Hei. Erosimme ja haluan muuttaa lasten kanssa erille paikkakunnalle, noin 250km päähän. yhteishuoltajuus, lapet enimmäkseen äidillä. Saanko muuttaa? Miten lasten tapaamiset voi laittaa järkeviksi? Nykyään käytäntönä ollut joka toinen viikonloppu isällä ja viikolla saa nähdä lapsia ja leikkiä. Onnistuuko sama myös muuttaessa? Kokemuksia kaivattaisiin nyt. Miten edetä tässä tilanteessa lapsia ajatellen?
Avioero, kolme lasta ja toinen paikkakunta.
Juuhass
101078
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kysyt, että miten edetä lapsia ajatellen?! Mietipä nyt keskenäsi: haluat muuttaa lapsistasi 250 km:n päähän tuosta vain, onko se sinusta lasten ajattelua? Olivat lapset minkä ikäisiä hyvänsä, niin kyllä 250 km:n istuminen autossa tai millä kulkuneuvolla nyt ajattelitkin heidän luoksesi tulevan - et varmaan ajatellut heitä itse hakea ja ajaa näin 500 km:ä vknlopun aikana? - on aika rankkaa joka toinen vknloppu. Jouduin itse työn puolesta aiemmin heittämään tuon mittaisia reissuja joka kolmas viikko ja kyllä siinä oli aikuinenkin aikalailla pyörryksissä... Osa lasten viikonlopustahan menisi pelkkään matkustamiseen!
Kokemuksesta en voi kirjoittaa, koska lasteni isä teki niin fiksusti, että vaikka onkin muualta kotoisin, jäi samoille seuduille meidän kanssamme. Välimatkaa on noin 20 km ja tapaamiset hoituvat loistavasti - ja jos jotain erityistä tulee, isä näkee lapsiaan useimminkin tai vastaavasti hätätilanteessa voin pyytää häntä nykyiseen kotiimme olemaan tovin lasten kanssa. Joten mieti nyt vielä, mikä tosiaankin on se lasten etu!!
Toimii ihan hyvin, jos lasten isä saa yöpyä teillä kun tulee hoitamaan viikonloppuvuorojaan. Vai et kai kuvitellut, että isä sekä hakee että tuo lapset omalla hoitovuorollaan.
fiksusti sinun kannaltasi: -" ja jos jotain erityistä tulee, isä näkee lapsiaan useimminkin tai vastaavasti hätätilanteessa voin pyytää häntä nykyiseen kotiimme olemaan tovin lasten kanssa." Ehkäpä juuri tuon vuoksi ap haluaa etäisyyttä tarpeeksi ex vaimoon, haluaa olla lasten elämässä muttei entisen vaimonsa. Onhan se kätevää jos ex mies on hätävarana kun jotain tarttis, yllättävä lastenkaitseminen, pikku hommia ym.
Miksi haluat muuttaa? Kerro perustelusi niin osaamme vastata sinulle paremmin.
Mitä hyötyä on muutosta sinulle, lapsille, exällesi? Mitä haittaa?
Mieti ja perustele. Mitä lapset haluavat, kysytäänkö heiltä?
Kyllä se ex-mies tuossa lähistöllä on ihan oikeasti hyvä asia, älä sitä unohda..
Sen verran voin kokemuksesta kertoa, että kun itse aikanaan muutin lapsen kanssa 100 km päähän uuteen työhön, mies jaksoi vuoden verran lasta hakee viikonlopuilleen joka toinen viikko.
Sitten harveni haut ja alkoi vaatia, että minun olisi pitänyt tuoda lapsi joka toisella kertaa ja hakea.
En omistanut autoa,joten en voinut tähän suostua.
Joten mies harvensi hakuja ja sitten ei tullut enää ollenkaan hakemaan...
Muutti myöhemmin itsekkin toiseen päähän Suomea hommiin, joten 10 vuoteen emme kuulleet hänestä mitään. Nyt aikuisena poika on ottanut häneen yhteyttä, mutta eihän se sitä korvaa, minkä lapsena menetti.
Matka sinulla tuntuu aika kauhealta. Se on kuitenkin yli 3 tuntia yhteenmenoon istumista lapsilta yhteensuuntaan ja vähän liikaa...En usko, että onnistuu usein enää sitten tapaamiset teilläkään lasten kanssa.
Yksi vaihtoehto on se, että isä ostaa/vuokraa toiselta paikkakunnalta asunnon ja matkustaa itse paikan päälle lapsia tapaamaan, arkisin ja viikonloppuisin. Lasten ei tarvitsisi matkustaa, ainakaan kovin usein. Kallis vaihtoehto tietysti.
Odotan edelleen niitä syitä ja perusteluita ap:lta tuohon muuttamiseen; siis miksi muuttaisit pois lasten kanssa ja oletko nyt huomioinut miten lasten etu toteutuu tässä vaihtoehdossa. Entäs isän ja lasten suhde? Eikö se merkitse sinulle mitään?
Kerro, ap.
Puolin ja toisin, voiko isä matkustaa sinun paikkakunnalle ja asua talossasi vkonlopun lasten kanssa ja voitko sinä yöpyä jossain tutulla vkonlopun tai hotellissa tms.
Tai toisin päin, sinä isän paikkakunnalle, lapset iskälleen ja onko sinulla tuttuja siellä jossa voisit yöpyä?
Mieti muuttoa tarkkaa, ei ole yksin helppoa :(
on tavata viikolla, meinaan jos on töissä niin harva lähtee kl 16 jälkeen ajamaan 250 km:n päähän, perillä olisi joskus kl 19 maissa ja siitä sitten vielä takaisin tuo 250 km:n jälkeen..
Poishaluava vanhempi tekisi paljon fiksummin, jos jäisi naapurikortteliin lastensa lahelle ja tekisi itse päivittäin tuon 250km tyomatkan. Kummallekin vanhemmalle: pysykää huolellisesti ja harkiten hankkimienne lastenne lähellä. Maantieteellisesti.
Tosin: valtava osa maapallon ihmisistä käyttää parituntia päivittäin tyomatkoihin (yhteen suuntaan) joten tuo EI ole missään tapauksessa mahdotonta toteuttaa. Tekisiko poishaluava vanhempi sitä riippuu täysin hänen halusta olla omien huolellisesti ja harkiten hankkimiensa lastensa kanssa.
Kenties poishaluava vanhempi voisi tehdä kerralla tuplapäiviä (18tuntisia tyopäiviä) ja siten välttää muutama ajomatka? Silloin lastenne ei tarvitse käyttää aikaansa matkustamiseen ja poishaluavalla vanhemmalla olisi realistinen mahdollisuus olla lastensa kanssa tekemisissa enemmän kuin vain nuo aneemiset joka toinen viikonloppu.
Poishaluava vanhempi yksinkertaistaisi omaa elämäänsä jäämällä lastensa lähelle.
Lasten elämä on jo revitty hajalle vanhimpien erotessa, he EI tarvitse enää lisää vaikeuksia pitkien edestakasramppauksien muodossa tavatakseen poishaluavaa vanhemmpaansa.
Jos haluat, että lapset näkevät isäänsä niin älä ihmeessä muuta noin kauas. Kyllä se on tosi tärkeää, että lapset saavat tavata isäänsä ja noin pitkän välimatkan vuoksi se ei ihan jouhevasti suju. Minulla ei tosin ole kokemusta tapaamisista, kun erottuani minulle jäi kaksivuotias tytär ja kolmenkuukauden ikäinen poika. Lasten isä ei ollutkiinnostunut lapsistaan ja hoidin heidät itse. Oli surullista, kun lapset kasvoivat ja ihmettelivät, miksei heidän isä välitä heistä.Vanhemman päästyään ripiltä isä kyllä lähetti kukkia ja rannekorun, mutta tyttäreni raivostui kun kortissa luki terveisin isä. Hän sanoi itku silmässä, että kuka ihmeen isä. Se oli ainut yhteydenpito isältä lapselleen. Vuosien myötä kuitenkin totesin, että lapsista kasvoi tasapainoisia vaikkei isää ollutkaan. Ja minun ei tarvinnut riidellä tapaamisista eikä muistakaan asioista, koska tiedän, että mieheni oli niin vaikealuontoinen, että olisi laittanut kaiken vaan sekaisin. Mutta onneksi useimmat miehet eron jälkeen haluavat huolehtia rakkaista lapsistaan. Arvosta siis lasten ja isän suhteita äläkä muuta niin kauas....ainakaan vielä.