Acylation stimulating protein, vapaasti suomennettuna asylaatiota stimuloiva proteiini (ASP) on kehossa muodostuva proteiini, joka pakkaa ravintoa (rasvaa tai hiilihydraattia) rasvakudokseen. Eli siinä missä syöty rasva ei nosta insuliinitasoja, se nostaa ASP-tasoja. Tämä proteiini toimii osittain siis hyvin insuliinin kaltaisesti. Nykytiedon valossa ASP on yksi merkittävimpiä agentteja rasvametaboliassa. Insuliiniin verrattuna ASP:llä on jopa kuusinkertainen vaikutus triglyseridien synteesiin. Puhumme siis erittäin tehokkaasta kehon rasvakudoksen rakentajasta.
On tärkeää huomioida, että ASP-tasot voivat kohota myös ilman insuliinin vaikutusta. Ja aivan kuten insuliinikin, ASP-piikki keskeyttää kehon varastojen polttovaiheen. Mitä taas tulee insuliinin vaikutukseen, insuliinipiikki nostaa ASP tasoja jopa kaksinkertaisiksi.
Insuliini ei siis ole ainoa tekijä rasvakudoksen paisumisen takana. ASP:n yhteys ylipainoon on niin laaja aihe, että keskityn siihen tarkemmin jossain toisessa postauksessa, mutta kuten mainitsin, kehon rasvavarastojen mobilisointi saadaan keskeytymään myös ilman insuliinipiikkejä. Miten-sattuu-toteutettu-VHH ei siis ole mikään rasvanpolton magic bullet. Tästä pääsemmekin takaisin alkuperäiseen aiheeseen eli ateriarytmiin.
http://www.jussiriekki.fi/?p=17
On tärkeää huomioida, että ASP-tasot voivat kohota myös ilman insuliinin vaikutusta. Ja aivan kuten insuliinikin, ASP-piikki keskeyttää kehon varastojen polttovaiheen. Mitä taas tulee insuliinin vaikutukseen, insuliinipiikki nostaa ASP tasoja jopa kaksinkertaisiksi.
Insuliini ei siis ole ainoa tekijä rasvakudoksen paisumisen takana. ASP:n yhteys ylipainoon on niin laaja aihe, että keskityn siihen tarkemmin jossain toisessa postauksessa, mutta kuten mainitsin, kehon rasvavarastojen mobilisointi saadaan keskeytymään myös ilman insuliinipiikkejä. Miten-sattuu-toteutettu-VHH ei siis ole mikään rasvanpolton magic bullet. Tästä pääsemmekin takaisin alkuperäiseen aiheeseen eli ateriarytmiin.
http://www.jussiriekki.fi/?p=17
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihan hyvä linkki.
Ihminen on kylläkin elänyt enemmän keräilytaloudessa kuin metsästyksellä ja ihmisellä on nimenomaan sekasyöjän hampaat ja muu ruuansulatuselimistö.
Välipalat ovat ehkä suurimpia syitä lihomiseen koska välipalat ovat tyypillisesti aika energiatiheää tavaraa.
>
Niin no, yhtä vähän se lihottaa kuin vaikka insuliini. Syödyt kalorit lihottaa. ASP/insuliini on vaan metodi, jolla syöty energia siirretään käytettäväksi (tai varastoitavaksi).
Vain kalorit ratkaisee.
.
en tiedä tuosta ASP:stä miltä tuo tuntuu kun rasva varastoituu. Itselle tulee hillitön nälkä nopeista hiilihydraateista (valkoinen leipä on pahin, kokojyväruisleipä menee ok) ja tuo lisää minulla syömistä kohtuullisen paljon. Liittynee liikaa heiluviin verensokereihin.
Jees: jokin ruoka-aine saattaa lisätä kalorisaantia. Se on se pointti - ei se, miten tuo varastoituu.
>
Oletko miettinyt, oletko insuliiniresistentti ?
joo, tuo on varmistettu.
En silti suosittele VHH:ta muille vaikka itsellä ja veljellä toimiikin hyvin.
Näin olen käsittänytkin: jos tunnet tulevasi nälkäiseksi kun syöt esim. ranskanleipää, olet ilmeisesti insuliiniresistentti.
Terveillä ihmisillä tällaista reaktiota ei esiinny (käsittääkseni kenelläkään).
Toinen menetelmä hallita insuliiniresistenssiään on tietysti liikunta. Itse asiassa hyväkrappaaminen ja liikunta yhdessä auttavat varmasti useimpia insuliiniresistenssin kanssa kamppailevia. Eli tässäkin pätee se vanha hyvä neuvo: perse ylös penkistä !
No, jos liikunta ei tahdo millään maistua, niin voi kokeilla jokusen viikon mittaista hiilihydraatin totaalikieltoa.
Meitä on Suomessa kyllä yllättävän paljon.
Liikunta auttaa paljon ja hiilihydraateissakin rajoittaminen. Itsellä matalan GI:n hiilihydraatit eivät ole ongelma mutta nopeat ovat. En pysty nyt liikkumaan astmaattisten oireiden (ei ole astmaa vaan sitkeä turvotus limakalvoissa ja noiden vuoksi astmalääkitys toistaiseksi) vuoksi, ehkä keväällä taas.
Ongelmia tuottavat vehnäleipä, valkoinen riisi, peruna jne.. Noiden välttäminen ei onneksi ole mikään ongelma eli ongelmaa oikeasi ei ole. Enemmänkin voisi syödä matalan GI:n hiilihydraattia vaan kun ei oikein ole mitään mikä maittaisi.
>
Jep, et ole ongelminesi yksin. Tosin se, että on paljon muitakin, ei ratkaise mitenkään henkilökohtaista ongelmaasi.
>
Tämäkin on ilmeisesti hyvin yleistä: matalan GI:n ruuat on suositeltavia.
Tsemppiä vaan ongelman hoitoon VHH:lla.
Aika hyvin menee VHH ja lääkitys -yhdistelmällä. Pitkä sokeri on reilusti alle 7 eivätkä paastotkaan pahoja. Ruokailun jälkeisetkin ihan ok, voisivat kyllä olla hiukan pienempiäkin. Lääkäri on ainakin tyytyväinen.
Itsellä ei ole aikomustakaan karsia enempää hiilihydraattia pois ravinnosta kun se ei minulla laske enempää verensokeria ja jopa lisää verensokerin vaihteluita kun paastosokeri on hiukan matalampi ja ruokailun jälkeinen sama. Mikäli matalan GI:n ruokaa olisi enemmän tarjolla niin saattaisin jopa lisätä hiilihydraatteja. Tämä siis perustuu omiin verensokerimittauksiini, joiden mukaan joku 60 g kokojyväpastaa (kuivapaino), 300 g kasviksia ja kastiketta pitää verensokerin alle 10 mmol/l tasolla kahden tunnin jälkeen. Oleellista eroa ei ole vaikka tuon pastamäärän korvaa vihanneksilla. Toisaalta vehnäsämpylällä/perunalla/riisillä (samalla noin 50 g hiilihydraattimäärällä) mennään jossain 12 mmol/l ja tuo alkaa olla jo liikaa (tulee väsymystä ja nälkää). Perunan kanssa tuppaa myös vihannesten osuus vähenemään. Olutkin on ongelma, herättää yöllä verensokerin laskun takia.
RHH:lle ei ole oikein paluuta kun pitäisi syödä jotain 6 kertaa vuorokaudessa että välttäisi liian suuret hiilihydraattimäärät kerralla eikä hiilihydraattia pystyisi edes kompensoimaan kananmunalla, vihanneksilla ynnä muulla.
löytyy myös muita aineksia eikä insuliini väittämistä huolimatta kuulu lainkaan lihottavien aineiden ryhmään. Päinvastoin, insuliini pitää veren rasvatason matalana.