kiusatun käytös?

minä henkilökohtaisesti muutun hyvin aggressiiviseksi ja jos toinen tai toiset eivät lopeta väkivaltainen yhteenotto on varma.
mut jos härnääjä on tuntematon niin saata laskea toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

sanalla, yllättävää :)

Joskus kiusatuksi tulleen? Kai riippuu siitä miten hän tällaisiin tilanteisiin on suhtautunut ja miten ratkaissut ne. Joku toistaa vanhoja selviytymiskeinoja, joku toinen menee täysin lukkoon, joku on viisastunut niistä päivistä jolloin on käyttänyt huonoja mekanismeja. Itse olin kerran työssäni sellaisessa tilanteessa, että eräs kollega tuntui ottavan minut kohteekseen jatkuvasti. Hänestä näki että hänellä oli todella vaikeaa itsellään. Yritin olla sovinnollinen mutta mikään ei auttanut. Vihdoin sanoin päin naamaa suorat sanat. Hetkeksi helpotti mutta ei se vienyt asioita parempaan suuntaan.

Opinko siitä mitään? Kiusaaminen vaikuttaisi olevan kiusaajan vaikea psykologinen häiriö. Ei saisi provosoitua, mutta joskus on niin nasevia tilanteita letkautella vastaan, ettei oikein jaksa hillitä itseään.

No vastaan sinulle ja sanon: minun yleinen käytösmallini on välttäminen, eli en siis vain halua olla tai ole tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka koen, etteivät kunnioita minua ja yleensä se metodi on elämässäni toiminutkin, koska kaikki persoonallisuustyypit eivät vain sovi yhteen ja se on ihan ok., maailman lakeja ja ymmärrettävää.

Tällä keskustelupalstalla käydessäni - jolla tällä muuten käy täysin toisentyyppisiä ihmisiä, kuin kokonaisuudessaan ne, joiden kanssa yleensä elämässäni toimin- en kuitenkaan voi välttää röyhkeitä, joten käytösmallini on vahvan defensiivinen, eli puolustautuva; ainakin tapauksissa, joissa väitetään minusta valheita, eli jos väitetään minua esimerkiksi mielenterveyspotilaaksi, vaikkeivat faktat mene siten ja tämä syystä, että yhtä nöyryyttävää minulle tuntevalle ihmiselle on, että käydäänkö minun kimppuuni valheilla ja solvaamisella naamakkain, vaiko näin anonyymina, KUN solvaus tapahtuu julkisuudessa, jossa tässä itse ainakin olen TÄYSIN alisteinen mielivallalle sikäli, kun en tiedä muiden kirjoittajien henkilöistä mitään.

Yritän välttää esimerkiksi hullu- sanan hokemista törkeällekin keskustleupalstakiusaajalle, mutta joskus se on ainoa mahdollisuus osoittaa, että on nyt tosiaan kuitenkin niin, että minua ahdisteleva puhuu paskaa...Mitään ei auta ainakaan se, eikä saa kiusaajaa lopettamaan keskustelupalsta- ahdisteluaan - olen todennut- että jos olen otanytiisistivarmastioletihanmukavaihminenjasinullavaanonpahaollajayritänytymmärtääettäoleterehtynytkirjoittajasta- asenteella; ei tällaisella palstalla, koska joidenkin kusipäiden tarkoitus - näemmä- ihan oikeasti ja valitettavasti, ilmeisesti on ainoastaan häiriköiminen(?) ja kiusaaminen(?) ja hyödyntavoittelukin kenties joillakin(?), palstalla käyvistä kirjoittajista. En voi sietää, jos kiusataan perusteettomuuksilla. Sen sijaan sen itse ainakin kestän hyvin, että jos tosiaan itse jossakin tän palstan keskustelussa olen provosoinut ja että jos joku sellaiseen on piikikäs: sellainen nimittäin on normaalia, mutta muu MINUN kaltaiseni kirjoittajia tuntemattoman keskustelupalstakävijän PERSOONAAN käyvä ahdisteleminen julkisessa ympäristössä tyystin tuntemattomien taholta todellakaan ei, vaan _se_ sitten, SE on mielestäni sairautta.

Ehkäpä sinäkin voisit keskittyä enemmän vaikkapa keskustelupalstakiusaamisen kitkemiseen, kuin vääräntyyppisten, outojen ja jopa pelottavien aiheiden tunkemiseen tälle palstalle? Jos mitenkään kävisi!!??

Olemmekin uutisista nähneet millaisiin katastrofeihin se on johtanut.

ratkovat moiset tilanteet pelaamalla korteilla marjapussia. Tämä on ilmiö on havaittu jo Cro-Magnonin ihmisillä - todisteet pelikorteista on vain hävinnyt ajan tomuun.

kolme päävaihtoehtoa:

- vetäytyminen eli itsensä käpertyminen
- agressiivinen käytös kiusaajaa kohtaan
- rauhallinen käytös ja hillitty vasta-argumentti kiusaajalle

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9313515