Oonko ainut kuka on oikeasti tyytväinen ystäväänsä ja onnellinen että minulla on hänet? Niin onnellinen että oli pakko tulla kertomaan hänestä.
Olemme olleet ystäviä noin 6vuotta. Tutustuimme silloisten poikaystäviemme kautta, nykyään ne miehet ovat hauskoja muistella. Keskustelu hänen kanssaan tuntuu terapialta maailman parhaimman terapeutin kanssa. Luotan häneen 100%. Voin soittaa hänelle koska vaan. Hän kuuntelee. Toisin kuin ex-poikaystäväni väittää, hän EI pistä sanoja suuhuni, hulluja ajatuksia päähäni, halua pahaa muille ihmissuhteilleni. Hän antaa minun olla kun sitä tarvitsen. Saan hänestä voimaa.
Pyrin olemaan hänelle myös kaikkea tätä. Tiedämme toisistamme kaiken, enkä ikinä halua loukata häntä.
Jotkut miehet kokevat ystävyytemme uhaksi, aivan turhaan.
Onhan siellä ihmisiä joilla on oikea ystävä?
Provot älkää vaivautuko.
Olemme olleet ystäviä noin 6vuotta. Tutustuimme silloisten poikaystäviemme kautta, nykyään ne miehet ovat hauskoja muistella. Keskustelu hänen kanssaan tuntuu terapialta maailman parhaimman terapeutin kanssa. Luotan häneen 100%. Voin soittaa hänelle koska vaan. Hän kuuntelee. Toisin kuin ex-poikaystäväni väittää, hän EI pistä sanoja suuhuni, hulluja ajatuksia päähäni, halua pahaa muille ihmissuhteilleni. Hän antaa minun olla kun sitä tarvitsen. Saan hänestä voimaa.
Pyrin olemaan hänelle myös kaikkea tätä. Tiedämme toisistamme kaiken, enkä ikinä halua loukata häntä.
Jotkut miehet kokevat ystävyytemme uhaksi, aivan turhaan.
Onhan siellä ihmisiä joilla on oikea ystävä?
Provot älkää vaivautuko.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täällä on 25-vuotias mies, jolla on myös muutama todella mahtava ystävä. Aina riittää tekemistä ja naurua, kuin myös vakavemmatkin asiat tulee jätkäporukalla käytyä läpi. Olen itse vähän tälläinen "nössö" joka ei ramppaa joka viikonloppu baareis tai muutenkaan en juo kauheasti alkoholia. Moni kaltaiseni naimaton/sinkkumies viettää yleensä yksinäistä elämää mutta minulla kyllä ohjelmaa riittää, kuten mm. ulkomaanmatkoja sekä urheilutapahtumissa käyntejä. Ja aina on matkaseuraa ja lätkämatsiseuraa saanut.
Joku voisi minun kirjoituksestani pahastuakin, mutta voin sanoa että elämästäni yläasteen jälkeinen aika (ikävuodet 16-19) olin yksinäinen, mutta kun armeijan jälkeen aloitin harrastuksen niin sitä kautta sain uusia ystäviä, jotka vielä tänäkin päivänä ovat yhteyksissä minuun.