Olisin kysynyt palstan miehiltä ja miksei naisiltakin, että mikä on teidän tyttöystävienne kotityöinnon suuruus.
Oma historiani on sellainen, että seurustelin pitkään yhden tytön kanssa, joka vaati suurin piirtein, että minä teen puolet kotitöistä. Ja kun hän itse teki jotain, niin se oli maailman suurin saavutus, joka vaati vastapalvelusta. No, menihän se elämä noinkin eteenpäin.
Nyt sitten minulla on uusi tyttöystävä, joka on hirveän ahkera kotitöitten tekijä. Se on hänelle oikein kunnia-asia ja itsestäänselvyys. Kylään kun menee, niin tarjolla on ainakin kuutta sorttia itse leivottua vehnästä ja sitten kaikkea muuta. Koti on aina siisti. Ja kun joskus lähden hänen luotaan töihin, niin hän herää viideltä tekemään minulle kahvia ja aamupalaa, vaikka itsekin on menossa töihin myöhemmin. Joo, ja kaiken tuon lisäksi käy suunnilleen joka päivä aerobicissä tms.
Itselle tulee oikein huono omatunto ja olen yrittänyt sanoa, että voisinhan minäkin tehdä jotain, mutta kun hänellä on niin kova vauhti päällä, että eipä siihen rytmiin edes ehdi mukaan?
Eli mitenkä te muut miehet suhtaudutte naisissä näihin kotityöintojen ääripäitten edustajiin?
Oma historiani on sellainen, että seurustelin pitkään yhden tytön kanssa, joka vaati suurin piirtein, että minä teen puolet kotitöistä. Ja kun hän itse teki jotain, niin se oli maailman suurin saavutus, joka vaati vastapalvelusta. No, menihän se elämä noinkin eteenpäin.
Nyt sitten minulla on uusi tyttöystävä, joka on hirveän ahkera kotitöitten tekijä. Se on hänelle oikein kunnia-asia ja itsestäänselvyys. Kylään kun menee, niin tarjolla on ainakin kuutta sorttia itse leivottua vehnästä ja sitten kaikkea muuta. Koti on aina siisti. Ja kun joskus lähden hänen luotaan töihin, niin hän herää viideltä tekemään minulle kahvia ja aamupalaa, vaikka itsekin on menossa töihin myöhemmin. Joo, ja kaiken tuon lisäksi käy suunnilleen joka päivä aerobicissä tms.
Itselle tulee oikein huono omatunto ja olen yrittänyt sanoa, että voisinhan minäkin tehdä jotain, mutta kun hänellä on niin kova vauhti päällä, että eipä siihen rytmiin edes ehdi mukaan?
Eli mitenkä te muut miehet suhtaudutte naisissä näihin kotityöintojen ääripäitten edustajiin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun aloimme seurustella nykyisen mieheni kanssa, olin aika pitkälle samanlainen kuin tyttöystäväsi.
Se oli yksi minun tavoista osoittaa miten paljon häntä rakastin. Ja rakastan edelleen.
Halusin että hänellä oli aina kaikki hyvin ja että hänellä oli hyvä olla kanssani.
Hemmottelin häntä ja tein sen kaiken rakkaudesta häneen.
Mieheni todella arvosti sitä kaikkea mitä tein hänen hyväkseen.
Ja arvostaa edelleen.
Nykyään mieheni osallistuu kotitöihin ja se sopii minulle ihan hyvin.
Haluamme lapsemme kasvavan niin että näkee molempien vanhempien osallistuvan kotitöihin.
Jotkut miehet eivät osaa arvostaa sitä kaikkea mitä naiset tekevät heidän hyväkseen.
Ehkä he eivät ymmärrä että se on yksi tapa osoittaa rakkauttaan.
Minusta sinun tyttöystäväsi rakastaa sinua ihan mielettömästi ja sinun tehtäväsi on rakastaa takaisin ja näyttää miten paljon arvostat sitä mitä hän tekee jotta sinulla olisi hyvä olla.
Fetti meni nyt niin syvälliseksi, mutta Fetti tykkää puhua rakkaudesta!
Hyvää jatkoa sinulle ja tyttöystävällesi!!!!
tyttöystävälläsi taitaa olla AHDH. siihen löytyy lääkitys......
ole vain onnellinen, kun noin ahkeran löydön olet napannut. Mutta muista, pitemmän päälle häntäkin voi rueta väsyttämään (lasten synnyttyä, töiden lisäännyttyä??), joten tee sama joskus hänelle jossain muodossa, esim. aamupala sänkyyn tms....kummasti piristää arkea, puolin ja toisin;))
Samaa mieltä, kun tuossa joku edelläkin. Eli tyttösi on sinusta hullaantunut ja todennäköisesti nauttii täysillä, kun saa tehdä asioita ja jakaa huomion osoituksia rakkaansa eteen! :)
Ei sen pitäisi paha juttu olla. Itse olin suhteen alkuaikoina vähän samanlainen energiapakkaus (täytyyhän sitä tunnelatausta johonkin muuhunkin purkaa kuin vain...). ;) Mutta nyt parin vuoden jälkeen tilanne on huomattavasti rauhoittunut ja normalisoitunut siinä mielessä, että asunto ei jatkuvasti kiillä puhtauttaan ja huomioin miestäni enemmän muilla tavoilla kuin "äidillisellä ruoka- ym. huoltopalvelulla".
Anyway. Ei kannata asiasta stressata, mutta voittehan jutella tilanteesta jossain välissä, jolloin voit selvittää, miten tyttösi kokee työnjaon...
Minä pidän kotitöiden tekemisestä ja kokkailusta. Pääsen aiemmin töistä kuin mieheni joten yleensä kotimatkalla käyn kaupassa ja kokkailen ruuan valmiiksi siihen kun mieheni palaa töistä. Mieheni hoitaa auton ja pihatyöt, nikkaroinnit ja maalaamiset. Lisäksi hän on myös hyvä ruuanlaittaja. Hän kokkailee yleensä viikonloppuisin tai jos minä olen illalla harrastuksissa. Hän myös tiskaa kun ehtii ja kopistelee matot ja petivaatteet sekä vie roskat. Minä hoidan kotityöt muuten, pyykkäykset, pölyjen pyyhkimiset, imuroinnit (joskus mieheni imuroi minua ilahduttaakseen) jne.
Äitini oli erittäin tarkka siivouksessa, joten olen häneltä perinyt siisteyden. Kotimme on aina siisti (mitä nyt vähän kissankarvoja:)) ja yksinkertaisesti osaan paremmin siivoamisen taidon kuin mieheni. Minä tiedän missä järjestyksessä kaikki kannattaa siivota, mihin mikäkin esine kuuluu jne. Minulle on ilo pitää miehellenikin koti kauniina ja viihtyisänä. Aamuisin minäkin nousen aiemmin kuin hän keittelemään kahvit ja laittamaan veden valumaan kylpyammeeseen miestäni varten. Se on puhdasta rakkautta häntä kohtaan ja usein saankin paljon kehuja ja arvostusta siitä hyvästä. Vastaavasti sitten kun minä olen pitkillä työmatkoilla, mieheni ilahduttaa väsynyttä avovaimoaan siivoamalla paikat kuntoon ja jääkaapissa voi odottaa valmiiksi tehtyjä voileipiä:) Ja homma toimii!
Mä ehdotin (siis ehdotin, miehiltähän ei semmosta voi vaatia)) että mies tekisi vähintään puolet kotitöistä. Ja aluksi kun se teki jotain niin se oli maailman suurin saavutus ja se vaati vastapalveluksia. Nykyisin kotityöt on sille itsestäänslvyys.Kyllä mäkin joskus yritän auttaa.
Vieläkin se vaatii aika usein vastapalveluksia...