Monet eroavat siksi, kun seksielämä ja läheisyys ovat kadonneet pitkässä liitossaan. Kun eron jälkeen olette luoneet uuden suhteen, niin miten (kauan) seksi siinä on toiminut, vai onko jo puolen vuoden päästä tilanne sama, kuin siinä menneessä liitossa?
Summarum: oletteko tyytyväisiä nykyiseen elämäänne? Vai olivatko ennakko-odotukset ylimitoitettuja? Palasiko kohta sama karhu uuteen suhteeseen, mitä hajotti vanhan: naisen haluttomuus?
Summarum: oletteko tyytyväisiä nykyiseen elämäänne? Vai olivatko ennakko-odotukset ylimitoitettuja? Palasiko kohta sama karhu uuteen suhteeseen, mitä hajotti vanhan: naisen haluttomuus?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Olen ollut uudessa suhteessa nyt 15vuotta ja hyvin menee edelleen!
Haluton en ollut edellisessäkään suhteessa ja se kaatui ihan muista syistä, kuin seksin puutteeseen.
Ehkä ennemminkin miehen levottomuuteen, oltiin niin nuoria silloin ja miehestä ei ollut vielä kotielämään.
Uuden miehen kanssa olemme pitäneet huolta siitä, että saman peiton alle mennään iltaisin, ettei läheisyys katoa ja seksi luonnollisesti seuraa läheisyydestä. :)
Ehkä tämä liitto onkin juuri onnistunut siitä syystä, ettei mieheni koskaan edes syyllistäisi minua mistään haluttomuudesta. Hän on tyyppiä, joka ottaisi selvää, missä mättää, jos kylmyyttä alkaisi ilmenemään, eikä ruikuttaisi täällä ilmanaikuisia syyttelyitä.
Miettisin sinunakin AP, miksi naisesi ovat haluttomia?
meidän erohan ei johtunut seksin puutteesta osaksi kylläkin, mutta kun miestä vei viina aika ajoin elikkäs joka viikonloppu oli kännissä joten se oli siinä 25v.
Nyt vuosi eron jäkeen juuri kun päätin ettei yhtään mitään ainakaan vuoteen, paska erosta johtuen kaikki ne viestit.... sitä ei moni tajua mihin voi ihminen joutua!!!
Törmäsiin erääseen mieheen jonka kanssa oltu nyt kuukausi katellaan ja tutustutaan toisiin olo ihan uskomaton voiko tuollaisia miehiä olla ihan oikeasti olemassa, kyllä voi ja mehän ei ole rakasteltu vielä kertaakaan, sillä jos mies on valmis odottamaan noinkin pitään, mitä muuta se sitten voi olla kun aika tulee!! Elämä on;)
miehet on huijareita ! Varo - He pelkäävät sitoutua eivätkä uskalla seurustella.
Se miehesi nai muita naisia, kun sinä annat itseäsi odottaa - Elämä on :(
tuli täälläkin mieleen...
näinhän sitä luulis, mutta kun on pieni paikkakunta ja pienet piirit jossa kaikki tuntee toisensa!!
Tähän mennessä olisin kuullut moisesta!
Täälläkin nimittäin asuu juuri tuollaisia katkeroituneita ihmisiä joten olisin ensimmäinen joka kuulisi siitä,
eikö se mene jotenkin näin , että kun minullakin menee huonosti niin täytyyhän sinullakin::::!!!!
käydä naapuripaikkakunnalla vierailulla ilman, että kukaan tietää siitä mitään, kuka sitä nyt samalla paikkakunnalla heilastelee useamman kanssa jos ei halua jäädä siitä kiinni.
Yleensähän se vaimokin saa kuulla asiasta viimeisenä, kun mies on käynyt vieraissa.
Tai sitten voi olla vaikka masennuslääkitys päällä, jolloin ei enää "halut hyrrää", raha-asiat solmussa tai nimi rikosrekisterissä. Sitäkään ei voi tietää.
Tällaisia eri asioita eivät monet sinisilmäiset eronneet ota huomioon, pitkän avioliiton jälkeen, vaan saattavat rakastua "luusereihin".
Niitä katkeroituneita on todellakin joka paikassa mutta se ei muuta kuitenkaan tosiasioita, että liian helposti luotetaan uusiin tuttavuuksiin. Sitten itketään jälkikäteen.
Onkin todella hauskaa "joskus satunnaisesti" lukea näitä juttuja, välillä myös nauraa, varsinkin kun on itse onnellisesti naimisissa.
Toivottavasti uusi suhde onnistuu, vaikka "täysin mahdollisen" totuuden kuuleminen, voi ottaa kipeää ja jopa hiukan suututtaan.
ihminen on onnelliseti naimissa ja hakee täältä tyydytystä elämäänsä lukeakseen toisten epäonnistumisista!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
vau aika säälittävää!!
otetaan huomioon ettei tässä kuitenkaan kirjoittele ihan teini ;) ikää mulla yli 40v ja erosta kuiten jo vuosi ; järki päässä tässä mennään:) älkää toki olko huolissanne ja se mies on tuttu monen vuoden ajalta , tokihan kun molempia on elämä potkinut oikein kunnolla päähän niin aloitellaan ihan tarkoituksella rauhallisesti, tutustutaan kokoajan paremmin ja opetellaan luottamaan ja nämä asiat tapahtuu ihan monikossa sitten!!!!
Ja todellakin toivon että me onnistuttaisiin näissä asioissa oltais kyllä ansaittu onnemme;)
eli elämä on;)
tätä palstaa saa lukea myös naimisissa olevat, aivan kuten eronneet saavat lukea avioliitto tai muita palstoja, saa sitten tyydytystä tai ei.
Myöskään kommentoiminen/omien mielipiteiden kirjoittaminen ei ole kiellettyä. Kuten aikaisemmin mainitsin, joskus kyllä naurattaa nämä jutut, vaikkakin suurin osa tarinoista ovatkin surullisia.
Tässä jutussa se hauska kohta oli mielestäni se, että "jos mies on valmis odottamaan noinkin pitään, mitä muuta se sitten voi olla kun aika tulee"... Haloo! 1kk Se oli kyllä niinkuin kuin jonkun teinin kommentti, sori vaan. Se taas on jo toinen juttu että, jos on ollut "vispiläkauppaa" aikaisemmin usean vuoden ajan, niin kai se sitten on ok.
Mikähän kateellinen se sinäkin olet?
Vai muka "onnellisesti naimisissa" ja epäilet toisten onnea??
Susta nyt kuultaa sellainen katkera ukko läpi, joka on epäonnistunut omassa liitossaan ja toivoo totisesti paskaa myös muille! Eli eukkos on myös löytänyt "ladyfacen" tapaan uuden ja sua kyrpii!
Joopajoo! Liian läpinäkyvää...
Saahan tänne kommentoida, yritäppäs itsekkin rakentavasti ottaa kommentteja vastaan! ;))))
Sulle "ladyface" Onnea! Olet sen totisesti ansainnut juopottelevan exäsi jälkeen. Olen lukenut aikaisemmin surullista tarinaasi täällä, joten nyt on onnen vuoro välillä sinullakin!
Otahan selvää, jospa tämä mies elämässäsi olisi se oikea!
Pakko on kommentoida tuohon, että onnellisesti naimisissa ja roikkuu eropalstoilla?
Eipä taida sittenkään kovin onnellinen liitto olla....?
...ja jutut naurattaa? Mikä naurattaa? Että joku uskoo vielä hyvään parisuhteeseen?
Niin, että kuis "onnellinen" siellä olikaan? Höpönlöpön! TUO sun satuilus kyllä nyt naurattaa!!
Voi olla ihan kunnollinenkin mies? Olisiko ihme?
Eikö suomesta löydy muka enää kunnollisia miehiä?
Olen itse seurannut nyt muutaman kuukauden ajan keski-ikäisen naisen (jonka ex oli väkivaltainen juoppo) uutta onnea ja voin sanoa, että kunnon miehiäkin todella on!
Noin onnellisena en ole ystävääni nähnyt kuin nuorena ja mies on todella symppis.
On hyvä työpaikka ja oma asunto, ystäviä ja hyvät välit lapsiinsa...voiko muuta pyytää?
Ai niin, omaa vielä hyvän huumorintajunkin, se on harvinaista herkkua suomalaisissa mököttäjämiehissä.
Ei kaikille käy kuin Tapolan Merville, mut se onkin niin yksinkertainen toljake, että voi syyttää paljosta itseään...
jo niin hymyilyttään tämäkin kommentti, että taidan lopettaa...
Terv. Sanna
No "sannapa sanna...." Hyvä että suakin joku hymyilyttää, vaikka luulenkin sinun olevan niin katkera pettymystesi vuoksi, että hymyilysi on väkinäistä....
Yleensä jos ihminen on oikeesti onnellinen, se toki suo onnen toisillekkin! Mut suahan vaan naurattaa...joopa joo...
nyt vuosi eron jälkeen olen ihmisenä niin vahva, että on rohkeutta lähteä katselemaan
miten meille käy ei ole liian suuria odotuksia, osaa hyväksyä toisen sellaisenaan !!
Ja itsensä myös !! parasta nyt on ettei ole kiirettä kummallakaan tutustellaan ihan rauhassa
on tosi upeaa löytää tässä iässä mies jonka kanssa on tosi helppo olla!!!
Eikä ole kiirettä lapsia ei enää tehdä molemmat ihan hyvin toimeen tulevia, joten elättäjääkään en hae, ihan vain kumppania ja ystävää!!!
Joten elämä on ;) yllätyksiä täynnä;)
Onnea vaan, Ladyface!
Uskomatonta kylläkin, mutta kunnon MIEHIÄKIN on olemassa! ;)))))
Joten, pökköä pesään! Olet onnesi ansainnut!
Lempeilkää ja hempeilkää ja kun se arki tulee, niin lempeilkää ja hempeilkää silti!
"ja niin poistui lymyil...eikun hymyilevä sanna keskuudestamme muniaan raapien....."
Siitä puhe, mistä puute -sanonta tuntuu olevan se olennainen sanoma, myös tässä kirjoituksessa.
Rakastuminen perustuu aina ylimitoitettuihin odotuksiin. Rakkaus on ainakin osittain unelmaa, joka ei edes voi toteutua.
Kyllä se karhu yritti meillekin kurkistaa. Naisen seksihaluthan loppuvat heti, kun mies on siittänyt lapsen ja toimittaa säännöllisen elannon naiselle ja lapselle. Nainen on päässyt päämääräänsä, eikä enään tarvitse yrittää. Tämän naisen bilogiasta johtuvan asian voi selvittää asiallisesti puhumalla. Kerroin, että selibaattiin en ryhdy. Perheeni toki elätän. Vaimo saa ymmärtää viestin ihan miten haluaa.
Puhumisen jälkeen olen erittäin tyytyväinen elämääni. Uskon, että vaimonikin on. Nuoruuden liitossa en nostanut kissaa heti pöydälle. En silloin vielä tajunnut, kuinka raadolliseti nainen aina pyrkii hyväksikäyttämään miestä.
on myös ihmisiä - naisiakin - joille jälkikasvun saattaminen maailmaan ei ole elämän tarkoitus tai edes yksi niistä tarkoituksista. Jos nainen ei hyväksikäytä miestä siittäjänä, niin silloinhan kaikki on hyvin, eh?
Alkuperäiseen kysymykseen vastaan, että vaihtamalla paranee... Suhteessa olemiseen tarvitaan kummankin tahtotila ja halua yhteistoimintaan. Jos niitä ei löydy, niin aika köyhää on. Mun armas ex-mies notkui yhteenmuuton jälkeen tietokoneen ja töllöttimen ääressä, oli viltin alla tarjolla sitten millaista vipinää tahansa. Ei äijä jaksanut eikä viitsinyt mitään niin fyysistä kuin seksi harrastaa ja läheisyyttä se ei ollut kai koskaan kaivannut, enempikin pelkäsi, jos joku tuli liian iholle. Mitäpä sellaisesta liitosta saa - ei muuta kuin pahan mielen.
Nyt on haluava ja halaileva kumppani, jonka kanssa on hyvä olla samassa paatissa.
Kun sen kumppanin naama alkaa muistuttaa jatkuvasti petolinnunpersettä happamuudella höystettynä, on aika suunnata uusille urille! Eli vaihtamalla paranee, jos ei yhteistä ratkaisua haluta löytää huonoksi käyneelle seksille.
Tuo patepatepatenkin kannattaisi käydä lainaamassa vaikka seksiopus kirjastosta ja vaivautua opettelemaan muutama juttu naisten tyydyttämiseksi, niin ei AINA loppuisi ne liitot seksittömyyteen.
Noi kommentit naisista on muutenkin niin sovinistisia, että luulenpa paten housuissa olevan kovinkin hiljaista! ;)
"petolinnunperse..." Olipa osuvasti sanottu!
Juuri siltä se munkin exän naama alkoi näyttää ennenpitkää! :D
Liittoni kaatui varmaan osittain seksin vähyyteen, mikä taas johtui siitä, että halveksin niin pohjattomasti silloista luuseriäijääni, että piti käyttää koko mielikuvitus viitsiäkseen sen kanssa sekstata - ja aina ei vaan jaksanut. Lopulta mies meni sitten vieraisiin. Olin yrittänyt pysyä yhdessä sen kanssa, lähinnä lasten takia. Lapsille ero olikin varmaan tosi paha, mutta mulle se oli hyvä asia. Itse asiassa vasta kaksi vuotta eron jälkeen ymmärsin että on niitä varmaan semmoisiakin petettyjä vaimoja jotka ei suoraan juokse eropaperia viemään, niin kuin minä tein... koin asian olevan niin valmis kaikella tavalla, siihen liittoon en halunnut jäädä.
Eron jälkeen en havitellut vakavaa suhdetta, vaan itseni kuntouttamista ja lasten saamista elämänsä alkuun. Joitain yhden illan juttuja oli, kun seksiä teki mieli kuitenkin. Sitten yksi niistä jäi nurkkiin kun osui ja upposi... ollaan nyt oltu yhdessä neljä vuotta ja edelleen tekee mieli tämän kanssa, koko ajan...
On se varmaan niinkin että on olemassa toisilleen enemmän sopivia seksuaalisesti ja vähemmän... Ehkä sun aloittaja kannattaisi erota, saisi ehkä vaimosikin sopivamman seksikumppanin itselleen. Jos sinä olet lakannut häntä kiinnostamasta, tai et osaa olla naisen kanssa sängyssä, eli et ole kovin hyvä.
Itse olin 5 vuotta aviksessa, enkä edes tiennyt seksin olevan niin hyvää, mitä se on nyt uuden miehen kanssa, erottuani entisestä...että tuossa on kyllä perää.
Ehkä se johtuu siitä, että nuorena mennään yksiin, kun tykätään, eikä oikeastaan tiedetä vielä mistään mitään, varsinkaan seksistä. Kun se rakkaus sitten loppuu, huomaa, että seksi ei ollut se tekijä, minkä takia yhdessä oltiin.
Nyt aikuisena seksiä arvostaa erillälaillla ja osaa valita sopivamman...Itse en olisi ottanut enään kumppania pelkän tykkäämisen takia, vaan sänkyhommat pitää natsata...kemiaa täytyy olla ja paljon!
taitaa olla seuraus, ei syy!
No, olen peräti eronnut kahdesti. Ensimmäinen syy oli, että tavoitteemme ja käsityksemme hyvästä elämästä menivät ristiin. olimme hyviä ystäviä ja pilasimme tuon ystävyyden menemällä naimisiin. Oikeastaan halusin hänen olevan isä lapsilleni, enkä ollut niin rakastunut häneen. Mies nyt vain tahtoi naimisiin ja suku painosti.
Toinen liitto kaatui taas väkivaltaisuuteen ja mustasukkaisuuteen. Sen perustakin taisi olla vähän väärä, kun seksi oli se tärkein. Mikään muu ei toiminut paitsi seksi.
Nyt minulla on ollut onni elää jo lähes 9 vuotta suhteessa, jossa kaikki toimii. Arvot on kohdillaan, seksi toimii ja kunnioitus pelaa.
...että eri elämänvaiheissa arvostaa eri ominaisuuksia kumppanissa ja iän myötä alkaa antaa niissäkin jo
periksi? Ehkä jo siinä kolmannessa liitossa ei niitä vaatimuksia niin hirveästi enää ole? Ja kun ei ole enään mitään vaatimassa, kumppaninkin on helpompi olla siinä omana itsenään, ilman arvostelua?