Suomessa hylätään jopa kymmeniä vastasyntyneitä vuosittain. Vaikka tapaukset ovat harvinaisia syntyvien lasten määrään suhteutettuna, lähes jokaisessa synnytyssairaalassa tällaisen tilanteen eteen joudutaan ainakin joskus.
Esimerkiksi Tyksissä äiti kertoo päätöksestään luopua vauvastaan aivan loppuraskauden aikana tai vasta synnytystilanteessa keskimäärin alle kymmenen kertaa vuodessa.
Erikoista on, että hylkäämispäätöksen tekeviä äitejä ei tunnu yhdistävän mikään yksittäinen selittävä tekijä. Syyt voivat löytyä yhtä hyvin sosiaalisista tekijöistä kuin esimerkiksi äidin masennuksesta.
– Usein lähtötilanne on kuitenkin se, että lapsi ei ole suunniteltu tai toivottu, kertoo lastenklinikan sosiaalityöntekijä Tuulia Mäkeläinen Tyksistä.
– Äidillä ei myöskään ole välttämättä toimivaa parisuhdetta tai sitoutuvaa isää tukenaan vanhemmuudessa.
Ikä ei tunnu vaikuttavan ratkaisuun, sillä vauvansa hylkäämiseen voivat päätyä yhtä lailla hyvin nuoret kuin aikuisen naisen iässä olevat äidit. Helsingin Naistenklinikan kokemusten mukaan moni vastasyntyneestään äkillisesti luopuva äiti ei ole käynyt lainkaan neuvolaseurannassa raskauden aikana.
– Usein näihin tapauksiin liittyy erilaisista syistä johtuvaa raskauden kieltämistä, jolloin lapsikin syntyy ikään kuin yllätyksenä, kuvailee sosiaalityöntekijä Sari Ulmala naistenklinikalta.
– Tämäkään ei ole mikään kriteeri hylkäämiselle, sillä valtaosa suomalaisista yllätyssynnyttäjistä pitää lapsensa.
Nimettömästi vastasyntynyt hylätään Suomessa vain noin kerran kymmenessä vuodessa.
– Sairaaloissa vauvan hylkääminen on aina herkkä tilanne. Täytyy myös muistaa, että äidille luopuminen ei-toivotusta lapsestakin on usein kipeä ja valtavan iso päätös, Ulmala toteaa.
Lisää aiheesta perjantain Turun Sanomissa.
Esimerkiksi Tyksissä äiti kertoo päätöksestään luopua vauvastaan aivan loppuraskauden aikana tai vasta synnytystilanteessa keskimäärin alle kymmenen kertaa vuodessa.
Erikoista on, että hylkäämispäätöksen tekeviä äitejä ei tunnu yhdistävän mikään yksittäinen selittävä tekijä. Syyt voivat löytyä yhtä hyvin sosiaalisista tekijöistä kuin esimerkiksi äidin masennuksesta.
– Usein lähtötilanne on kuitenkin se, että lapsi ei ole suunniteltu tai toivottu, kertoo lastenklinikan sosiaalityöntekijä Tuulia Mäkeläinen Tyksistä.
– Äidillä ei myöskään ole välttämättä toimivaa parisuhdetta tai sitoutuvaa isää tukenaan vanhemmuudessa.
Ikä ei tunnu vaikuttavan ratkaisuun, sillä vauvansa hylkäämiseen voivat päätyä yhtä lailla hyvin nuoret kuin aikuisen naisen iässä olevat äidit. Helsingin Naistenklinikan kokemusten mukaan moni vastasyntyneestään äkillisesti luopuva äiti ei ole käynyt lainkaan neuvolaseurannassa raskauden aikana.
– Usein näihin tapauksiin liittyy erilaisista syistä johtuvaa raskauden kieltämistä, jolloin lapsikin syntyy ikään kuin yllätyksenä, kuvailee sosiaalityöntekijä Sari Ulmala naistenklinikalta.
– Tämäkään ei ole mikään kriteeri hylkäämiselle, sillä valtaosa suomalaisista yllätyssynnyttäjistä pitää lapsensa.
Nimettömästi vastasyntynyt hylätään Suomessa vain noin kerran kymmenessä vuodessa.
– Sairaaloissa vauvan hylkääminen on aina herkkä tilanne. Täytyy myös muistaa, että äidille luopuminen ei-toivotusta lapsestakin on usein kipeä ja valtavan iso päätös, Ulmala toteaa.
Lisää aiheesta perjantain Turun Sanomissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
täälläkin, vaikka jeesustellaan muuta.
Väärä osio.