alkukesästä aloittaman keskusteluketjun innoittamana, päätin minäkin muistella hieman entistä Inaria, varsinkin sen väritkkäitä erämaita, aika "kultaa" muistot,
vaikka onhan niitä vieläkin, ruskan väriloistot kauneimmillaan.
aikojen jolloin tehtiin suuria kultaryntäyksiä. Ivalojoen Kultala oli suuri kyläkeskus satoine asukkaineen, Ennen Inari-Pokka-tien rakentamista Hammastunturin ja Lemmenjoen alueet muodostivat yhden Suomen suurimmista tiettömistä kairoista. Toinen kaira oli itärajalla Nellimin takana.
Inarin länsipuoli ja Itäpuolikin on edelleen jäänyt vieraaksi, vaikka tehtiin tie, se ei kuitenkaan toimi nykyisellään, kuin Pokkaan asti, eteenpäin alkaa sorarata. Inarin luonto on hienoa syksyisin, myös keväisin lienee "kesäkuuta" , erot vuodenaikojen on nopeat, mutta talvi kokematta, joko alkanut siellä, ainakin alempana uutisoitiin hiihdon alkaneen.
kirkonkylä ja Ylä-Lappi on siitä kehnoa, vaikka maisemat onkin vertaansa vailla, ettei suunniteltu pyöräily onnistu valtakunnan rajojen tuntumassa "niin liki rajaa kuin mahdollista" täällä, kuin ainostaan 4-tiellä, Nuorgamista lähdettäessä tulee koukkaus Norjaan / Näätämö- Sevettijärvi, tai suoraan 4-sta: Inariin, joka kulkee keskellä maata, itse raja jää näkemättä, myös kolmen valtakunnan pyykki, onhan niitä pistoja rajan pinnalle, mutta matkaa tulee edestakaisin jopa n. 100 km. lisää.
Onko kukaan nähnyt täällä valtakuntien rajapyykkiä, millaisessa maastonkohdassa mahtaa olla, kuinka parhaiten lähestyä, olisiko mahdollista lähestyä mt. 971:ltä käsin, tiettömältä näyttää ainakaan Inarinjärven takanen alue, samoin UKK-puisto, kuinka liki rajaa voi kulkee puiston reittejä, millaisia vaihteluita on korkeuksissa ym. maastossa siellä, juuri rajan vaikea tavoittelu ei houkuttele reissamaan alueilla.
Epäkohtana on heikot yhteydet, mm. käsivarteen matkatessa aina palattava joko Sodankylään takaisin, tai jatketaan Norjan kautta kiertäen Karasjok-Kautokeino- Hetta, suorin Pokan kautta kulkeva reitti mt.955 ei juuri houkuttele, on usein hyppyytystä "nimismiehen kiharoilla". vaikka lyhetää matkaa neljänneksellä, eikä ole esim. Ivalosta lähdettäessä käytännöllinen. Toinen reitti on mahdoton suunnitella idän suuntaan, vasta Sodankylästä pääsee erkanemaan rajaa kohti, joka on sieltäkin melko kaukana, näkemättä jäävät tunturiylängöt, ym. koskemattomat kairat, äkkinäisenä arvaa suinpäin sinne rynnätäkään, vasta alempana onnistuu pyöräily aivan rajan pinnassa.
vaikka onhan niitä vieläkin, ruskan väriloistot kauneimmillaan.
aikojen jolloin tehtiin suuria kultaryntäyksiä. Ivalojoen Kultala oli suuri kyläkeskus satoine asukkaineen, Ennen Inari-Pokka-tien rakentamista Hammastunturin ja Lemmenjoen alueet muodostivat yhden Suomen suurimmista tiettömistä kairoista. Toinen kaira oli itärajalla Nellimin takana.
Inarin länsipuoli ja Itäpuolikin on edelleen jäänyt vieraaksi, vaikka tehtiin tie, se ei kuitenkaan toimi nykyisellään, kuin Pokkaan asti, eteenpäin alkaa sorarata. Inarin luonto on hienoa syksyisin, myös keväisin lienee "kesäkuuta" , erot vuodenaikojen on nopeat, mutta talvi kokematta, joko alkanut siellä, ainakin alempana uutisoitiin hiihdon alkaneen.
kirkonkylä ja Ylä-Lappi on siitä kehnoa, vaikka maisemat onkin vertaansa vailla, ettei suunniteltu pyöräily onnistu valtakunnan rajojen tuntumassa "niin liki rajaa kuin mahdollista" täällä, kuin ainostaan 4-tiellä, Nuorgamista lähdettäessä tulee koukkaus Norjaan / Näätämö- Sevettijärvi, tai suoraan 4-sta: Inariin, joka kulkee keskellä maata, itse raja jää näkemättä, myös kolmen valtakunnan pyykki, onhan niitä pistoja rajan pinnalle, mutta matkaa tulee edestakaisin jopa n. 100 km. lisää.
Onko kukaan nähnyt täällä valtakuntien rajapyykkiä, millaisessa maastonkohdassa mahtaa olla, kuinka parhaiten lähestyä, olisiko mahdollista lähestyä mt. 971:ltä käsin, tiettömältä näyttää ainakaan Inarinjärven takanen alue, samoin UKK-puisto, kuinka liki rajaa voi kulkee puiston reittejä, millaisia vaihteluita on korkeuksissa ym. maastossa siellä, juuri rajan vaikea tavoittelu ei houkuttele reissamaan alueilla.
Epäkohtana on heikot yhteydet, mm. käsivarteen matkatessa aina palattava joko Sodankylään takaisin, tai jatketaan Norjan kautta kiertäen Karasjok-Kautokeino- Hetta, suorin Pokan kautta kulkeva reitti mt.955 ei juuri houkuttele, on usein hyppyytystä "nimismiehen kiharoilla". vaikka lyhetää matkaa neljänneksellä, eikä ole esim. Ivalosta lähdettäessä käytännöllinen. Toinen reitti on mahdoton suunnitella idän suuntaan, vasta Sodankylästä pääsee erkanemaan rajaa kohti, joka on sieltäkin melko kaukana, näkemättä jäävät tunturiylängöt, ym. koskemattomat kairat, äkkinäisenä arvaa suinpäin sinne rynnätäkään, vasta alempana onnistuu pyöräily aivan rajan pinnassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.