Ystäväni seurusteli kaksi vuotta miehensä kanssa. Viimeisen vuotensa aikana minulla oli (kokonaisen vuoden) säätöä yhden tyypin kanssa. Kävi sitten pian selväksi, että ystäväni oli ihastunut tähän "mieheeni". No, ei siinä mitään. Olimme melkein seurustelutasolla jo, kunnes itse mokasin ja annoin hänen ymmärtää olevani "ylimustasukkainen-roikkuja". Ei siitä sen enempää... Mies on hyvin lirkku, mutta sain ymmärtää että hän meni panemaan toista. Siitäkös itku syntyi, väärinkäsitys ja etääntyminen.
No, nyt ystäväni erosi viime viikonloppuna miehestään. Meni päivä. Ilta. Ja nyt hän on käynyt "miehelläni" joka yö tähän päivään saakka. Siis ystäväni ja ihastukseni vire on ilmeisesti ollut jo jonkun aikaa. Mies on sanonut samoja asioita ystävälleni, joka sitten erosi miehestään tämän takia.
En epäile miehen tunteiden aitoutta: varmasti näin on. Mutta vaikka kuinka olen mielestäni (tähän mennessä jo) käsitellyt asian (ystäväni kanssa juttelimme ja sanoin että toivon heidän olevan onnellisia vaikka sitä minulle ei suotu) tuntuu _tyhjältä_ että vuoden säätö loppuu.
Rakastelusuhteeksi mies sitä kutsui; kuitenkin emme edes aina harrastaneet seksiä, hän pyysi katsomaan elokuvaa, tekstasi joka päivä puolen vuoden ajan, ja kun minusta ei yhtäkkiä enää kuulunut (häpesin niin omaa väärinkäsitystäni että otin etäisyyttä) hän kyseli perään, mikä on?
Varmasti oli panon perässä - en kiellä. Mutta VARMASTI oli jotain muutakin. Ystävälläni ja miehellä vain sitten enemmän...
Mitä nyt? On se vaarallinen olo että "nyt joku tohon tilalle vaan"... Näen ystävääni ja miestä baarissa. Onnellisena, kihertämässä. En aio mennä väliin, tyhmää sellainen. Kuten hän itse ilmaisi: panosuhteeni ei ollut niin vakava, joten silloin hän voi ottaa miehen.
Olin antanut miehelle pakkeja viimeiset viikonloput. Testasin kuinka hän välittää minusta. Typerää. Tietenkään ei, otti ystäväni sitten.
Mutta..Miten toimia? Että olo helpottaisi.
No, nyt ystäväni erosi viime viikonloppuna miehestään. Meni päivä. Ilta. Ja nyt hän on käynyt "miehelläni" joka yö tähän päivään saakka. Siis ystäväni ja ihastukseni vire on ilmeisesti ollut jo jonkun aikaa. Mies on sanonut samoja asioita ystävälleni, joka sitten erosi miehestään tämän takia.
En epäile miehen tunteiden aitoutta: varmasti näin on. Mutta vaikka kuinka olen mielestäni (tähän mennessä jo) käsitellyt asian (ystäväni kanssa juttelimme ja sanoin että toivon heidän olevan onnellisia vaikka sitä minulle ei suotu) tuntuu _tyhjältä_ että vuoden säätö loppuu.
Rakastelusuhteeksi mies sitä kutsui; kuitenkin emme edes aina harrastaneet seksiä, hän pyysi katsomaan elokuvaa, tekstasi joka päivä puolen vuoden ajan, ja kun minusta ei yhtäkkiä enää kuulunut (häpesin niin omaa väärinkäsitystäni että otin etäisyyttä) hän kyseli perään, mikä on?
Varmasti oli panon perässä - en kiellä. Mutta VARMASTI oli jotain muutakin. Ystävälläni ja miehellä vain sitten enemmän...
Mitä nyt? On se vaarallinen olo että "nyt joku tohon tilalle vaan"... Näen ystävääni ja miestä baarissa. Onnellisena, kihertämässä. En aio mennä väliin, tyhmää sellainen. Kuten hän itse ilmaisi: panosuhteeni ei ollut niin vakava, joten silloin hän voi ottaa miehen.
Olin antanut miehelle pakkeja viimeiset viikonloput. Testasin kuinka hän välittää minusta. Typerää. Tietenkään ei, otti ystäväni sitten.
Mutta..Miten toimia? Että olo helpottaisi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
koskaan
Häh? Annoit ite pakkeja ja vielä ihmettelet et mies otti vihjeestäs vaarin ja päätti ottaa sellasen jota kiinnostaa???
Tässä oli sulle hyödyllinen opetus: kun toiselle antaa pakit ja ottaa etäisyyttä se menee pois. Muista seuraavalla kerralla.
Hän halusi nähdä, välittikö mies oikeasti vai kelpaako kuka tahansa. Kelpasi kuka tahansa. Jopa naisen "ystävä" kelpasi.,
Ei sitä noin näe! Toisen torjumalla. Kai nyt silloin kelpaa kuka vaan kun on satutettu. Esim. vakavan keskustelun asiasta esille ottamalla sen näkee eikä noin.