Viittaan otsikolla siis syyslukukauteen yliopistossa, kuinkas muuten. Poliitikot hokevat, että valmistua pitäisi nopeasti, mutta se ei juurikaan nosta motivaatiotani: statuksen muuttuminen opiskelijasta ei-miksikään ei tunnu sellaiselta elämänmuutokselta, jonka nopeuttamiseksi tahtoisi ponnistella yhtään tavanomaista ahkerammin.
Samalla se merkitsee "kesätöiden" loppumista ja "loman" alkamista. Koko kesä - aivan kuten kaikkina edellisinäkin vuosina - piti taas olla päivystysvalmiudessa parhaassa tapauksessa vasta aamulla tiedon saaden, mihin aikaan ja minne kunakin päivänä "töihin" lähdettäisiin. Tietenkään tästä "työstä" tai päivystämisestä, jonka ansiosta minkäänlaisia kesänviettosuunnitelmia ei voinut tehdä, ei minkäänlaista palkkaa maksettu. Kaikenlaista on siis vuosien varrella tullut puuhasteltua, mutta koska tämä järjestelyni isäni kanssa ei ole millään muotoa virallinen, virallisesti olen lähemmäs kolmekymppinen peräkammarinpoika, jolla ei ole päivääkään työkokemusta. Onneksi sentään valitsin pilipalialan, jolta ei muutenkaan saisi töitä; olisi vielä hassumpaa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle joltakin statusalalta työkokemuksen puutteen vuoksi.
Silti innolla odotan opintojen jatkumista. Onpahan jotakin tekemistä, jolle on edes jokin syy. Toiseksi tulee taas luettua hyviä kirjoja, joista oppii nasevia sivistyssanoja, joita voi käyttää palstalle kirjoitetuissa teksteissä, joilla kenties saadaan joku kohtalotoveri vihaamaan ihmisiä vielä enemmän ja/tai tekemään suuria asioita.
Samalla se merkitsee "kesätöiden" loppumista ja "loman" alkamista. Koko kesä - aivan kuten kaikkina edellisinäkin vuosina - piti taas olla päivystysvalmiudessa parhaassa tapauksessa vasta aamulla tiedon saaden, mihin aikaan ja minne kunakin päivänä "töihin" lähdettäisiin. Tietenkään tästä "työstä" tai päivystämisestä, jonka ansiosta minkäänlaisia kesänviettosuunnitelmia ei voinut tehdä, ei minkäänlaista palkkaa maksettu. Kaikenlaista on siis vuosien varrella tullut puuhasteltua, mutta koska tämä järjestelyni isäni kanssa ei ole millään muotoa virallinen, virallisesti olen lähemmäs kolmekymppinen peräkammarinpoika, jolla ei ole päivääkään työkokemusta. Onneksi sentään valitsin pilipalialan, jolta ei muutenkaan saisi töitä; olisi vielä hassumpaa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle joltakin statusalalta työkokemuksen puutteen vuoksi.
Silti innolla odotan opintojen jatkumista. Onpahan jotakin tekemistä, jolle on edes jokin syy. Toiseksi tulee taas luettua hyviä kirjoja, joista oppii nasevia sivistyssanoja, joita voi käyttää palstalle kirjoitetuissa teksteissä, joilla kenties saadaan joku kohtalotoveri vihaamaan ihmisiä vielä enemmän ja/tai tekemään suuria asioita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siis huomenna jo? Mä opiskelen Helsingin yliopistossa ja meillä syyskausi alkaa vasta ma 6.9.
maanantaina eli eilen.
Saako kysyä mikä yliopisto?
....
Ihan turhaahan yliopisto on. Sieltä mennään, missä rima on matalin. Turha käyttää aikaa asioiden oikeaan oppimiseen, kun alan parhaat työpaikat menevät kuitenkin suhteilla näille verkostoihmisille. Lueskelen sitten oikeaa tietoa oikeista kirjoista itsekseni ja nautin tietämyksestäni yksin.