Monet nuoret naiset tekevät mm. seuraavat asiat aamuisin:
- Suihku
- Kasvojen pesu
- Hampaiden pesu hammasvälejä myöten
- Hiusten pesu
- Hiusten föönaus
- Hiusten suoristus / kiharrus tai muu laittaminen (paljon tulee käytettyä hiuslakkaa)
- Iholle meikkivoidetta
- Vahva silmämeikki (luomiväri, rajaus, ripsiväri). Ripsien taivutus on ehdoton.
- Ihon puuterointi ja valokynä
- Poskipunaa ja / tai aurinkopuuteria
- Huulipuna ja huulten rajaus
- Laittavat hajuvettä
- Iholle rasvaa, kasvoille kasvovettä ja kosteusvoidetta
- Kynsien laittaminen nätiksi
- Nätit alusvaatteet
- Tyylikkäät, mutta epämukavat vaatteet
Sitten on ne, jotka tekevät vain seuraavat seikat:
- Suihku ja hampaiden puhdistus
- Kasvoihin kosteusvoidetta
- Pikameikki: vähän aurinkopuuteria, valokynää ja huulipunaa/ripisiväriä. Ripsien taivutus myös.
- Mukavat alusvaatteet
- Mukavat vaatteet
- Hiusten harjaus
Itse kuulun jälkimmäiseen. Toki joinakin päivinä saatan meikata enemmän ja toisina vähemmän. Mutta näin kärjistettynä, kumpaan ryhmään haluaisit oman tyttösi kuuluvan? Ja miksi?
Huomioithan sen, että ensimmäinen ryhmä ihan oikeastikin näyttää huolitellulta ja ehkäpä paremmalta (?) . Jälkimmäinen luonnolliselta, mutta tavalliselta.
- Suihku
- Kasvojen pesu
- Hampaiden pesu hammasvälejä myöten
- Hiusten pesu
- Hiusten föönaus
- Hiusten suoristus / kiharrus tai muu laittaminen (paljon tulee käytettyä hiuslakkaa)
- Iholle meikkivoidetta
- Vahva silmämeikki (luomiväri, rajaus, ripsiväri). Ripsien taivutus on ehdoton.
- Ihon puuterointi ja valokynä
- Poskipunaa ja / tai aurinkopuuteria
- Huulipuna ja huulten rajaus
- Laittavat hajuvettä
- Iholle rasvaa, kasvoille kasvovettä ja kosteusvoidetta
- Kynsien laittaminen nätiksi
- Nätit alusvaatteet
- Tyylikkäät, mutta epämukavat vaatteet
Sitten on ne, jotka tekevät vain seuraavat seikat:
- Suihku ja hampaiden puhdistus
- Kasvoihin kosteusvoidetta
- Pikameikki: vähän aurinkopuuteria, valokynää ja huulipunaa/ripisiväriä. Ripsien taivutus myös.
- Mukavat alusvaatteet
- Mukavat vaatteet
- Hiusten harjaus
Itse kuulun jälkimmäiseen. Toki joinakin päivinä saatan meikata enemmän ja toisina vähemmän. Mutta näin kärjistettynä, kumpaan ryhmään haluaisit oman tyttösi kuuluvan? Ja miksi?
Huomioithan sen, että ensimmäinen ryhmä ihan oikeastikin näyttää huolitellulta ja ehkäpä paremmalta (?) . Jälkimmäinen luonnolliselta, mutta tavalliselta.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Haluan aamulla hyvän huomenen toivotuksen, suukon ja halauksen, tuntea aamutoimilla toisen oikeasti välittävän minusta, päivän töiden jälkeen saada kotiin tullessani halauksen ja suudelman joka oikeasti toivottaa tervetulleeksi.
Hän tekee yleensä ruuan valmiiksi siihen hetkeen kun tulen kotiin.
Illalla haluan tehdä asioita yhdessä hänen kanssaan, joskus molemmilla on omaa aikaa mutta kun sieltä palaa, kerromme toisillemme kokemuksista ja molemmille tulee sellainen olo että oli kiva mennä mutta on tosi kiva taas olla yhdessä.
Haluan että jos menemme yhdessä johonkin, me molemmat laitamme itsemme hieman edustavaan kuntoon, mutta ei tarvitse olla mitenkään huippuvarusteltu.
Ai vaatteet tai meikit ? no kiva jos hän joskus laittaa jotakin erityistä päälle ihan minua varten, mutta se on kiva kun hän sen tekee enkä halua hänen näkevän sitä varten erityistä vaivaa joka ikinen päivä. Jos syö kakkua joka päivä, ei sekään enää viikon päästä oikein maistu miltään.
En itse asiassa edes kiinnitä normaalivaatteisiin paljon huomiota, koska rakastan häntä ja minulle hän on tärkeä, ei se mitä hänellä on yllään. Yleensä se on jotakin mukavaa, mutta niin on minunkin vaatetukseni.
Minulla on tämä jo, on ollut jo 3 vuotta. Edellinen pitkä avioliitto oli yhtä helvettiä, kun toinen ei oikeasti välittänyt, se oli ihan se sama mitä pukee päälle tai miten meikkaa jos ei tunne että toinen tekee niitä asioita koskaan vain minun vuokseni.
Mitä minä haluaisin ? Haluaisin että saan elää rakastamani aasialaisen naisen kanssa näitä ihania hetkiä lopun elämääni. Vaatteet tai meikit EVVK jos suhde on kunnossa; paitsi että on tosi kiva kun hän joskus yllättää... teen samoin mutta en yleensä pukeutumisella. Täytyykin kokeilla joskus.
Ja sitten on sellaisia tyttöjä kuin minä:
-hampaiden harjaus
-puhtaat rytkyt päälle (varmistetaan haistelemalla)
-kahvitankkaus
-loppuaika hyvän kirjan lukemista
-jonkun superfinnin voi peittää, mutta ei muuta meikkiä
Suihkussa käyn iltaisin.
Tämä on muuten ihan mahdoton palsta. Herra jee.
Heh,
kuulostaa tutulta, paitsi kahvia en juo, aamupalan syön kyllä. Hiusten harjaamisestakin luovuin, kun jostain luin, että se ei kiharahiuksiselle ole kannattavaa. Viispiikkisellä ne pysyvät ihan hyvin kuosissaan. Ihan tavalliselta näytän mielestäni.
Mielestäni on kaunista, kun nainen laittautuu tilanteeseen sopivalla tavalla. Silmänrajaukset, meikkipohjat ja korostus/varjostustuotteet eivät mielestäni kuulu kevyeen ja kauniiseen arkimeikkiin. Kyllä arkena tulisi riittää ripsien taivutus ja ripsiväri ja se, että kampaa hiuksensa nätisti. Juhlaan voi sitten panostaa enemmän.
On hirvittää katseltavaa, kun joku vetää arkena hirveät maskit naamaan. Usein nämä ovat naisia, jotka muutenkin näyttävät suttuisilta meikissään. Eli liikaa huonolaatuista ripsiväriä (paakkuripset), valkoinen alarajaus (pissisrajaus), paljon meikkivoidetta ja puuteria, litratolkulla valovoiteita, liian tummat varjostukset, rumat ja vääränsävyiset luomivärivalinnat. Yökerhon hämyssä saattaisi mennäkin, mutta luonnonvalossa tällainen on karsea ja tunkkainen ilmestys, suttuinen muovibarbi.
Tosta meikkipohjasta sen verran, että kaikilla ei ole niin hyvä iho ettei tarvitsisi mitään laittaa. Mutta se meikkipohjakin voi olla sen verran luonnollinen, että sitä ei huomaa.
"Hän tekee yleensä ruuan valmiiksi siihen hetkeen kun tulen kotiin. "
Voi herranjumala sentään!!! Kömmipäs sieltä 50-luvulta tänne 2000-luvulle! Kuka nainen muka odottaa kotona lihapatojen kanssa äijää töistä?? En minä ainakaan. Miten kuvittelet että naisellasi on edes aikaa, onhan hänkin töissä? JA mikset sinä odota naista ruoka valmiina kotiin??? Olet kyllä sovinnisti sika pahimmasta päästä, ihan ällöttää tuolla tavalla ajattelevat miehet. Ja luulet vielä hänen pussavaan sinua kun tulet töistä??? Ei herranen aika, säälin naistasi!
"Silmänrajaukset, meikkipohjat ja korostus/varjostustuotteet eivät mielestäni kuulu kevyeen ja kauniiseen arkimeikkiin. Kyllä arkena tulisi riittää ripsien taivutus ja ripsiväri ja se, että kampaa hiuksensa nätisti. Juhlaan voi sitten panostaa enemmän"
Itse olen ammatiltani kosmetologi/meikkaaja ja kyllä ihan normi päivämeikkiin kuuluu rajaukset, luomiväri, meikkipohja, tummien silmänalusten peittäminen, poskipuna, ripsari,kulma väri, huulikiilto/huulipuna. En näytä suttuiselta muovibarbilta vaan tyylikkäältä ja huolitellulta aikuiselta.
Katsos,kun meikkaaminen on taitolaji ja mikään ei ole kauniimpaa kuin siististi tehty meikki. Ei meikin tarvitse olla tumma tai voimakas ja rajaus silmissä on hyvän meikin a ja o. Senkään ei tarvitse olla voimakas tai suttuinen, usein teinitytöillä vaan on ylilyöntejä koska he eivät osaa meikata ja siihen ikään kuuluu "shokeraaminen" ja kokeilut.
Jos juhlista puhutaan niin sitten alkaa nämä kikkailut korostuksilla, varjostuksilla, tekoripsillä, kimalluksilla, riippuen juhlista tietenkin, mutta rajaus ja meikkivoide ovat arkimeikin pohjaa!
Kun nyt satun käymään töissä ja hän on sen päivän kotona, niin suominaiselle se varmaan olisi ihan sopiva että tultuani kotiin alan imuroimaan, sitten laitan hänelle ruuan ja alan pestä pyykkiä... vaikka hän on koko päivän itse kotona.
Mutta kun toimeentuloni riittää meille molemmille ja olemme yhdessä sopineet että hän on kotona eikä käy töissä niin ei minulla ole mitään sitä vastaan että ruoka odottaa minua kun tulen kotiin... jos sinulla on toisenlainen näkemys asiasta niin ihan vapaasti.
Kuten sanoin, meillä toimii suhde erittäin hyvin, hänellä on vapaus olla tekemättä sitä ruokaa mutta hän haluaa sen tehdä minulle. Sitähän se toimiva suhde juuri on että molemmat omasta tahdostaan haluavat tehdä asioita toista miellyttääkseen. Molemmilla on omat roolinsa, joihin molemmat ovat tyytyväisiä.
Viikonloppuisin muuten minä teen ruuat. Olen oikein hyvä kokki, jo edellisessä liitossani exä myönsi että hän voi kokata muttei osaa, ja arvosti sitä että minä osaan... tai ainakin se oli hyvä tekosyy exälle olla sitä tekemättä.
Olin aiemmin naimisissa varmaan siskosi tai ainakin sielunsiskosi kanssa, ja vaikka tein oman osani niin aina tuli napinaa. En ikinä enää halunnut nalkuttavaa suomineitoa, siksi etsin ja löysin itselleni rakkaan Aasiasta ja olen valintaani erittäin tyytyväinen.
Mikä ongelma sinulla siinä on ???
no se ei ole oikein tasapuolista jos sinä teeit ruuan 2 päivänä viikossa, hän 5. Teetkö muita kotitöitä? Ymmärrän, että aasiassa naisilla on toinen käsitys naisen ja miehen "rooleista" kuin suomessa joten siksi minun mielestäni tuollainen on jollain tapaa hyväksi käyttöä. Jos naisesi sanoisi että hän haluaakin töihin, odottaisitko silti hänen tekevän ruuan valmiiksi?
Anteeksi vain, minä en myöskään voi ymmärtää tälläistä, enkä ymmärrä näitä kotirouvia. En minä haluaisi olla elätti enkä aina kysyä mieheltä rahaa jos jotain pitää ostaa. Kyllä se työssä käynti on itsenäisyyttä ja minä edellytän, että kotityöt tehdään tasan puoliksi.
"Edellinen pitkä avioliitto oli yhtä helvettiä, kun toinen ei oikeasti välittänyt, se oli ihan se sama mitä pukee päälle tai miten meikkaa jos ei tunne että toinen tekee niitä asioita koskaan vain minun vuokseni. "
On ikävää, jos joutuu olemaan suhteessa jossa toinen ei välitä. MUTTA, asiani ei liity nyt siihen vaan kohtaan "jos ei tunne että toinen tekee niitä asioita koskaan vain minun vuokseni. " MINÄ meikkaan joka päivä (siis töihin, en sunnuntaina lähikauppaan tai lenkkipolulle) ja pukeudun nätisti, mutta teen sen ITSENI takia. EN kenenkään toisen vuoksi. Jos haluan ilahduttaa miehen, saahan tehdä hänelle ruokaa, sillä minä en suinkaan suostu kokkaamaan joka päivä. Tai sitten se huomion osoitus on joku aivan muu mutta meikkaaminen ja pukeutuminen on minua itseäni varten, ei ketään muuta. En pukeudu pitsi hepeniin jos mies vain sitä haluaa, saatan sen tehdä jos itsestä se tuntuu luentevalta
Koska tämän palstan aiheena on "Ihannenainen", otaksuin kirjoituksessani, että joku nainen haluaa tietää miltä hänen mahdollinen tai nykyinen miehensä kenties haluaisi nähdä...
Jos meikkaat vain itsesi takia, niin sehän on ihan hyvä. Jos se on sinun motiivisi, niin silloin teet sen riippumatta siitä miltä näytät miesten silmissä; tai ainakin riippumatta siitä miltä näytät siis sen "oikean" silmissä, et ole ehkä häntä kohdannnutkaan (en tiedä).
Se mitä halusin kirjoituksessani ennen kaikkea tuoda ilmi on vastausta aloittajan alkuperäiseen kysymykseen... "Itse kuulun jälkimmäiseen. Toki joinakin päivinä saatan meikata enemmän ja toisina vähemmän. Mutta näin kärjistettynä, kumpaan ryhmään haluaisit oman tyttösi kuuluvan? Ja miksi?"
Vastaukseni oli kenties liian pitkä, mutta halusin siinä vastata kysymykseen "Ja miksi?"
Lyhyt vastaus on tämä: Mies joka arvostaa sinua ihmisenä, ei pane paljoa painoa sille miltä näytät, tai miltä näytät muiden silmissä, vaan sille miten suhde oikeasti toimii, ja ARVOSTAA sinussa sitä jos laittaudut miten laittaudut HÄNEN vuokseen.
Toisin sanoen, hyvässä suhteessa miehelle on ihan se sama miten ITSE haluat laittautua... se kelpaa sellaiselle miehelle joka arvostaa sinua ihmisenä ja hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Saat olla juuri sellainen joka haluat olla. Jos haluat olla sille oikeallesi enemmän kuin muille, hän osaa arvostaa sitä.
On valitettavaa, jos ihminen ei voi löytää sellaista suhdetta jossa ei saa olla oma itsensa. Se on yhtä valitettavaa kuin suhde jossa nainen ilmoittaa, että
- "sillä minä en suinkaan suostu kokkaamaan joka päivä"
- "meikkaaminen ja pukeutuminen on minua itseäni varten, ei ketään muuta"
- "En pukeudu pitsi hepeniin jos mies vain sitä haluaa"
Olen aiemmin ollut parissakin suomineitosuhteessa (toinen vain seurustelu) jossa todellakin asiat oli niin että mitään en saanut sen takia että toivoin häneltä jotakin, kaikki oli vaan sitä että hän on niin tärkeä että jos hän sattuu antamaan minulle suhteessa jotakin (halusinpa sitä tai ei) niin siitä pitää olla kiitollinen, mutta minun toiveitani hän ei halunnut täyttää koska hän oli tasa-arvoinen ja kaiken piti tapahtua hänen ehdoillaan.
Anteeksi nyt vaan mutta se ei ole lämmin ja rakastava parisuhde.
Nykyinen suhteeni taas on sellainen ja molemmat ovat tyytyväisiä... mutta toinen osapuoli ei nyt olekaan suomineito... Minä käyn töissä ja annan vaimoni olla kotona koska hän sitä haluaa. Minä annan suhteessa toiselle sen mitä hän siltä toivoo (paljon muutakin kuin työssäkäynnin), ja hän antaa minulle sen mitä minä toivon. Molemmat haluavat pitää suhteen sellaisena että molemmat saavat siitä nauttia. Ja voin kertoa että silloin suhteesta voi nauttia, eikä asioista tarvitse käytännössä koskaan tapella. On tullut tilanteita jossa on ollut erimielisyyttä, mutta tapella ei ole tarvinnut kuten suomineitojen kanssa.
Anteeksi vain, "nainenvain", mutta olen pahoillani sinun ja miehesi puolesta. Tuolla tavalla ette onnellisiksi tule.
Niin, saanko vielä lisätä tähän erään jutun...
" En pukeudu pitsi hepeniin jos mies vain sitä haluaa, saatan sen tehdä jos itsestä se tuntuu luentevalta" Jokainen taaplaa tyylillään: "Tee tahtos, tapa lapses, mut älä sano et mää käskin"
Pari vuotta sitten hän pyysi kotiin tultuani että laitan hääpuvun päälle, koska hän oli valmistanut ruuan hieman juhlavammin ja hänellä oli itsellä paremmat päällä. No, 15 minuuttia myöhemmin istuimme "juhla-aterialla" (ei se ollut mikään erityinen päivä) ja nautimme siitä ihan erityisellä tavalla. Myöhemmin illalla se hääpuku kyllä otettiin pois kuten kaikki muukin, mutta se on taas toinen juttu.
Itsekkyys on niin tyhmä juttu ettei sitä voi järjellä ymmärtää. Kun antaa toiselle sen mitä hän toivoo, saa satakertaisesti takaisin.
Kyllä minä olisin pukeutunut vaikka korsettiin tai pitsirintsikoihin jos hän sitä olisi oikeasti halunnut. Mutta vain hänelle.
en sanonut missään vaiheessa, että en laittaudu tai pukeudu pitsihepeniin, sanoin, että sen teen itseni takia. (et voi tietää, vaikka näin tapahtuisi joka päivä, jos se saa tuntemaan oloni kaikin puolin paremmaksi? En vain halua laittautua siksi, että mieheni pitäsi minua silloin jotenkin viehättävämpänä kuin normaalisti. Toki juhlat ovat sitten asia erikseen, silloin pukeudutaan juhlavaatteisiin, mutta silloinkaan en valitse pukua siltä pohjalta että "mistä mieheni ehkä pitäisi" vaan sen pohjalta mikä minulle sopii ja jossa itse tunnen näyttäväni mahdollisimman hyvälle)
En myöskään sanonut olevani itsekäs, minä voin osoittaa miehelleni rakkautta vaikka ostamalla hänelle ja itselleni liput lätkämatsiin (äläkä vain ajattele että olen joku poikatyttö-nainen, en ole,pidän vain lätkästä). Silläkin tavalla kun voi tehdä jotain, mikä on toiselle mieliksi. Ei sen aina tarvitse olla sellaista, jossa nainen tuntee olevansa kynnysmatto ja mies kohtelee häntä kuin piikaa.
Kun sanoin, että minä en kokkaa joka päivä, se tarkoittaa sitä, että minä odotan miehen tekevän ruokaa myös, jos hän ei tee, hakekoon vaikka lähi kiinalaisesta ruokaa, aivan sama, kunhan minun ei tarvitse joka päivä tehdä ruokaa hänelle, kuin jokin kotiapulainen.
Parisuhde voi olla onnellinen ja tasa-arvoinen, vaikka nainen ei olisikaan kyökkipiika. On paljon asioita joissa/joilla voi osoittaa rakkaalleen kiintymystä ja toteuttaa hänen toiveensa sekä antaa ja ottaa suhteessa jotakin. Oletko ajatellut sitä, että vaikkapa ne liput lätkämatsiin tai vastaavaa voivat olla osoitus siitä, että toista arvostaa?
Kotityöt vain ovat sellainen asia, jotka tulee jakaa, kaksi ihmistä elää (ja elämästä tulee väkisinkin sotkua) niin silloin myös kaksi ihmistä siivoaa. Se voi olla yhdessä hauskaa ja sen jälkeen on yhdessä kiva tehdä jotain mukavaa, mennä vaikka leffaan tai ravintolaan syömään ja tulla yhdessä puhtaaseen kotiin, joka on yhdessä siivottu, nauttimaan yhdessä mukavia hetkiä.
Ei elämä ole mustavalkoista, eikä naisen ole tarkoitus olla miehelle kodinhoitaja ja seksiobjekti. Eikä naisen tarvitse erikseen laittautua miestä varten, jos laittautuu (ei liikaa mutta normaalisti) joka päivä, eikö se sitten muka riitä?
ja vielä lisäys, mitä muuta SINÄ olet valmis tekemään miellyttääksesi naistasi,kuin tuomalla kotiin rahaa? Olet puhunut vain kuinka hän pyysi sinua laittamaan hääpuvun ylle kun HÄN oli tehnyt sinulle ruokaa ja sinä kuvittelet olevasi jumalan lahja hänelle kun hän voi olla kotona. MITÄ muuta olet tehnyt hänen toiveestaan? Jotain, mihin hänen tekemänsä kotityöt tai ruoka ei kuulu?
Niin, ammattisi vuoksi sinun kuuluukin tavallaan olla kauniisti laitettuna työssäsi. Ja osaat varmasti laittaa meikin kauniisti. Yleensä ne ihmiset, jotka arkena säheltävät rajausten ja luomivärien kanssa eivät osaa sitä hillitysti tehdä.
En oikeastaan ymmärrä, miksi arkena pitäisi käyttää luomiväriä. Mielestäni se on sellaista spesiaalia lisää, joka sopii silloin, kun tavoitteena on olla erityisen näyttävä. Riippuu tosiaan, millaisessa työnssä on, mutta mielestäni on hassua, jos on esimerkiksi kaupan kassalla tai hoitajana töissä rumat työvaatteet päällä, ja sitten yhtäkkiä onkin väriä luomilla. Sama juttu rajausten kanssa.
Ihmettelen kyllä naisia, jotka jaksavat käydä joka aamu tuon minuutteja kestävän rumban lävitse vain näyttääkseen vähän paremmalta.
No, vastataan nyt sitten ensin tähän viimeiseesi...
Ensinnäkin, teen sen mitä hän minulta pyytää, jos se nyt jotenkin onnistuu. Yleensä kun hän pyytää jotakin, annan hänelle enemmän kuin hän pyytää.
Perjantai-iltaisin moppaan lattiat hänen perässään (hän imuroi). Viikonloppuisin laitan ruuan; koska hän ei oikein halua yrittää "suomalaista" ruokaa niin teen usein sellaista. Menemme yhdessä shoppailemaan usein (ja älä vaan sitten vähääkään kuvittele että se on minulle nautinto kun menemme shoppailemaan muutamaksi tunniksi, mutta haluan tehdä sen hänelle... H&M yms. eivät ole omia suosikkiliikkeitäni). Hoidan omakotitalomme kaikki ulkotyöt ja kesken olevan remontin. Hän on tosin maalaillut yms... se on helppoa ja hän pitää siitä (tai hän ainakin haluaa auttaa missä voi). Vien hänet ystäviensä luokse joista osa puhuu hänen kieltään jota osaan vain ihan perussanat joten istun siellä käytännössä odottamassa...
Tietysti tuon hänelle kukkia silloin tällöin, koska hän niistä pitää. Ostelen pikku juttuja yms... Hieron häntä aina silloin tällöin (vaikka en ole koulutusta saanutkaan, niin kokemusta on jo kertynyt)
Mutta mitä väliä sillä on ???
Olen iloinen kun hän pääsee tekemään mitä hän haluaa ja hän on siitä minulle aidosti myös kiitollinen. Olen hänelle todella hyvä ja hellä, ja hän ARVOSTAA sitä. Sen näen siitäkin että HÄN haluaa melkein joka ilta ainakin (hienostuneella tavalla) tarjota mahdollisuuden hieman viivästettyyn nukkumiseen... sitä en ole koskaan häneltä pyytänytkään, eikä meillä olekaan zumbaa joka ilta. Tiedän että hän siitä pitää joka kerta, muttei hänellä ole sellaista tarvetta siihen itsensä vuoksi.
Hei, ymmärrän sen että et voi ymmärtää, mutta suosittelen että kokeilet puolisosi kanssa asenteenvaihtoa. Tunnut hirveän negatiiviselta, ihan kuin avioliitto olisi jokin vaihtopeli jossa "jos sinä teet tämän niin minä teen tämän, jollet tee niin makuuhuoneessa ei pelitä"
Jos molemmat käyvät työssä, kotityöt tietysti tehdään yhdessä sen mukaan mikä tuntuu molemmille sopivalta. Mutta meidän ei tarvitse molempien käydä työssä, joten me olemme ratkaisseet asiat eri tavalla, ja se jättääkin meille enemmän yhteistä vapaa-aikaa.
Jollet halua kokata joka päivä, miksei miehesi itse oma-aloitteisesti pidä huolta siitä ettei sinun tarvitse ? Suhteen tärkein osa on se että suhde toimii, ja että se on rakkaussuhde eikä jonkinlainen symbioosi, jossa molemmilla on ok, mutta ei sitten sen enempää.
Minäkin luulin aluksi ettei se rakkaus ja lämmin suhde voi jatkua kuin hetken, mutta mitä enemmän sitä vaalii, sen enemmän siitä nauttivat molemmat.
Anteeksi, mutta minua todella häiritsee se asenne joka niin monella naisella näillä palstoilla on, että aasialainen nainen on automaattisesti joku seksiobjekti tai kotiorja. Voi olla että sellaisiakin tapauksia on, mutta ei sellaisessa kumpikaan voi nauttia niin paljon kuin silloin kun molemmat oikeasti välittävät ja rakastavat.
Jos menetän työpaikkani ja talon ja tavarat, meille jää edelleen toisemme. ja enempää en tarvitse. Tiedän että hän jää luokseni vaikka mitä tapahtuisi, ja se on ihana tunne.
"En oikeastaan ymmärrä, miksi arkena pitäisi käyttää luomiväriä. Mielestäni se on sellaista spesiaalia lisää, joka sopii silloin, kun tavoitteena on olla erityisen näyttävä"
Koska luomivärillä saa aikaan hieman väriä ja piristystä päivään, lisäksi on huolitellun näköistä, jos esim.luomiväri sointuu puseron sävyyn.
"Riippuu tosiaan, millaisessa työnssä on, mutta mielestäni on hassua, jos on esimerkiksi kaupan kassalla tai hoitajana töissä rumat työvaatteet päällä, ja sitten yhtäkkiä onkin väriä luomilla. Sama juttu rajausten kanssa. "
Ystäväni on sairaanhoitaja ja hän meikkaa joka päivä töihin. Eivät ne valkoiset vaatteet niin kauhealta näytä (koska kosmetolgeilla on muuten samanlaiset) kun on kauniit kasvot joita katsoa. Ihan totta, ei se meikkaaminen ole vaatteista kiinni, moni poliisi nainen meikkaa.
Meikki on joillekin osa pukeutumista, ei sen väliä mitä on päällä (työvaatteet vai normit) ja minusta on ainakin kivempi katsoa kasvoja jos meikki on hillitty (luomiväri voi olla myös vaalea ja hillitty samoin rajaus) kuin kalpeaa ja tummasilmän aluista hoitajaa/kaupan kassaa tms. Meikillä kun voi loihtia itsestään pirten näköisen vaikka olisi valvonut 3 yötä putkeen... ei luomiväri ole kaikille spesiaali juttu, joillekin se on arkipäivää ja juhliin sitten kikkailaan muuten...
ja lisäys, minun normi meikkini on:
-eye liner
-ripsari
-luomiväri
-kulmaväri (joskus pitää vähän fiksata kulmia)
-meikkipohja (itsestään selvyys)
-peiteväri tummille silmänalusille (luonnostaan tummat, ei auta mikään muu kuin peittäminen)
-poskipuna
-huulikiilto ja/tai puna
ja aikaa menee about 10 minsaa aamukahvia samalla hörppien... :)
Jos nyt erotuksen sitten juhlameikkiin haluat, niin noiden lisäksi laitan hehkua antavaa voidetta meikkivoiteen alle, yleensä poskiin, voimakkaamman huulipunan tai sitten voimakkaamman silmämeikin. Ei pidä laittaa yhtä aikaa sekä voimakasta huulipunaa että silmämeikkiä. Joskus saatan laittaa muutaman tekoripsen tai sitten jotain pientä kikkailua varjostuksilla, ei ne loppujen lopuksi niin hirveästi eroa toisistaan, arki- ja juhlameikki...
tämä keskustelu ei ollut aloittajan tarkoitus, mutta minun on pakko pistää lusikkani tähän soppaan. "Menemme yhdessä shoppailemaan usein (ja älä vaan sitten vähääkään kuvittele että se on minulle nautinto kun menemme shoppailemaan muutamaksi tunniksi, mutta haluan tehdä sen hänelle... H&M yms. eivät ole omia suosikkiliikkeitäni)."
Miksei hän mene shoppailemaan naiskavereiden kanssa? Minä ainakin menen, koska miehet vihaavat shoppailua ja mikään ei ole niin ärsyttävää kuin tuskastuneen näköiset miehet vaatekaupoissa. Lisäski esim.alusvaatteet on kivempi ostaa, niillä uusilla vois sitten sen miehen kotona yllättää, miksi miehen pitäisi olla niitä valitsemassa?
"Vien hänet ystäviensä luokse joista osa puhuu hänen kieltään jota osaan vain ihan perussanat joten istun siellä käytännössä odottamassa... "
eikö hän halua tavata ystäviään joskus ilman sinua? Mielestäni ystäviä yleensä tavataan ilman puolisoa, se on sitä omaa aikaa. Kai hän pääsee bussilla tai taksilla kulkemaan,jos hänellä ei ole ajokorttia ja autoa?
En siis halua kritisoida sinua, mutta et tarjoa naisellesi ollenkaan omaa aikaa ja omia aikataluja. Jos hän liikkuisi itsenäisesti ja tapaisi ystäviään ilman sinua, se olisi jollain tapaa normaalimpaa. Jos hän ei pysty kulkemaan bussilla (jos asutte pienellä paikkakunnalla) kai sinä varakkaana miehenä hänelle taksi rahat voit antaa. Mielestäni naisesi kaipaa itsenäisyyttä, hän on tällä hetkellä täysin riippuvainen sinusta, moni suomalainen nainen ei sitä halua. He haluavat olla itsenäisiä ja saada silti tasapainoisen ja onnellisen suhteen, siihen kuuluu myös oman ajan suominen toiselle.
Aasialaiset ovat mukavia, minulla ei ole mitään heitä vastaan, toivoisin vain naisesi olevan itsenäisempi ja sinunkin antavan hänelle enemmän "oikeuksia", kuten itse säätämään aikataulujaan...
et sanonut kertaakaan, että viet naisesi syömään hyvään ravintolaan tai leffaan tai teatteriin (mistä naisesi sitten pitääkään) vaan oikeastaan tuppaudut hänen mukaansa juttuihin, joita hänen tulisi tehdä naispuolisten ystävien kanssa. Kokeilepa joskus että annat (oletettavasti teet niin) hänelle rahaa ja sanot että pyytää ystävänsä mukaan lauantaina shoppailemaan ja ostaa itselleen jotain kivaa ja että he käyvät vaikka kahvilla tai lounaalla. Sillä aikaa sinä voit nähdä miespuolisia kavereitasi ja tehdä "äijäjuttuja" saattaisi tälläinen erilainen "vapaus" tehdä hyvää suhteellekin... nainen olisi varmasti kiitollinen
Joo, olemme me toki käyneet ravintoloissa; leffoissa vähemmän, minulla on itsellä kotiteatteri ja laitan engalnninkielisen tekstityksen DVD:ltä päälle kun se on hänelle vahvempi kieli kuin suomi mutta hän kaipaa tekstiä tueksi... se nimittäin löytyy kaikista DVD:stä aina. Itse puhun englantia niin sujuvasti etten tarvitse suomalaista tekstiä.
Tuo shoppailu on hieman sellainen arka asia... hän haluaa minun hyväksyntäni ostoksiin (se kuuluu hänen kulttuuriinsa) ja vaikka hänellä on aina omaa rahaa tilillä ihan tarpeeksi, hän ei sitä käytä esim. vaatteisiin. Mutta siihen tarvitsee kyllä vielä hiomista, kuten ehdotit... olisi se minullekin joskus mukavampi. Tosin, teen sen mielelläni ja vaikka en oloani sinänsä ostoksilla kotoisaksi tunnekaan, niin on meillä ollut monta mukavaa hetkeä aina kun hän tykkää kokeilla kaikenlaista...
Tosin, en näytä tuskastuneelta ostoksilla (kai, toivottavasti :)
Ystävät vaan on muualla kuin täällä missä asumme (siis oman maansa edustajat) joten ei ole niitä ostosreissuja niin helppo järjestää ex tempore. Suomalaiset naisystävät jotka olisivat lähellä ovat joskus lähteneet hänen kanssaan mutta ei usein. Ehkä pitäisi koettaa lisätä ?
Kyllä hänellä on omaa aikaa... juuri nyt hän on Helsingissä ystävän kanssa viikonlopun (mikä onkin syy miksi tänä viikonloppuna on tullutkin kirjoiteltua tänne).
Minun ystäväni (jotka ovat naimisissa) ovat sellaisia joissa käymme usein ja kun puhun ystäväni kanssa, hän puhuu tämän vaimon kanssa, ja hän kyllä tykkää olla heidän kanssaankin.
Hän ei kuitenkaan halua niin paljon sitä että minä menisin erillään hänestä jonnekin, ja vastaavasti hän yleensä haluaa että mennään paikkoihin yhdessä. Tämä on asia josta tiesin etukäteen jo, mutta en oikein sitä ymmärtänyt aikanaan... mutta ei minulla oikeastaan valittamista ole, koska se on toisaalta ihan kivaa viettää enemmän aikaa yhdessä. Enkä oikeastaan kaipaa "äijäjuttuja" niin paljoa. Tiedän että saan mennä jos haluan, mutta kun en kaipaa.
Mutta taas sitten toisaalta; korostan että se yhdessä meneminen on sitä mitä hän haluaa, ja kuten taisin jo mainita, jos hän minulta jotakin pyytää, niin hän saa sen korkojen kanssa. Niin ihana hän on että teen mielellään melkein mitä vain.
olen tässä sivussa seurannut tätä keskustelua ja minusta tuntuu että teidän suhteenne on onnellinen. Sinä tunnut selvästi arvostavan naistasi ja on hienoa kuulla että teillä on hyvä olla yhdessä.
Mutta olen siinä samaa mieltä, että teidän molempien kannalta olisi myös hyvä jos hän kävisi välillä (en siis tarkoita aina) shoppaamassa naispuolisten ystävien kanssa. Ehkä voisit hänelle selittää että ymmärrät kuinka hänen kulttuurissaan hänen "kuuluu" hyväksyttää vaate ostokset sinulla, mutta suomalaisessa kulttuurissa on hyväksyttävää käydä shoppailemassa ilman miestä. Voithan vaikka vetäistä siinä sen "yllätä minut kulta ja osta itsellesi jotain kaunista" kortin. Uskon, että teillä on ollut hauskojakin shoppailu hetkiä yhdessä, mutta ehkä vaimosi ajan kanssa hoksaa sen, että suomi mies ei varsinainesti rakasta shoppailua... ymmärthän pointtini? Sen aikaa sinä voisit sitten vaikka tehdä hänelle sitä suomalaista ruokaa tai muuten vain olla kotona ja surffata kanavia läpi... tai käydä omilla asiolla ihan mitä vain. Voisi tosiaan helpottaa sinunkin oloasi ;)
No, jospa olisit työssä yrityksessä ja työskentelisit miespuolisen kolleegan kanssa, joka hoitaa myynnin, ja sinä hoidat laskutusta (teillä on yhteinen esimies; olette siis TÄYSIN TASA-ARVOISIA)
Meinistkö sinä pomolle valittamaan ettei se pahuksen myyntimies lähetäkään puolta laskuista ?
Mikä ihme teitä TASA-ARVON riivaamia naisia oikein pännii siinä että molemmat hoitavat omat roolinsa ??? Mikä ongelma se on ?
Jos yrityksellä on myyntiä muttei laskutusta, se ei pelaa. Eikä se ettei myyntiä ole, mutta jos olisi, niin lasku lähtisi kyllä heti.
Luuletko oikeasti ettö homma toimisi oikeudenmukaisesti ja hienosti jos laskuttaja sanoo että jollei myyntimies lähetä puolta laskuista niin sitten et sinäkään ?
Ei ole yhtään tunnettua keskikokoista tai suurempaa yritystä jossa kaikkien tehtävät olisi jaettu tasapuolisesti kaikille. Joku avioparin yritys voi olla, mutta en ole sellaista tavannut. Se ei kertakaikkiaan TOIMI.
Hei ihan oikeasti, teen oman roolini ja hän tekee omansa. Molemmat ovat TYYTYVÄISIÄ tilanteseen, vieläpä onnellisia. Ja homma pelittää. Luuletko että tismalleen samanlaiset roolit avioliitossa ovat jotenkin parempia kuin se että molemmilla on ERI roolit, joihin molemmat ovat tyytyväisiä ???
Ei, meillä ei ole avio-ehtoa. Jos hän haluaisi, hän lähtisi tänä päivänä kotiinsa muuten aika rikkaana naisena... mutta miksi hän lähtisi, kun hän on onnellinen täällä, kuten minäkin. Hänellä on riittävästi hilloa että voi lähettää vanhemmilleen joka kuukausi, ja jos loppuu niin härifrån tvättas. rahalla en voisi häntä täällä pitää, jos hän eroaisi niin eläisi puolikkaalla kotimaassaan rikkaana naisena kuolemaansa asti.
Ihan oikeasti, suomalaiset naiset; ajatelkaa joskus hieman aivoilla, eikä vain munasarjoilla.
Kuten sanoin, suomineitoja kokeilin tarpeeksi, ja teidän joukossanne on niitä hyviäkin, ehdottomasti. Mutta ne ovat vaan ensinnäkin tosi harvassa; ja toiseksi kaikki onnellisesti naimisissa.
Joo, tuossa on ihan pointtia... lupaan että teen asialle jotakin, ok ?
Tuo esittämäsi "yllätä minut" - wildcard kuulostaa ihan kivalta. Taidan kokeilla. Sillä saan hänet varmasti liikkeelle, koska hän tekee sen minulle mielellään.
En ole täydellinen, eikä hän sitä minulta vaadikaan, Enkä minäkään häneltä. Mutta jotenkin vain olen oppinut ymmärtämään, että elämässä on muutakin kuin suoritukset, tai vertailut.
Monet muutkin voivat tehdä omasta suhteestaan paljon kauniimman, jos keskitttyvät enemmän siihen suhteeseensa, kuin "oikeuksiin". Ei rakkaudessa ole muita oikeuksia kuin oikeus antaa. Saamista ei voi vaatia, se tulee varmasti aikanaan kun suhde on muuten kunnossa.
et voi verrata parisuhdetta firmaan! Jos kotityöt jaetaan puoliksi se tarkoittaa, että molemmat kokkaa vuorollaan (älä nyt vain ala vetämään tätä jokatoinen päivä juttua tähän, en tarkoita sitä) molemmat imuroivat, molemmat vievät roskat, molemmat pyyhkivät pölyjä, molemmat pesevät pyykkiä. No okei, jos mies tamppaa matot, minä pyyhin pölyt. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Tasa-arvo on sitä, että molemmat osallistuvat tasavertaisesti kotitöihin ja molemmat näin ollen hoitavat myös mahdolliset lapset. Molemmilla on yhtä paljon vapaa-aikaa. Olen kuules niin monesti saanut naimisissa olevien ystävien valitusta kuulla siitä, kuinka mies ei tee kotona mitään ja sitten sen kerran ku nainen on ystävien kanssa jossain, mies soittelee perään ja jankuttaa millon tulet kotiin. Ei kuule pelitä sellainen. Mikä teitä suomi miehiä vaivaa, kun ette ymmärrä sitä että koti on yhteinen ja siitä pidetään huolta yhdessä? Ei se suomi nainen nalkuta jos mies käyttää aivojaan ja vie roskat silloin ulos kun huomaa sen olevan täysi. Tai laittaa pyykit peseytymään kun huomaa pyykkikorin pursuavan, tai imuroi kun villakoirat pyörivät jaloissa. Jos mies ihan itse pyytämättä tekee ja käyttää aivojaan ei naisenkaan tarvitse nalkuttaa!
Kiva että saa käyttää päätään.
Vertasin parisuhdetta firmaan juuri siksi, että kun olin juuri kertonut että minä teen perheen eteen 8 tuntia päivässä töissä kun hän on kotona, sinä aloit heti syyllistämään siitä jollen tee täsmälleen samoja asioita kuin hän täsmälleen yhtä paljon:
"no se ei ole oikein tasapuolista jos sinä teeit ruuan 2 päivänä viikossa, hän 5."
Itse tuossa vastauksessakin jo todistit oman kommenttisi aiheettomaksi, kun totesit että "No okei, jos mies tamppaa matot, minä pyyhin pölyt." ... eli taidat sittenkin ymmärtää ettei tasa-arvo tai tasapuolisuus tarkoita mitenkään sitä että minä pyyhin yhtä monelta hyllyltä pölyt kuin hän.
Olen kanssasi erittäin paljon yhtä mieltä siinä, että monet miehet eivät tee kotona mitään, se on todella epätasapuolista, ja hävettää tunnustaa että se on varsin yleistä. Mutta vaikka se on yleistä, meitä muunlaisiakin miehiä on olemassa...
Tiedän myös että jotkut hakevat aasialaista vaimoa siksi että kuvittelevat sen jotenkin johtavan ikuiseen onneen tarvitsematta enää koskaan tehdä mitään kotona. No, itse asiassa niin se voisi mennäkin, että nainen tekee ihan kaiken ilman että hän saa liitosta mitään; useimmat ovat kotimaassaankin joutuneet tuohon osaan. Mutta onnelliseksi se ei paria tee.
Se mikä meidän kulttuurissamme saa naiset kasvamaan ajatukseen että naisen tulee olla samanlainen kuin mies, hänellä pitää olla samanlainen rooli kuin miehellä, yms. menee vaan raskaati hakoteille kun ei ymmärretä että me olemme erilaisia, meillä on erilaiset tarpeet, yms.
Jos olemme niin fyysisesti kuin henkisestikin erilaisia, miksi ihmeessä roolimme pitäisi olla "automaattisesti" täysin vaihtokelpoiset ? En suinkaan sano ettei asia voisi toimia niin että nainen käy töissä, hänellä on uransa ja mies on koti-isänä... mutta kun suurimmalla osalla meistä se ei nyt vaan toimi.
Ehkä te naiset voitte olla onnellisia tällaisessa perinteiseen verrattuna käänteisessä roolijaossa, mutta ei kovinkaan moni mies. Kenties te olette "joustavampia" miehen rooliin kuin miehet naisen rooliin (siis puhun niistä perinteisistä rooleista) ? Mene ja tiedä. Mutta ainakin minulla miehenä on tarve olle perheen turva ja suoja, ja tuoda elatus perheelleni, vaimon niin kuin lastenkin.
Useimmilla naisilla on taas miehiä suurempi tarve pitää koti siistinä, huolehtia ja "paapoa" lapsia, yms. Esimerkiksi minulle on ihan se sama vaikka siivottaisiin vain kerran kuukaudessa, mutta vaimolleni on tosi tärkeää että hän saa asua todella siistissä kodissa jossa kaikki on paikallaan ja kohdallaan.
Jos ajattelet tätä asiaa... mietipä kummalla on suurempi motivaatio tarttua imuriin tai pölyrättiin...
Mies: "onko ihan pakko taas siivota..."
Nainen: "tämä täytyy nyt tehdä"
Miksi ihmeessä joku ihmettelee miksi jotkut miehet eivät itse motivoidu kotitöihin ???
Se ainoa syy miksi monet meistä (ei siis kaikki) niitä teemme on se että voimme olla mieliksi vaimoillemme. Jos teemme paljon, mutta emme vaimon mielestä tarpeeksi (kun ei tehdä tasan puolta), niin totuus on se että meistä miehistä tuntuu että olemme tehneet paljon vaimomme hyväksi (hänhän sitä siisteyttä haluaa, en minä) ja palkkioksi saamme nalkutusta siitä että vähän enemmän vielä kuuluisi tehdä.
En tiedä ymmärsitkö pointtini... siis koska siivous on (usein, ei aina) ennenkaikkea naisen vaatimus kotiin, ei miehen toive, niin yhtä hyvin voisi kysyä miksi niin monen miehen tarvitsee valittaa seksin puutteesta... se on päinvastainen asia kuin siisteys: mies kaipaa sitä, joten eikö yhtä lailla naisen pitäisi osallistua siihen yhtä monta tuntia viikossa kuin mies osallistuu siihen mitä nainen haluaa, eli siihen siivoukseen ???? Eikö se olekin kohtuullista ja tasapuolista ???
Ei tämä asia ole ollenkaan niin mustavalkoinen, että naisilla olisi mielestäni oikeus vaatia miestä siivoamaan tasan sen 50%...
Totuus on minittäin se että jos kyseessä ei ole "yritys" tai sen tapainen, vaan RAKKAUS-suhde, niin valitettavasti rakkaudessa ei voi toiselta mitään vaatia. Rakkaudessa voi vain antaa. Jos mennään vaatimisen puolelle niin silloin kyseeseen tulee ihan toisenlainen tilanne.
"niin totuus on se että meistä miehistä tuntuu että olemme tehneet paljon vaimomme hyväksi (hänhän sitä siisteyttä haluaa, en minä) ja palkkioksi saamme nalkutusta siitä että vähän enemmän vielä kuuluisi tehdä. "
Ai sinä väität, että jso vaimosi lakkaisi siivoamasta, ei pesisi pyykkejä, ei tiskaisi niin sinua se ei haittaisi? ei olisi puhdasta paitaa panna aamulla töihin päälle? ei olisi puhdasta kuppia josta juoda aamukahvi tai villakoiria olisi nilkkoihin asti. Väitätkö, etten siitä vaimollesi nalkuttaisi? Tämä kun on tilanne teidän suomi miesten kanssa, että mies ei näitä asioita tee ja nainen sitten väsyy siihen että joutuu tekemään kaiken itse.
Minä en myöskään ymmärrä tätä "siis koska siivous on (usein, ei aina) ennenkaikkea naisen vaatimus kotiin, ei miehen toive, niin yhtä hyvin voisi kysyä miksi niin monen miehen tarvitsee valittaa seksin puutteesta... se on päinvastainen asia kuin siisteys: mies kaipaa sitä, joten eikö yhtä lailla naisen pitäisi osallistua siihen yhtä monta tuntia viikossa kuin mies osallistuu siihen mitä nainen haluaa, eli siihen siivoukseen ???? Eikö se olekin kohtuullista ja tasapuolista ??? "
eli tuossa paljastit olevasi tyypillinen sika, joka on hakenut aasiasta kuuliaisen vaimon, joka kokkaa sinulle, pesee pyykkisi ja vielä levittää jalkansa aina kun sinun tekee mieli, vain koska "niin kuuluu tehdä" vaikkei itseänsä huvittaisi. Säälin kyllä naisia jotka ovat tuollaisten miesten kanssa.
Et voi verrata siivousta seksiin. Siivous kuuluu molemmille koska kyseessä on molempien koti. Jos vaimo joutuu raatamaan kotona yksin, miten kuvittelet hänen tuntevan rakkautta sinua kohtaan ja haluavan maata kanssasi? Eihän kukaan jaksa jos on päivän raatanut töissä, sitten tehnyt ruuan, hoitanut lapset ja samalla siivonnut. Ja mitä mies on tehnyt? maannut sohvalla, ottanut muutaman oluen ja katsonut jalkapalloa. Tämä on valitettavaa faktaa monesta suomalaisesta perheestä. Jos te miehet pyyhkisitte niitä pölyjä vähän useammin niin saattaisitte seksiäkin saada, ostamatta sitä...
"Jos te miehet pyyhkisitte niitä pölyjä vähän useammin niin saattaisitte seksiäkin saada, ostamatta sitä..."
No kyllä saan, käyn töissä, vaimo ei, ja meillä menee kiitos oikein hyvin, minkä vuoksi en suominaissin enää katsokaan, kuten jo sanoin.
Mainittakoon sinulle ihan tiedoksi millainen exäni oli...
Elikkä hän oli saanut olla kotona hoitamassa lapsia ja kotia, hän nalkutti minulle kyllä jo ennenkin, mutta sitten jäin työttömäksi.
Kun työttömänä sitten opiskelin vapaaehtoisesti, sen lisäksi tein lapsille aamupuurot (kuten tein jo töissä ollessani), vein lapset kouluun (4km), tein KAIKKI ruuat AINA, hain lapset koulusta ja hoidin KAIKEN perheen siivouksen yms. Hän kyllä pesi pyykin.
Hän puolestaan nousi ylös klo 12 aamulla, eikä takuulla sen takia että olisin pitänyt häntä hereillä, neidin kuukautiset kun tuntuivat jatkuvan 2kk kerrallaan joka kuukausi, vaikka oli hormonikierukka... (?) No miehenä en tietysti näistä asioista ymmärrä, mutta kun olen puhunut muiden miesten kanssa niin kokemukset ovat aika paljon samanlaisia...
Tätä jatkui kuukausia.
Sitten kun eräänä perjantaina olin saanut taas jälleen kerran kuulla kunniani siitä etten ollut tehnyt viikkosiivousta loppuun (yksin !) ennen klo 18 perjantaina, tein päätökseni.
Maanantaina marssin käräjäoikeuteen ja jätin erohakemuksen, ja sitä päätöstä en ole yhtään kertaa katunut, en yhden sekunnin verran.
Että sen verran teidän "tasa-arvostanne", hyvät suomineidit... ei enää koskaan minulle, kiitos. Pitäkää hyvänänne, vaihtorahoineen.
Minä olen omaani (aasialaiseen) erittäin tyytyväinen, enkä ikinä vaihtaisi pois. Ei muuten hänkään, hän sanoi.
Ehkä kuulun sitten vähemmistöön miehissä tässä suhteessa, mutta mun mielestä on kyllä hyvännäköistä kun naisella on meikkiä, kunhan se on huolella ja hyvällä maulla laitettu. Naisystäväni meikkaa kevyesti joka päivä töihin. Minusta on myös kiva katsoa kun hän on laittautunut juhlavampaan tilanteeseen, huulipunat viimesen päälle yms. Naisellista, ei voi mitään.
En tarvitse meikkiä, koska ihoni on hyvässä kunnossa, ja ripseni ovat pitkät ja lähes pikimustat. Jatkuvasti joku kysyy "hei, mitä mascaraa käytät, kun sinulla on noin upeet ripset". Arrrrggh... Baariin saatan laittaa ripsiväriä ja vähän valokynää, mutta muuten kuljen naturellina. Aina olen kehuja saanut. En tiedä, miten kestäisin, jos joutuisin meikkaamaan joka aamu, hih ;)
Ootahan, kyllä se ikä tulee vastaan sullekin, iho menee huonoksi ja ripset tippuu!
Maailmanluokan kaunottaret kuten Angelina Jolie, Julia Roberts ja Lily Allen tarvitsevat meikkiä. Mutta sinä et, olet niin kaunis.
Joo, ihan uskon. Jos asia olisi noin et kirjoittelisi tälle palstalle vaan nostaisit huippumallin palkkaa jossain Milanossa. Ja käyttäisit silti meikkiä koska huippumallitkin näyttävät paremmalta meikin kanssa.
on mukavilla ja näteillä alusvaatteilla? Onko nätit alusvaatteet epämukavat?
mutta useimmiten...
Mummokalsarit ne mukavat on ! :)
Täytyy kyllä ihmetellä, että millaiseksi suohirviöiksi ihmiset itsensä kokevat, jos normaali "arkimeikki" on sellainen, kun nämä kosmetologit ovat tällä palstalla esittäneet. Henkilökohtaisesti arvostan ihmisessä enemmän luonnonkauneutta. Mielestäni on hienoa, kun iho näyttää aidolta eikä meikatulta ja että ihminen näyttää aamulla herätessä samalta kuin normaalisti päiväsaikaan. Kaunis ja huoliteltu voi olla ilman meikkejäkin. Ovatkohan ihmiset kuitenkaan niin paljon paremmannäköisiä näiden kaikkien meikkien kanssa?
Säälittää katsella kaupungilla näitä valkopäisiä suttuisia tytönhupakoita, jotka ovat taiteilleet itselleen mustat pandasilmät ja pakkelia on naamassa enemmän kuin laki sallii. Tekisi mieli suihkussa vesisuihkulla vettä naamaan ja todistaa, että heistäkin saisi ihan nättejä, kun pesisi liiat maalit pois. Meikkaamisen ideana on näyttää kauniilta eikä meikatulta. Harva tuohonkaan oikeasti kykenee. Usein ihmisillä on taipumusta sokeutua omalle ulkonäölleen eli kuvittelevat meikkaavansa kevyesti ja kauniisti, vaikka oikeasti silmät ovat paksusti rajatut, iho tunkkainen, luomet luonnottoman väriset, varjostukset liian tummat, poskipunaa liikaa, ripsiväri liian tummaa ja paakkuista, kulmakarvat piirretyn näköiset ja huulet kuin latexia.
En ymmärtänyt tuosta tekstistä, että oletko itse mies vai nainen..Mutta monet miehet eivät välttämättä erota oikeasti sitä onko naisella miekkiä, jos se on tehty "luonnollisen näköiseksi". Ja minulle yksi naispuolinen ystäväni sanoi, että osaan meikata niin, että näyttää kuin ei meikkiä olisikaan. Toki olen eri näköinen ilman meikkiä koska mulla on värittömät ripset ja kulmakarvat mutta en meikissäkään näytä maalatulta.
Ja vielä..Nuoret tytöt eivät osaa vielä meikata, en mäkään nuorena osannut.."Kilo" valkoista puuteria naamassa ja silleen..Eli ei niden "tytönhupakoiden" meikkaustyylistä kannata mitään yleistä linjausta vetää sen suhteen, että kannattaako meikata vai ei.
"Täytyy kyllä ihmetellä, että millaiseksi suohirviöiksi ihmiset itsensä kokevat, jos normaali "arkimeikki" on sellainen, kun nämä kosmetologit ovat tällä palstalla esittäneet."
"Säälittää katsella kaupungilla näitä valkopäisiä suttuisia tytönhupakoita, jotka ovat taiteilleet itselleen mustat pandasilmät ja pakkelia on naamassa enemmän kuin laki sallii"
Tämä meikki keskustelu on niin vanha, että en enää jaksaisi mutta ihmettelen silti näitä meikin vastustajia. Onko se sitten kateutta niiltä jotka eivät osaa/jaksa meikata, että pitää sitten haukkua niitä naisia jotka osaavat ja jaksavat meikata (en nyt puhu näistä pandansilmä teineistä). Mielestäni kaunis meikki saakin näkyä, teatteri meikit ovat sitten asia erikseen. Joillekin naisille se meikki on yhtä luonnollinen asia kuin paidan pukeminen päälle eikä sitä sen kummemmin ajattele.
Itse en ole koskaan tavannut niin kaunista naista, jota ei meikillä saisi vielä kauniimmaksi. Meikin tarkoitushan on korostaa hyviä puolia ja häivyttää huonoja puolia. Mikään ei ole kauheampaa kuin suomalainen kalpea nainen talvella joka ei erotu seinästä. Meikillä loihtii itsensä terveen ja pirteän ja kauniimman näköiseksi.
Suihku
Kasvovesi ja -voide
Aamupala
Hampaiden harjaus
Nätit mutta mukavat vaatteet (koko päivä menee pilalle jos pukeutuu epätyylikkäästi)
Vähän tai ei ollenkaan meikkiä: max. meikkivoide, ripsari, silmien rajaus, huulipuna, min. ripsari
Hiusten harjaus, mutta ei laitto, koska olen toivoton laittamaan hiuksiani hienosti
Kunhan näyttää siistiltä ja kauniilta. En minä osaa arvioida naisen ulkonäöstä, kuinka paljon vaivaa hän siihen käyttää.
Itse teen aamuisin seuraavat asiat:
- parranajo
- suihku ja hiusten pesu
- hampaiden harjaus
- hiusten kampaaminen
- siistit vaatteet niskaan ja menoksi (paidan silitän aina jo edellisenä iltana)
Mistä ihmeesta voit tietää, mitä "toiset" naiset aamuisin tekee. Naurettavaa ja asenteellista kysymyksenasettelua.
Mutta näinhän te muka-luomut aina leimaatte!!!!!
En voisi kuvitellakaan naista, jolla olisi arkena esimerkiksi huulipunaa. Onhan nyt kiva suikkasta suukkoja puhtaille poskille ja huulille, eikä tahmata itseään ja hui! sotkea naisen meikkiä.
Myös puhtaaseen tukkaan on ihana upottaa sormet ja haistella tuoksua.
Nainen, joka ei ole turhan tarkka ulkonäöstään (uskaltaa kulkea myös ilman meikkiä ja haisevia hiuslakkoja), uskaltaa irrotella myös makuuhuoneen puolella, kun ei kaikki huomio kiinnity omaan, tehtyyn ja rakennettuun kuvaan sekä siihen, miten tukka ja taivutetut ripset just nyt on. Tämä on fakta, olen kohta nelikymppinen ja useamman kanssa olen elänyt ja vielä useamman kanssa seurustellut.
Ja komppaan aiempaa kirjoittajaa, on todella kummallista, että on rakennettava itsensä aivan toisennäköiseksi kuin on herätessään. Lisäksi nämä luonnottomanväriset hiukset jne.
Myös meikitön nainen voi olla huoliteltu ja siisti, miksi ei voisi?
Miten siisteys tulee purkeista ja putkiloista?
Kaikkien mielestä ihminen, joka on täynnä luonnotonta kiiltoa hiuksissa, kynsissä, huulissa, laukuissa ei ole kaunis vaan enemmänkin hupaisa. Kuin sirkus tai show-asu. Mutta nämä naiset ja miehet ovatkin erkaantuneet itsestään, ja silmät suljetaan omalta tyhjyydeltä.
Juhlat erikseen. Tämä oli vastaukseni arkeen.
Minulla ei ole mitään laittautuvia naisia ja miehiä vastaan, mutta kysymyshän olikin, miten toivoisit Oman tyttösi laittautuvan.
En mitenkään.
Paras meikki naisen kasvoilla on hänen hymynsä.
En yhdy edelliseen puhujaan koska hän lienee mies - ja vaikka olisi nainenkin... olen jo naimisissa... mutta ehdottoman oikeassa hän on :)
Juuri se että saa olla oma itsensä toisen edessä on suuri asia. Ja silloin kun haluaa toista erityisellä tavalla ilahduttaa, voi joskus laittaa jotakin kivaa.
Ei ole mitään järkeä siinä että naiset haluavat pitää missikisat töissä joka päivä... jos sitten itsensä vuoksi haluavat, niin sen he tekevät sitten ihan sen mukaan kuin haluavat, mutta se lienee heidän oma juttunsa. Siihen ei liity mitään miesten vuoksi.
Jos sen sijaan meikkaat joka päivä miesten vuoksi... hukkaat aikaasi.