Viime aikoina täällä ovat monet kakkoset suureen ääneen ihmetelleet, miksi petetyt vaimot aina syyttävät miestensä rakastajattaria miehen syrjähypystä ja antavat miehelle anteeksi. Ihmettely on kyllä ihan aiheellista, koska näinhän useat petetyt vaimot ikävä kyllä toimivat. Vierittävät syyt kakkosnaisen niskaan sen sijaan että pistäisivät pettävän ukkonsa seinää vasteen tai kysyisivät itseltään, mikä ajoi miehen pettämään. On helpompi kai ajatella, että tuo paha nainen se oli syypää kaikkeen, kuin selvittää tilanne juurta jaksain miehen kanssa.
Mutta huvittavaa kyllä useimmat kakkosnaiset, jotka ykkösiä tästä aiheellisesti kritisoivat, syyllistyvät itsekin aivan samaan siinä vaiheessa, jos tulevat itse joskus petetyksi. Jos mies jättää vaimonsa ja aloittaa uuden elämän kakkosen kanssa, ja sitten myöhemmin tulevaisuudessa alkaa pettämään kakkostaankin, niin samalla tavalla nämä kakkosvaimot raivoavat ja syyllistävät sitä nainen numero kolmosta. Eli syyllistyvät täsmälleen samaan virheeseen, josta miestensä ex-vaimoja aiemmin kritisoivat. Huvittavaa, mutta niin totta.
Mutta huvittavaa kyllä useimmat kakkosnaiset, jotka ykkösiä tästä aiheellisesti kritisoivat, syyllistyvät itsekin aivan samaan siinä vaiheessa, jos tulevat itse joskus petetyksi. Jos mies jättää vaimonsa ja aloittaa uuden elämän kakkosen kanssa, ja sitten myöhemmin tulevaisuudessa alkaa pettämään kakkostaankin, niin samalla tavalla nämä kakkosvaimot raivoavat ja syyllistävät sitä nainen numero kolmosta. Eli syyllistyvät täsmälleen samaan virheeseen, josta miestensä ex-vaimoja aiemmin kritisoivat. Huvittavaa, mutta niin totta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kaikki ovat aivan viattomia
Pettäjä: Tunsin seksuaalista halua, enkä kyennyt hillitsemään eläimellisiä viettejäni. Haluan, että puolisoni on uskollinen.
Kakkonen: Tunsin seksuaalista halua, enkä kyennyt hillitsemään eläimellisiä viettejäni. Mutta ei se ole minun vikani, että menin sänkyn varatun kanssa. Itsehän se sitä halusi.
Petetty: Joku vietteli puolisoni. Minä en koskaan sortuisi moiseen.
totta !!!
Olen itse tehnyt aivan saman huomion. Nainen syyttää lähes aina naista, on hän sitten ykkönen, kakkonen tai kolmonen.
samaa, miksi toisen suhteeseen rantautunut nainen itkee kun itselle käy samoin, siis että mies lähteekin toisen hamosen perään. Silloin pidetään suu supussa ja mietitään että mitäs on itse tullut tehtyä. Mutta milloinkas ihminen itsestään vian löytää? Mutta saipa ansionsa mukaan.
Erikoista on sekin että jotkut ukkomiesten kanssa suhteessa elävät kakkoset saattavat loukkaantua verisesti ja heittäytyä mustasukkaiseksi, jos jossain vaiheessa paljastuu, että ukkomiehellä on muitakin sivupanoja kuin hän. Sekin on ihan outoa. Jos mies on kerran joka tapauksessa petturi, niin väliäkö sillä, kuinka monta naikkosta hänellä on. Ja eihän kakkosella muutenkaan ole mitään oikeutta olla miehestä mustasukkainen, sillä eihän hän ole vaimo. Silti jotkut ovat. Mutta eivät välttämättä vaimosta, vaan niistä muista naisista.
Unohdat, että se kakkonenkin on ihminen.
Ymmärrän, että sitä tuntee olevansa vahvoilla, kun tietää missä mennään. Sitähän nämä ykkös-kakkos-rähinät ovat täälläkin täynnä. Ykköset väittävät tietävänsä, että mies käy panemassa sitä lähiölehmää ja se on ihan ok, ja kakkoset väittävät että saavat sen minkä haluavatkin ja vaimo on kylmä lahna.
Se joka ei tiedä ja joka tulee sitä kautta petetyksi, joutuu kriisiin. Huolimatta siitä onko ykkönen, kakkonen tai kolmonen.
Yritin siis kertoa sulle, että jokaisella ihmisellä on tunteet asemastaan riippumatta. Et voi kieltää ketään tuntemasta, se on jokaisen ihmisen oikeus. Joskus tosin toivoisi, että ne tunteet saisi pois päältä... Elämä on välillä aika rankkaa.
Kaikki eivät kykene asettumaan toisten ihmisten asemaan. Johtuuko se omasta tunnekylmyydestä?
Jokaisella on tietysti oikeus tunteisiin. Ei sitä kukaan kiellä. Mutta voi sanoa niinkin, että on typerää luottaa ukkomieheen, joka on jo osoittautunut petturiksi. Pantteri ei yleensä pääse pilkuistaan.
niin, ainakin meidän tapauksessa, että kakkonen luulee olevansa ykkönen ja minun , siis ykkösen, (sanotaan nyt niin), pitäisi selvittää välit petturimiehen kanssa, ja poistua takavasemmalle, koska tilanne on kuulemma vaikea kaikille meille kolmelle. ja miesparka sanoo vaan, ettei erota, koska tää kakkonen yrittää vain erottaa meidät, mitään niin vakavaa ei ole tapahtunut, että erota kannattaisi...mutta minä olen kyllä lähtökuopissa kokoajan, sillä en voi antaa anteeksi, painaa vain asian taka-alalle ja yrittää elää, niin ettei pääni hajoaisi....ymmärtää ken tahtoo, oli minun vuodatukseni.:(
Että jokaisen on tehtävä sisäisen pakkonsa sanelema ratkaisu, jos parisuhteen perusta eli uskollisuus on murtunut. Jos ykkönen rakastaa tai välittää petturipuolisostaan, hän ei voi siirtyä pois pelistä vaikka haluaisikin. Säälitään vaan kaikkia osapuolia, joilla on paha olla. Onko surussa mitään pilkattavaa ? Onko hylätyksi tulemisessa mitään pilkattavaa? Onko siinäkään mitään pilkattavaa , että kohdistaa tunteensa varattuun ja alkaa toivoa jotakin, johon ei moraalisesti ole oikeutta?
Kaikkiin noihin kysymyksiin vastaisin: ei ole pilkattavaa. Säälikään ei auta.
Inhimillistä ymmärrystä toivon kanssakulkijoilta, ja oikeanlaista tukea.
roistomaista sitten kun käykin niin, että
petturimies ja ykkösvaimo eroavat ja hetken kuluttua on ex ykkönen kakkosena jossakin toisessa
suhteessa?
Aika usein niinkin käy.
Kostaminen on siis ns. reilua ja ymmärrettävää. Kysyykö koskaan ykköset onko kakkonen ehkä juuri siksi mieheni kanssa kun haluaa sen vahinko- kiertämään- tunteen?
Saattaa olla sekavaa mutta melkein kaikki aikuiset ovat joskus pettyneet pahasti ja melkein kaikki
haluavat kostaa.
Ei kostamisen kohteella ole sillä hetkellä väliä kunhan joku muukin kärsii enkä ole yksin.
Lopputulos on että samassa veneessä ollaan. Kukaan ei voita pääpalkintoa ja mies ja nainen
toimivat vaistojensa mukaan.
Muistan kuinka itse avioeron tiimellyksessä olin surun murtama ja lähes romahtamispisteessä ja mieheni kakkonen kehotti ivallisesti minua menemään kallonkutistajalle, kun olen niin sekopää. En kumminkaan mennyt, vaan lasten ja ystävien tukemana pääsin tasapainoon. Nyt kun ex-mieheni jäi kiinni uudelle vaimolleen syrjähypystä, niin hän se vasta hysteerinen ja sekopää tällä hetkellä onkin. Raivoo ja itkee ja huorittelee miehen sivusuhdetta ja panettelee lapsillenikin heidän isäänsä, vaikka lapset eivät halua sekaantua koko juttuun. Hän se kallonkutistajaa nyt tarvitsisi.