Vihaan matkustelua. Silti istun lentokoneessa. Selaan Blue Wings -lehden englanninkielistä versiota, jossa tekopirteä kokoomuslainen kertoo maratonharrastuksestaan ja siitä, kuinka maratonille valmistaudutaan. Alkaa ahdistaa. Sliipatun pukumiehen kirjoitus tuntuu piruilulta. Aivan kuin kuka tahansa meistä voisi muka juosta maratonin.
Seuraavassa jutussa Umayya Abu-Hanna kehuskelee kuinka idyllistä on istua jonkun perkeleen puun alla jossain ulkomailla ja nauttia jotain juomaa, jolla on eksoottinen nimi, vaikka se pelkkää maitokahvia onkin. Mitä idyllistä siinä on? Maitokahvi maistuu maitokahvilta, juot sitä sitten puun alla jossain ulkomailla tai suomalaisessa keskiolutkuppilassa.
Vai maistuuko? Ulkomailla elämyksiä haetaan raivokkaasti arkisimmistakin asioista. Aamiaisen nauttiminen Venetsian turistiruuhkassa on juhlallisempaa kuin lappeenrantalaisessa kahviossa. Kynttiläillallinen Pariisissa toimii aina paremmin kuin kynttiläillallinen Forssassa. Ulkomailla suomalainen mies on valmis lähtemään jopa päiväkävelylle vaimonsa kanssa, vaikka kotisuomessa hän tekee sen vain ase ohimollaan, jos silloinkaan.
Miksi on näin? Ja miksi minä olen myynyt lapseni romaneille ja istun nyt naiseni kanssa lentokoneessa? Syy on yksinkertainen, suorastaan ilmeinen. Se on juuri se nainen. Tai tarkemmin sanottuna pipari.
Vuosia kestäneiden kenttätutkimusteni aikana olen huomannut, että ajoittainen arjesta irtautuminen tarkoittaa piparin saantia. Matkalle kannattaa lähteä jo puhtaasti sen takia. Se vaiva, että kuuntelet naisesi innostuneita matkasuunnitelmia, pakkaat tavarasi ja lähdet hänen kanssaan matkaan, palkitaan ruhtinaallisesti hotellihuoneessa iltojen hämärtyessä. Ja aamuisin. Ja päivisin ennen päiväunia.
Näin ei ole kotona. Jos joku niin väittää, hän valehtelee. Suhteen alkuvaiheessa jatkuva hydrauliikka on arkipäivää, mutta vuosien jälkeen mäntä ei enää liiku sylinterissä. Mutta reissussa nunnasta tulee taas vamppi, joka iskee virtaa pamppuun ja pian räpylä napsii koppeja ykköspesällä, ehkä jopa kakkosellakin, niin paljon, ettei miehelle maistu pipari vielä joulunakaan.
Matkustelun etuudet eivät pääty tähän. Reissaaminen sallii miehelle myös normaalia runsaamman kaljottelun. Nainen katselee tissuttelua läpi sormien ja myös tällainen vahvan työmoraalin omaava rokin sekatyöläinen sallii itselleen pienen loman arkipäivän tylsästä absolutismista.
Näiden syiden takia istun taas lentokoneessa. Kone laskeutuu pian ja tuskin maltan odottaa, että pääsemme hotellihuoneeseen. Aion antaa tuolle vieressä istuvalle mammalle kunnon kyydit.
Paremmat kuin tämä kone antaa.
- Jouni Hynynen
http://www.pirkanmaansanomat.fi/kolumnit/vain-yhden-piparin-tahden
No näinhän se on.
Seuraavassa jutussa Umayya Abu-Hanna kehuskelee kuinka idyllistä on istua jonkun perkeleen puun alla jossain ulkomailla ja nauttia jotain juomaa, jolla on eksoottinen nimi, vaikka se pelkkää maitokahvia onkin. Mitä idyllistä siinä on? Maitokahvi maistuu maitokahvilta, juot sitä sitten puun alla jossain ulkomailla tai suomalaisessa keskiolutkuppilassa.
Vai maistuuko? Ulkomailla elämyksiä haetaan raivokkaasti arkisimmistakin asioista. Aamiaisen nauttiminen Venetsian turistiruuhkassa on juhlallisempaa kuin lappeenrantalaisessa kahviossa. Kynttiläillallinen Pariisissa toimii aina paremmin kuin kynttiläillallinen Forssassa. Ulkomailla suomalainen mies on valmis lähtemään jopa päiväkävelylle vaimonsa kanssa, vaikka kotisuomessa hän tekee sen vain ase ohimollaan, jos silloinkaan.
Miksi on näin? Ja miksi minä olen myynyt lapseni romaneille ja istun nyt naiseni kanssa lentokoneessa? Syy on yksinkertainen, suorastaan ilmeinen. Se on juuri se nainen. Tai tarkemmin sanottuna pipari.
Vuosia kestäneiden kenttätutkimusteni aikana olen huomannut, että ajoittainen arjesta irtautuminen tarkoittaa piparin saantia. Matkalle kannattaa lähteä jo puhtaasti sen takia. Se vaiva, että kuuntelet naisesi innostuneita matkasuunnitelmia, pakkaat tavarasi ja lähdet hänen kanssaan matkaan, palkitaan ruhtinaallisesti hotellihuoneessa iltojen hämärtyessä. Ja aamuisin. Ja päivisin ennen päiväunia.
Näin ei ole kotona. Jos joku niin väittää, hän valehtelee. Suhteen alkuvaiheessa jatkuva hydrauliikka on arkipäivää, mutta vuosien jälkeen mäntä ei enää liiku sylinterissä. Mutta reissussa nunnasta tulee taas vamppi, joka iskee virtaa pamppuun ja pian räpylä napsii koppeja ykköspesällä, ehkä jopa kakkosellakin, niin paljon, ettei miehelle maistu pipari vielä joulunakaan.
Matkustelun etuudet eivät pääty tähän. Reissaaminen sallii miehelle myös normaalia runsaamman kaljottelun. Nainen katselee tissuttelua läpi sormien ja myös tällainen vahvan työmoraalin omaava rokin sekatyöläinen sallii itselleen pienen loman arkipäivän tylsästä absolutismista.
Näiden syiden takia istun taas lentokoneessa. Kone laskeutuu pian ja tuskin maltan odottaa, että pääsemme hotellihuoneeseen. Aion antaa tuolle vieressä istuvalle mammalle kunnon kyydit.
Paremmat kuin tämä kone antaa.
- Jouni Hynynen
http://www.pirkanmaansanomat.fi/kolumnit/vain-yhden-piparin-tahden
No näinhän se on.
Vastaukset 13
Vanhimmat
oliks tuo kuitenkin jonkin sortin kehäpäätelmä, vai miks sitä sanois, Hynyseltä. Se ei näkisi vaivaa naisen eteen arkena, niin eipä tule pipariakaan. Ympäristönvaihdos muka muuttaa asioita, mut eihän siihen tarvita ympäristönvaihdosta.
Jenkellähän on tämä staycation-trendi ;) Niksi-pirkka -tyylistä matkailua omilla kotikulmilla. Raahataan matkalaukku eri kaupunginosaan ja mennään nepalilaiseen ravintolaan. Tai kebebille.
Hynynen lupas kiskoa kakasin käsin kaljaa koko loman ajan... En usko, että se sinänsä on sellanen teko jolla sitä piparia arkea paremmin saa.
Jenkeillä on omansa, meillä täällä omansa. Jos mä haluan lomalle, niin voin kävellä pihan poikki ulkorakennukseen baariin, joka on todella eksoottinen paikka.
Täältä kun halvemmaksi lentää vaikka Prahaan ja etsiä se juhla-ateria ja hotellihuone sieltä kuin mennä Suomessa taksilla toisen kaupunginosan hotelliin ja syödä illallinen.
että minä meen lomalle vain parisuhteen ja akan takia. En mä itteni takia mitään reissuja kaipaa. Siks tein sen baarinkin.
Hynynen on epäselvä. Tai sitten tarkoittaa juurikin sitä että olosuhteet vaikuttavat niin paljon, että ei haittaa vaikka itse vetäisi kaksin käsin kaljaa. Mutta ettei se olisi pelkkä napinaa, niin miten tuota tietoa voisi käyttää hyväksi? Ehkä ei mitenkään. Kaipa se sitten on niin, että ulkomaanmatkalle ei ole korviketta, se on ainoa mahdollisuus.
mutta itse ymmärsin sen niin, että piparia irtoaa parhaiten kun ei tee arjesta juhlaa, vaan on mukana siinä kun nainen järjestää arjen keskelle niitä juhlahetkiä.
Toisaalta, omakin kokemusperäinen tieto puhuu myös tuon puolesta.
on kyllä tuokin. No ei se ehkä ihan halvemmaksi tule ellei asu Tampereella tai Helsingissä mistä niitä halpalentoja lähtee. Mutta kallista on Suomessa matkailu ihan kaupungin sisälläkin.
Ainahan voi juosta Kalharin lävitse muija mukana.
(googlaa)
Siis Kalaharin (tää kannattaa googlaa).
lyhyesti tärkeimmän pointin?
En jaksa lukea kaksimielisesti.
mulle referoidaan, mä en referoi.
Lue vaan koko juttu, se on hauska. Sikäli mikäli omaamme samankaltaista huumorintajua.
saatikka sitten ulkomailla maistuvat aina paremmalle. Sen kanssa kun saa vielä piparia Joulusaarilla...
No luin, referoin ja onhan se Hynynen hauska.
aamuhymyt irtos. Mut tietäsitpä mihin voi revetä saadakseen lentokonetta mukavamman matkan tähtiin.