17v-lapsi, miten miehet suhtautuvat ?

En tiedä kuuluuki tämä tänne palstalle, mutta päätin kuitenkin laittaa. Olen siis 17-vuotias ja minulla on n.vuoden ikäinen lapsi. Lapsen isästä erosin hieman ennen, kuin vauva syntyi.

Olen tässä monesti miettinyt, että miten nuoret miehet/pojat suhtautuvat siihen, että on lapsi. ( En oikein tiedä, kummaksi pitäisi sanoa nuoria - Miehiksi vai pojiksi. Mies sana kuullostaa vanhalta ). Kaipaan sitä toisen läheisyyttä ja rakkautta. Sitä että olisi joku, kenen kanssa voisi jakaa sekä ilot-että surut. Olisin valmis uuteen parisuhteeseen, mutta entäs toinen osapuoli ? Mulla on aina ollut sellainen mielikuva, että jos on nuorista äideistä kyse-ei miehiä sellaiset kiinnosta, koska on se lapsi. Miten on, olenko väärässä vai oikeassa ?
Itse olen ollut melkein koko tämän lapsen syntymästä lähtien kotona, joten en ole missään ollutkaan missä olisi voinut tutustua uusiin ihmisiin.
6884
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

yksilöllistä

Äänestä
  • mutta luulin otsikosta ensin että olet nainen, jolla on 17 vuotias lapsi.

    Ja kun luin otsikon, 17-v lapsi kuulostaa oikein hyvältä kuvaamaan sua.

    Äänestä

sellasta se on, kun on lapsi. Sinun kuuluukin olla kotona lapsesi kanssa.
Kyllä se parisuhde tulee, jos on tullakseen. Nyt asiat tärkeysjärjestykseen eli: aikuistu, hoida lapsesi niin fyysisesti kuin henkisestikin ja turvaa taloutenne. Sitten vasta on uuden parisuhteen aika.

Äänestä
  • Kai sitä ihminen saa olla valmis uuten suhteeseen- on sitten minkä ikäinen tahansa tai lapsia ?
    Ei ketään aikuisti sormia näpsäyttämällä. Sitä aikuistuu pikkuhiljaa ja ainakin lapsen mukana viimeistään aikuistuu.. Lapsi on mulle tärkein, tietenkin. Eihän sitä enään itseään voikkaan ekana miettiä, vaan ekana tulee lapsi/lapsen tarpeet ja hyvin vointi, sitten vasta oma.

    En ymmärrä, miksi saan jotenkin tylyn oloisia viestejä, siksikö kun kyseessä teini-äiti ?

    Äänestä

Jos on 16 vuotiaana tarpeeksi kypsä ja aikuinen lapsentekoon niin johan tuohon tiedät vastauksen ihan kyselemättäkin. Seuraavaksi kannattaisi keskittyä opiskeluun ja ammatin hankkimiseen ja jättää poikien kanssa häslääminen vähemmälle tai se kierre jatkuu et sulla on kohta monta lasta ja kaikilla eri isät. Ei sillä raskaaksi hankkiutumalla saa rakkautta ja pidetä ketään väkisin.

Äänestä
  • minulla on muutama kaveri ketkä ovat saaneet nuorena lapsen. ( jo 14-18 vuotiaana )! ja on sit tullut ero lapsen isänkaa,ei se ole estänyt heitä rakastumasta uudestaan.
    onhan se varmasti kova paikka nuorelle miehen alulle,että tytöllä on jo lapsikin ja toiselle ihmiselle,mutta
    kyllä mä tiedän monia poikia/miehiä ketkä ovat ottaneet sen hyvin,eikä ole ollut mikään este seurustelulle.
    joten rohkeasti vain :) !
    juuri yksi kaverini sai lapsen,miehelle kuka ei halua olla isänä lapselle eikä missään tekemisissä ole,kaverini löysi silti viimeisillä viikoillaan raskaana ollessaan toisen ihanan miehen/pojan ( 19vuotias), joka on onnellinen kaverin lapsesta ja pitää lasta kuin omanaan :) ! eikä häntä haitannut yhtään että kaveri odotti ja sai toiselle lapsen,eikä myöskään hänen sukuaan :) ! kaikki ovat onnellisia...että löytyy näitä !
    mutta on tietysti myös paljon niitä ketkä eivät miksikään isäpuoleksi tahdo,varsinkaan nuorella iällä,eikä kotia leikkiä.
    ja hienosti kirjoitit että tietysti lapsesi sinulle etusijalla :) niin sen pitääkin olla!
    ehkä vielä löydät miehen joka on hyvä sinulle sekä sinun lapsellesi,sehän on tärkeintä että hyväksyy sen jos tahtoo sinut tahtoo myös koko paketin.
    ei ole mitään pahaa että tälläistäkin miettii :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


nuoriäitiiiiii kirjoitti:

En tiedä kuuluuki tämä tänne palstalle, mutta päätin kuitenkin laittaa. Olen siis 17-vuotias ja minulla on n.vuoden ikäinen lapsi. Lapsen isästä erosin hieman ennen, kuin vauva syntyi.

Olen tässä monesti miettinyt, että miten nuoret miehet/pojat suhtautuvat siihen, että on lapsi. ( En oikein tiedä, kummaksi pitäisi sanoa nuoria - Miehiksi vai pojiksi. Mies sana kuullostaa vanhalta ). Kaipaan sitä toisen läheisyyttä ja rakkautta. Sitä että olisi joku, kenen kanssa voisi jakaa sekä ilot-että surut. Olisin valmis uuteen parisuhteeseen, mutta entäs toinen osapuoli ? Mulla on aina ollut sellainen mielikuva, että jos on nuorista äideistä kyse-ei miehiä sellaiset kiinnosta, koska on se lapsi. Miten on, olenko väärässä vai oikeassa ?
Itse olen ollut melkein koko tämän lapsen syntymästä lähtien kotona, joten en ole missään ollutkaan missä olisi voinut tutustua uusiin ihmisiin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu