onko vaikeita

... menaat variaatoilla tuollaista sormisoittoa, niin yksinkertaisimmillaan se ei ole ihan älyttömän vaikeeta, mutta totta kai taitojen kehittyessä voi vetää aina vaan mutkikkaampia systeemejä. Jos laitat kuukkeliin hakusanaksi vaikkapa fingerstyle tjsp. niin löytyy aika paljon ohjeita ja muuta materiaalia. Nykyisellään tuo on varsin suosittuja trendikäskin soittotapa ja tuolta esim. muusikoiden netin kitarat->akustinen osiosta löytyypi paljon juttua aiheesta. Tuon soittotyylin varhaisia mestareita on mm. Chet Atkins ja nykyisiä on jo useita, mutta Tommy Emmanuell lienee eräs tunnetuimmista. Tyyli kehittyy koko ajan ja suomalainen Petteri Sariola kannattaa ehdottomasti tsekata.

Treeniä vaan. Et tarvitse kuin akustisen kitaran ja caposta on hyötyä, että voi soittaa muistakin sävellajeista kuin eestä ja aasta.

perjaatteessahan se on niinkin yksinkertaista, että yhdistät melodian ja soinnut;D
Yleensä(aina), sointu sisältää soitettavan melodiasävelen jo itsessään, mutta soinnun sormitus täytyy silti miettiä niin, että melodiakulku ois soitettavissa niin, että sointu soi mahdollisimman selkeästi taustalla. Siis että sointu ja melodialinja on mahdollista soittaa niin, että kokonaisuus kuulostaa hyvältä.

Kitarassa joutuu tekemään aikapaljon kompromisseja. Itse menen yleensä suosiolla pianon ääreen, jos tollasta täytyy harrastaa. Se on "ihanteellisempi" instrumentti tollasen soittamiseen! On noita yhden kitran sovituksia tullu joskus tehtyä myös, kun on sattunut sellainen biisi, mihin se sopii kuin nyrkki silmään.
Onhan se tottakai hienoa, jos joku on sovittanut hienosti, jonkun haasteellisen kappaleen yhdelle kitaralle ja Emmanuellhan on jo käsite tuolla rintamalla! Silti pidän kitaraa joko soolo tai säestyssoittimena, sillä nuo kompromissit, joita parhaimmatkin joutuu ennemmin tai myöhemmin tekemää...tahtoo latistaa kappaleen tunnelman.
Kaikkihan tottakai on kiinni itse kappaleen toimivuudesta tuollaisessa soitannassa ja The Unforgivenhän on aikalailla simppeli ja sopiva tuollaiseen soitantaan?! Muistaakseni Hetfieldhän soittaa kyseisen kappaleen nailonkielisellä yhdelle kitaralle sovitettuna versiona videolla?!

NoJust... kirjoitti:

perjaatteessahan se on niinkin yksinkertaista, että yhdistät melodian ja soinnut;D
Yleensä(aina), sointu sisältää soitettavan melodiasävelen jo itsessään, mutta soinnun sormitus täytyy silti miettiä niin, että melodiakulku ois soitettavissa niin, että sointu soi mahdollisimman selkeästi taustalla. Siis että sointu ja melodialinja on mahdollista soittaa niin, että kokonaisuus kuulostaa hyvältä.

Kitarassa joutuu tekemään aikapaljon kompromisseja. Itse menen yleensä suosiolla pianon ääreen, jos tollasta täytyy harrastaa. Se on "ihanteellisempi" instrumentti tollasen soittamiseen! On noita yhden kitran sovituksia tullu joskus tehtyä myös, kun on sattunut sellainen biisi, mihin se sopii kuin nyrkki silmään.
Onhan se tottakai hienoa, jos joku on sovittanut hienosti, jonkun haasteellisen kappaleen yhdelle kitaralle ja Emmanuellhan on jo käsite tuolla rintamalla! Silti pidän kitaraa joko soolo tai säestyssoittimena, sillä nuo kompromissit, joita parhaimmatkin joutuu ennemmin tai myöhemmin tekemää...tahtoo latistaa kappaleen tunnelman.
Kaikkihan tottakai on kiinni itse kappaleen toimivuudesta tuollaisessa soitannassa ja The Unforgivenhän on aikalailla simppeli ja sopiva tuollaiseen soitantaan?! Muistaakseni Hetfieldhän soittaa kyseisen kappaleen nailonkielisellä yhdelle kitaralle sovitettuna versiona videolla?!

alunperin klassiselle kitaralle kirjoitettu kitarasoolo. http://www.youtube.com/watch?v=QfsHNbhlCXA
Eikä tuo vaikealta näytä, kuten ei mikään muukaan silloin kun on ammattilainen asialla. Noinhan klassista kitaraa on aina soitettu...