla olemassa, nii kauan ku jalka nousee ja jaksetaan itsemme vaatettaa omin voimin.

Hyvvää päivää vaa kaikillen ja kuulostellaan taas merkkiääniä..kuka viestillä viskaa.

wiiwidear kirjoitti:

pitkästä aikaa, taitaa olla jo muutama päivä, ku kävin kuikuilemassa pirtissä.

Piski on taas kylässä ja miulla on vappaat, näin ollen ei nii usseesti käyvä pirtin nurkilla nuuhkimis reissuilla. Piskillä on pojan perheen nurkat vahdittavana.

Mie vähän kävin kans reissulla ja siit sain kurkkukivun ja yskän palkaksi. Ei passoo männä vieraisiin maisemiin, tulloo taudit mukana. Ei sillään, kyl mie viihyn iha omis nurkiss enkä kaipaile mihinkään, erityisesti. Näin sen huomaa, ku piski on pois, että aikas yksinäistä olis elämä, jollei sitä karvaturria olis tuossa vieressä. Hää järjestää ain mummolle pientä puuhaa, ulkoilut, leluleikinnät ja muuta mukavaa.

Hulmuile sie SkillaN vaan siinnä liehumekossa, kyl meijän kuuluu saaha omasta tahdosta tehä muutakin, ku olla olemassa, nii kauan ku jalka nousee ja jaksetaan itsemme vaatettaa omin voimin.

Hyvvää päivää vaa kaikillen ja kuulostellaan taas merkkiääniä..kuka viestillä viskaa.

Lue lisää

Melkein aurinkoista puolta päivää! Ei mene kauan kun jo häikäisee, sille näyttää tuolla tuulen yläpuolella. Eilinen ja viime yön sade on riepotellut puita ja pensaita oikein olan takaa . (minkähänlainen sekin olka lienee?) Vaan niin paljon on puissa vielä lehtiä, ettei kannata aloittaa haravointia, vaikka kuinka mieli tekisi.

Eilen täällä liikkui aivan valtava parvi naakkoja. Ensin kiinnitin huomiota niiten valtaisaan ääneen, ikkuna oli auki. Ja kun menin ikkunan ääreen, en ollut uskoa silmiäni, taivas oli melkein mustana, mahdottoman suuri parvi aaltoili taivaalla, voi sitä näkyä!!!!! Pidän oikein kovasti niitten "narisevasta" ääntelystä. Entisessä kotikaupungissani, Kuopiossa, ei tuollaista näkyä voinut kokoe, olihan siellä naakkoja, mutta murto-osa siitä, mitä täällä näkee. Pitääpä tänään seurailla ja mennä ulos jotain puuhastelemaan että saisi kuulla ja nähdä niitä. Omenoita on karissut tuulen ja sateen vuoksi, pitää kerätä pois. Apu ja Me naiset hain äsken postilaatikosta, niitten seurassa menee hyväkin tovi. Siinä sitä ohjelmaa täksi päiväksi onkin.

Urisevat Ukot keräävät jokainen vähintään litran tänään kaarnikoita majapaikkansa emännälle, ei liene kova urakka. Kahdeksan Ukkoa saa tänään illalla Lapin Kasteeen, mikä se sitten käytännössä tänä syksynä on. Paljon heillä tuntuu olevan ohjelmaa päivittäin, hyvä niin.

Skillanille: Laita ihmeessä liehu päällesi, minäkin ostin sellaisen alennusmyynnistä , ei vaan ole vielä ollut tilaisuutta herrastella sillä. Ainakin pikkujouluihin laitan päälleni. No niin, aurinko paistaa, häikäisee niin paljon, että on laskettava verho eteen. Mutta johan tässä sepustusta tulikin. Oikein mukavaa päivän jatkoa uutterille ja vähemmän uutterille, kaikille samalla mitalla!!!!!! Paulamaria

Rva Ylikypsä kirjoitti:

Melkein aurinkoista puolta päivää! Ei mene kauan kun jo häikäisee, sille näyttää tuolla tuulen yläpuolella. Eilinen ja viime yön sade on riepotellut puita ja pensaita oikein olan takaa . (minkähänlainen sekin olka lienee?) Vaan niin paljon on puissa vielä lehtiä, ettei kannata aloittaa haravointia, vaikka kuinka mieli tekisi.

Eilen täällä liikkui aivan valtava parvi naakkoja. Ensin kiinnitin huomiota niiten valtaisaan ääneen, ikkuna oli auki. Ja kun menin ikkunan ääreen, en ollut uskoa silmiäni, taivas oli melkein mustana, mahdottoman suuri parvi aaltoili taivaalla, voi sitä näkyä!!!!! Pidän oikein kovasti niitten "narisevasta" ääntelystä. Entisessä kotikaupungissani, Kuopiossa, ei tuollaista näkyä voinut kokoe, olihan siellä naakkoja, mutta murto-osa siitä, mitä täällä näkee. Pitääpä tänään seurailla ja mennä ulos jotain puuhastelemaan että saisi kuulla ja nähdä niitä. Omenoita on karissut tuulen ja sateen vuoksi, pitää kerätä pois. Apu ja Me naiset hain äsken postilaatikosta, niitten seurassa menee hyväkin tovi. Siinä sitä ohjelmaa täksi päiväksi onkin.

Urisevat Ukot keräävät jokainen vähintään litran tänään kaarnikoita majapaikkansa emännälle, ei liene kova urakka. Kahdeksan Ukkoa saa tänään illalla Lapin Kasteeen, mikä se sitten käytännössä tänä syksynä on. Paljon heillä tuntuu olevan ohjelmaa päivittäin, hyvä niin.

Skillanille: Laita ihmeessä liehu päällesi, minäkin ostin sellaisen alennusmyynnistä , ei vaan ole vielä ollut tilaisuutta herrastella sillä. Ainakin pikkujouluihin laitan päälleni. No niin, aurinko paistaa, häikäisee niin paljon, että on laskettava verho eteen. Mutta johan tässä sepustusta tulikin. Oikein mukavaa päivän jatkoa uutterille ja vähemmän uutterille, kaikille samalla mitalla!!!!!! Paulamaria

Lue lisää

Minä hukkasin eilen kirjoitukseni jonnekin bittitaivaaseen;( enkä jaksanut alkaa alusta.
Eilinen olikin märkäpäivä ilman suhteen.
Tänään on kyllä paistanut sitten senkin edestä.
Tuuli vain on ollut niin hurja,etten antanut pestä partsun laseja,kerkiää ne vielä ennen pakkasia,nii minulla oli tänään siivoojat (kaksi naista) yks ei riitä höh;)) ja nyt on koti NIIN raikas ja siisti.

Kävin äsken jonkun galleriassa,en tiedä onnistuko sekään;( on jotenkin outo koko laitos.

Tulkaa nyt kylään on NIIN siistiä,niin siistiä;)

huomenna on käytävä kaupungilla jotai kai on ostettavaa,en nyt just muista mitä.
Kyllä se sieltä vielä mieleen tulee;)

Otin tässä iltateet ja oli vieläkin jotain syömistä tuolla pirtin kaapissa;)

Voikaa hyvin.
näkyillään...

muori67 kirjoitti:

Minä hukkasin eilen kirjoitukseni jonnekin bittitaivaaseen;( enkä jaksanut alkaa alusta.
Eilinen olikin märkäpäivä ilman suhteen.
Tänään on kyllä paistanut sitten senkin edestä.
Tuuli vain on ollut niin hurja,etten antanut pestä partsun laseja,kerkiää ne vielä ennen pakkasia,nii minulla oli tänään siivoojat (kaksi naista) yks ei riitä höh;)) ja nyt on koti NIIN raikas ja siisti.

Kävin äsken jonkun galleriassa,en tiedä onnistuko sekään;( on jotenkin outo koko laitos.

Tulkaa nyt kylään on NIIN siistiä,niin siistiä;)

huomenna on käytävä kaupungilla jotai kai on ostettavaa,en nyt just muista mitä.
Kyllä se sieltä vielä mieleen tulee;)

Otin tässä iltateet ja oli vieläkin jotain syömistä tuolla pirtin kaapissa;)

Voikaa hyvin.
näkyillään...

Lue lisää

Ehtoota!
Olen yri

Venlastiina kirjoitti:

Ehtoota!
Olen yri

Aikomus oli kertoa, etten osaa kirjoittaa galleriaan. Kahdesti olen yrittänyt onnistumatta. Nyt näyttää siltä, että tännekin saattaa jäädä yritykseksi...

No, eipä minulla mitään kirjoitettavaa olekaan.
Nuoruustangoa kuuntelin. Miten ovatkin runoilija ja säveltäjä olleet niin samalla aaltopituudella! Siihen sitten vielä Kiti Neuvosen laulu, niin en voi muuta antaa kuin kymppi plussan!
Ajatella, että 15-vuotias tyttö on luonut niin upean runon.

Nykysuomen sanakirjaa myös selailin kaarnikoita etsien. Se on ihan outo sana sekä minulle että tietosanakirjalle. Googlesta löysin nimikerimpsun, josta valitsin karhunmarjan. Meniköhän kovastikin metsään?

Telkkarista tulee ruotsalainen rikosleffa. Kirjana se on vähemmän pitkäveteinen, mutta taidan kuitenkin käydä taas vilkaisemassa.

Hyvät yöt!

Venlastiina kirjoitti:

Aikomus oli kertoa, etten osaa kirjoittaa galleriaan. Kahdesti olen yrittänyt onnistumatta. Nyt näyttää siltä, että tännekin saattaa jäädä yritykseksi...

No, eipä minulla mitään kirjoitettavaa olekaan.
Nuoruustangoa kuuntelin. Miten ovatkin runoilija ja säveltäjä olleet niin samalla aaltopituudella! Siihen sitten vielä Kiti Neuvosen laulu, niin en voi muuta antaa kuin kymppi plussan!
Ajatella, että 15-vuotias tyttö on luonut niin upean runon.

Nykysuomen sanakirjaa myös selailin kaarnikoita etsien. Se on ihan outo sana sekä minulle että tietosanakirjalle. Googlesta löysin nimikerimpsun, josta valitsin karhunmarjan. Meniköhän kovastikin metsään?

Telkkarista tulee ruotsalainen rikosleffa. Kirjana se on vähemmän pitkäveteinen, mutta taidan kuitenkin käydä taas vilkaisemassa.

Hyvät yöt!

Lue lisää

Soitin tuossa lapselleni Rovaniemelle ja kysyin siitä kaarnikasta, arveli sen toiseksi nimeksi variksenmarjan. En mene vannomaan, onko se aivan varma tieto, joskushan paikkakunnittain nimet muuttuvat. Joka tapauksessa siitä saa aivan loistavaa mehua, tunnen Rovaniemeltä yhden ihanan mummin, häneltä olen saanut maistaa kaarnikkamehua, nami nami!!!

Meillä on ollut enimmäkseen pilvistä, satanut useita kertoja, jopa hetken paistoikin, tällä hetkellä ei juuri sinistä taivasta näy, ainakaan tästä ikkunasta.

Kyllä piti nauraa hekotella eilen illalla katsoessani Mansikkapaikkaa, Heikki Kinnunen siellä oli haastateltavana, myöhemmin sitten Sulevi Peltola, ai että ovat mahtavia tyyppejä. Sehän tulee varmaan ensi viikolla uusinrana, yritän muistaa ja katson uudelleen, Muonion matkalainen haluaa varmaan katsoa myös. Ihailen tavattomasti näitä molempia herroja!!!!!

Punakaalia tuolla hellalla kypsyttelen ja tuoksu on tietenkin sen mukainen, mutta makuhan se on tärkeämpi. Lähdenkin kokeilemaan, joko olisi syöntikelpoista ja sen jälkeen poimimaan luumuja ja omenia nurmikolta, sateet ja tuulet ne sinne ovat tiputelleet.

Voikaa hyvin ja kivaa alkavaa viikonvaihdetta toivottelee paulamaria

RouvaYlikypsä kirjoitti:

Soitin tuossa lapselleni Rovaniemelle ja kysyin siitä kaarnikasta, arveli sen toiseksi nimeksi variksenmarjan. En mene vannomaan, onko se aivan varma tieto, joskushan paikkakunnittain nimet muuttuvat. Joka tapauksessa siitä saa aivan loistavaa mehua, tunnen Rovaniemeltä yhden ihanan mummin, häneltä olen saanut maistaa kaarnikkamehua, nami nami!!!

Meillä on ollut enimmäkseen pilvistä, satanut useita kertoja, jopa hetken paistoikin, tällä hetkellä ei juuri sinistä taivasta näy, ainakaan tästä ikkunasta.

Kyllä piti nauraa hekotella eilen illalla katsoessani Mansikkapaikkaa, Heikki Kinnunen siellä oli haastateltavana, myöhemmin sitten Sulevi Peltola, ai että ovat mahtavia tyyppejä. Sehän tulee varmaan ensi viikolla uusinrana, yritän muistaa ja katson uudelleen, Muonion matkalainen haluaa varmaan katsoa myös. Ihailen tavattomasti näitä molempia herroja!!!!!

Punakaalia tuolla hellalla kypsyttelen ja tuoksu on tietenkin sen mukainen, mutta makuhan se on tärkeämpi. Lähdenkin kokeilemaan, joko olisi syöntikelpoista ja sen jälkeen poimimaan luumuja ja omenia nurmikolta, sateet ja tuulet ne sinne ovat tiputelleet.

Voikaa hyvin ja kivaa alkavaa viikonvaihdetta toivottelee paulamaria

Lue lisää

Paulamaria kirjoittaa kaarnikkamehusta. Minäkin sain kerran ystävältäni variksenmarjamehupullon lapintulijaisina. Erikoista ja hyvää. Meilläpäin on niin vähän variksenmarjoja, ettei niitä mehuksi saisi. Suuhun on tullut pistettyä joskus metsällä.
Tv ohjelmista huomasin, että lauantai-illan saksalaisdekkariksi tulee uusi sarja Ketun ja Kahden keikan lisäksi, Syyttäjä. Niitä en jätä katsomatta.
Aion myös tallentaa Laila Kinnusen lauluja tyttärensä Milanan esittämänä.
Turussa saadaan sadekuuroja vähän väliä, lämpöä meillä on 12 astetta.
Se on saunailta eikös vaan.

Maistuis varmaan sullekin, se on hyvää.

Luulin, että täällä on vieraillut Näkymätön Viänänen, kun jalanjälki oli jäänyt vain kylän raitille mutta ei pirttiin. Mutta se olikin toinen savolainen! Etsin viestipuustakin, mutta noin ylös en älynnyt mennä.

Ai että ongelmia vaatteiden hankkimisessa? Ensimmäinen ongelma on tietenkin raha. Mutta jos nyt on kuitenkin päättänyt (kun joskus on pakko) jotakin hankkia, niin siitä ne ongelmat vasta alkavatkin! Kenen mittoihin lie vaatteet suunniteltu, mutta minun persoonani ainakaan ei ole sunnittelijoiden mielessä mallina käynyt. Ei löydy isojen eikä pienten tyttöjen mallistoista, ei minkään aakkosen mukaisesta mitoituksesta. D-mittakin on lähinnä :D! Kasvunvara on ihan väärässä paikassa...

Taivas on kirkas, ja silmiin sattuu, kun katsoo naapurin auringossa kylpevää valkoista seinää. Tuulikin vaikuttaa maltilliselta ainakin vielä. Lämpö samoissa lukemissa kuin eilen, vähän yli 12 astetta. Varmaan nousee iltapäivään mennessä, eilen ylin 15,4.

En vielä tiedä, mitä tällä päivällä tekisi. Kai sille jotakin käyttöä löytyy. Ulkona ainakin on pöllöiltävä.

Hintriika* kirjoitti:

Luulin, että täällä on vieraillut Näkymätön Viänänen, kun jalanjälki oli jäänyt vain kylän raitille mutta ei pirttiin. Mutta se olikin toinen savolainen! Etsin viestipuustakin, mutta noin ylös en älynnyt mennä.

Ai että ongelmia vaatteiden hankkimisessa? Ensimmäinen ongelma on tietenkin raha. Mutta jos nyt on kuitenkin päättänyt (kun joskus on pakko) jotakin hankkia, niin siitä ne ongelmat vasta alkavatkin! Kenen mittoihin lie vaatteet suunniteltu, mutta minun persoonani ainakaan ei ole sunnittelijoiden mielessä mallina käynyt. Ei löydy isojen eikä pienten tyttöjen mallistoista, ei minkään aakkosen mukaisesta mitoituksesta. D-mittakin on lähinnä :D! Kasvunvara on ihan väärässä paikassa...

Taivas on kirkas, ja silmiin sattuu, kun katsoo naapurin auringossa kylpevää valkoista seinää. Tuulikin vaikuttaa maltilliselta ainakin vielä. Lämpö samoissa lukemissa kuin eilen, vähän yli 12 astetta. Varmaan nousee iltapäivään mennessä, eilen ylin 15,4.

En vielä tiedä, mitä tällä päivällä tekisi. Kai sille jotakin käyttöä löytyy. Ulkona ainakin on pöllöiltävä.

Lue lisää

Ette varmaan arvaa kuka on MÄRKÄ;(

Olin kaupungilla ja tulin kotia päin,pääsin naapuritalon nurkalla,mutta sitten menikin melkein uimiseksi,vettä tuli oikein KAATAMALLA.Taisi olla jopa rakeita joukossa.

Onneksi on se sauna illalla,pääsee lämmittelemään.
Nyt täytyy vaihtaa kuitenkin kuivaa ylle.

näkyillään...

muori67 kirjoitti:

Ette varmaan arvaa kuka on MÄRKÄ;(

Olin kaupungilla ja tulin kotia päin,pääsin naapuritalon nurkalla,mutta sitten menikin melkein uimiseksi,vettä tuli oikein KAATAMALLA.Taisi olla jopa rakeita joukossa.

Onneksi on se sauna illalla,pääsee lämmittelemään.
Nyt täytyy vaihtaa kuitenkin kuivaa ylle.

näkyillään...

Lue lisää

koneelle:) Vaihtelevaa on ollut täällä Espoossakin, milloin kohisten rummuttaa kattoikkunoihin, ja nyt paistaa mitä heleimmin. Tammet pudottelevat keltaiset lehtensä maahan, mutta vihreitä ovat kauttaaltaan vielä. Oravat on niin kesyjä, että jos ei olisi verkkosuojusta tulisivat sisälle:D Siinä nousee kahdelle jalalle verkkoa vasten ja kurkki sisälle minua.

Tietää minun olevan se aurinkonkukkasiementen mamma:D Söppösiä nuo ovat, mutta auta armias pääsemästä sisälle ja hulinoimaan kirjahyllyissä ja verhoissa.

Saunailtahan se on meilläkin illemmalla, kahvia tässä hörpin samalla tarinoidessa, aioin keittää parsakaalia ja raastaa parmesaania pinnalle ja uuniin kuorruttumaan. Eipä illalla muuta tarvitsekaan.

Mukavaa illanalkua kaikille! moikka...

sinisirkku- kirjoitti:

koneelle:) Vaihtelevaa on ollut täällä Espoossakin, milloin kohisten rummuttaa kattoikkunoihin, ja nyt paistaa mitä heleimmin. Tammet pudottelevat keltaiset lehtensä maahan, mutta vihreitä ovat kauttaaltaan vielä. Oravat on niin kesyjä, että jos ei olisi verkkosuojusta tulisivat sisälle:D Siinä nousee kahdelle jalalle verkkoa vasten ja kurkki sisälle minua.

Tietää minun olevan se aurinkonkukkasiementen mamma:D Söppösiä nuo ovat, mutta auta armias pääsemästä sisälle ja hulinoimaan kirjahyllyissä ja verhoissa.

Saunailtahan se on meilläkin illemmalla, kahvia tässä hörpin samalla tarinoidessa, aioin keittää parsakaalia ja raastaa parmesaania pinnalle ja uuniin kuorruttumaan. Eipä illalla muuta tarvitsekaan.

Mukavaa illanalkua kaikille! moikka...

Lue lisää

variksenmarja oikealta nimeltään, kaarnikka taitaa olla pohjoisen nimitys. Marjaa on myös tietääkseni myös kahta lajia. Pohjoisessa kasvava parempi ja isomarjaisempi. ja täällä etelässä pienempi, ja ei läheskään niin mehukas. Vaikka kyllä tälläkin korkeudella sitä jotkut keräävät, mutta suurin osa pääsee sujuvasti ohi. Viinin tekijät sitä noukkii, tulee kuulemma hyvä viini. Pelkkää kaarnikkamehua en ole koskaan maistellut, mutta sotkettuina viinimarjoihin kyllä. Ja ihan hyvää oli. Itse en ole koskaan kerännyt, johtuu siitä, että nämä tontin tuotteet riittää mainiosti. Muuten olisin ihan valmis keräämään ja kokeilemaan.

marja-liisa41 kirjoitti:

variksenmarja oikealta nimeltään, kaarnikka taitaa olla pohjoisen nimitys. Marjaa on myös tietääkseni myös kahta lajia. Pohjoisessa kasvava parempi ja isomarjaisempi. ja täällä etelässä pienempi, ja ei läheskään niin mehukas. Vaikka kyllä tälläkin korkeudella sitä jotkut keräävät, mutta suurin osa pääsee sujuvasti ohi. Viinin tekijät sitä noukkii, tulee kuulemma hyvä viini. Pelkkää kaarnikkamehua en ole koskaan maistellut, mutta sotkettuina viinimarjoihin kyllä. Ja ihan hyvää oli. Itse en ole koskaan kerännyt, johtuu siitä, että nämä tontin tuotteet riittää mainiosti. Muuten olisin ihan valmis keräämään ja kokeilemaan.

Lue lisää

Kaarnikka on minullekin täysin outo nimitys, vaikka kuinka olen pohjoisen tyttö. Muutama vuosi sitten huomasin kaupan hyllyssä kaarnikkamehua ja kummastelin, mitä se on.

Tokihan minä variksenmarjan tunnen! Niitä lapsena pureskeltiin, vaikka eivät ne erityisen hyvälle maistuneet. Jotakin niissä kuitenkin oli, että kun yhden söi, piti syödä kolmas ja neljäs... Siis niihin jäi koukkuun!

Olipa hyvä tietää, että on jo lapsena syönyt kaarnikanmarjoja! Kiitos valistuksesta!

Hintriika* kirjoitti:

Kaarnikka on minullekin täysin outo nimitys, vaikka kuinka olen pohjoisen tyttö. Muutama vuosi sitten huomasin kaupan hyllyssä kaarnikkamehua ja kummastelin, mitä se on.

Tokihan minä variksenmarjan tunnen! Niitä lapsena pureskeltiin, vaikka eivät ne erityisen hyvälle maistuneet. Jotakin niissä kuitenkin oli, että kun yhden söi, piti syödä kolmas ja neljäs... Siis niihin jäi koukkuun!

Olipa hyvä tietää, että on jo lapsena syönyt kaarnikanmarjoja! Kiitos valistuksesta!

Lue lisää

sää pilvinen, lämmintä yksitoista astetta, lupailivat kylmenevää, nyt sitten vielä tästä lämmöstä nautitaan.
Hiissasin matot jo parvekkeen kaiteelle, sillä ei yhtään tiedä vaikka sateeksi yltyy, ehtivät vähän raitista ilmaa haistella;)

Tyyne, Tytti ja Tyyni, onneksi olkoon nimipäivällenne.
Tyyne ja Tyyni ovat rinnakaisnimiä, joiden perustana on luonteenominaisuus.
Eipä taitaisi minulle nuo nimet sattua.

Tässä taas päivää aloitellaan, kohta imuri laulaa, odottelen että unta enemmän tarvitsevat heräilevät, vaikka talon säännöt jo luvan antaakin.
Kaikki ei sääntöjäkään kunnioita, yläkerrassani aloitetaan eläminen vasta kymmenen jälkeen, kun hiljaisuus pitäisi olla.
Onnekseni olen hyvä uninen, en anna moisen häiritä, ennen nukahtamista, sen kolinan kyllä kuulen.
Siellä varmaan vaihdetaan huonekalujen paikkaa usein, sen kaltaista se kolina on.
Onneksi asun alakerrassa, en tätä häirintää aiheuta toisille, sillä huonekalut kulkevat huushollissani aika tiuhaan.
Minulla on noita häiriö tekijöitä ikkunan takana, kun autot jyrrää, mutta kaikkeen näkyy tottuvan, ei minua kiusaa, oudoltahan se tuntuisi, jos hiljaista olisi, kuulisi omia tyhmiä ajatuksiaankin;)

Voi minkälaista ohjelmaa onkaan tuolla TV:ssä, ainakin perjantai iltana ei mitään katsottavaa, laitoinkin Harju & Pöntisen kanavalle ja kuuntelin musiikkia.
Radiosta saattaisi tulla mielenkiintoisempaa, sitä kyllä päivät kuuntelen ja monta asiaa on selventynyt, mistä ei mitään hajua.
Tietokoneeltakin näin keskustelussa aina viisastuu, tuo kaarnikka oli minulle myös aivan outo, variksenmarja hyvinkin tuttu.

Taitaa aurinko pyrkiä näkyviin, ja kellokin näyttää sellaista aikaa, että nyt saavat jo ylös nousta naapuritkin, minä tyttö alan imuroimaan.
Muutama tunti ja onpa taas siistiä, komeroita tulikin jo järjestettyä kun niitä vaatteita kasseihin laitoin, vielä jäi niitä "jos hyvinkin tarvitsen" vaatteita.
Vuosia ovat kaapissa käyttämättä, mutta kokeilin ja päälle mahtuivat ( yllätys) eihän sitä koskaan voi tietää vaikka tarvitsisi;)

Jos vielä vaikka omenapiirakan innostuisin tekemään, siinähän sitä yhden päivän osalle.
Harmittaa kun Skype ei toimi ei sitten millään, kalliiksi tulee yhteyden pito puhelimella, kun on tottunut ilmaiseen, no eiköhän tuonkin kestä.
Aika aikaa kutakin ja nyt viettäkää mukava päivä;)

SkillaN kirjoitti:

sää pilvinen, lämmintä yksitoista astetta, lupailivat kylmenevää, nyt sitten vielä tästä lämmöstä nautitaan.
Hiissasin matot jo parvekkeen kaiteelle, sillä ei yhtään tiedä vaikka sateeksi yltyy, ehtivät vähän raitista ilmaa haistella;)

Tyyne, Tytti ja Tyyni, onneksi olkoon nimipäivällenne.
Tyyne ja Tyyni ovat rinnakaisnimiä, joiden perustana on luonteenominaisuus.
Eipä taitaisi minulle nuo nimet sattua.

Tässä taas päivää aloitellaan, kohta imuri laulaa, odottelen että unta enemmän tarvitsevat heräilevät, vaikka talon säännöt jo luvan antaakin.
Kaikki ei sääntöjäkään kunnioita, yläkerrassani aloitetaan eläminen vasta kymmenen jälkeen, kun hiljaisuus pitäisi olla.
Onnekseni olen hyvä uninen, en anna moisen häiritä, ennen nukahtamista, sen kolinan kyllä kuulen.
Siellä varmaan vaihdetaan huonekalujen paikkaa usein, sen kaltaista se kolina on.
Onneksi asun alakerrassa, en tätä häirintää aiheuta toisille, sillä huonekalut kulkevat huushollissani aika tiuhaan.
Minulla on noita häiriö tekijöitä ikkunan takana, kun autot jyrrää, mutta kaikkeen näkyy tottuvan, ei minua kiusaa, oudoltahan se tuntuisi, jos hiljaista olisi, kuulisi omia tyhmiä ajatuksiaankin;)

Voi minkälaista ohjelmaa onkaan tuolla TV:ssä, ainakin perjantai iltana ei mitään katsottavaa, laitoinkin Harju & Pöntisen kanavalle ja kuuntelin musiikkia.
Radiosta saattaisi tulla mielenkiintoisempaa, sitä kyllä päivät kuuntelen ja monta asiaa on selventynyt, mistä ei mitään hajua.
Tietokoneeltakin näin keskustelussa aina viisastuu, tuo kaarnikka oli minulle myös aivan outo, variksenmarja hyvinkin tuttu.

Taitaa aurinko pyrkiä näkyviin, ja kellokin näyttää sellaista aikaa, että nyt saavat jo ylös nousta naapuritkin, minä tyttö alan imuroimaan.
Muutama tunti ja onpa taas siistiä, komeroita tulikin jo järjestettyä kun niitä vaatteita kasseihin laitoin, vielä jäi niitä "jos hyvinkin tarvitsen" vaatteita.
Vuosia ovat kaapissa käyttämättä, mutta kokeilin ja päälle mahtuivat ( yllätys) eihän sitä koskaan voi tietää vaikka tarvitsisi;)

Jos vielä vaikka omenapiirakan innostuisin tekemään, siinähän sitä yhden päivän osalle.
Harmittaa kun Skype ei toimi ei sitten millään, kalliiksi tulee yhteyden pito puhelimella, kun on tottunut ilmaiseen, no eiköhän tuonkin kestä.
Aika aikaa kutakin ja nyt viettäkää mukava päivä;)

Lue lisää

Mistäpä vanhemmat nimeä antaessaan tietäisivät, minkä sortin luonnetta lapsi varttuessaan edustaa. Minun äitini oli Tyyni isolla teellä (Tyyneksi sanottiin). Jos monessakin suhteessa pidättyväinen luonne lasketaan tyyneydeksi (hiljaisessa vedessä ne...), niin ehkä nimi kuvasi häntä. Ehkä minussa on jotakin äidistä, vaikka itse pidän itseäni enemmän isän tyttönä, luonteeltanikin.

Nyt ei enää paista. Harmaa pilvikerros kätkee sinitaivaan, mutta ei silti kovin pahalta syysilmalta näytä. Tuuli on aisoissaan ja lämpö kivunnut lähelle 11 astetta. Kyllä tästä päivä tulee!

Siirryn aamukahvin ja lehden pariin. Tuo Tyynen päivä vain pani kommentoimaan. Huomenta vaan kaikille!

SkillaN kirjoitti:

sää pilvinen, lämmintä yksitoista astetta, lupailivat kylmenevää, nyt sitten vielä tästä lämmöstä nautitaan.
Hiissasin matot jo parvekkeen kaiteelle, sillä ei yhtään tiedä vaikka sateeksi yltyy, ehtivät vähän raitista ilmaa haistella;)

Tyyne, Tytti ja Tyyni, onneksi olkoon nimipäivällenne.
Tyyne ja Tyyni ovat rinnakaisnimiä, joiden perustana on luonteenominaisuus.
Eipä taitaisi minulle nuo nimet sattua.

Tässä taas päivää aloitellaan, kohta imuri laulaa, odottelen että unta enemmän tarvitsevat heräilevät, vaikka talon säännöt jo luvan antaakin.
Kaikki ei sääntöjäkään kunnioita, yläkerrassani aloitetaan eläminen vasta kymmenen jälkeen, kun hiljaisuus pitäisi olla.
Onnekseni olen hyvä uninen, en anna moisen häiritä, ennen nukahtamista, sen kolinan kyllä kuulen.
Siellä varmaan vaihdetaan huonekalujen paikkaa usein, sen kaltaista se kolina on.
Onneksi asun alakerrassa, en tätä häirintää aiheuta toisille, sillä huonekalut kulkevat huushollissani aika tiuhaan.
Minulla on noita häiriö tekijöitä ikkunan takana, kun autot jyrrää, mutta kaikkeen näkyy tottuvan, ei minua kiusaa, oudoltahan se tuntuisi, jos hiljaista olisi, kuulisi omia tyhmiä ajatuksiaankin;)

Voi minkälaista ohjelmaa onkaan tuolla TV:ssä, ainakin perjantai iltana ei mitään katsottavaa, laitoinkin Harju & Pöntisen kanavalle ja kuuntelin musiikkia.
Radiosta saattaisi tulla mielenkiintoisempaa, sitä kyllä päivät kuuntelen ja monta asiaa on selventynyt, mistä ei mitään hajua.
Tietokoneeltakin näin keskustelussa aina viisastuu, tuo kaarnikka oli minulle myös aivan outo, variksenmarja hyvinkin tuttu.

Taitaa aurinko pyrkiä näkyviin, ja kellokin näyttää sellaista aikaa, että nyt saavat jo ylös nousta naapuritkin, minä tyttö alan imuroimaan.
Muutama tunti ja onpa taas siistiä, komeroita tulikin jo järjestettyä kun niitä vaatteita kasseihin laitoin, vielä jäi niitä "jos hyvinkin tarvitsen" vaatteita.
Vuosia ovat kaapissa käyttämättä, mutta kokeilin ja päälle mahtuivat ( yllätys) eihän sitä koskaan voi tietää vaikka tarvitsisi;)

Jos vielä vaikka omenapiirakan innostuisin tekemään, siinähän sitä yhden päivän osalle.
Harmittaa kun Skype ei toimi ei sitten millään, kalliiksi tulee yhteyden pito puhelimella, kun on tottunut ilmaiseen, no eiköhän tuonkin kestä.
Aika aikaa kutakin ja nyt viettäkää mukava päivä;)

Lue lisää

Ei tuule nyt, kun tuuli nyt on tyyntynyt.
Pitää paikkansa. Hievahtamatta seisovat puut uhkaavan tummaa taivasta vasten. Kai eiliset rankat ja lyhyet sadekuurot jatkuvat tänäänkin. Jospa näkyisi se upea sateenkaarikin, joka eilen iltapäivällä koristi taivasta.
Taidamme asua vedenjakajalla. Mies pesi parvekkeen laseja, ja kun ne olivat puhtaat, tuli sillä puolella rankkasade. Minä istuin toisella puolella huushollia, eikä tästä ikkunasta näkynyt veden tippaakaan.Jonkin ajan kuluttua tällä puolella alkoi tosi sakea veden tulo, mutta parvekkeen puolella oli täysi pouta. Jopa aurinkokin paistoi.

Onhan tuolla maita ja mantuja kierrellessä tosin useinkin huomattu, että asfaltissa on ukkossateen jäljiltä selvä raja sadekuuron kasteleman tien ja täysin kuivan tien välissä. Sade on lakannut kuin naulan kantaan.

Kuten huomaatte, leikin Ilmatieteen laitosta, mutta muuta kirjoitettavaa ei ole. Varmaan sen kiinnostavampaa ei ole, että olen kolmena päivänä tehnyt omenapiirakan, ja tänään pitäisi tehdä vielä kaksi. Pari ensimmäistä piirakkaa meni kuin voi kuumille kiville, mutta kolmas olikin jo pakastintavaraa. Ne pari tämänpäiväistä on tarkoitus myös pakastaa, että on yllätysvieraille tarjota muutakin kuin voileipiä.

Jokohan lähtisin mittailemaan aineita?
Oikein hyvää ja rattoisaa päivää kokom porukalle!

Venlastiina kirjoitti:

Ei tuule nyt, kun tuuli nyt on tyyntynyt.
Pitää paikkansa. Hievahtamatta seisovat puut uhkaavan tummaa taivasta vasten. Kai eiliset rankat ja lyhyet sadekuurot jatkuvat tänäänkin. Jospa näkyisi se upea sateenkaarikin, joka eilen iltapäivällä koristi taivasta.
Taidamme asua vedenjakajalla. Mies pesi parvekkeen laseja, ja kun ne olivat puhtaat, tuli sillä puolella rankkasade. Minä istuin toisella puolella huushollia, eikä tästä ikkunasta näkynyt veden tippaakaan.Jonkin ajan kuluttua tällä puolella alkoi tosi sakea veden tulo, mutta parvekkeen puolella oli täysi pouta. Jopa aurinkokin paistoi.

Onhan tuolla maita ja mantuja kierrellessä tosin useinkin huomattu, että asfaltissa on ukkossateen jäljiltä selvä raja sadekuuron kasteleman tien ja täysin kuivan tien välissä. Sade on lakannut kuin naulan kantaan.

Kuten huomaatte, leikin Ilmatieteen laitosta, mutta muuta kirjoitettavaa ei ole. Varmaan sen kiinnostavampaa ei ole, että olen kolmena päivänä tehnyt omenapiirakan, ja tänään pitäisi tehdä vielä kaksi. Pari ensimmäistä piirakkaa meni kuin voi kuumille kiville, mutta kolmas olikin jo pakastintavaraa. Ne pari tämänpäiväistä on tarkoitus myös pakastaa, että on yllätysvieraille tarjota muutakin kuin voileipiä.

Jokohan lähtisin mittailemaan aineita?
Oikein hyvää ja rattoisaa päivää kokom porukalle!

Lue lisää