Nooh juttu lähti käyntiin n6v sitten.Kundi oli/on ensimmäinen mulle ja ainoa.N.puoli vuotta oli sitä kivaa aikaa ja sen jälkeen poikki olen yrittänyt pistää enemmän kuin useita kertoja.Yhdessä ollaan asuttu n.4 vuotta.Ja olen joutunut olemaan niin paljon yksin etten oikeastaan viihdykkään nykyisen avoni kanssa enää.Lähinnä ärsyttää sen läsnäolo.Tosin jos me saman aikaan kotona ollaan se pysytteleekin eri huoneessa ja huomiota saan vain silloin kun se haluaa jotain(seksiä).Esileikkejä ei ole,enkä enää kaipaakkaan niitä kunhan se on ohi vaan ja äkkiä...
Muutenkin kalastus ja muut harrastukset tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin minä.Tosin ymmärrän hyvin:Onhan musta tullut...äkäinen erakko...Vihaan sitä miten kaikki pitää tehdä hänen tavallaan.Miten joudun aina kyselee ja ruinaa jos haluan kaupasta jotain"saanko ostaa tän?" ja vastaukseksi saan aina kuin pikkulapsi "katsotaan seuraavasta palkasta"...Huom minäkin käyn töissä ja tienaan rahaa.Korttini vaan sattuu olemaan hänellä,koska hän "tietää" mitä tarvitaan ja hoitaa kauppareissut.Jos minä rupeen sitten taas tivaamaan etten ole saanut itselleni mitään,niin hän osoitaa joko uutta sohvaa tai koirien uusia kaulapantoja,että "mitäs nuo sitten on"?Itse tuhlas viimeviikolla lähemmäks 400€ kalastus vehkeisiin kysymättä multa mitään.Asiasta sain tietää vasta siinä vaiheessa kun toi ne kotiin...
Nytkin kun olen lomalla hän tekee pitkää päivää töissä normaalisti on ollut kotona jo viimeistään 14.00...
Ja kotona hän ei voi tehdä mitään,ei siivoa,ei hoida koirai,ei pese pyykkiä eikä tee ruokaa...
Kyllä pinna palaa nykyään useammin kuin ennen ja olen se kaikkien vihaama "kääkättävä ämmä"
Ja erota avo ei kuitenkaan halua,heti ruinaamassa että tää pitäis saada toimimaan...
Nooh,sainpa laitettua asuntohakemuksen...katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan....
Kiitos että sain purkautua...Olen vaan ollut erittäin masentunut viime aikoina ja tuntuu ettei enää jakse pitää kaikkea sisällään.Ja tuttujen en halua asiasta tietävän..
Muutenkin kalastus ja muut harrastukset tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin minä.Tosin ymmärrän hyvin:Onhan musta tullut...äkäinen erakko...Vihaan sitä miten kaikki pitää tehdä hänen tavallaan.Miten joudun aina kyselee ja ruinaa jos haluan kaupasta jotain"saanko ostaa tän?" ja vastaukseksi saan aina kuin pikkulapsi "katsotaan seuraavasta palkasta"...Huom minäkin käyn töissä ja tienaan rahaa.Korttini vaan sattuu olemaan hänellä,koska hän "tietää" mitä tarvitaan ja hoitaa kauppareissut.Jos minä rupeen sitten taas tivaamaan etten ole saanut itselleni mitään,niin hän osoitaa joko uutta sohvaa tai koirien uusia kaulapantoja,että "mitäs nuo sitten on"?Itse tuhlas viimeviikolla lähemmäks 400€ kalastus vehkeisiin kysymättä multa mitään.Asiasta sain tietää vasta siinä vaiheessa kun toi ne kotiin...
Nytkin kun olen lomalla hän tekee pitkää päivää töissä normaalisti on ollut kotona jo viimeistään 14.00...
Ja kotona hän ei voi tehdä mitään,ei siivoa,ei hoida koirai,ei pese pyykkiä eikä tee ruokaa...
Kyllä pinna palaa nykyään useammin kuin ennen ja olen se kaikkien vihaama "kääkättävä ämmä"
Ja erota avo ei kuitenkaan halua,heti ruinaamassa että tää pitäis saada toimimaan...
Nooh,sainpa laitettua asuntohakemuksen...katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan....
Kiitos että sain purkautua...Olen vaan ollut erittäin masentunut viime aikoina ja tuntuu ettei enää jakse pitää kaikkea sisällään.Ja tuttujen en halua asiasta tietävän..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jumalauta se kortti pois siltä jätkältä, välittömästi! Se kaveri ei taida paljon arvostaa sinua, älä alistu tuollaiseen. Sinä määräät itse ansaitsemistasi rahoista. Miten talous sitten hoidetaan se on mietittävä yhdessä.
munki parisuhteessa on ilmeenny välil vastaavaa.Mutta jumalauta korttiani en kyllä anna
kundilleni vaik monta vuotta ollaan yhdessä oltu.
Jos se tilaa kortilla jotain ni se kyllä maksaa ku lasku tulee ja jossei maksa ni ei tarvi korttia enää pyydellä.Tollasia ongelmia ei ole oneks vielä tullu.Muuta helvetin nopeesti pois
tai lemppaa äijä pihalle, ei se muutu ku noin kauan olet jo yrittänyt.Voimia.
...on pankkikortin muuttaminen niin, että saat itse omat rahasi käyttöön. Hänen on helppo vaikkapa yrittää salailla omaa kulutustaan sillä, että rahat ovat hänen takanaan. Tarvittaessa hankit oman pankkitilin.
Meillä minä olen se tuhlaavaisempi puolisko, mutta meillä kumpikin hoitaa omat rahansa - ja meillä on oma tili kummallakin. Samalla tietenkin omat pankkikortit. Eikä minun tarvitse kysellä joka ostosta mieheltäni. Siihen en edes suostuisi niin kauan kuin itsellänikin on rahaa.
Jos ja kun saat sen oman asunnon, viet tietenkin sen sohvan mennessäsi, koska hän näyttää olevan sitä mieltä, että sinä sen sohvan saitkin. ;)
Minun puolestani tuo mies olisi joutanut ulkoruokintaan jo aikoja sitten. Kyllähän ne vannoa osaavat, mutta tulokset ovat toinen juttu.