onko mitä kokemuksia tästä ja miten lapsi suhtautunut asiaan? kuinka pienestä asti ollut kaksi kotia? kaikenlaisia kokemuksia mutta varsinkin mielellään tahtoisin kuulla niitä hyviä :)
yhteishuoltajuus ja kaksi kotia?
äiti -88
41023
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pienet lapsethan sopeutuvat, mutta olen saanut kuulla jälkikäteen että hankalaa ja vaikeaa on ollut kun aina joka toinen viikko on pitänyt taas sopeutua toisen kodin sääntöihin. Jotenkin eletty aina vähän varpaillaan kun aina joku "suuttuu" kun ei muisteta sitä ja tätä. Hyvin harvoin erotapauksissa ja varsinkaan uusien puolisoiden kodeissa on samat säännöt molemmissa perheissä.
Eniten lapset ovat halunneet olla äidillä, mutta isä on tärkeä ja on toivottu pitävän usein yhteyttä, olevan tarvittaessa saatavilla yms.
meillä toiminut suht hyvin, lapsi 3v ja kummatkin vanhemmat asuu samassa kaupungissa ja lapsi kuitenkin päivät hoidossa että on nämä rutiinit joka vk sen osalta. pitäisi nyt vain tehdä isän kanssa sopimus kaikesta ja niistä säännöistä. eniten löytyy vain juttuja missä ei toimi ei millään että onko se sitten ettei se olekkaan hyvä tapa..
vuoden ikäisestä asti asiat olleet näin ja siitä asti opetettu lapselle että on kaksi kotia, isillä ja äitillä.
Meillä ollut lapsella ollut kaksi kotia siitä asti kun lapsi täytti 3. Lapsen hyvä hoito ja kahden kodin systeemi on vaatinut isän kanssa hyviä välejä ja sitä meillä myös on..
Voidaan soitella lapsen kanssa puolin ja toisin, alkuun enemmän, nyt vähemmän, nyt lapsi 5v.
Puhumme avoimesti siitä että lapsella on kaksi kotia - se ei ole häpeä eikä salaisuus. Annamme lapselle tunteen "että on hienoa kun on kaksi kotia". muistutetaan että miten kivaa on kun on kahdet lelut, kaksi lemmikkiä (molemmissa kodeissa koirat), kahdet pihakaverit. Tuplaten kaikkea.
Kun lapsi tulee äidin / isän luokse. Kerrotaan että on ollut ikävä. Kerrotaan mitä itse ollaan tehty kun lapsi ei ole ollut kotona. Ollaan kiinnostuneita lapsen elämästä ja annetaan lapsen omin sanoin kertoa mitä isän / äidin kanssa on tehnyt.
Annetaan lapselle aikaa aina sopeutua. Perjantai on meillä "vaihtopäivä" ja perjantaisin ollaan aina omalla porukalla kotona, tehdään yhdessä lapsen kanssa ruokaa - lemppariruokaa, saunotaan, katsotaan yhdessä leffa ja ollaan vaan. Perjantaisin emme käy edes kaupassa vaan hoidan mm kaupassa käynnit aina TO että on sitten kaikki valmiina lasta varten. Meillä ei käy perjantaisin vieraita emmekä itse kyläile perjantaisin. Sitten on vielä kaksi päivää (la su) aikaa touhuta.
Perjantai ollaan koettu parhaaksi vaihtopäiväksi kun on koko viikonloppu aikaa asettua.
Ei siivota lapsen kesken jääneitä leikkejä eikä varastoida lapsen huoneeseen mitään kun lapsi tulee vaan se on siisti ja puhdas. (tiedän kodin jossa lapsen huone on AINA täynnä viikkaamattomia pyykkejä kun lapsi tulee kotiin)
Lapsemme on tosi avoin, ystävällinen, sosiaalinen, reipas, rauhallinen, fiksu. Hyvä kuuntelija ja keskustelutaitoinen. En tiedä, ehkä juuri siksi koska hänen kanssaan on automaattisesti "joutunut" puhumaan normaalia enemmän koska ei ole tietoinen joka toisesta viikosta mitä lapsi toisen vanhempansa kanssa tekee.
Tsemppiä teille