oli juttua, että tatuointi esti palkkauksen. Oletteko koskaan tulleet hylätyksi jossain työnhaussa tatuoinnin tms. takii? Kumpi on tärkeämpää se et työntekijä osaa ja hoitaa kunnialla hommansa vai työntekijän ulkoiset ominaisuudet tai tyyli? Miten se ulkoinen olemus vaikuttaa sun alalla? Voisitko sä palkata ihmisen jolla on tatuointeja, lävistyksiä tai erikoinen tyyli pukeutua tai tukkamuoti? Missä työssä/töissä sun mielestä on tärkeetä, ettei ole tatuointeja/lävistyksiä tai muuten huomiota herättävää habitusta?
Tossa
BlueNightSatin
65429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Mä vastaan tähän ihan uusin keinoin: Tavallisen ihmisen löytäminen on lähes mahdotonta, mutta sitten kun löydät hänet, niin hän ei osaa mitään.
Tonou, mimmonen on tavallinen ihminen? :)
Se on juuri tämä utopia puhutusta aiheesta.
se. Tää on kuiteskin mielenkiintoinen aihe sikäli, että edelleen on ulkoisella olemuksella vallan mahtava vaikutus työpaikan saannissa. Ei niinkään sillä miten hyvin hommansa taitaa ja tekee.
Ja yleensä kaikista lahjattomimmat ihmiset näyttävät siltä utopialta jota ei pitäisi olla olemassakaan. Koko järjestelmä tai oppisuunta on aivan idioottimainen, silti täysin yleinen.
on niin jännää kuinka kivikautiset opit ja ajatukset edelleen jyrää alleen kangistuneilla kaavoillaan. Järjestelmässä on mätää...
Joo. Mulle tuli heti mieleen tapaamani gimman korvikset. Mulla asia karkas käsistä. Mutta tämä oli hänen oma vikansa.
ihonvärini ta se että erotun luomusuomalaisista on vaikuttanut työnsaantiini sekä lomauttamisiini.
esim viimeeksi kun mut lomautettiin niin mua laiskempia työmiehiä saivat jatkaa töitään.
esm mut työpari joka oli tunnetusti laiska sai jatkaa,monet silti kehu et mun seurassa se teki enemmän töitä ku edellsellä työmaalla,vaik en tyytyväinen ollut sen vauhtiin munkaan seurassa koko ajan sai olla potkimassa perseelle.
ehkä yks syy voi olla siinä etten osaa nuolla pomojen perseitä vaan annan niiden kuulla kunniansa silloin ku niiden täytyy.
syystä mä uskon et ihonväri vaikuttaa viel tänäkin päivänä joissain duuneissa. Perseestähän se on sellanen menininki. :( Nii kato kun pomoille ei muka sais koskaan pärähtää, vaikka ne oiskin tolloilleet. Se on tää hierarkia ihmisilläkin niin keinotekoista, pomo on muka ihmistä kummempi.
nää nykyisin monessa jutussa on.
esim mesut ja pääliköt ottaa kesätöihin lapsiaan raksoille joilla ei ole edes kiinnostusta alaan, samaan aikaan kesälomilla olevat rakennuspuolen nuoret on ilman töitä vaik niillä olis halua ja intoa tehdä sitä duunia.
on kyllä totta. Ei siinäkään sinällään mitään pahaa ole, jos joku on jalka oven välissä. Kun on hyväks havaittu työntekijä, se kannattaa palkata uudelleenkin. Mut sitten pompottelu ja ammattitaitoisten dissaaminen suhteilla on taas mun mielestä kans hanurista. Mut noihan se nykyään menee ja halppis duunarit myöskin valtaa aloja. Kun raha puhuu...voi ammattitaidostakin luistaa. :(
Mä jotenkin karsastan tota ulkonäön perusteella palkkaamista tai palkkaamatta jättämistä, sillon kun kyseessä oikeesti on duuni, jossa sillä ulkonäöllä ei ole mitään väliä. Pääasia et homma toimii ja en kyllä montaa alaa keksi missä ulkonäkö oikeesti olis este työnteolle. Joku nukkemallina oleminen ois ehkäpä sellanen missä pitäs olla kuin nukke....
Jokainen armeija tarvitsee uniformunsa.
tarvii kyllä. Ja jokainen armeija kuosinsa valitsee. Mut sun mielipide itse asiaan on? :)
Työelämä on modenia armeijapalvelua. Talousarmeijan ydinjoukkoihin ei haluta toisinajattelijoita tai mitään liberaalihippejä.
se tietysti on mikä ratkaisee, mutta en usko jääneeni ilman työpaikkaa koskaan "tyylini" takia. - Joko en ole ollut riittävän pätevä tai sitten vain henkilökemiat eivät ole toimineet. - Olen onnekas kuitenkin siinä mielessä, että en ole toistaiseksi kokenut työttömyyttä, mutta ei pidä tietysti iloita liikaa tästäkään seikasta... - Kerta se on ensimmäinenkin, kun se kohdalle osuu !
- Onhan se niin, että esimerkiksi myyntityöhön valitaan mielellään muodollisesti päteviä henkilöitä, mutta paljon myös henkilökemia sekä "suhteet" vaikuttavat. Hoitoalalle hakeutuvien täytynee tottua ajatukseen, että esim. läväreitä ei katsota hyvällä ihan hygienia- ja/tai turvallisuussyistä. Tosin olen huomannut, että usein vanhukset ovat hyvin laajakatseisia tuon asian suhteen ja heidän hoitamisessaan merkitsee hoitajan asenne paljon enemmän kuin ulkonäkö. Henkilökohtaisesti arvostaisin työnantajana todellakin enemmän pätevyyttä ja henkisiä valmiuksia alalle kuin alalle enkä niinkään tuollaisia mainitsemiasi ulkoisia tyyliseikkoja. - Mutta minä en olekaan työnantaja... ;)
oon itsekkin ollut aika yllättynyt, että vanhemmissa työntekijöissä on jopa suvaitsevampia tyyppejä mitä ns. keski-ikäisissä. Nuoret on kokolailla suvaitsevia, vaikka omissa piireissään ne saattaa älistä jonku lookista. Mut töissä ne on suvaitsevaisia ollu ainakin mitä itellä tullut vastaan. Henkilökemiat tietty vaikuttaa, mut ne mä itte jopa ymmärrän paremmin, kun noi ulkonäkö jutut. Kun yhteen hiileen puhaltaminen työn kannalta on yleensä oleellista, on tarpeen et tullaan toimeen keskenään ja homma pelaa ilman turhia kahakoita. Mut toi ulkonäkö tosiaan on mun suurin hämmästykseni. Tai emminä sitäkään hämmästele, oikeastaan en just mitään enää hämmästy. Mut pidän hiukka lapsellisena touhuna kyllä. :)
Ite ainaki pomona (jos oisin) kattoisin kyllä tyypin asennetta noin muuten työhön ja yhteistyötaitoja ja osaamista, kun sitä habitusta. Eihän sen tarttis mun silmää kutittaa, kunhan tekis bisnekselle hyvää tulosta. :) Ja juu en usko ulkonäön vaikuttavan juurikaan bisneksiin.
olisin entinen SAAB:n työntekijä, ellei paikkaa olisi evätty atooppisen ihottuman ansiosta. Olisin muuten saanut paikan valimon korjausmieheksi.
Nykyään on sellainen sairaus, kun mainitsee sen työn- tai ammattikurssihaussa, tulee 100 % tyrmäys. On meinaan kokeiltu hakien kursseille/töihin mistä en ole ollut kovinkaan kiinnostunut, vaikka ky. taidot olisi olleet hyvä omata.
on tuttua huttua, että sairauden takia ei oteta töihin. Kallis työntekijä, vaikka ei päivääkään ois pois sen sairauden takia. Ennakkoluulot nääs. Sairaudet on kanssa yks aika iso eväys syy töitä hakiessa. Siks varmaan niistä monet onkin ihan hiljaa töitä hakiessaan. Jännä juttu et viel tälläkin vuosituhannella oon törmännyt kysymykseen, meinaatko tehdä lapsia lähitulevaisuudessa. ja kun olen sanonut en, on ilmeet helpottuneet tai HYVÄ on vastaus. :) Aika jännää, eihän noita oikeesti kait sais ees udella? Ja itelle ainakin jää kysyjästä paskan maku suuhun..ottaen mun alanki huomioon.
"Aiotko hankkia lapsia" kysymyksessä on kaksi puolta työnantajissa.
Toiset katsovat, että lapsi tuo sitoutumista työhön, kun palaa työelämään. Sama lienee, mikäli on maksamaton asunto.
Toiset taas katsovat, että lapsi tuo poissaoloja, äitiys-/isyyslomaa jne.
Pitä lähteä opiskelemaan värien maailmaa.
Ai niin, jos oppilas itse maksaa kurssit, ei todennäköisesti ole vaikutusta kurssille pääsystä. varsinkin jos pyrkijöitä liian vähän.
on tärkeää molemmat. Mulla oli kerran työhaastattelussa sellainen goottityttö, jolla oli naamassa useampia lävistyksiä ja järisyttävän törkeät meikit. Muuten tyttö oli hakijoista paras. Sanoin tytölle, että hän saa duunin, mutta vain mikäli siivoaa naamansa. Hän valitsi siivoamisen ja hoiti työnsä hyvin. Jos jollain olisi suuri, näkyvä ja ruma tatuointi niin en palkkais asiakaspalvelutehtäviin, mikäli en olis esim levykaupassa töissä, siellä se sopii genreen.
mimmonen olis suuri ja ruma tatuointi? :)
Varmaan jokin timantin muotoinen otsassa.
iso jeesuksen kuva käsivarressa :) esim.
ymmärrän :)
nyt Serpico möksähtää, kun jeesusta dissaat!
Mä oon kuule lempee ja mielistelen naisia. Voi se tatuointi olla ruma. Mut olis se vielä rumempi jos siinä olis läski buddha tai tosi karvainen vegaani vai mikä se on.
mä tiesin ettet sä siitä möksähdä :) Mä näin kerran oikeesti yhden kundin käsivarressa sellasen 30 senttii korkeen jeesuksen kuvan ja se ei ollu nätti näky. Ihan sama sit vaik olis humanoidi tai karvainen vegaani. Kun ei oo hieno tatuointi niin ei oo.
Muistan semmosen jutun, joka oli joskus lehdessä, jossa pitkä tukka esti huoltsikalle pestin...
No jos nyt oikeesti mietin tota tatska juttua, niin varmaan ihan hyvä, jos jollain psykiatrisella osastolla ei ole ihan minkälaisia sattuu tatskoja näkyvillä.
Tuo on yksi niistä syistä, jotka hieman jarruttavat omaa tatska suunnitelmaani.
niin tatuoinnilla ja tatuoinnilla on vähän ehkä väliä. Ehkä hiukan myös paikalla ja merkityksellä. :) Sikäli psykiatrisella sillä taas ei mun mielestä ole väliä, et on tatuointi. Kun eihän kaikki tatuoinnit ole näkyvillä ees. Näkyvä demoni kuva tms. vois olla jollekkin aika paha ..
Juu itekkin sillon joskus mietin tarkkaan otanko vai en :) ja otin...
...jos oon haastatteluun asti päässyt, niin aina on luvattu töitä.
Ei aina tosin niitä töitä mitä varten on haastateltu, kerran mä en päässyt hakemaani paikkaan tupakoinnin vuoksi. Se ois ollu sellanen homma missä ei tupakkataukoja pidetä. Mutta löytyipä sieltä firmasta kuitenkin sellainenkin homma johon tupakkamies kelpas. Ja näin myöhemmin ajateltuna paremman paikan sain, vaikka silloin vitutti alkuun vähän huonompi aloituspalkka.
...ulkonäöllä ei oo mitään käytännön merkitystä, enkä oo kuullut että ulkonäkösyrjintää olisi "meidän" firmassa harrastettu. Mutta ei täällä päin kyllä mitään tatuointi/lävistyshihhuleita liikukaan työn perässä. Ne pysyttelee varmaan parhaansa mukaan isommissa kaupungeissa....
on tänäpänä kans aika ongelma monissa kunnan hommeleissa. Kun tauoille ei ole mitään asiaa lähteä ja tupakointi työpaikalla voi tuoda jopa fudut. Mut jeps yksilönoikeiuksia rajoitetaan myös tässä..onhan kyseessä kallis työaika. :)
on hauska sana muutes tässä asiayhteydessä :)
mut sitä ei tosin joka jeppe näe. Tatskaa siis. Mut mullakin on sellanen työ nyt taas tulossa, etten voi olla kovin...hmm...luovasti :) ja joudun kyllä varmaankin huomauttamaan mahdollisista läväreistä.
tuossa aloituksessa kävi mielessä mainita toikin et jos kuva on piilossa. Onko ollut vaikutusta silloin, vaan ajattelin et kait toikin tulee ihmisille itelle mieleen ilman mun sanomista. Mut tosiaan kun ei kuvat näy, mitä ne varsinkaan silloin ketään haittaa :)
No en ole tullut hylätyksi, koska minulla ei ole tatuoikteja eikä läväreitä. En käytä meikkiä eikä minulla ole irokeesiä.
Kysymyksenasettelusi on hölmö. Totta kai työsuoritus on tärkeämpi kuin ulkoinen olemus, ellei satu olemaan malli. Mutta ihmisen ulkonäkö kertoo usein myös luonteesta, arvoista ja asenteista. Miten joku marginaalissa elävä friikki sopeutuu työyhteisöön? Minä en ainakaan palkkaa raivoraitista kiihkouskovaista sen enempää kuin vapaa-aikanaan kettuja "vapauttavaa" vegaaniakaan. Etenkään kun en minä voi palkkaushetkellä tietää, millainen työntekijä on ja moni jaksaa koeajankin skarpata. Kyse on riskien minimoinnista käytössäolevin tiedoin.
Vähän sama, kun jos jonkun työhistoriassa on parin vuoden selittämätön aukko. Aika on voinut kulua lasten kanssa kotona, mutta se on voinut mennä myös linnassa tai lähikuppilassa. Etenkin, kun nykyisin joutuu olemaan tarkkana, ettei kysy epäkorrekteja kysymyksiä. Kun ei saa kysyä, niin jättää mielikuvien perusteella varmuudenvuoksi jonkun valitsematta. Silkkaa syrjintää, josta ei kuitenkaan jää kiinni. Elämä on.
vittu en ymmärrä sitä mankumista että ensin tatuoidaan puoli ruumista ja sitten itketään ettei oteta töihin. Voi vittu! Käyttäkää aivoja.
Jos minä teen lapsen ja haluaisinkin olla lapseton niin mitä vittua se mankuminen enää auttaa ketään...
Umpeen tatuoitu ja lävistetty tahtookin olla aina jollain tapaa friikki, miks se pitäis jotenkin ohittaa mitä näkeee..Oonha mäki rehellinen friikki enkä siitä mangu. Se on sitä vastuun ottamista.
ole hölmö vaan realismia ja tää aihe on suomi 24 toisaallakin. Ihan jonkun mukamas bossin tekemä provo tais olla, mut kuiteskin. Onko susta vaikkapa tatuoidut ihmiset marginaalissa eläviä friikkejä? Heh, ei taida olla..ei sen kummempia otuksia kun burritoja ja keskiolutta napsivat äijän köriläät. :)
Nyt ei Ratikka ollut kyse mistään ääripäistä. :) Haloo!!
et ehkä ole paras sanomaan vittu en ymmärrä, kun ottaa huomioon et ite mariset aika laajalti kaikesta. Tosin toi minä en ymmärrä sopii sun suuhun hyvin, sä et tosiaan paljoa ymmärrä ;)
On vissi ero, onko niitä tatuointeja paikoissa, mitkä saa helposti piiloon vai vaikkapa kasvoissa. Voihan jollain olla vaikka koko selän kokoinen tatska, mutta harvassa työpaikkahaastattelussa paidatta esiinnytään. Läväritkin saa otettua haastattelua ja tarvittaessa muutenkin väliaikaisesti pois.
http://www.fugly.com/media/IMAGES/WTF/Worlds_Most_Tattooed_Man.jpg
Kas siinäpä vasta hyvä myyjä, kun perustat kahvilan. ;-)
Eikä sillä, etteikö tuokin voisi olla mukava, ahkera ja asiansaosaava työntekijä.
vallan vetävä myyjä :) Voisin palkata.
vaan iha rauhassa. Miksi sä otat tatuoinnin näkyvään paikkaan ja sitten mariset. Tietäähän sen lapsikin miten se vaikuttaa tietyillä aloilla työnsaantiin...
Avauksesi on musta niin tylsä ja loppuun kulunut aihe..."tuolla oli juttua"..evvk jne. jos mulla on tatuointi niin mä kärsin siitä seuraukset työnhaussa, vittu käyttäkää sitä järkee kellä sitä on!!!!!
sä luulit et tää on henkilökohtainen ongelma? Kuule ei ole, ei oo haitannut töiden saantia mun tatuoinnit ja ne saa piiloon näppärästi jos on tarvis. :) Emmä hauku, etkö sä ymmärrä silmäniskuja? oot kyllä aika tosikko ja kova aukomaan päätäs...hehe mut sehän on sun ongelmas ei mun. :)
En ole perehtynyt mianitsemaasi juttuun, enkä tiedä, että mistä siinä on kyse, mutta en minäkään ketään mitään esimerkiksi vaikkap viikinki-tatuointista palkkaisi, jos olisin työnantaja, koska ne tatuoinnithan kertovat ihmisen arvomaailmasta ja työntekijä on = yrityksen arvomaailma, jos yritys on imagokeskeinen vähääkään. Muutenkin ymmärrän sen, että tietyille aloille ei palkata itsensä tatuointikuvilla läpeensä ronkkineita ihmisiä. En pysty kuvittelemaan esimerkiksi arvotaulujen kauppaajaksi hienostoliikkeeseen ihmistä, jolla on käsivarret täynnä jotakin paskatribaaleja ja joka näyttää enemminkin BB- kisaajalta tai pornostaralta tai stripparilta ja jos sellaisen em. liikkeen työnantaja itse olisin, en tasan palkkaisi vahvasti tatuoitua, koska se tarkoittaisi, että useat asiakkaat äänestävät jaloillaan. En myöskään palkkaisi vaikkapa hotellityöhön kansainvälisen hotellin respaan kovin räikeän näkyvästi tatuoitua, koska joissakin tietyissä kulttuureissa millä tahansa tatuoinnilla voi olla todella vahva ja joskus jopa tyystin länsimaisesta ymmärryksestä eriävä symbolinen merkitys.
Suuri määrä tatuointeja sopii esim. rock- staroille, joskus joillekin taiteilijoille ja sitten varmaan esim. joskus ihmisille, joille se kropalla kertominen on kaikki kyky kertoa siitä, että mitä ovat. Itse olen aina välttänyt tatuointeja: siinä vaiheessa kun tuntemani vetäs niskaansa tatuoinnin ja toinen kielikorun, päätin että yäk mä ainakaan en sellanen joulukuusi halua olla. Ja sen ymmärrän täysin, että ainakin tietyt tatuoidut symbolit sukevat työpaikoista ja niin pitääkin olla. Fiksut tatuoijat eivät onneksi edes tee esim. natsisymboleja tms. muita vihasymboleja niitä pyytäville ja se on mielestäni täysin inhimillisesti ymmärrettävää.
Voisin kyllä ottaa itsellenikin jonkun kuvan, jos keksisin riittävän hienon ja sellaisen, mitä kestäisin kantaa koko elämäni ja vielä en ole keksinyt. Näille tribaalipelleille nauran, ts. ne on musta yleensä jotenkin vastenmielisen näköisiä. Vähän kun käsivarsi tai massuli tai jalka vanhemmiten lössähtää, niin hyi h*mmetti miten vastenmielisen näköisiä ne tatuoinnit on...jak..
" koska ne tatuoinnithan kertovat ihmisen arvomaailmasta" mitä ne kertoo? :)
No...
Minusta jos joku tatuoi jonkun ihmisen nimen vaikkapa rintaansa, eikä ole viettänyt autiosaarella sitä ennen vuotta syöden rotanhäntiä ja lehvästöä, om sellainen ihminen todennäköisesti melko tyhmä; ainakin tapauksessa ettei kyseessä ole joku, jota ihminen todella rakastaa.:)
Mielestäni mietelauseiden tatuoiminen kertoo idiotismista: en voisi kuvitellakaan, että tatuoisin jotakin tyyliin: as i walk like awas wearing a hat, i have sweater... :/
Mielestäni aatesymbolit kertovat useimmiten sairaudesta: juoksen karkuun, jos jollakulla on jokin sellainen statement tatuointina, koska mitäs siinä muuta alkaa kelata, kuin että onko tosta mitä uhkaa.
Tribaalit jne., taas tosiaan on naurettavan näköisiä vähänkin lässähtäneellä tai jollakin typerällä trendipellellä, joka ostaa vaatteensa sen mukaan, että pääsee "esittelemään" tatuointia.
Mun kavereissa sinänsä ei ole yhtään typerän tatuoinnin ottanutta, mutta silti olen ajatellut, etten itse ikinä sellaista ota, jollen keksi todella merkityksellistä kuvaa. Musta olisi sääli, esimerkiksi, raiskata joku kaunis mekko - kun harvemmin sellaisen voin ostaa- sillä, että mulla olisi jokin ruma luirumaalaus torsossani, mikä pilaisi koko näkymän.
makunsa kullakin..tribalit on hiukka kuluneita kyllä, kun niitä joka tyypillä näkee. Mut siksees ei nekään itse työn tekoon mitään vaikuta. :)
hommansa hoitaminen on tärkeintä. En usko tulleeni koskaan sen takia jostain omasta työstäni pois jätetyksi, että olisi ollut joku selkeä ulkoinen syy. Toisaalta mun töissäni (niitä on muutamia eri tyyppisiä töitä, mitä teen) ei oikeastaan missään ole väliä, onko tatuointeja, lävistyksiä eikä vaatteillakaan juuri väliä. Mulla siis ei ole kumpiakaan, mutta kuitenkin. Ja itsellä on kyllä vapaa-ajan vaatteet ja työvaatteet periaatteessa erikseen, mutta silti. Näen vapaa-ajallani paljon töihin liittyviä ihmisiä, joten se ei sikäli paljon "auta", vaikka olisikin eri vaatteet ja vähän eri tyyli.
Olen ollut myös valitsemassa palkattavia ihmisiä. Niissäkään tatuoinnilla tai läväreillä ei ole ollut merkitystä. Niitä on itseasiassa ollut monillakin palkatuilla ja muutenkin hyvin monenlaista ulkonäköä ja tyyliä. Oikeastaan miinusta saattaisi jopa olla jossakin tapauksessa liian asiallinen tyyli. Mahdollisesti liian hienoon pukuun pukeutuminen tai liian jäykkä vaikutelma muuten.
Mutta onhan näitä hygieniakysymyksiä jossain hoitotöissä, ravintola-alalla? Ja sitten joissain töissä vääränlainen tatuointi vain saattaa ärsyttää liikaa esim. asiakkaita tai muita työntekijöitä.
Semmoista ympäripyöreetä nyt tässä. Mutta luulen, että lävistyksien ja tatuointien "merkitys" on koko ajan vähenemässä erilaisten tyylien lisääntyessä. Niillä ei ole enää mitään selkeää leimaa, minkä tyyppisille ihmisille kuuluvat, luulisin näin.
ne lävistykset nyt ei kans ihan pahoja ole hygieniankaan kannalta ellei niitä ronki ja ne ole tupreita tai tulehtuneita. Tatuoinneista puhumattakaan. Aikansa parantuu tuoreena ja sitten ne ei kyllä tartuta mitään :) Mut tosiaan vääränlainen habitus just ärsyttää, ei siitä yleensä muuta haittaa oikeasti työssä ole :) Asian ydin tais tulla tässä.
nyt hankkia niitä tatuointeja ja lävistyksiä, kun Serpicokin tykkää?!!
Juu ei. Ei mulla ole-niinkuin sanoin-mitään lävistyksiä ja tatuointeja vastaan. Mut itselläni en niistä tykkää, mulle ei vaan sovi :)
Ööh, Serpico tykkää hieman eri tyyppisistä naisista kuin minä, jos hänet nyt tähänkin keskusteluun pitää jotenkin vetää mukaan. Jos jätettäis nää paritukset kumminkin muille areenoille.. :)
kokki, minkälainen minun pitäisi sinusta olla ja miten käyttäytyä kun tarjoilen sinulle ruokasi!?
noudatat kokki etikettiäsi ja valmistat mulle hyvän ruoan. Mut sun persoonas on sun, ei kuulu mulle arvostella sitä :)
jatkan kusemista sun puuroos
tee se, en syö puuroa eli ei kosketa mua :)
mulla on 5 senttiä pitkät goottikynnet ja perse on hiessä lateksihousuista. Tukkakin on ihan nussitun paskainen ja nenäkorusta valuu jotain mätää sun lautaselle.
Bon Appetit!!!!
susta ton kaiken voi kyllä uskoa.. susta huokuu epäsiisteys :) Ja epäammatillisuus, persoonan hajusta puhumattakaan.
ja kaikki persoonat ei sovi kaikkiin töihin.
En oo koskaan hakenu töitä, jotta en tiedä mistä syystä mut olis voitu hylätä.
tulkitaanko persoonaa aina oikein? :) Onko persoonaton duunari parempi kuin persoonallinen? Robotti siis korvaa ihmisen?
toisiin töihin on persoonaton parempi kuin persoonallinen, toisiin töihin on sitten taas toisinpäin. Eihän esim somistajalle ja kirjanpitäjälle päde samat valintakriteerit.
kaikilla on silti persoona :)
onko ihanko totta kaikilla on persoona??? :DDDDDDD
Ku mä just aattelin et sä olet niitä joiden mielestä tatuointi on jotain vallan persoonallista...
jooh...
sun ongelma on et sä luulet enemmän, kun tiedät :) Mussukka pussukka..mees nyt siitä sähisemästä, ei mulla ole aikaa hiekkalaatikko nassikoille nyt :)
niin en siitä tiedä. Huulikorun poistaminen ei ainakaan toistaiseksi ole parantanut asemiani.
Ja jos joku työpaikka jää saamatta nännikoruni, kielilävärini tai ranteessani olevan tatuointini perusteella, niin sitten mä en sitä paikkaa edes halua.
här :)