Hei. Menetin äitini äkillisesti 11 kk sitten ja se tapahtuma traumatisoi minut sisältä. En tunne ketään, joka olisi kokenut samanlaisen surun ja koen, että en pysty puhumaan asiasta muille, sillä näen etteivät he pysty ymmärtämään mitä tämä on. Ja uskon, että jos saisin tavata jonkun toisen, joka on nuorena menettänyt äitinsä, saisin siitä toivoa ja apua myös oman elämän jatkamiseen. Muutin juuri Lahteen ja etsinkin nyt täältä seudulta kaveria, jonka kanssa voitaisiin jutella ja jakaa surua.?
Keskustelukavereita äidin menettäneistä?
n.j.
1258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
puhelinvaihteeseen. Pyydä sieltä numeroa esim. mielenterveystoimistoon. Tiedän kokemuksesta että juttelu tuntemattomalle ulkopuoliselle on hyväksi. saat olla juuri sellaisena kuin olet ilman suorituspaineita.
Toivon sinulle voimia ja kaikkea hyvää elämääsi nyt elät nyt synkkiä aikoja. Mutta ajan kanssa asiat varmasti helpottuvat ja saat uutta perspektiiviä katsoa asiaa. Suru ei koskaan katoa elämästäsi, mutta se muuttaa vuosien saatossa muotoaan ja tulee helpommaksi kantaa.