Vuonna 1990 huoltosuhde oli 100:100 eli joka toinen oli työssä. Nyt huoltosuhde on 120:100 eli sataa työssä käyvää kohden on 120 työelämän ulkopuolella olevaa. Suurten ikäluokkien eläköityessä tilanne pahenee.
Oletteko huomanneet huoltosuhteen huononemisesta seuranneen mitään muuta työvoimapulaa kuin kiristyneen työtahdin sitten vuoden 1990. Ei siitä pitäisi mitään muuta seuratakaan, koska eläkkeelle siirryttäessä ostovoima pienenee eikä niillä ole varaa ostaa suomalaista työtä.
Oletteko huomanneet huoltosuhteen huononemisesta seuranneen mitään muuta työvoimapulaa kuin kiristyneen työtahdin sitten vuoden 1990. Ei siitä pitäisi mitään muuta seuratakaan, koska eläkkeelle siirryttäessä ostovoima pienenee eikä niillä ole varaa ostaa suomalaista työtä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Todella omituista työnantajien taholta on, että vakinaisiin töihin voidaan palkata täysin pönttöpimeitä samalla aikaa kun työttömyyskortistot paisuvat täysin pätevistä tekijöistä joilla olisi pätevääkin käyttöä jopa aivan tavaonomaiselle palkkatulolle. Työtöntä pyritään kouluttamaan, mutta onko sitten kenellekkään eduksi, että jossakin vaiheessa työtön on kouluttautunut pidemmälle kuin osa oman alan esimiehistä. Itse näkisin asian siten, että koulutus on jossakin vaiheessa jopa työnsaantia vaikeuttava tekijä.
PM Vanhanen puhuu mm. huippuosaajista ja niiden kouluttamisesta työllisyyspuheissaan. Missä on analyysi siitä, millaisia työntekijöitä työmarkkinoille oikeasti tarvitaan ja mitä voidaan tehdä pikaisesti - eikä vuonna 2015 - työllisyyden parantamiseksi?
> PM Vanhanen puhuu mm. huippuosaajista ja niiden kouluttamisesta työllisyyspuheissaan.
Mietitäänpä nyt vähän mitä tämä tarkoittaisi konkreettisesti. Tämä tarkoittaisi, että Suomeen pitäisi saada kilpailua huippuosaamissektorille. Tämä on täysin mahdotonta. Nokia sai jo paskahalvauksen Microcellistä (rauha hänen muistolleen) ja Benefonille vittuillaan vieläkin (syystäkin).
>Missä on analyysi siitä, millaisia työntekijöitä työmarkkinoille oikeasti tarvitaan
Ei minkäänlaisia.
>ja mitä voidaan tehdä pikaisesti - eikä vuonna 2015 - työllisyyden parantamiseksi?
Pakotetaan ihmiset ansaitsemaan/kuluttamaan enemmän: poistetaan vanhojen köyhyyttä nostamalla todellista eläkeikärajaa 58 vuodesta, poistetaan yleinen asevelvollisuus ja pakotetaan oppilaitoksia enemmän toimimaan tutkintotavoitteiden pohjalta. Suositaan verotuksessa palvelutyötä ja pienimuotoista yrittämistä. Kotihoidon tuki helvettiin.
Työllisyyspolitiikassa on vuosikausia lähdetty siitä, että imuroidaan ylimääräisiä ihmisiä pois työmarkkinoilta erilaisten pienten tukiaisten avulla: varhaiseläkkeet, näennäisopiskelu, armeija, näennäistyö kunnilla/valtiolla, kotihoidon tuki jne. Ei olla tajuttu sitä, että kaikki nuo toimenpiteet vähentävät työn kysyntää, koska ne tekevät ihmisistä köyhiä.
Kysyntää ja tarjontaa pitää ohjata keinotekoisesti kotimaiseen työllistävään tarjontaan. Mites olisi kotimaisen palvelun verosubventio: Maatilamatkailu verovapaaksi?
Teollisuus haluaa säilyttää työvoiman ylitarjontatilanteen ja vähättelee palveluja sanomalla poliitikkojen maksetuilla suilla, ettei täällä eletä toistemme paitoja pesemällä. On totta, ettei niin rikastuta, mutta kyllä se työllistää ja lisää sitä kautta yhteiskunnan hyvinvointia.
Huippuosaaminen ja teknologia Suomen kaltaisessa maassa on sitä, että on joku joka osaa käytää ja innovatiivisesti soveltaa uutta tenologiaa. Pääsääntöisesti kaikki huippuosaaminen tulee Suomeen ulkomailta aivan kuten tekniikkaan tarvittavat komponentitkin.
1993 hoitosuhde oli 150 työtöntä 100 työssäkäyvää kohden
Vuonna 1993 pankeissa hoidettiin jokikinen lasku käsin naputtelemalla tiskin takana. Jo pelkästään tämä merkitsee 100 tuhatta työpaikkaa.
Näiden työpaikkojen vaikutus "Huoltosuhteeseen" oli tietysti nolla. Voidaanhan me panna 500 tuhatta ihmistä pelaamaan korttia ja maksaa näille kunnon palkka, näin päästäisiin takaisin 1993 tasalle.
Onhan nykytekniikka tullut pankkienkin avuksi, mutta se ei automaattisesti tarkoita työpaikkojen vähentymistä, se voi tarkoittaa myös työpaikkojen lisääntymistä. Tarvitaanhan henkilöstöä rakentamaan, ylläpitämään ja huoltamaan teknologiaa. Pankit surettivat jokin aika sitten kun pankkiautomaattien ylläpito on kovin kallista. Ylläpitoon luetaan myös ne automaatintäyttäjät, joten töitä riittää tietotekniikasta vartiointiliikkeeseen asti samalla kun mummot käyvät edelleen pankkitiskillä.