Jostain syystä tulit mieleen tänään. Mä menetin sut huumeille. Oon siitä pahoillani vieläkin, vaikka siitä on jo aikaa, kun lähdin sun elämästä pois koska mä en jaksanu katsoa sitä elämää. Eikä mulla ollu mahdollisuutta tehdä mitään että mun oli vaan katsottava kun ihana ja silloin rakas ihminen muuttuu ja katoaa. Mun on ollut hyvä jatkaa elämää ja mulla on kaikki nyt hyvin. Silti olisin halunnu sun kanssa vielä joskus jutella ja nauraa ja sopia asiat. Se ei vaan onnistu kun sä oot sekasin ja kadottanu terveen järjen ja sen mikä olit ilman huumeita. On se vaikea hyväksyä että hyvä ihminen piti menettää huumeille. Välillä tekee todella kipeää vaikka onneksi oon jatkanu oman näköistäni elämää missä olen tärkeämpi kuin huumeet ja koen olevani turvassa. Toivon sulle pelastusta ja onnea ja toivon omaan sydämeeni rauhaa sinusta.
Kaikkea hyvää sulle ja rauhaa susta mulle
Minä vain
2712
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Viisaasti kun et mennyt mukaan. Ihminen jota huumeet hallitsee ei ole oma itsensä toki vielä parempi ois et saisit tai joku sais hänet hoitoon. Tosin halu päästä irti huumeista on tultava tältä kaverilta mikään hoito ei muuten pure. Kristillinen järjestö nimeltä Kan-koti, tekee työtä huume ja alkoholi riippuvaisten parissa.
Sama homma täällä. Ei voi elää sellaisen ihmisen kanssa, joka käyttää huumeita. Vaikka loppupeleissä loukkasin sitä enemmän, kun se mua.