En tiedä kuuluuko tämä edes tälle palstalle,mutta kerronpahan kuiteski?
Vaikka tässä tapauksessa kohdistan kynäni naisiin,en kiellä etteikö monella naisella olisi samanlaisia ajatuksia myös meistä miehistä.
Olen ottanut yhteyttä erääseen vanhaan heilaani pitkän tauon jälkeen,olisin halunnut kuulla hieman hänen kuulumisiaan.
Mutta neiti,tai rouva nykyään tämä nainen ei ole vastannut mitään.
Olenkin miettinyt että me ihmiset olemme niin erillaisia,toiset ovat kohteliaita ja toiset taas eivät.
Itse kuulun siihen kastiin että pidän ihan ystävällisyyttä arvossaan,ja varmasti vastaan jos kysytään vaikka olisi mikä!
Minusta on vaan ärsyttävää että joidenkin mielestä viestiin tai puheluun vastaaminen on niin vaikeaa,lopultahan syynä on se ettei asia ole riittävän kiinnostava.
Olen kyllä itsekkin joskus syyllistynyt siihen etten vastaa aina puhelimeen,jos on joku tärkeämpi asia tapetilla ,mutta kyllä varmasti soitan takaisin kunhan aikaa on,muutoin asia jää mieltäni kiusaamaan tämän soittajan puolesta.
Tuskin tälläinen on pelkkä naisten synti,mutta aika usein kuulee kyllä juuri naisten lajittelevan ystäväpiirinsä oman tilanteensa mukaisesti.
Tunnen kaverin joka ei koskaan vastaile viesteihin,eikä puhelimeen ,mutta riippumatta kellon ajasta kun hänellä itsellään onkin tyhjiö hän soittaa ja pälättää vaikka siihen sanoisi olevan juuri huonossa paikassa nyt keskustelulle.
Itsekkään ihmisen merkki,ystävyys kelpaa ainoastaan kun itselle sopii.
Vaikka tässä tapauksessa kohdistan kynäni naisiin,en kiellä etteikö monella naisella olisi samanlaisia ajatuksia myös meistä miehistä.
Olen ottanut yhteyttä erääseen vanhaan heilaani pitkän tauon jälkeen,olisin halunnut kuulla hieman hänen kuulumisiaan.
Mutta neiti,tai rouva nykyään tämä nainen ei ole vastannut mitään.
Olenkin miettinyt että me ihmiset olemme niin erillaisia,toiset ovat kohteliaita ja toiset taas eivät.
Itse kuulun siihen kastiin että pidän ihan ystävällisyyttä arvossaan,ja varmasti vastaan jos kysytään vaikka olisi mikä!
Minusta on vaan ärsyttävää että joidenkin mielestä viestiin tai puheluun vastaaminen on niin vaikeaa,lopultahan syynä on se ettei asia ole riittävän kiinnostava.
Olen kyllä itsekkin joskus syyllistynyt siihen etten vastaa aina puhelimeen,jos on joku tärkeämpi asia tapetilla ,mutta kyllä varmasti soitan takaisin kunhan aikaa on,muutoin asia jää mieltäni kiusaamaan tämän soittajan puolesta.
Tuskin tälläinen on pelkkä naisten synti,mutta aika usein kuulee kyllä juuri naisten lajittelevan ystäväpiirinsä oman tilanteensa mukaisesti.
Tunnen kaverin joka ei koskaan vastaile viesteihin,eikä puhelimeen ,mutta riippumatta kellon ajasta kun hänellä itsellään onkin tyhjiö hän soittaa ja pälättää vaikka siihen sanoisi olevan juuri huonossa paikassa nyt keskustelulle.
Itsekkään ihmisen merkki,ystävyys kelpaa ainoastaan kun itselle sopii.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vastamattomuuteen voi olla vaikka kuinka paljon, ehkä särjit hänen sydämensä silloin, ei kiva.
Mennyt on mennytttä. No jos syy ei ole tuo et välit jäi ok. kuntoon hänellä on jo mies ei kaipaa ex- kaveria sotkemaan kuvioita.
En itsekkään kaipaa kaikkia vanhoja heiloja tai kamujani, aika on mennyt niiden ohi ei ole yhteistä historiaa enää ja kaikki tyypit ei vain sytytä.
No mielestäni vastasit itse tuohon kysymykseesi tuossa viestissäsi... Itselleni ainakaan en pidä siitä, että vanhat heilat ottavat yhteyttä "pitkän ajan kuluttua" ellei olla oltu ystäviä eron jälkeen ja eritoten vielä se, että olisin varattu.
Nainen on varmaan ajatellut että sinä koitat lämmittää teidän vanhaa suhdettaan, koska otit yhteyttä.
Miksi ottaa yhteyttä exään pitkän ajan kuluttua, ellette ole olleet tekemissä toisiinne aikoihin? Tuskin exäsi aivoimies pitäisi ajatuksesta..
Ajatteleppa siten, että sinä olisit naimisissa ja vaimollesi saapuu viesti joltain exältä, joka "kyselee kuulumisia". Saattaisit itsekin olla harmistunut asiasta ja ajatuksena että tämä exä tahtoo vaimosi, vaikka yhteydenotto olisikin pelkkä kuulumisien kysely.
Kyllä mä pitäisin outona jos joku vanha heila rupeisi soittelemaan ja itte olisin onnellisesti naimisissa. Ei varmaan aviomieskään olis kovin otettu.
Olet kovin hanakka jakamaan ihmisiä kategorioihin sen mukaan vastaako heidän käytöksensä, valintansa tai asenteensa sun käsitykseesi "ystävyydestä", "kohteliaisuudesta" ja "epäkohteliaisuudesta" jne.
Kohteliaisuudeksi käsität sen, että elää muiden ehdoilla, vastaa ulkopuolisiin odotuksiin ja vaatimuksiin, käyttäytyy aina sovinnaisesti ym. ym. Poikkeudet heität oitis epäkohteliaiden kategoriaan.
Heräsi heti kysymys miksi sinä siedät noin huonosti pettymyksiä ja torjutuksi tulemista?
Tässä tapauksessa se sun kontaktiin pyrkimisesi torjunut henkilö oli se sun exäsi joka ei jostain syystä halua olla enää yhteydessä sinuun - ei siitäkään huolimatta että teillä on yhteisiä muistoja ja te voisitte (molempien niin halutessa) olla yhä ystävät.
Joten kun hän ei vastaa sun ehdoilla sun tarjoamaasi ystävyyteen sun määrämällä hetkellä, hän on "itsekäs ihminen, jolle ystävyys kelpaa ainoastaan kun itselle sopii".
Ihmettelet naisen "epäkohteliasta" käytöstä.
Enpä ulottaisi tuota sanaa koskemaan tilannetta, jossa ottaa yhteyden vanhaan heilaan ja tämä ei vastaa. En minäkään vastaisi, jos aikomukseni ei olisi tavata entistä miestäni.
Kyllä kohteliaisuutta tai epäkohteliaisuutta on ihan muissa tilanteissa. Minä itse ihmettelen usein ihmisten epäkohteliaisuutta muita kohtaan: Ei pidetä takana tulevalle ovea auki, ei tervehditä, ei anneta bussissa paikkaa vanhukselle, ei opeteta lapsille normaaleja käytöstapoja... vanhemmat räyhäävät koulussa opettajalle kun heidän kullanmuruaan on kohdeltu väärin... lista on nyky-Suomessa loputon...
Ilahtuisitko itse, jos olisit naimisissa ja vanhat heilat pyrkisivät ottamaan yhteyttä vaimoosi?
Kokemuksesta voin sanoa, että miehet eivät sellaisesta pidä. Useimmat miehet kokisivat hyvin negatiivisesena asiana sen, että vaimo vastailee vanhojen heilojen yhteydenottoihin. Mihet ovat myöskin pääsääntöisesti sitä mieltä, että mies ottaa vanhaan heilaan yhteyttä vain suhteen uudelleen lämmittelyn toivossa. Miksiköhän he niin ajttelevat? Ehkä siksi, että tuntevat oman sukupuolensa käytöstavat.
Sinun tapauksessasi kyseinen nainen varmaan arvioi tilanteen, ja katsoi että on tärkeämpää olla kohtelias aviomiehelleen kuin vanhalle heilalleen. Sinäkö avomiehen osassa olisit päinvastaista mieltä?
Mieheni tapaa exäänsä harrastuksen parissa; tämä harrastus oli heillä yhteinen jo suhteen aikana. Mies kysyi minulta, häiritseekö tämä, ja vastasin että ei häiritse (koska en ole pätkääkään mustasukkainen).
Jos asetelma sen sijaan olisi päinvastainen, eli minä tapasin exääni harrastuksen parissa, niin en ole ollenkaan varma että mieheni tämän hyväksyisi. En usko, että tykkäisi.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että miehet kyllä tuntevat miehen tavat ja kyttäävät siksi naistensa toimia, mutta itse kyllä voivat tavata ketä haluavat.
Ja ap:n kanssa olen samaa mieltä siitä, etä meitä on monex. Moni hyväksyy itselleen kaikenlaista käytöstä, mutta ei soisi samaa muille.
Minun mielestäni ,jos on kyse vanhasta tuttavuudesta johon ei liity mitään suurempaa on ihan okay että voi kysellä pitkästä aikaa kuulumisia.
Toiset jotka asustelevat lähellä toisiaan saattavat törmätä vaikka kaupassa toisiinsa jossa vaihtaa kuulumisia,mutta ymmärrän niitä joita elämä on kuljettanut eri paikkoihin ettei ole mahdollisuutta muutoin kuulumisia kysellä kuin viestillä.
Ainahan voi viestiin vastata että olen uudessa suhteessa,ja asiat on hyvällä mallilla sekä toivottaa toiselle kaikkea hyvää myös elämäänsä.
Miksi kynnys kysymys täytyisi tehdä aina siitä mitä toinen onkaan vailla, tai miksi ottaa yhteyttä,eikö normaalisti voi kysyä vanhalta tutultaan kuulumisia ilman sen suurempaa draamaa ta etukäteis päätelmiä,johtopäätökset voi sitten tehdä jos yhteyden otto osoittautuu joksikin muuksi kuin normaaliksi terveisten lähettämiseksi,ja silloin voi asian ilmoittaa ettei halua pitää jatkossa enempää yhteyttä.
Vaikka olen naimissa,ja jos minulle tulisi viesti vaikka exältä vuosien takaa,kyllä minä siihen vastaisin jollain tavalla vaikken häntä elämääni haluaisikaan,mielestäni sellainen kuuluu hyviin tapoihin ja on itsellekkin parempi kun tietää miksi hän lähettää terveisiä kuin että jättäisin vastaamatta sen vuoksi että kuvittelen itseni niin mahtavaksi tyypiksi jota exät vieläkin jahtaa.
Eiköhän suurin osa existä elä elämäänsä eikä muistele vanhoja aikojaan,siksi jonkun yhteyden otto ei välttämättä ole pahassa mielessä tehty.
Unohda petteri se ihminen,se on itsekäs ja kuvittelee kenties itsestään liikoja.
Olin seurustellut jo yli 2 v. miesystäväni kanssa tiiviisti ja vakavasti. Yks ilta miesystäväni kertoi puhelimitse minulle innoissaan, että hän on saanut kaveripyynnön henkilöltä, jonka kavereina ovat minun ex-mieheni, mieheni sisko ja minun serkkuni. Tunnetko henkilön, hän kysyi. Tunsin toki ex-mieheni lähisukulaisen. Naisen joka oli vieraillut meillä asuessani ex-mieheni kanssa, ostanut minulta auton jne. Kysyin, että mistä miesystäväni hänet tuntee? Hän kertoi yllätyksekseni mökkeilleensä ja saunoneensa naisen kanssa taannoin. Käsitykseni mukaan nainen oli kotiseudulla lomaillessaan ja sukulaisiamme kierrellessään kuullut minun ja miesystäväni seurustelusta. Facebook kutsu tuli loma-aikaan heinäkuussa. Miesystäväni oli vastannut kaveripyyntöön välittömästi myöntävästi. Miesystäväni ei kertomansa mukaan tiennyt naisen läheistä yhteyttä minuun ja ei siksi kertonut tätä suhdetta minulle. Miesystävän kanssa on mennyt tapauksen jälkeen heikommin, emme ole edes tavanneet. Anteeksiantaminen ja unohtaminen on erittäin vaikeaa. Mitkähän mahtoivat olla naisen motiivit?