lukiessasi vaikkapa tällaisen uutisen? http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010092612410268_ul.shtml
Mitä ajattelet..
mariamania
24273
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Harkitsen tietenkin vapaaehtoiseksi liittymistä johonkin avustusjärjestöön. Vois alkaa vaikka kuppi kädessä kerjää rahaa Punaiselle Ristille, jotta saisivat ostaa halpoja konsulttipalveluja...
vielä mukulan mukaan, pukis sillekin ne liivit ja antais kupin käteen. Eiköhän sillä saatais aika paljon lahjoituksia...
Saaks niistä keräyshommista muuten bonareita?
mollata punaista ristiä pikkuisen spr:n toilailuista? Kysyin kumminkin sitä, mitä ajatuksia tuollainen uutinen herättää?
Shit happens.
niistä bonerin?
hyvin tiedossa että maa järisee lukuisia kertoja vuodessa siellä sun täällä. Jos paikan päällä ei ole ketään tai mitään henkilökohtaisesti merkitsevää, niin tuo menee osaksi sellaista kohinaa jota hevonen saa ajatella tarkemmin.
hevosparka! Palaakohan se laitumelta selkä notkolla ja pattipolvin laahustaen.
Ei herätä mitään ajatuksia tai tuntemuksia.
turruttaa. Tiedän. Monesti reagoi vaikkapa mattimerviin enemmän. Tai säähän, kun helvetti sentään välillä sataa ja sit taas ei sada.
Ei maanjäristys jossa menetetään lukuisia ihmishenkiä tai kansanmurha euroopan laidalla.
Viitaten Jugoslavian sotaan -90 luvulla aiheuta ihmisissä mitään reaktioita.
Mutta annas olla kun Ilta-Lehdessä on iso lööppi että 10 kissaa heitteillä ja nälissään niin jo alkaa yleisiön osastot täyttymään taivasteluista.
Mistähän se johtuu?
nähdä itsensä niin pienessä osassa maailmaa, kuin olemassa oleva järki pystyy käsittelemään?
Tottahan maanjäristykset aiheuttavat paljon inhimillistä hätää. Mutta minkäs sille voi, että ihmiset järistysherkilläkin alueilla asuvat. Itse en ole koskaan moista kokenut, mutta sattuneesta syystä Rouva Ratikalla ja systerilläni on asiasta paljon kokemusta. Onneksi koskaan ei ole mitään pahempaa sattunut.
emme voi kokea tuollaisia. Olen miettinyt paljon suomenkin historiaa, jossa ihmisten elämä ryssän kyykyttäessä järkkyi. Mikä meistä nykyihmisistä on tehnyt kovia? Onko se itsesuojelua mediatulvalta, vai onko se oikeasti välinpitämättömyyttä?
Välinpitämättömyyttä tragediat ovat kaukana.
Poissa silmistä ja pois mielestä.
Minusta se on molempia. Mitä elämästä tulisi, jos jokaista maailman katastrofia vetistelisi ja valvoisi öitä niitä murehtiessa? Useimmille on kova paikka jo kantaa omat, henkilökohtaiset murheet. Sillähän masennus ja lääkkeiden syönti on niin yleistä.
syndrooma aiheuttaa masiksen? Pää ei kestä ymmärtää, ettei olekaan yksilönä kummoinen? Varsinkaan, kun ei voi hallita elämää lopulta edes sitä omaansakaan. Jakaa leivän - sen voi tehdä, jos katsoo omaa napaa kauemmaksi. Paavokin antoi puolet omastaan naapurille, jonka touon vei halla. Se ei ole hyvyyttä, vaan elämää.
ikkunoiden helinään. Molemmat ovat myöhemmin osoittautuneet maanjäristyksistä johtuneeksi. Lieviä tosin ovat olleet. Niin että järisee maa Suomessakin, mutta lievempänä.
SPR:n keräys ja toiminta olisi ollut hyväkin asia, jos ei joku olisi kavaltanut rahoja. Kuulin että on ainakin osa saatu takaisin.
EIKAI MAANJÄRISTYSHERKÄLLE ALUEELLE MITÄÄN YDINJÄTTEEN HAUTAUSMAATA RAKENNETTAISI!
HAHA!
on suomettunut ja toimii omillaan metodeilla. Valitettavasti. Punaisen ristin ajatus on ihan muuta..
Järisee Fennoskandian alueella noin kerran tuhannessa vuodessa rajummin.
mainittiin ja haastateltiin paikkakunnan ihmisiä.
Ole sinäkin huutamatta, koska et ole ollut paikalla.
kankus päivänä ja tietysti hartain toiveeni olisi ettei kyseinen uutinen joudu kohta haltuun ottamani ml-palstan sivulle.
juuri mitään. Maanjäristykset kuuluvat luonnolliseen järjestykseen.
Koska ihmiset ovat asuttaneet lähes koko pallon, niin jokaisessa katastrofissa, mullistuksessa, myrskyssä ja pilvipoudassa on ihmisiä, joihin se olosuhde osuu.
Koska viestintä on globaalia, saamme kuulla joka ikisestä onnettomuudesta ympäri planeetan. Näin ei ollut edes 50 vuotta sitten: silloin kuulimme vain suurimmista ja lähimmistä.
En voi ottaa kannettavakseni maailman jokaista tulvaa, kuivuutta, heinäsirkkalaumaa ja tulivuorenpurkausta. Enkä maanjäristystä.
Voin ojentaa auttavan käteni, mutta en yritä osallistua jokaisen tuhon korjaamiseen. Jokunen riittää.
...elää ja voi hyvin.... =)