Selibaatilla herkkyyttä säveltämiseen

Sittenkun musiikki on tehty, voi taas parata otsarasvastakiiltäväksi mustasilmänaluiseksi robotiksi. Tällä selittyy yhden saman bändin eri albumien suuri laatuero. Esim. Muse:n The Resistance on hyvä, mutta vuoden päästä menestys muuttielintapoja ja tuloksena on suorastaan rasittavan ärsyttävä Origin Of Symmetry joka kuulostaa kun laulajalla olisi todella rasittunut ja ylimielinen olo, niinkuin että kerran eläissäni tämän albumin teen ja olen hankkiutunut aivan poikki enkä halua olla täällä jo ensimmäistä sointua ennen.

Metallican ainut kunnon albumikin missä yhden biisin musavideossa joku keinuu valtavassa keinussa eroaa muista niin selkeästi että siinäkin on sinisilmäiset äijät tosissaan hankkiutuneet herkkään tilaan ja menneet tekemään musiikkia, myöhempi tavara on syntynyt rutiinityöskentelynä väärässä olotilassa ja sen huomaa.