Hei,
Kirjoitan tänne, koska olen huolissani mieheni hyvinvoinnista. Hän istuu töissä päivät koneella (it-alan hommia) ja kotiin tultuaan koko illan koneella -hänen ainoa harrastuksensa on pelaaminen ja sitä hän harrastaa yöhön asti. Sanoisin että hän istuu tietokoneen ääressä n. 16 tuntia vuorokaudessa. (nukkuu ehkä 6 tuntia yössä). Hän ei tee juuri mitään muuta, joskus käy autolla kaupungilla hakeakseen itselleen sipsejä, grilliruokaa tai pitsaa tietokoneen äärelle. Laitan kyllä terveellistä kotiruokaa päivittäin, mutta se ei riitä; hän hakee illalla kuitenkin pitsaa tai muuta lisäksi. Hän ei liiku ollenkaan, muistan hänen käyneen lenkillä viimeksi n. 3,5 vuotta sitten, kun sain väkisin hänet kiskottua mukaani. Ilmeisesti se oli niin tuskaa ettei ole sen jälkeen suostunut. Viikonloppuisin usein maistuu kalja, ja nyt sitä on alkanut kulua viikollakin tölkki silloin tällöin. Hän on lihonut viimeisen parin vuoden aikana arviolta 10-15 kiloa (mahan kohdalla melkein kaikki). Hän on fyysisesti huonossa kunnossa, ei jaksa tehdä mitään missä tarvitaan fyysisiä voimia, tuntuu olevan jotenkin masentunutkin (ei ole lainkaan tyytyväinen ulkonäköönsä). Lisäksi hän on hirveän saamaton ja minä joudun omakotitalossamme nykyään hoitamaan myös "miesten hommat".
Hän on viime aikoina valittanut usein selkäänsä, niskaansa ja hartioitaan. Jos hän on joutunut esim. töissä kävelemään hieman, valittaa hän kotona illalla miten jalat ovat kipeät. Myös pidempi seisominen esim. kassajonossa teettää hänelle (omien sanojensa mukaan) pohkeisiin valtavia särkyjä. Viimeisin ja pahin kiputila on hänen mahansa; hän ei tänä aamuna päässyt edes kävelemään suorassa sängystä keittiöön, niin kipeä maha oli. Hän oksensikin ja kuvailee kipua sietämättömäksi, kuin joku pistäisi puukolla. On minullekin raskasta kuunnella päivittäin alle kolmikymppisen miehen valitusta erinäisistä säryistä, aivan kuin hän olisi oikeasti eläkeiässä ja kroppa jo kulunut ja väsynyt.
Olen tässä miettinyt, että voiko ihmisen kroppa mennä "tukkoon"? että kun on tarpeeksi jumissa ja syö vaan roskaruokaa (ja liikaa), juo kaljaa runsaasti ja istuu samassa asennossa tietokoneella suurimman osan elämästään, kuona-aineet "tukkivat" elimistön, kun aineenvaihdunta hidastuu eikä toimi kunnolla. Johtuisiko tämä hirveä mahakipu siitä? Mies on myös hyvin kankea ja hädin tuskin saa edes kengännauhoja sidottua, aamulla kun nousee sängystä niin pukiessakin pitää istua kun ei pysty seisaalta pukemaan. Hän käyttääkin nykyään vain lipokkaita (jotka voi vaan työntää pikaisesti jalkaan) kesät talvet.
Itse olen urheilullinen ja tosi timmissä ja hyvässä kunnossa (olen entinen kilpaurheilija ja se on myös yksi syy miksi mieheni ei halua tulla lenkille kanssani) enkä voi oikein mitenkään käsittää miten joku voi olla noin huonossa jamassa. En voi samastua hänen tuskiinsa. Minulla ei ole koskaan ollut selkävaivoja, jalkasärkyjä tai vastaavanlaisia mahakipuja. Ainoastaan tervettä, pientä lihassärkyä treenaamisesta silloin tällöin.
Miehen kavereista ei ole lenkkiapua, koska hekin ovat nörttejä. Mitä ihmettä keksisin ratkaisuksi, kun tahtoisin sen elämäniloisen ja hyväkuntoisen nuorenmiehen, jonka kanssa menin naimisiin, takaisin. En saa häntä puhumalla toimimaan, sen olen huomannut (liittomme on jo muutenkin hänen pelaamisestaan kärsinyt ja hän pitää minua jäkättävänä akkana). Asumme pienellä paikkakunnalla eikä täällä ole paljoa häntä kinnostavia harrastusmahdollisuuksia, koska hän ei pidä juuri mistään ulkoliikunnasta. Ostin hänelle rullaluistimet, kun hän joskus alkuaikoinamme tykkäsi luistella, mutta siellä ne lojuvat käyttämättöminä kaapissa kun hän tulee kuulemma luistelemisesta niin kipeäksi. Jalkojensa takia hän ei kuulemma myöskään voi tehdä lenkkejä juosten tai kävellen. Seksikään ei enää oikein suju, koska hän väsyy niin äkkiä. Hän tuntuu liian voimattomalta tekemään itse asioille mitään. Lisäksi hän on hirveän turhautunut ja vihainen minulle, koska minä olen niin hyvässä kunnossa ja hän ei. Olen sanonut että älä minua syytä, vaan itseäsi, ja siitäkös riita puhkeaa.
Sanokaas hyviä vinkkejä millä saisi hänet taas välittämään itsestään. Varmasti löytyy muitakin vastaavassa tilanteessa olevia tai jollain lailla tähän tekstiin samastuvia. Ja ei, en jätä miestä, koska rakastan häntä ja haluan hänen pysyvän rinnallani kauan (terveenä).
Kirjoitan tänne, koska olen huolissani mieheni hyvinvoinnista. Hän istuu töissä päivät koneella (it-alan hommia) ja kotiin tultuaan koko illan koneella -hänen ainoa harrastuksensa on pelaaminen ja sitä hän harrastaa yöhön asti. Sanoisin että hän istuu tietokoneen ääressä n. 16 tuntia vuorokaudessa. (nukkuu ehkä 6 tuntia yössä). Hän ei tee juuri mitään muuta, joskus käy autolla kaupungilla hakeakseen itselleen sipsejä, grilliruokaa tai pitsaa tietokoneen äärelle. Laitan kyllä terveellistä kotiruokaa päivittäin, mutta se ei riitä; hän hakee illalla kuitenkin pitsaa tai muuta lisäksi. Hän ei liiku ollenkaan, muistan hänen käyneen lenkillä viimeksi n. 3,5 vuotta sitten, kun sain väkisin hänet kiskottua mukaani. Ilmeisesti se oli niin tuskaa ettei ole sen jälkeen suostunut. Viikonloppuisin usein maistuu kalja, ja nyt sitä on alkanut kulua viikollakin tölkki silloin tällöin. Hän on lihonut viimeisen parin vuoden aikana arviolta 10-15 kiloa (mahan kohdalla melkein kaikki). Hän on fyysisesti huonossa kunnossa, ei jaksa tehdä mitään missä tarvitaan fyysisiä voimia, tuntuu olevan jotenkin masentunutkin (ei ole lainkaan tyytyväinen ulkonäköönsä). Lisäksi hän on hirveän saamaton ja minä joudun omakotitalossamme nykyään hoitamaan myös "miesten hommat".
Hän on viime aikoina valittanut usein selkäänsä, niskaansa ja hartioitaan. Jos hän on joutunut esim. töissä kävelemään hieman, valittaa hän kotona illalla miten jalat ovat kipeät. Myös pidempi seisominen esim. kassajonossa teettää hänelle (omien sanojensa mukaan) pohkeisiin valtavia särkyjä. Viimeisin ja pahin kiputila on hänen mahansa; hän ei tänä aamuna päässyt edes kävelemään suorassa sängystä keittiöön, niin kipeä maha oli. Hän oksensikin ja kuvailee kipua sietämättömäksi, kuin joku pistäisi puukolla. On minullekin raskasta kuunnella päivittäin alle kolmikymppisen miehen valitusta erinäisistä säryistä, aivan kuin hän olisi oikeasti eläkeiässä ja kroppa jo kulunut ja väsynyt.
Olen tässä miettinyt, että voiko ihmisen kroppa mennä "tukkoon"? että kun on tarpeeksi jumissa ja syö vaan roskaruokaa (ja liikaa), juo kaljaa runsaasti ja istuu samassa asennossa tietokoneella suurimman osan elämästään, kuona-aineet "tukkivat" elimistön, kun aineenvaihdunta hidastuu eikä toimi kunnolla. Johtuisiko tämä hirveä mahakipu siitä? Mies on myös hyvin kankea ja hädin tuskin saa edes kengännauhoja sidottua, aamulla kun nousee sängystä niin pukiessakin pitää istua kun ei pysty seisaalta pukemaan. Hän käyttääkin nykyään vain lipokkaita (jotka voi vaan työntää pikaisesti jalkaan) kesät talvet.
Itse olen urheilullinen ja tosi timmissä ja hyvässä kunnossa (olen entinen kilpaurheilija ja se on myös yksi syy miksi mieheni ei halua tulla lenkille kanssani) enkä voi oikein mitenkään käsittää miten joku voi olla noin huonossa jamassa. En voi samastua hänen tuskiinsa. Minulla ei ole koskaan ollut selkävaivoja, jalkasärkyjä tai vastaavanlaisia mahakipuja. Ainoastaan tervettä, pientä lihassärkyä treenaamisesta silloin tällöin.
Miehen kavereista ei ole lenkkiapua, koska hekin ovat nörttejä. Mitä ihmettä keksisin ratkaisuksi, kun tahtoisin sen elämäniloisen ja hyväkuntoisen nuorenmiehen, jonka kanssa menin naimisiin, takaisin. En saa häntä puhumalla toimimaan, sen olen huomannut (liittomme on jo muutenkin hänen pelaamisestaan kärsinyt ja hän pitää minua jäkättävänä akkana). Asumme pienellä paikkakunnalla eikä täällä ole paljoa häntä kinnostavia harrastusmahdollisuuksia, koska hän ei pidä juuri mistään ulkoliikunnasta. Ostin hänelle rullaluistimet, kun hän joskus alkuaikoinamme tykkäsi luistella, mutta siellä ne lojuvat käyttämättöminä kaapissa kun hän tulee kuulemma luistelemisesta niin kipeäksi. Jalkojensa takia hän ei kuulemma myöskään voi tehdä lenkkejä juosten tai kävellen. Seksikään ei enää oikein suju, koska hän väsyy niin äkkiä. Hän tuntuu liian voimattomalta tekemään itse asioille mitään. Lisäksi hän on hirveän turhautunut ja vihainen minulle, koska minä olen niin hyvässä kunnossa ja hän ei. Olen sanonut että älä minua syytä, vaan itseäsi, ja siitäkös riita puhkeaa.
Sanokaas hyviä vinkkejä millä saisi hänet taas välittämään itsestään. Varmasti löytyy muitakin vastaavassa tilanteessa olevia tai jollain lailla tähän tekstiin samastuvia. Ja ei, en jätä miestä, koska rakastan häntä ja haluan hänen pysyvän rinnallani kauan (terveenä).
Vastaukset 10
Vanhimmat
miehesi lääkäriin ja tekemään kuntokartoitus. Ja kyllä, elimistö menee täysin ruvelle, kun istuu vaan ja syö roskaruokaa. Vatsalaukuntulehduksia tulee epäsopivasta ruoasta ja mahakipu kuulostaa siltä. Ei hyvä. Totaalinen elämäntaparemontti on nyt paikallaan. Ja ikävintä tässä on, että päätös siihen muutokseen lähtee mieheltäsi, sinä et voi muuta kuin tukea ja ohjata häntä hakemaan apua.
Jatkuva paikallaan oleminen ja mielihyväsyöminen ovat vaarallinen yhdistelmä. Ajan myötä ja kilojen kertyessä kynnys aloittaa aktiivisempi liikkuminen nousee vielä kokoa ajan korkeammaksi etenkin miehellä. On hävettävää olla löysä ja heikko ja hirveämpää kun toiset huomaavat sen. Ulkoliikunnasta pitämättömyys voi oletettavasti olla seurausta ajan myötä heikentyneestä kunnosta. Jos keho on kunnossa, niin sitä mielellään myös ylläpitää, eli liikuttaa. Vaivalloiselta itsellänikin tuntui aloittaa liikkuminen ja yksin se piti saada tehdä kunnes huomasin jonkinlaisia kannustavia vaikutuksia, esimerkiksi juuri noiden selän kipujen vähenemisen vatsa-ja selkälihasten treenaamisen seurauksena. Kattava lääkärintarkastus antoi sitten vielä kimmokkeen elämäntapojen korjaamiseen kun verenpainelukemat olivat korkealla ja painoindeksi ihan muuta kuin nuorempana. Kummasti siinä alkoi miettiä omaa tulevaisuuttaan, eli ajan myötä tupakointi ja turha tv:n ääressä syöminen jäivät pois sekä oluen juonti väheni merkittävästi. Tapakaljottelun rajoittamisen myötä huomasin, yllättävää kyllä, myös särkytuntemusten vähenevän radikaalisti ja nykyään niitä ei oikeastaan enää edes ole. Nyt ylimääräiset kilot ovat ihmeellisesti alkaneet sulaa pois ihan itsestään ja virkeys on aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi puoli vuotta sitten. Jos olohuoneessa vain on suinkin tilaa, niin soutulaite ja säädettävät käsipainot tai kahvakuula ovat hyvä investointi. Television katselu onnistuu vaivatta myös niiden kanssa ja pieninä annoksina liikkuminen on helpompi aloittaa. Minulla jo keski-ikäiselle miehelläkin tuollainen ainakin toimi, joten miksei sitten nuoremmallakin. Tsemppiä teille kummallekin ja muista erityisesti se oikeassa paikassa kannustava kehuminen. Sillä on iso vaikutus vaikka joku ehkä muuta väittäisikin.
Niskakivut ja selkäkivut johtuvat liikkumattomuudesta. Jo kaksi puolen tunnin juoksulenkkiä viikossa kadottaa niskakivut.
Veikkaan että vatsa on kipeenä liiasta kahvinjuonnista.
Treenaamisen aloittaminen pitää tehdä sitten todella varovasti ja hillitysti ja hallitusti, sillä äijä on niiiiiiiin paskassa kunnossa, ettei mikään onnistu kerralla.
" Ja ei, en jätä miestä, koska rakastan häntä ja haluan hänen pysyvän rinnallani kauan (terveenä)."
not going to häppen.
äijäs on lösähtänyt eikä siitä miksikään muutu, ellei löydä kunnollisia harrastuksia. niitä taas ei sohvaperuna löydä.
yhtään mitään....pelaaminen lienee pelihimon oire, josta vieroittamiseen kannattaa ohjeita kysyä vaikka mielenterveysliiton neuvontapalvelusta.
Mitä painavammaksi tulee sen vaikeampaa on liikkuminen. Kun liikunta vielä kuluttaa yllättävän vähän kaloreita niin pettyy siihen ettei laihdukaan, kuten odotti. Kuntosalista voi silti olla apua, jos saisit hänet lähtemään mukaasi seuraksi. Golfi voisi myös kiinnostaa. Jokainen pääsee ostamaan poletteja, joilla pääsee lyömään harjoituspalloja ilman green gardin suoritusta. Alussa tulee kyllä ihan hiki kun harjoittelee lyömään palloa vaikka 2 korillista kerralla. Jos saat miehen innostumaan voittamisestasi hän ehkä kuluttaa aikaansa viheriöllä mielellään. On rauhallista liikuntaa ja siten helpompaa kuin esim. tennis.
Jos onnistut pääsemään koneen ainoaksi järjestelmän valvojaksi miehen huomaamatta niin voit asettaa koneen muille käyttäjille aikarajat.
Itsekkin rapakuntoisen olleena palasi tuo miehesi apatia mieleeni ja harmittaa teidän puolesta!
Itse olen nainen ja lihoin 20 kiloo 7 vuodessa, kun masennuin, eikä mikään maistunut kuin ruoka...
Sitten vain tuli se seinä vastaan, kun jalat oli jo aamulla valmiiksi kipeät ja muukin kroppa oireili.
Hommasin myös tuon soutulaitteen ja aloitin sillä pikkuhiljaa teeveetä katsellen ja ruokavaliota muutellen.
Kipiäksihän siitä aluksi tuli, siitä liikunnastakin, mutta otin särkylääkkeitä, että polvet kesti ja niin mentiin eteenpäin.
Tänäpäivänä, 2 vuotta tuosta aloituksesta olen nuoruusmitoissani, läskit on mennyttä ja mulla on voimanpatit! Ekaa kertaa elämässäni! :)
Olen ylpeä itsestäni, enkä koskaan, KOSKAAN enää laiminlyö kroppaani!!
Ehkä sinun pitäisi saada miehesi käymään ensin lääkärillä, jos hän kuuntelisi auktoriteettia mieluummin kuin sinua! Sitten vain kannustamaan ja ruokavalio uusiksi ja mieluummin sekin vielä puoliksi.
Itse nimittäin huomasin, että voin syödä kylläkin kaikenlaista, kun vain puolitan sen, toisen puolen heitän koiralle, joka on nyt kyllä vähän paksussa kunnossa. :) Kärkkärit yms.kylläkin on jo mennyttä elämää...
Onhan noinkin neuvottu, että jos ulkoliikunta ei kiinnosta, niin valitsee vapaasti puhtaan sisäliikunnan. Niitähän myydään ostoskanavalla toinen toistaan tehokkaampia vempeleitä, ettei tarvitse kuulemma kuin muutaman minuutin päivässä kuikistella.
Jos ei rupea huolehtimaan itsestään niin sitten vahdan nuoreen viriiliin mieheen ja yritä sanoa miehellesi että jos tota tahtia liikkumattomuutta jatkaa niin voi olla ettei nää 50 vuotispäiväänsa saatikka 60 vuotispäivää ja niin edelleen ja ensiksi ruokavalio uusiksi ja perunoiden, makaroonin tai riisin tilalle kasviksia ja iltasyöminen pois niin kilot lähtee. Kun miehesi ei ole liikkunut niin lihakunto on huono ja nivelet tulee kipeiksi kun lihakset eivät tue niintä. Itse 50v mies ja jos on harrasta liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa rupean hyppimään seinille ja sanot miehelle että seksikin alkaa sujumaan kun kunto paranen ja liikkuminen parantaa verenkiertoa ja sanoppa miehellesi että hanestä tulee impotentti jos ei huolehdi itsestään ja on saamaton. Mutta tuo miehen vaihtaminen voi olla sellainen viesti että miehesi rupeaa liikkumaan ja uiminen on hyvä tapa aloittaa liikkumenen koska vesi auttaa ja ei tunnu niin raskaalta ja laita titsikka epäkuntoon niin miehesi keksii muuta tekemista ja patistat miehen ensiksi kuukauden ajan 3 kilometrin kävelyylle niin hän itse huomaa kun kunto paranee.
jos puhuminen ei auta, itse ehkä pistäisin oikein kunnon "teatterin" päälle, tuhon sinun rakkauteesi vedotan, ja tottahan se olisikin, eli oikein kunnon itku, surku, marttyyri kohtaus tyyliin sinä et rakasta minua, tahdot ehdointahdoin tappaa itsesi, että MINÄ jään tänne yksin loppu elämäkseni kärsimään, kun en ketään muuta voi KOSKAAN rakastaa, ja hirmuista itkua ja parkua päälle. Tietty jos et tuohon kykene, niin en sitten muita konsteja tiedä. Luulisi, jos se mies sinua yhtään rakastaa, että jotain saattaisi liikahtaa aivopoimuissa, tai sitten ei ja mielestäni, jos ei liikahda, vaikka rakastat, niin helpompi sinun olisi elää yksinään, kuin katselemassa hänen hidasta itsemurhaansa.
Terveeksi tuskin hän enää tulee, kun on noin huonoon kuntoon itsensä päästänyt. Hänen olisi alun alkaen pitänyt ottaa itseään niskasta kiinni, lopettaa pelaaminen ja laittaa rajat työnteolle.
Mahdatko itsekään pidemmän päälle pysyä terveenä, jos jatkuvasti joudut kantamaan hänestä huolta? Mikä on oma jaksamisesi 5-10 vuoden kuluttua? Kannattaa pohtia. Haluatko todella alkaa hänen omaishoitajakseen? Se nuori ja jaksava mies, johon ihastuit ja rakastuit, ei tule enää takaisin. Se ei tule takaisin vaikka kuinka houkuttelisit miestäsi lenkille. Ei ole normaalia eikä tervettä, että alle 30-vuotias tuolla tavalla rapistuu ja alkaa valittaa vaivojaan tuossa mitassa. Tuo johtaa alkoholismiin tässä ihan lähiaikoina, saat vielä huomata.
Et koskaan voi rakastaa häntä niin että hän tulisi kuntoon, koska ei kenenkään rakkaus miestäsi pelasta.
Joudut tekemään enemmän ja enemmän kotitöitä ja lopulta sairastut itse :( haluatko todella myös itse alkaa lihomaan 15-20 kiloa.
Elämällä on sinulle paljon annettavaa :) vielä on vapaana nuoria ja jaksavia miehiä, jotka haluavat rakastaa sinua ja omistaa elämänsä sinulle. On raittiita miehiä, joista saat lenkkiseuraa ja löydät uusia harrastuksia :)
Kuten yllä todettiin, ensin lääkäriin, jotta nähdään missä tilassa kroppa on ja hoidetaan mahdolliset sairaudet. Sen jälkeen seuraa vaikein asia eli se miten mies saadaan tajuamaan, että noilla elintavoilla hän kuolee 20 -30 vuotta keskiarvoa aiemmin ja se aika jonka pysyy hengissä on huonolaatuista ja sairauksien täyttämää. Jotenkin se pitäisi saada perille, että hän on lyhytikäinen nuutunut muumio. Kuulostaa myös masennusoireilta. Ne helpottavat ainakin jossainn määrin jos liikkuu. Itsetunto nousee jne. Jaksatko tosiaan viettää elämäsi katsellen sivusta miten mies mätänee pikkuhiljaa silmissä? Lenkille pakottamalla ja jankuttamalla ei todennäköisesti saada häntä tajuamaan. Jos sen kanssa sopisi, että lähdette liikkeelle jostain tosi pienestä. Kylmästi asennoituisi niin, että muutokseen kuluu paljon aikaa, mutta tekisi aina määrätietoisesti yhden pienen muutoksen parempaan. Jos sen saisi lähtemään ensin vaikka ihan lyhyelle kävelylle. Jos ihmisten ilmat haittaavat, niin katselkaa joku syrjäisempi luontopolku. Lisäksi syötä sille vaikka hedelmiä, jospa ne menisivät kaikenlaisesta naposteltavasta. Piintyneitä tottumuksia ei hetkessä muuteta ja hurmoshenkistä fitnessintoilua tulee varoa viimeiseen saakka tai saavutetut voitot katoavat.