Olemme tunteneet miehen kanssa jo pari vuotta. Tutustuimme aikoinaan samassa kesätyöpaikassa ja kesätyön loppupuolella tämä mies pyysi minut kahville. Jo oikeastaan silloin ja nykyäänkin hän ottaa yhteyttä viestitse tai soittaen kahden-neljän viikon välein. Otan toki itsekin välillä yhteyttä, mutta yhtä harvoin kuin hänkin ja hänellä kestää viestiin vastaamisessa aina muutama päivä. Olemme molemmat päälle parikymppisiä sinkkuja ja nähdessämme mies halaa oma-aloitteisesti ja välillä koskettaa ohimennen käsivartta tai selkääni. Ei kuitenkaan ole koskaan ns. yrittänyt mitään. "Alkuaikoina" sanoi joskus nätiksi ja viesteihinkin jotain leperteli. Nyt viestien sävy on ollut reilun vuoden ajan paljon neutraalimpi, mutta kuulumiseni tuntuvat kuitenkin tasaisin, vaikkakin melko harvoin väliajoin kiinnostavan. Asumme eri paikkakunnilla, mutta näemme useita kertoja vuodessa. Silloin yleensä käymme kahvilla, syömässä, elokuvissa tai lenkkeilemässä. En todellakaan tiedä pitääkö hän minusta siinä mielessä vai pitääkö vain kivana kaverina. Hänen katseessaan kuitenkin olen aina näkevinäni sellaisen tietyn kipinän ja innostuneisuuden... Mutta toisaalta hän on perusluonteeltaan sellainen positiivinen, iloinen ja kaikille ystävällinen.
Onko kellään mitään mielipiteitä tilanteestani? Osaako sinkkumies ajatella sinkkunaiskaveriaan vain kaverina ilman toiveita enemmästä? Onko hän alussa ollut kiinnostunut, mutta sittemmin tunteet ovat kuihtuneet? Hän ei ole koskaan kertonut mitään aiemmista naisistaan, joten en tiedä onko niitä edes juuri ollut. Hän on puhelias ja ulospäinsuuntautunut, mutten tiedä onko hän tällaisissa asioissa ujo tai kokematon. Muutoin olemme puhuneet syvällisiä ja vakaviakin. Niinkuin täällä on monesti aiemminkin sanottu, en "tietenkään" voi kertoa omasta kiinnostuksestani häntä kohtaan, sillä enhän halua menettää hyvää kaveria ;). Osaan kuitenkin hyvin hillitä omat tunteeni ja kaverikin on paljon enemmän kuin ei mitään. Joskus olen luullut hänen tajuavan kiinnostukseni, mutta välillä en taas tiedä yhtään aavistaako hän kuitenkaan :D. Kukaanhan ei ole ajatustenlukija, mutta kyllähän eleet ja ilmeetkin jotain kertovat. Nekin toisaalta voidaan helposti tulkita väärin. Vaikeaahan näitä on arvuutella, kun aina voi olla joko tai. Naisenvaistoni sanoo, että häntäkin saattaisi kiinnostaa, mutta toisaalta voin omissa ihastuspäissäni ylitulkita tilanteita. Hän kuitenkin on mielessäni päivittäin, joten en voi omaa kiinnostuneisuuttani kieltääkään, sillä en muita kavereitani päivittäin ajattele. Huoh.
Onko kellään mitään mielipiteitä tilanteestani? Osaako sinkkumies ajatella sinkkunaiskaveriaan vain kaverina ilman toiveita enemmästä? Onko hän alussa ollut kiinnostunut, mutta sittemmin tunteet ovat kuihtuneet? Hän ei ole koskaan kertonut mitään aiemmista naisistaan, joten en tiedä onko niitä edes juuri ollut. Hän on puhelias ja ulospäinsuuntautunut, mutten tiedä onko hän tällaisissa asioissa ujo tai kokematon. Muutoin olemme puhuneet syvällisiä ja vakaviakin. Niinkuin täällä on monesti aiemminkin sanottu, en "tietenkään" voi kertoa omasta kiinnostuksestani häntä kohtaan, sillä enhän halua menettää hyvää kaveria ;). Osaan kuitenkin hyvin hillitä omat tunteeni ja kaverikin on paljon enemmän kuin ei mitään. Joskus olen luullut hänen tajuavan kiinnostukseni, mutta välillä en taas tiedä yhtään aavistaako hän kuitenkaan :D. Kukaanhan ei ole ajatustenlukija, mutta kyllähän eleet ja ilmeetkin jotain kertovat. Nekin toisaalta voidaan helposti tulkita väärin. Vaikeaahan näitä on arvuutella, kun aina voi olla joko tai. Naisenvaistoni sanoo, että häntäkin saattaisi kiinnostaa, mutta toisaalta voin omissa ihastuspäissäni ylitulkita tilanteita. Hän kuitenkin on mielessäni päivittäin, joten en voi omaa kiinnostuneisuuttani kieltääkään, sillä en muita kavereitani päivittäin ajattele. Huoh.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Niinkuin täällä on monesti aiemminkin sanottu, en "tietenkään" voi kertoa omasta kiinnostuksestani häntä kohtaan, sillä enhän halua menettää hyvää kaveria ;). "
"Välillä tuntuu että häntäkin saattaisi kiinnostaa, mutta toisaalta voin omissa ihastuspäissäni ylitulkita tilanteita. "
"Osaako sinkkumies ajatella sinkkunaiskaveriaan vain kaverina ilman toiveita enemmästä? "
Sama ongelma tosiaan täälläkin.
Olemme tosin tunteneet vasta pari kuukautta, mutta ihastuin heti. Välillä tuntuu että hän välittäisi enemmänkin, mutta onko se vain ystävyyttä.
Mietin kumpaa mies pelkää, minua vai itseään. Eikö enempi kiinnosta vai pelkääkö että jos koskettaa ei voi hillitä itseään. Itse menen välillä lähelle muka tahattomasti, mutta pelkään aina että pitää sitä tunkeilevana.
Aina kun olemme tehneet yhdessä töitä leijun koko illan ja unelmoin.