Mitä pitäisi ajatella tilanteesta jossa itse ilmaisee tunteensa avoimesti ja myöntää toista rakastavansa, mutta vastapuoli ei kuitenkaan tunteitaan ainakaan ääneen sano. Asia sivuutetaan halauksella tai jollain muulla tavalla. Pitääkö tilanne tulkita ettei toinen oikeasti tunne samoin? Kyseessä muutaman kuukauden mittainen suhde. Itsellä tunne, että tässä vaiheessa varmasti jo osaa sanoa rakastaako toista vai ei. Tuntuu vaan ettei ole järkeä jatkaa pidemmälle, koska ei saa kaivattua vastarakkautta. kaikki ei ole kohdillaan.
Tunteiden ilmaiseminen
kumpatietäisi
122856
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
on niin olemattoman lyhyt aika, että harvoissa tapauksissa niin nopeassa ajassa voi vielä puhua mistään rakkaudesta.
Ehkä vuoden-kahden vuoden yhdessäolon jälkeen se rakkaus astuu mukaan. Tai no vuodessakaan nyt ei toista vielä läpikotaisin todellakaan tunne ja rakastaakseen on pakko tuntea toinen.
Sitä ennen on vain ihastusta ja seksuaalista himoa.
Itse uskon, että jos homma toimii niin sen tietää kyllä jo lyhyenkin ajan jälkeen. Näin se vaan menee. Jos ei uskolla tunteitaan näyttää niin joko ei oikeasti tunne tai sitten joku muu syy estää tunteiden näyttämisen.
Ajassa jotain ainakin tietää,itse ainakin tiedän heti onko kemiaa vai ei, vaikkei ihan rakkaus roihuaisikaan voihan senkin sanoa, että tutustutaan vielä.Olet ilmeisesti nainen ? Miehillä tuo ulosanti on kyllä aika hakusessa itsekkin olen sen huomannut. Kysy suoraan häneltä mitä on mieltä ettei turhaan jää roikkumaan.
Nyt on asiat toistepäin eli olen mies :) Tuota kysymistä olen ajatellut, mutta en halua että esitämällä kysymyksen saan vastauksen joka ei tule omasta tahdosta. Kyllä asian tulee tulla ihan omasta tahdosta. On vaan ikävä tunne, kun itse ilmaisee asiat niinkuin tuntee eikä saa vastinetta. Pikkuhiljaa hiipuu omatkin tunteet sillä yksin ei voi rakastaa tai välittää.
Joooh. Olen nainen ja ihan vastaavassa tilanteessa.Puolisen vuotta tässä menny. Mun rakkauteni tulee ehdoitta, ei siinä mitään. Eikä se mua haittaa vaikka toinen ei rakastais takas. Mutta kun en halua olla _parisuhteessa_ ihmisen kanssa, joka ei rakasta takas. Mieluummin rakastan ja tuen häntä sitten ystävänä kauempaa seuraten. Otan sen vuorovaikutteisen suhteen sitten muualta. Vielä kun saisi tämän sanottua asianosaiselle niin kaikki oliski ihan hyvin.
Mut täytyy muista että kaikille se tunteista puhuminen ei ole yhtä helppoa. Minulle (mies) se on helppoa ja ihmettelin aikanaan naisystävääni kun hän ei puhunut tunteistaan juurikaan mut osoitti niitä kuitenkin muilla tavoin välillä. Mut kun asiasta puhuttiin ja asia tuli selväksi niin ei se minua enää häiritse. Jos itse menen ja halin niin hän kyllä kuitenkin vastaa teoin. Se riittää mulle. Tiedän asian ja voin luottaa että hän rakastaa minua vaikka sanominen tuntuu välillä vaikeaa olevankin.
Minulle rakkauden tunnustaminen on niin suuri asia että sitä saattaa olla vaikea sanoa ääneen. Siinä avoimuudessa tekee itsensä haavoittuvaiseksi, ja ihminen jota on aikaisemmin loukattu pelkää uutta kipua. Pelkää jollakin tapaa sen tunnustetun rakkauden menettämistä. Reagoin juuri kuvailemallasi tavalla, eli halaamalla kun toinen tunnusti rakkautensa. Menin niin hämilleni, etten saanut sanaa suustani. Vaikka rakastan häntä yli kaiken.
Mutta aikaa se vei ennenkuin kumpikaan oli varma tunteistaan. Eri ihmiset tarvitsevat eri verran aikaa, ja rakastuvat eri asioihin toisessa, vaikka sinä olisit rakastunut parissa kuukaudessa johonkin asiaan hänessä, ei se tarkoita sitä että hän olisi rakastunut sinuun samana päivänä. Ja ei rakkautta tarvitse aina tunnustaa samalla hetkellä.
Ilmaisen tunteeni avoimesti ja tarvitsen rinnalle ihmisen joka myös ilmaisee tunteensa eikä ole esim. menneisyytensä vanki. Jos ei ole sinut menneisyyden kanssa niin ei voi tulevaisuuttakaan luoda.
En odota huomista jos tunnen nyt olevani rakastunut tai rakastumassa sillä elämä on tässä ja nyt eikä huomisesta koskaan tiedä.
Niin kyse on kahdesta ihmisestä ja heidän sopivuudesta yhteen. Yksin voi kyllä rakastaa, mutta ei voi tuntea rakkautta.
Muutaman kuukauden pituisessa suhteessa en itse vielä ikimaailmassa puhuisi rakkaudesta. Syvempi ihastuminen tulisi ehkä kysymykseen, mutta rakkaudentunnustus suhteessa jossa toista ei mitenkään voi vielä oikeasti tuntea... Ei ei. Kannattaa hyväksyä ettei tunteiden ilmaiseminen sanallisesti ole kaikille niin helppoa, on ongelmia luottaa, heittäytyä ja antaa itsestään. Minulle rakkaudentunnustus merkitsisi asettumista niin haavoittuvaan tilaan, etten sellaiseen missään nimessä tahdo noin lyhyen suhteen jälkeen. Ja se ettei vielä tuossa vaiheessa rakasta, ei tarkoita etteikö rakastaisi vaikka seuraavan parin kuukauden päästä. Se ei ole mikään "jossei nyt niin ei sitten ikinä" juttu.
Itseni tuntien tiedän asian aika alkumetreillä onko tästä johonkin vai ei? Likaa kokemuksia noista katsotaan jutuista ja niistä oppineena tiedän kyllä mistä puhun ja ennen kaikkea tiedän mitä tunnen.
Jos on ongelmia luottaa, heittäytyä ja antaa itsestään niin silloin ei ole valmis suhteeseen toisen kanssa ja jo toista kunnioittaen tulisi asia vaan hyväksyä. Toki kaksi vastaavanlaista ihmistä voi noinkin tuntea olevansa oikealla radalla.
On täysin eri asia tietää parin tapaamiskerran tai parin kuukauden seurustelun jälkeen, että tuleeko hommasta mitään, kuin tietää rakastavansa.
Itse ainakin olisin pitänyt miestäni omituisena ja jopa pelottavanakin, jos olisi heti ruvennut "rakkautta" tunnustamaan.
Tuntuu että koko käsite on jotenkin vääristynyt... nimittäin erot ihastumisen, rakastumisen ja syvän rakastamisen välillä. Yleensähän se menee niin, että ensitapaamisilla ihastutaan. Sen jälkeen voidaan kohta puhua rakastumisesta (olla rakastunut). Itse rakastaminen tulee vasta muutaman vuoden kuluessa.
Voit kysyä itseltäsi näin: jos toinen nyt jostain syystä kuolisi, kuinka kauan kaipaat ja kuinka lujaa se sinuun sattuu, milloin suru hellittäisi. Vertaa tunnetta parhaan kaveriin kuolemaan tai vaikka lemmikin.
Tunteensa voi ilmaista ja näyttää niin monella muullakin tavalla, kuin niillä sanoilla.
Sellainen mies, joka on valmis kohtaamaan sinut ja seurustelemaan.