Meillä on erään miehen kanssa ollut pidemmän aikaa jo "jotain", kiinnostus on todellista ja molemminpuolista mutta kumpikin haluaa pitää "jutun" kevyenä. Keskinäinen vetovoima toimii erittäin hyvin ;) mutta kohtaamme myös muuten ajatuksiltamme ja arvoiltamme. Molemmat ollaan pidetty tätä juttua vain himon sanelemana mutta itselleni on tullut kuten naisille yleensä käy, todelliset tunteet myös peliin. Olen alkanut miettimään miehen ajatuksia...Hän voisi hyvinkin toimia ja olla aktiivinen seksin suhteen mutta ei ole. Hän toimii kuin herrasmies vaikka puhuu muuta. Emme siis ole olleet edes sängyssä!
Välillä haluaa ottaa selvästi välimatkaa jutullemme, on joskus jopa etäinen seurassani (?) mutta sitten taas välillä tavatessamme on kuin liekeissä. Vähän sellainen on off tyyppinen juttu menossa.
Olen kyllä kysynyt ja koittanut saada jutun juurta irti miehestä, mitä tuntee minua kohtaan yms mutta hän ei myönnä minulle mitään, mitään muuta kuin että kiinnostan siinä(kin) mielessä ja toivoo jutun jatkuvan entisellään. Ei koskaan puhu oikeilla sanoilla vaan pitää lypsää vastaus ulos tai koittaa analysoida niitä sitten. Jolloin väärinymmärryksen vaara on suuri.
Hänenkin käytöksensä on kuitenkin juttumme aikana muuttunut, minusta mikään ei ole niin kuin alussa oli hänelläkään. Eikö hän vain näe sitä, tiedosta sitä itse vai olenko itse kehittänyt jotakin omassa päässäni...?! Nykyään haluaa tavata useammin, parin päivän välein kun ennen riitti kerta kuukaudessa. Hän on alkanut osoittamaan mieltään jostain tekemisistäni tai sanomisistani ja mököttää. Vaikkemme seurustele, on mustasukkaisuutta esiintynyt. Vai onko se sitten omistushaluisuutta?
Olen jumissa tässä kaverissa, olen pahasti ihastunut ja ajatukseni karkaavat turhan usein häneen.
Onko teillä miehillä mitään käryä, mitään sanottavaa tämän miehen tarkoitusperistä? Onko hän jonkilainen pelimies vai mikä mahtaa olla homman nimi?
Mitä minun naisena tulisi tehdä tässä kohtaa?
Välillä haluaa ottaa selvästi välimatkaa jutullemme, on joskus jopa etäinen seurassani (?) mutta sitten taas välillä tavatessamme on kuin liekeissä. Vähän sellainen on off tyyppinen juttu menossa.
Olen kyllä kysynyt ja koittanut saada jutun juurta irti miehestä, mitä tuntee minua kohtaan yms mutta hän ei myönnä minulle mitään, mitään muuta kuin että kiinnostan siinä(kin) mielessä ja toivoo jutun jatkuvan entisellään. Ei koskaan puhu oikeilla sanoilla vaan pitää lypsää vastaus ulos tai koittaa analysoida niitä sitten. Jolloin väärinymmärryksen vaara on suuri.
Hänenkin käytöksensä on kuitenkin juttumme aikana muuttunut, minusta mikään ei ole niin kuin alussa oli hänelläkään. Eikö hän vain näe sitä, tiedosta sitä itse vai olenko itse kehittänyt jotakin omassa päässäni...?! Nykyään haluaa tavata useammin, parin päivän välein kun ennen riitti kerta kuukaudessa. Hän on alkanut osoittamaan mieltään jostain tekemisistäni tai sanomisistani ja mököttää. Vaikkemme seurustele, on mustasukkaisuutta esiintynyt. Vai onko se sitten omistushaluisuutta?
Olen jumissa tässä kaverissa, olen pahasti ihastunut ja ajatukseni karkaavat turhan usein häneen.
Onko teillä miehillä mitään käryä, mitään sanottavaa tämän miehen tarkoitusperistä? Onko hän jonkilainen pelimies vai mikä mahtaa olla homman nimi?
Mitä minun naisena tulisi tehdä tässä kohtaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olisko sulla antaa yhteystietoja, kuten sähköpostiosoitetta, haluaisin keskustella aiheesta kanssasi, mutta en näin julkisesti.
Toivon meidän voivan keskustella ihan näin vaan, voithan muuttaa yksityiskohtia tms estääksesi yksityiskohtien paljastumisen.
tilanteessa kannattaisi vain relata ja nauttia juuri tuosta tilanteesta ja vaiheesta "suhteessanne"? Yritä ajatella jotain muutakin kuin suhdettanne. Nauti muustakin elämästä.Liika stressaaminen usein vain pilaa ja mutkistaa asioita. Asiat etenevät jos ovat edetäkseen. Jos eivät etene, niin vetovoimaa ja liikkeelle panevaa energiaa ei vain ole tarpeeksi. Sitten voi ajatella, että hyvä vain, ettei siitä tullutkaan "mitään". Intuitiivisesti vain etenet, tunteen mukaan. Jos tunne sanoo stop, niin silloin pysähdyt. Jos se sanoo kaasua, niin silloin..painat kaasua.
Olet kyllä ihan oikeassa. Ja niin tämä varmaan jatkuukin. Kuitenkin naisena sitä mutkistaa asioita liiallisella ajattelemisella...enkä olisi ikinä alkanut ajattelemaan mitään ellei miehessä olisi tapahtunut muutoksia. Hänen oma käytöksensä on johtanut siihen, että minä nyt naisena pähkäilen ja ajattelen, liikaa. Haluaisin vähän jotain vastauksia hänestä ulos mutten saa. Vaikeampaa se on aina ottaa tätä kevyesti ja entiseen tapaan jos vähänkin takaraivossa kolkuttaa epäilys jostakin, on se sitten positiivinen tai negatiivinen epäily.
sä voi oikeastaan tietää mitään kun et tunne miestä sen paremmin. Olisko tässä taas kyse siitä että te ette tule juttuun kuin fyysisellä puolella tai että ei oikein muuten inspiroi jutella..ah niitä nuoruuden suhteita!:) Nauti jos nautituttaa, vittuile jos vittuiluttaa. Miltä susta tuntuu, onks sulla hyvä olla?
Onhan ne jalat irti maasta suhteet välillä ihan kivoja! Deittailu on ankaraa mutta ei onneksi peliä. Ihmiset nyt vaan on niin erilaisia...:)
Me tunnetaan toisemme ihan hyvin mutta joo allekirjoitan tuon fyysisen puolen vahvimmaksi. Tuntuu hyvältä, on hyvä olla. Kuitenkin tuollainen miehen on off mentaliteetti hämää, miksi käyttäytyy siten?