En vaan pääse tästä eteen- enkä taakse päin. Olen kaksi vuotta seurustellut mieheni kanssa ja multa on joku itsevarmuus (?) ihan kateissa seksissä. Mies on mun eka seksikumppani. Silloin kun päädyttiin sänkyyn, niin enempi ajattelin, että "pääsen pois neitsyydestä" kuin että meille tulis pitempi suhde. En mä sitä kadu, että seksistä alkoi suhde. MUTTA mulla on jatkuvasti sellaisia ajatuksia, että mies varmaan pitää mua huonona (siis seksissä) enkä "osaa" mitään temppuja. Ja oon varmaan niin tylsä, että mies kohta kyllästyy seksiin mun kanssa.
Olin 24, kun me tavattiin. Mua hävetti se, ettei mulla ole mitään kokemusta seksistä. En edes kehdannut mun miehelle ekalla kertaa sanoa, että olen neitsyt. Siitä ekasta kerrasta tuli sit aika sähläämistä, kun vuosin verta ja nolotti sit entistä enemmän.
Mies on kahdesti asunu avoliitossa ja sitten on kai lyhyempiä suhteita. Tarkkaan en tiedä. Luulen, että jos rupeaisin niistä utelemaan, niin mun oloni vaan pahenisi. Nyt jo mietin, että se varmaan vertaa mua niihin muihin.
En tajua, mitä mä voisin tehdä. Seksi on alkanu ahdistaa. Tuntuu, että mä epäonnistun siinä. En osaa "olla oikein".
Olin 24, kun me tavattiin. Mua hävetti se, ettei mulla ole mitään kokemusta seksistä. En edes kehdannut mun miehelle ekalla kertaa sanoa, että olen neitsyt. Siitä ekasta kerrasta tuli sit aika sähläämistä, kun vuosin verta ja nolotti sit entistä enemmän.
Mies on kahdesti asunu avoliitossa ja sitten on kai lyhyempiä suhteita. Tarkkaan en tiedä. Luulen, että jos rupeaisin niistä utelemaan, niin mun oloni vaan pahenisi. Nyt jo mietin, että se varmaan vertaa mua niihin muihin.
En tajua, mitä mä voisin tehdä. Seksi on alkanu ahdistaa. Tuntuu, että mä epäonnistun siinä. En osaa "olla oikein".
Vastaukset 29
Vanhimmat
vaan lisää. Sillä se epävarmuus menee ohi. Jos epäilet jotain mitä voi tai ei voi tehdä niin jutelkaa niistä ennen aktia rauhassa ja luottavaisesti. Silloin ainakin tiedät mistä toinen pitää ja mistä ei.
Älä tee tai anna hänen tehdä mitään sinulle tai sille mistä ette pidä.
kun en oikein osaa jutellakaan seksiin liittyvistä asioista. Tai sitten kun olen jutellut, niin on tuntunut, ettei se puhe välttämättä ole mennyt perille. En tykkää yhdestä miehen tekemästä jutusta (esim. läpsii pepulle ja tosi lujaa) ja sanoin tuosta. Muutama viikko meni ja jo taas läpsi... En tiedä, miten mun pitäisi sen kanssa oikein puhua?! Ihan kuin ei muutekin olisi jo tarpeeksi vaikea puhua ja sitten sillä ei tunnu olevan mitään vaikutusta.
Ja mies on sitten joskus puhunut niiden ex-suhteitten seksistä. Esimerkiksi sanoi, että yksi ex huusi ihan älyttömästi seksin aikana ja mä olen niin hiljainen. Se tuntui suoraan arvostelulta ja aloin sitten itse pitää enemmän ääntä. Mutta en tiedä, onko se oikeasti minua lainkaan. Ei taida olla. Enempi on sitä, että mulla on taas yksi vaatimus lisää siitä, millainen mun pitää olla...
Ensin sanot että ei tykkää läpsimisestä. Jos ei mene perille niin käännät perseen patjaan ja seksi jää sitten siihen.
Ootko kertonu miehelle, että olit neitsyt?? Kerro ihmeessä! Se on joillekkin miehille, kuin voitonmerkki!! ;)
Ei siinä tartte kuule seksihommissa tehdä mitään kummoista!
Sen kun vähän vääntelehdit vain alla ja supistelet emätintäs, se tekee miehille nannaa!
Itse olen ollut aina sellainen kiusaaja... pistän miehen monesti tukasta vetäen nuoleen alapäätä ja annan katella lampun valossa sitä värkkiä, se on nykyiselle miehelleni tosi kiihoittavaa, mutta en tietenkään tätäkään tehnyt silloin nuorena..
Kyllä se sun ikäisenä riittää, kun yrität vain nauttia seksistä, anna miehen tehdä työt, se tykkää, kun näyttää siltä, että itsekkin nautit. Aikaa myöten tuut rohkeemmaksi ja voit hiplata sen munia,mutta silloinkin mies yleensä itse ohjaa kätesi sinne...
Jos haluut miehen yllättää, vyörähdä sen päälle jossain vaiheessa naintia, se tykkää katella sua altapäin ja varsinkin sun tissejä, eli purista käsivarsias yhteen, että tissit pullottaa..ja anna olla valot päällä.
Älä turhaan kainostele, miehet tykkää vähän yllättävistä naisista! Kyllä se siitä vapautuu seksi sullakin!!
se neitsyys paljastui väkisinkin, kun vuoto ekalla kerralla paljasti. En jaksanut alkaa valehtelemaan, että menkat alkoivat. Mies oli aika yllättynyt, sanoi ettei osannut arvata, että mun ikäinen olisi neitsyt.
En jotenkin osaa olla vaan... Jos mietin, että mun pitäisi olla jotenkin yllättävä, niin takuulla en ole. En vaan keksi mitään. Ja sitten ahdistaa, kun en osaa olla sellainen mistä miehet tykkää. Kyllä mä haluan miestäni, mutta en silti osaa vietellä.
On meillä valot päällä, mutta mulla on seksissä monesti sellainen olo, että olispa se äkkiä ohi. Tuntuu, että oon jonkun suurennuslasin alla. Jossain asennoissa hävettää se miltä näytän. Mä olin teininä lihava ja siitä tuli esim. raskausarpia, jotka ei häivy mihinkään. Parikymppisenä laihdutin, mutta ne arvet näkyy ja näkyy muutakin. Rinnat on pienet ja riippuvat, ei yhtään sellaiset, kuin voisi mun ikäisellä olla.
Vaikein tässä on varmaan se, että mua sattuu melkein aina yhdynnässä. En tiedä, miten mun pitäisi olla, ettei sattuisi. Jossain sanottiin, että limakalvojen kuivuus voi tehdä kipuja. Mutta ei mulla ole paikat kuivana. Sitten en kehtaa sattumisesta sanoa miehelle, kun sillä ei ole mitään selitystä. Melkein aina kipu menee ohi alun jälkeen. Onko kellään kokemusta, meneekö tää ohi ajan kanssa? Gynekologilla sanoin viimeksi kivusta, mutten oikein saanut mitään vastausta. Kaikki pitäis olla ookoo.
Sano ihmeessä miehellesi sattumisesta! Ei se ole sinun vikasi!
Avovaimon kanssa rakastellessa paksuuteni takia sattuu alussa aina ,vaikka kuinka olisi liukkaria käytössä, mutta alun jälkeen se heti helpottaa. Jos sanot niin sen alun voi tehdä hitaasti, jotta se kipu olisi mahdollisimman pientä. Ehkä tarvitset enemmän esileikkiä?
Kun saisi paksuu munaa.. ;)))
"Mies on kahdesti asunu avoliitossa ja sitten on kai lyhyempiä suhteita. Tarkkaan en tiedä."
Tuo mies kyllä tietää ja tuntee nuo kuviot, , mies varmasti osaa avata suunsa ja opastaa, mikäli tarvetta ilmenee.
Ei minulla ainakaan ole tapana puhua vaimon kanssa kovinkaan paljoa seksuaalisista toiveista tai siitä mitä haluttaisiin sänkykamarin puolella toisen tekevän, joten siinä mielessä en olisi huolissani.
mutta mä en osaa... Tai mun on vaikea ilmaista omia toiveitani tai tykkäämisiäni. Pelkään että olen jotenkin rajoittunut tai tiukkapipo, jos sanon etten tykkää. Ja tosiaan välillä tuntuu, ettei mene miehelle perille, jos sanon etten tykkää. Yhdynnän sattumisesta oon välillä yrittänyt sillä lailla kiertoteitse puhua, kun välillä tuntuu, että se johtuu siitä, että edetään liian äkkiä. Mutta ei siinä mikään oo muuttunut. En kehtais sit taas kesken kaiken sanoa, et nyt et saa vielä tulla sisään. Joutuuko ihmiset yleensä sanomaan tollasia?
Kuules, jos meillä isänta alkaa tulla päälle liian aikaisin, työnnän sen pois ja sanon ettei vielä!
Kokeileppa sinäkin..
Kuules nyt, jokaisella on määräämisoikeus omaan seksuaalisuuteensa, ja ei tarvi tehä mitään mitä ei itse halua! Joten unohda toi ajatus että olisit rajoittunut! Siksi toisekseen, itselläni on ainakin silleen, että välillä huvittaa tehdä jotain juttua, välillä ei. Siis jos mies haluis jotain mutta mä en yhtään sinä päivänä halua, niin sit sanon vaan "Sori hani, mutta ei just nyt sitä" ja sit leikitään jotain muuta... Ja tiedoksi vaan, että olen kyl yleensä aika suostuvainen ja joustava, sitä on mieskin kiitellyt kuinka usein mua huvittaa.;) Mutta ei aina tarvi huvittaa tehdä kaikkea.
Lisäksi tunnut olevan epävarma itsestäsi, se varmasti myös vaikuttaa, että sun pitää edetä rauhallisesti ja luottaa täysin toiseen että voisit kokeilla uusia juttuja.
Älä vihjaile kiertoteitse, ei miehet tajua semmosta! :D Sanot suoraan vaan että sattuu siksi että mies on tulossa sisään liian aikaisin. Ja kun tilanne on päällä, niin tottakai voit sanoa "Ei vielä!". Se on käsittääkseni aika yleistä että naisilla on toisinaan kostumisongelmia... Jos miehesi on ns. hyvä seksissä, niin hänen pitäisi kyllä tietää että nainen pitää lämmitellä kunnolla että se tuntuisi hyvältä naisellekin... Ja ennen kaikkea hänen pitää olla kiinnostunut sun toiveista ja siitä että myös susta tuntuu hyvälle! Ja sun pitää vaan oppia kehtaamaan, seksi paranee vaan kommunikoimalla! Niinkuin suhde yleensäkin.
Toivottavasti pian ymmärrät että ei sun tartte olla mikään pornoleffojen huora, jotta miehesi tykkäis susta. Mieti mitä ite haluut seksissä ja ole tyytyväinen silloin kun saat sitä. Kyllä sun miehes nähtävästi osaa avata suunsa ja sanoo jos joku tökkii. Sitäpaitsi jos miehesi kokisi pettymyksiä sängyssä, ei puhuisi siitä ja vain jättäisi sut sen takia ja sun mieleipide noista teidän seksihommista on tuo että olet ahdistunut ja vaivaantunut, kun väkisin joudut yrittään jotain suurta "kiihkoo", niin oliko toi suhde nyt muutenkaan kauheen hyvä ja kiinnipitämisen arvoinen. Hanki jotain muita ongelmia elämääsi.
mulle tämä on ihan iso ongelma. Välillä kyllä kateellisena olen miettinyt, että joillekin täytyy olla kauhean helppoa ja luontevaa seksi ja seurustelu. Jos on siis jostain 17-vuotiaasta jo ollut oma kulta kainalossa, niin kaikki tuntuu helpolta. Mulla meni läskien kanssa ne teinivuodet, kiusattiin jonkun verran, kukaan ei sanonu edes nätiksi. Kai se jätti jälkensä siihen, että on vaikea olla omassa kropassa.
En tiedä auttaisko, jos mun mies olisi sellainen, joka kehuisi ja sanoisi nätiksi. Se on kerran tainnut sanoa "onpa sulla hiukset kamalasti" ja muuten se ei puhu mitään siitä, miltä mä näytän. Ei se seksin jälkeenkään sano että oli kivaa tai mukavaa tai tuntui hyvältä. Tarttisin jotaki palautetta siitä, onko seksi sen mielestä hyvää ja sitä että se joskus kysyisi multa, miltä musta on tuntunut. Tai onko se ihan epätavallista, että jotain tuollaista puhutaan seksin jälkeen? Tai että jäädään sänkyyn makailemaan? Miehellä on aina kauhee kiire seksin jälkeen pois mun luota, se menee ulos tupakalle tai alkaa näprätä tietsikkaa tai touhuta jotain. Mulle tulee sen poissyöksymisistä ahdistus, niin kuin se olisi halunnutkin vaan pelkkää seksiä eikä muuten välittäisi yhtään.
Kyllä mä tunnen himoa miestä kohtaan, mua vaan ahdistaa se, etten mä osaa kommunikoida näistä seksijutuista (tai on kuin me puhuttais eri kieltä). Mies on ensimmäinen, joka herätti himoa ihan jo ensi tapaamisesta alkaen. Mä olin jo luullut olevani joku aseksuaali, kun kenenkään kanssa ei tehnyt mieli. Korkeintaan joskus kännissä tuntui suutelemiset hyvältä, mutta siihen se sit jäikin, sen pitemmälle meneminen ällötti.
Oletko harrastanut sen kanssa suuseksiä?
Voisit pyytää sen aluksi sua nuoleen, niin paikkas vois rentoutua, eikä kävis kipeetä?
Tuo perseelle läpsiminen on kyllä ällöttävää!
Sano kipakasti, ettet tykkää tuollaisesta hakkaamisesta! On varmaan ollu joskus joku masokisti ämmä sillä, jota on pitänyt paukuttaa perseelle ja luulee naisten siitä tykkäävän! Hyi helvetti!
Olin itsekkin nuorena läski, joten ymmärrän kompleksisi, mutta voisit sinne makuukammariin hommata sellaisen himmeen hämyvalon yöpöydälle, niin ei selvästi arpes näkyis ja voisit olla rennommin...
Tuohon, että häipyy seksin jälkeen voi vain todeta, että toiset miehet nyt on tollasii moukkii, se paneminen on tosiaankin se niitten juttu, eikä ne siitä jälkihellyydestä välitä, jos ei nukuta sen päälle..
Itse olen hommannut matkatelkkarin makkariin ja kun mies häipyy jääkaapille panon päälle, katselen telkkarii ja nukahdan siihen...Ei tuu mietittyä mitään tyhmiä sitten itelläkään. Yöunet vaan kärsis.
Voisit tieten vaihtaa miestäkin, mut meneekö teillä muuten hyvin?
Tuo hämyvalo on hyvä ja voisit ostaa sellaisen seksikkään läpinäkyvän tissit peittävän yöbodyn, jonka antaisit olla seksin ajan päällä..takapuoli vaan paljaaksi, niin ukko innostuu ja sinulla voisi olla varmempi olo? Meillä isäntä tykkää, kun yläosa on päällä ja se sitten jossain vaiheessa kaivelee tissiä esiin..
Ei aina tartte olla ihan alaston ja toiset tykkää seksikkäistä alusvaatteista seksin aikana.
Sinun pitää nyt itse saada varmuutta ja hyvää oloa seksiin..
Voi että kun mulla tulee paha mieli sun puolesta.. Tää on vaan näitä juttuja mitä kukaan ei voi sun puolesta tehdä vaikka haluaiskin. Pelkäätkö sä sitä sun miestä kun et uskalla sille kertoa tuntemuksistasi?
Kun ei ole mitään oikotietä, telepatiaa tai muutakaan millä se sun mies tietäisi mitä sinä haluat ja mistä et pidä jos et sitä kerro. Joillekin miehille pitää sanoa aika napakasti ne jutut mitä ei halua tehtäväksi ennen kuin uskovat. Että kiertoteitse ei välttämättä tosiaan toimi.
Ja sama homma niiden asioiden kanssa mistä pidät. Ne on joko sanottava tai sitten seksin aikana "tehtävä" jos ei mies niitä muuten oma-aloitteiseti tee.
Olet nainen. Sinua pelottaa, oletko 'hyvä'. Kaikki tänne kertomasi viestii kyvystä ajatella ja tuntea. Älä siitä kyvystäsi luovu. Rakastelun ei tarvitse olla "taivaita sulattavaa", mutta kun tunnet rauhan rakastelussa, silloin olet löytänyt miehesi. Älä koskaan, ikinä, milloinkaan luovuta pois tuota tunnehavaintojesi kykyä.
enkä ole huomannut, että sillä oisi kipuihin mitään vaikutusta.
En yhtään tajua tuota, että mies ensin muutaman viikon "uskoi", kun sanoin etten tykkää läpsimisestä ja sitten alkoi taas läpsiä. Loukkaa tosi paljon. On kuin sillä mitä sanon, ole kumminkaan mitään vaikutusta. (Äh, ilmankos mun on vaikea sanoa seksistä mitään.)
En mä oikein tiedä, miten meillä menee. Alussa kuvittelin, että kun mies kerran herätti mun haluni ja himoni, niin totta kai me ollaan oikea pari toisillemme. Tosiaan olin jo pelännyt, että olen loppuikäni ilman seksiä ja miestä enkä rakastukaan ikinä. Ihastuin miehessä siihen, että hän oli niin itsevarma ja rohkea, kun mä taas olen aika arka (muutenkin kuin seksissä). Mut oliko se miehen varmuus osin sitä, ettei se osaa kuunnella muita ihmisiä ja on aika piittaamaton muista? Mulla on ollut ajoittain sillä lailla paha olla seksin jälkeen tai muuten, että olen alkanut itkeä. Mies on niinä kertoina vetäytynyt ja ollut tosi vaikea. Ei se ole edes kunnolla kysynyt, mikä mulla on tai voisiko tehdä jotain. Mun on pitänyt pyytää sitä jäämään lähelle. Se on sitten jäänyt viereen istumaan, muttei ole halannut tai mitään. Yleensäkin meillä on tosi vähän likeisyyttä. Senkin takia ehkä nämä seksijutut on alkaneet ahdistaa: kun tuntuu, ettei seksin lisäksi ole muuta lähellä olemisen tapaa meillä.
musta tuntuu että monen mielestä seksi on vaa miehen halujen tyydyttämistä, vaikka siinä onkin kaksi ihmistä kyseessä. ihan sama miltä naisesta tuntuu, läpsitään vähä perseelle, ruikitaan spermat naamaan ja aletaan kuorsaamaan tai häivytään jonneki. tietty jotkut naiset tykkää noista asioista, mutta jos ei, miehelle pitäis sanoa ja sen pitäis uskoa. ikävää tossa teiän tilanteessa on sekin, että miehen mielestä teillä saattaa mennä hyvinkin sängyssä (kunhan hän saa mitä haluaa), vaikka toinen kokee jopa ahdistavana. en usko, että hän on sinulle oikea ellei ota sinua ja toiveitasi huomioon. ehkä hänen synnyttämä himo on vaan todiste sulle, että pystyt niin tuntemaan ja hänen tahdittomuus todiste siitä, että on sulle sopivia miehiä joissa himoittavuus ja sun tunteiden huomioon ottaminen yhdistyy :)
Hei!
Minulla oli myös pitkään suhteemme alussa kipuja yhdynnässä (noin pari vuotta). Mutta minun mieheni onneksi osaa keskustella ja kuunnella ja ymmärtää keskustelun tärkeyden, joten vaikka juttelu vaikeista aiheista tuntui aluksi hankalalta, osaamme nykyään kertoa toisillemme mitä haluamme.
Minusta miehesi käytös kuulostaa todella itsekeskeiseltä, mutta toisaalta voi vain olla, ettei hän ymmärrä mitä haluat, jos et suoraan sitä sano. Kannattaa ainakin yrittää sanoa suoraan ja vaikka sitten pihdata seksiä jos ei muuten mene perille. Jos mies suuttuu, niin se on hänen omaa tyhmyyttään eikä sinun pidä syyttää siitä itseäsi. Miehet eivät todellakaan ymmärrä vihjailuja vaan niille täytyy sanoa suoraan!
Kuulostaa myös siltä, että sinulla on huono itsetunto ja olet siksi halunnut vahvan ja itsevarman miehen. Minusta teidän pitäisi kuitenkin olla paljon tasa-arvoisempia -miehesihän alistaa sinua etkä uskalla valittaa. Sinullakin on oikeus nauttia seksistä ja miehelläsi on velvollisuus huomioida sinua. Vähän rohkeutta siis! Alku on varmasti vaikea, mutta lopputulos palkitsee tai sitten huomaat olevasi kelvottoman miehen kanssa.
Mulla on samantapanen tilanne kokemattomuuden osalta... Itse parikymppinen, nykyinen mies ensimmäinen kaikilta osin, 7v vanhempi ja paljon kokeneempi. Kehuu nätiksi ja söpöksi jatkuvasti, se jopa lievästi ärsyttää mua joskus :D Seksin jälkeen makoillaan ja leperrellään, välillä myös keskustellaan toiveista ja ajatuksista seksin suhteen. Itelleni tuo on välillä vaikeaa just kun ei oo tottunu ko. aiheesta puhumaan suoraan koskaan aiemmin... Toisaalta ymmärrän jossain määrin sen jos (suomalaiset) miehet ei osaa/oo tottunu puhumaan seksistä avoimesti... Siis oikeesti puhumaan siitä kumppaninsa kanssa, toiveista ja kuuntelemaan toista jne. Siinä voi olla myös se, että jos puhuu aiheesta heti seksin jälkeen, niin se voi tuntua arvostelulta. Ehkä joku muu tilanne olisi parempi sille aiheelle? Ja osittain ymmärrän myös sen, jos mies on vaikeena itkevän naisen edessä, jos on oppinut elämässään siihen ettei saa itkeä itse niin on sitten vaikeaa käsitellä toisenkaan pahaa oloa. Itse olen aikamoinen itkupilli ja mies sanoo melkein Aina "Älä itke!" ja yrittää saada mut hymyilemään tms, välillä se ärsyttää, "Anna mun itkeä kun itkettää, saakeli!" :D Ymmärrän kyllä ton miten susta tuntuu pahalta miehen pois meneminen... Jos yrittäisit hänelle puhua asiasta? Toisaalta hän kuulostaa aika itsekkäältä tapaukselta...
Sulla ei ehkä ole mitään intohimoa miestä kohtaan ja sä vain suoritat aktin sen sijaan että sä pystyisit heittäytymään ja nauttisit siitä. Jos partneri on oikeanlainen ja ne parjatut kemiat kohtaa niin et sä ajattele sängyssä että osaanko mä ja miltä mä näytän. Silloin kun kaikki on ok (partneria myöden) niin sua ohjaa se sisäinen palo ja kaikki tapahtuu kuin luonnostaan. Rakastelu ja nussiminen on ihan eri asiat.
Rakastelu ja nussiminen on tosiaan kaksi eri asiaa, mutta valitettavasti se rakastelu muuttuu vuosien myötä pelkäksi nussimiseksi. Siksi naiset ei välitä siitä enään vanhempana...
Ei mies ajattele mitään raskausarpia seksin aikana. Muista se :)
Muista, että hän on niiden muiden jälkeen valinnut sinut. Ei taatusti pidä sinua huonona.
Se, että hän kertoi exän olevan kovaäänisempi, kertoo siitä, että hän toivoisin sinun olevan kovaäänisempi, mutta kertoi sen tökeröllä tavalla vertaamalla exään.
Hänellä on selkeä kuva, mitä haluaa: läpsimiset, ääni, ym.
Mietin, että kun sinulla ei ole kokemusta muista, et voi verrata.
Jos seksi tuntuu suorittamiselta, niin ehkä nyt näet, että mies ei ole ihan sitä mitä tarvitsisit. Et enää katsele häntä ruusunpunaisten lasien läpi.
Olet alkanut ajattelemaan, mitä itse haluaisit, että olisit tyytyväinen ja se on hyvä asia se !
Jos miehesi ei kuuntele, ei ota toiveitasi huomioon, niin se on huonoa suhteessasi. Kannattaako tai tarvitseeko sitä sietää? Millaisen suhteen sinä haluat ja täyttyykö se nykyisessä suhteessasi?
Nyt kyl sinuna miettisin enempi tuota suhdetta kokonaisuutena enkä pelkkää seksiä.
Meinaa jos suhde toimii, toiseen voi luottaa ja kumppanin arvostaminen on molemminpuolista.. ja siinä tulee sit ihan automaattisesti se et pystyy puhumaan ihan kaikesta ilman et tarvii mitään hävetä tai peitellä.
Tuo tyyppihän ihan selvästi haluis siun olevan joku muu, kun mitä olet! YÄK!
Tsemppiä
jo sanonut, painotan samaa asiaa: Mies ei tunnu välittävän sinusta tarpeeksi kaiken kertomasi perusteella! Tai ei se sinusta johdu, kenties hänen aiemmat suhteensa ovat päättyneet juuri siitä syystä, että hän on toiminut yhtä välinpitämättömästi ja kylmästi exiään kohtaan.
Onko mies minkä ikäinen, vaikuttaa aika nuorelta? Jos näin on, nämä oireet kuten puhumattomuus voi johtua myös hänen arkuudestaan, mutta pitää muistaa, että kaksi vuotta on suht pitkä aika jo. Lisäksi juuri suhdekokemusten olisi pitänyt häntä jo aiemmin kasvattaa kuulemaan toista ja tekemään myös kompromisseja.
Seksi voi toki olla vaikea asia, vaikka rakkautta olisikin. Ei se ole ihan niin, kuin monet täällä sanoivat, että rakastuneena kaikki menee ihan itsestään. Teidän ongelmanne silti vaikuttaisi olevan vuorovaikutuksessa yleisesti, eikä niinkään seksistä. (Kuten tuo, että mies ei kuuntele sinua, ei anna läheisyyttä muulloin kuin seksin yhteydessä jne.) Joku yhtä katkeroitunut sanoi, että sehän on ihan normia, ettei ukot halua halata tai pussata jälkeenpäin eikä muulloinkaan. Ehkä yleisempää 30 vuotta kestäneissä liitoissa, muttei mukavaa niissäkään. Esim. omassa suhteessani kuitenkin, joka jatkunut päälle kolmisen vuotta kyllä mennä monesti kokonaan ilman seksiaikomuksiakin juttelemaan ja halimaan sängylle, koska on kivaa olla toisen lähellä.
Temppujen yms. kuvioiden pitäisi myös tulla mukaan yhteisestä kokeilunhalusta eikä toisen painostuksesta tai tunteesta ettei kelpaa. Kerroit muutenkin olevasi hyvin arka ihminen ainakin mieheesi verrattuna. Oletko voinut käsitellä esim. jonkun läheisen tai hyvän ystävän kanssa kokemuksiasi nuoruudessa ja kouluaikoina, et ole tainnut päästä ihan yli?
Aika selvästi paistaa jutustasi läpi se, että aloit seurustella, koska pelkäsit muuten jääväsi loppuelämäksi yksin. Tuo on todella huono lähtökohta, vaikka hyvin ymmärrettävä taustaasi vasten. Opettele tietoisesti eroon tuosta ajatusmallista äläkä jää suhteeseen, jossa tunnet itsesi onnettomaksi vain koska pelkäät yksinjäämistä. Kun opit olemaan vahva yksin, osaat olla sitä myös yhdessä toisen kanssa. Ensimmäinen suhde on muutenkin useimmille virhe, joka ei jää viimeiseksi suhteeksi. Siitä voi kuitenkin oppia, kuten sinunkin pitää. Kaikkea hyvää elämääsi ja pää pystyyn!:)
Älä nyt kuitenkaan jätä ukkoos näitten neuvojien toimesta täällä!
Kyllä se suhteeseen kuuluu ylä ja alamäet ja ehkä aikaa myöten opit aukomaan suutasi ja puhumaan mikä mättää! Jos mies on muuten kunnollinen ei juo eikä hakkaa, niin pienet on viat, jos ne ovat siinä, että sinä et osaa asioista puhua!!
Minulla on itselläni mies, josta ei koskaan tiedä, mikä vaivaa, kun ei puhu...Minun pitäisi aina virkkuukoukulla kaivella asia kuin asia sen suusta ja se todella aikaa myöten puuduttaa suhteen!!
Opettele sinä puhumaan siitä asiasta, mikä vaivaa sinua, älä jätä sitäkin toisen tehtäväksi.
siitä, että mies ei osaa puhua, näyttää tunteitaan, välittää toisesta! Sehän tässä ongelma tuntuu olevan, ehkä ap. ei uskalla puhua juuri siksi, kun toista ei vaikuta kiinnostavan yhtään. Kun puhut väkivallasta ja juomisesta, niin nehän on vain ne pahimmat, mitä ei kenenkään pitäisi sietää sitten hetkeäkään. Ei voi syyllistää, että suhteessa on pysyttävä, jollei toinen lyö turpaan. Se, ettei kiinnosta, on myös väkivaltaa, mutta henkistä. Totta kai on yritettävä kaikkensa ennen eroamista, se on viimeinen vaihtoehto. Jos toinen ei kuitenkaan suostu yhteistyöhön, niin on vaikea itse rakentaa suhdetta ehjäksi.
siinä, ettei tämä pelkästä seksistä johdu. Vaikka sanoin, että olen arka, niin mulla on kyllä pari hyvää ystävää ja heidän kanssa pystyn puhumaan kaikesta. En näistä seksiasioista ole heillekään kyllä puhunut, mutta minusta se ei kuulukaan heille. Jotenkin helpompi kirjoittaa täällä nimettömänä kuin selittää jollekin, joka oikeasti tuntee mut ja miehen.
Eli kyllä mä noin tavallisesti saan sanottua asiani, etenkin tutussa porukassa. Vieraammassa oon sitten arempi. Ja miehen kanssa se puhuminen on tosi ison ponnistelun takana. Välillä olen kirjoittanut paperille muistiin itselleni, mistä mun piti puhua. Joskus oon nimittäin jo ehtinyt sanoa "mulla on asiaa" ja sitten unohtanut ihan kaikki. Pää on vaan humissut tyhjää ja mielessä on pyöriny, että oonpa tyhmä.
Mulla taitaa olla huono itsetunto parisuhteessa. Noin muuten oon kai ihan keskiverto, opiskeluissa oon pärjänny hyvinkin. Sitä vaan en ymmärrä, että jos eroan, niin miten mä sitten yksikseni hankin sen parisuhteessa paremman itsetunnon? Kun ei se tähän mennessäkään ole mulle tullut, niin mitä ihmettä mun tarttis tehdä? Moni mun vanha koulukaveri on alkanut seurustella joskus lukiolaisena, sit parikymmisinä ovat menneet naimisiin ja nyt heillä on jo lapsia. Eli kyllä ne ekatkin suhteet onnistuu, ainakin tiedän viis paria, jolla näin on (tai en tiedä, onko ne olleet molempien ekoja suhteita, mutta naisten ainakin). Mä sen sijaan olin melkein 25, kun tapasin tän mun ekan miehen. Ehdin siis oleen yksin ainakin 8 vuotta, jos laskee siitä, mistä noi luokkakaverit sen seurustelun aloitti. Ja tossa välissä mulla tuntui sattuvan vaan paskoja kokemuksia, kerrankin sain saunavuorolla kimppuuni jonkun limanuljaskan, joka alkoi käydä päälle. Menin sitä karkuun, eikä siinä tapahtunu oikeasti mitään, mut ei kai se mitään itseluottamusta lisänny.
Joku kysyi, pelkäänkö mä mun miestä. Voi olla, musta se on joskus niin välinpitämätön, että se on pelottavaa. Kuin mä olisin ilmaa vaan. Ja seksissä mulla on kerran ollut sellanen tilanne, et olisin tosissani kaivannut sen huomiota. Mä aloin kerran yhdynnän jälkeen vuotaa verta kovin (ei ollut se eka kerta siis) ja mies oli vaan, että aha. Se kai luuli, että menkat alkoi, mutta olis voinut kysyä. Multa oli silloin revennyt jokin limakalvon kohta sisuksissa, eikä se vuoto loppunut, ennen kui seuraavana päivänä päivystävällä gynenajalla sinne laitettiin jokin laastari.
Mies on mua neljä vuotta vanhempi.