Miehellä meni huonosti jo silloin, kun tavattiin. Päädyttiin kuitenkin yhteen, miehellä meni edelleen huonosti, mutta jatkettiin silti. Mies alkoi saada elämäänsä kuntoon ja rakastui muhun ennemmän ja enemmän ja oli vihdoin valmis panostamaan kunnolla suhteeseen. No mutta minäpäs en siinä vaiheessa enää ollutkaan valmis. Ero tuli. Ehdittiin seurustella pari vuotta. Tästähän mies menetti viimeisenkin toivon kipinän tähän elämään ja nyt sekoilee sen minkä ehtii. Tulee jossain vaiheessa tappamaan itsensä, se on varma. On jo aikaisemminkin yrittänyt siinä vielä onnistumatta.
Uskotte varmaan, että syyllisyys on aivan uskomaton. MINÄ olen ajanut jo ennestään heikon ihmisen yhä syvemmälle suohon ja pahentanut vaan tilannetta, sillä tilanne tosissaankin oli huono jo alun alkaenkin. Mieheen en uskalla pitää yhteyttä, sillä hän on sanonut, että se satuttaa liikaa. Miehellä ei ole oikeasti elämässä yhtään mitään ja olen aivan neuvoton, miten häntä auttaisin, sillä vääjäämättä lähestyy se päivä, jolloin häntä ei enää ole. Ne harvat oikeat hyvät ystävät yrittävät toki auttaa häntä, mutta en usko että se auttaa. Vain ihme voisi enää hänet pelastaa, tai siltä ainakin tuntuu. Katkeruus ja viha tätä elämää kohtaan ovat miehellä niin voimakkaat, että ainoastaan rakkaus häntä auttoi ja nyt kun ei ole enää sitäkään...
Miten tässä pitäisi menetellä, olen aivan neuvoton?
Uskotte varmaan, että syyllisyys on aivan uskomaton. MINÄ olen ajanut jo ennestään heikon ihmisen yhä syvemmälle suohon ja pahentanut vaan tilannetta, sillä tilanne tosissaankin oli huono jo alun alkaenkin. Mieheen en uskalla pitää yhteyttä, sillä hän on sanonut, että se satuttaa liikaa. Miehellä ei ole oikeasti elämässä yhtään mitään ja olen aivan neuvoton, miten häntä auttaisin, sillä vääjäämättä lähestyy se päivä, jolloin häntä ei enää ole. Ne harvat oikeat hyvät ystävät yrittävät toki auttaa häntä, mutta en usko että se auttaa. Vain ihme voisi enää hänet pelastaa, tai siltä ainakin tuntuu. Katkeruus ja viha tätä elämää kohtaan ovat miehellä niin voimakkaat, että ainoastaan rakkaus häntä auttoi ja nyt kun ei ole enää sitäkään...
Miten tässä pitäisi menetellä, olen aivan neuvoton?
Vastaukset 4
Vanhimmat
tilanne, mutta sinun on turha itseäsi syyllistää. Jos joku haluaa tosissaan riistää itseltään hengen, ei siinä tilanteessa paljon mikään auta, toki jos hänet hoitoon saisi, ei sinnekkään tietenkään ketään voi pakottaa.
Onko siitä aiemmasta yrityksestä mitään todisteita, tai mistä voisi olla varma miehen yrittäneen siinä onnistumatta, kun jotkut vaikeassa tilanteessa (tässä ero) aiheuttaa kohtuutonta pahaa oloa toiselle, uhkailemalla itsemurhalla jne. (kuullut tarinoita), itsekästä. En tietenkään halua vähättellä hänen ongelmiaan.
Voimia sulle.
Menet hänen luokseen, et puhu mitään ja lyöt avokämmenellä niin lujaa kuin lähtee, poskelle. Ja kun mies siitä putoaa, kiskot hänet kauluksesta ylös ja huudat: "Ryhdistäydy senkin selkärangaton paska! Ole kuin mies!". Tai jotain siihen tyyliin. Sillä loukkaus on paras motivaattori hänen kaltaisilleen.
Jokainen on oman onnensa seppä.
Seurustelen miehen kanssa nyt reilu 2 vuotta ollaan oltu kimpassa. erosin hänestä kerran noin kahden kuukauden ajaksi, ja se oli todellinen maanpäällinen helvetti. Uskon että hän sai minut manipuloitua niin että palasin hänen kanssaan yhteen, ja syyllisyys siitä mitä olin aiheuttanut hänen elämälleen oli liian kova kestettäväksi. Hän oli itsetuhoinen ja uskon että hän tosissaan yritti riistää henkensä ainakin kerran sinä aikana. Hän joi ja lopetti kaiken. Hän ei paljon ole tekemisissä perheensä kanssa, he ovat muuttaneet kauas, minun perheestäni on tullut hänen perheensä ja minusta hänen elämänsä.
Nyt minusta on alkanut tuntua siltä etten enää jaksa, olla suhteessa vain siksi että hän ei vahingoittaisi itseään. Mutta en usko että, tulen pääsemään hänestä ikinä eroon. Tämän kokemuksen perusteella sanon että älä missään nimessä palaa hänen kanssaan yhteen, älä pidä häneen yhteyttä. Se EI ole sinun vikasi ja se ei ole sinun tehtäväsi pitää hänestä huolta. En käsitä mikä ihmisiä vaivaa, mutta sun on jatkettava elämää, se ei ole itsekästä.