Heips,
29-v. miekkonen täällä. Tutustuin 22-vuotiaana jo poistetusta Ylen Teksti-TV:n kirjeevaihtopalstasta löytyneeseen silloin 19-vuotiaaseen tyttöön. Juttu luisti oikein mukavasti perinteisessä kirjeenvaihdossa ja eräänä viikonloppuna tuli sovitusti käymään ja viimeisenä yönä oli aloitteestani sellaista pientä halipusuttelumakoilua, aktiin ei menty eikä ollut tarkoituskaan yrittää. Kun sitten aamulla saatoin hänet junalle kohti Oulun tienoilla sijaitsevaa kotikyläänsä (itse siis asun Espoossa), niin päädyttiin lopulta samaan johtopäätökseen että pysytään vain kavereina, syynä ei niinkään välimatka vaan tuntemukset yleensä.
No, tässä tosiaan seitsemisen vuotta on meilailtu ja pulistu kaikesta maan ja taivaan välillä, väliin on mahtunut meikulla jokunen kömpelö seurustelusuhdekin ja olenpa saanut tämän ystäväni päreetkin poltettua jokuseen otteeseen. Hän ei käsittääkseni ole vielä seurustellut, mitä nyt johonkin hevimiekkoseen oli kuulemma vähän ihastunut. Synttärimme ovat molempien syksyllä, hänen aiemmin, ja piirsin hänelle yössä kortin, jonka nyt ei ollut tarkoitus olla sen kummempaa kuin hauska: hän ihmismäisenä koiraeläinhahmona (piirtänyt joskus profiilikuvansa niin) nostaa lahjapaketista pahvilaatikkokuljetukseen tympääntyneen kurpitsan (hyvin sisäpiirivitsi). Sain vaikutelman, että piti kortista. Kertoi piirtävänsä minulle kortin ja se viivästyi jokusen viikon kun ei ollut aiempaan yritykseen tyytyväinen.
Kortti tuli eilen ja vaikka sen takana olikin sellaset perusonnittelut plus FB-ryhmän nimilainaus jonka koki sopivan korttiin, "I don't age, I level up", mutta se kuva...ensinnäkin, kyseessä on paras synttärikortti mitä olen ikinä saanut; toisekseen sen kuvan keinussa istuvalla tytöllä on päällään muotia, josta olen maininnut pitäväni ihastuttavan neidon yllä kaikkein eniten vaikka hän itse on sanonut joidenkin vaatekeskusteluiden yhteydessä, ettei itse suostui käyttämään vaatteita, joita ei itse tykkäisi pitää päällään (sanoi joskus kyseisten vaatteiden tuntuneen epämiellyttäviltä yllä); kolmanneksi, ei pelkästään että kuvan sulotar on hoikka kuten hänkin, vaan ruumiinrakenne muutenkin muistuttaa häntä paljon, hiuksensa olivat joskus tuota pituutta vain niskan yläpuolelle asti ja oli myös värjännyt hiuksensa joskus punaisiksi joskus, silmätkin nimenomaan ihmissilmänharmaat (eli on kuin sininen muttei sittenkään). Pointtini siis, että näyttää hyvin paljon häneltä. Neljänneksi, vaikka pitääkin keinusta kiinni molemmilla käsillään, niin jos jokin kuvateksti tulisi ensimmäisenä mieleen, se olisi "tuu tänne kulta".
Eli kipinä heräsi uudelleen omasta puolestani. Mietin miten tässä nyt sitten kiittäisi ja luovisi lisätietoja, kirjettä ajattelin kirjoittaa. Jos kyse ei lopulta olekaan mistään enemmästä, niin pelkään jos kerron oikeasti heränneistä tunteistani että tämä pitkäaikainen ystäväni jolle olen vuodattunut ummet ja lammet lipuu kauemmaksi.
Kommentteja?
29-v. miekkonen täällä. Tutustuin 22-vuotiaana jo poistetusta Ylen Teksti-TV:n kirjeevaihtopalstasta löytyneeseen silloin 19-vuotiaaseen tyttöön. Juttu luisti oikein mukavasti perinteisessä kirjeenvaihdossa ja eräänä viikonloppuna tuli sovitusti käymään ja viimeisenä yönä oli aloitteestani sellaista pientä halipusuttelumakoilua, aktiin ei menty eikä ollut tarkoituskaan yrittää. Kun sitten aamulla saatoin hänet junalle kohti Oulun tienoilla sijaitsevaa kotikyläänsä (itse siis asun Espoossa), niin päädyttiin lopulta samaan johtopäätökseen että pysytään vain kavereina, syynä ei niinkään välimatka vaan tuntemukset yleensä.
No, tässä tosiaan seitsemisen vuotta on meilailtu ja pulistu kaikesta maan ja taivaan välillä, väliin on mahtunut meikulla jokunen kömpelö seurustelusuhdekin ja olenpa saanut tämän ystäväni päreetkin poltettua jokuseen otteeseen. Hän ei käsittääkseni ole vielä seurustellut, mitä nyt johonkin hevimiekkoseen oli kuulemma vähän ihastunut. Synttärimme ovat molempien syksyllä, hänen aiemmin, ja piirsin hänelle yössä kortin, jonka nyt ei ollut tarkoitus olla sen kummempaa kuin hauska: hän ihmismäisenä koiraeläinhahmona (piirtänyt joskus profiilikuvansa niin) nostaa lahjapaketista pahvilaatikkokuljetukseen tympääntyneen kurpitsan (hyvin sisäpiirivitsi). Sain vaikutelman, että piti kortista. Kertoi piirtävänsä minulle kortin ja se viivästyi jokusen viikon kun ei ollut aiempaan yritykseen tyytyväinen.
Kortti tuli eilen ja vaikka sen takana olikin sellaset perusonnittelut plus FB-ryhmän nimilainaus jonka koki sopivan korttiin, "I don't age, I level up", mutta se kuva...ensinnäkin, kyseessä on paras synttärikortti mitä olen ikinä saanut; toisekseen sen kuvan keinussa istuvalla tytöllä on päällään muotia, josta olen maininnut pitäväni ihastuttavan neidon yllä kaikkein eniten vaikka hän itse on sanonut joidenkin vaatekeskusteluiden yhteydessä, ettei itse suostui käyttämään vaatteita, joita ei itse tykkäisi pitää päällään (sanoi joskus kyseisten vaatteiden tuntuneen epämiellyttäviltä yllä); kolmanneksi, ei pelkästään että kuvan sulotar on hoikka kuten hänkin, vaan ruumiinrakenne muutenkin muistuttaa häntä paljon, hiuksensa olivat joskus tuota pituutta vain niskan yläpuolelle asti ja oli myös värjännyt hiuksensa joskus punaisiksi joskus, silmätkin nimenomaan ihmissilmänharmaat (eli on kuin sininen muttei sittenkään). Pointtini siis, että näyttää hyvin paljon häneltä. Neljänneksi, vaikka pitääkin keinusta kiinni molemmilla käsillään, niin jos jokin kuvateksti tulisi ensimmäisenä mieleen, se olisi "tuu tänne kulta".
Eli kipinä heräsi uudelleen omasta puolestani. Mietin miten tässä nyt sitten kiittäisi ja luovisi lisätietoja, kirjettä ajattelin kirjoittaa. Jos kyse ei lopulta olekaan mistään enemmästä, niin pelkään jos kerron oikeasti heränneistä tunteistani että tämä pitkäaikainen ystäväni jolle olen vuodattunut ummet ja lammet lipuu kauemmaksi.
Kommentteja?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mun mielestä toimi, kerro mitä tunnet. Ota riski.
Ostin kullavärisen suorak. helmiäiskirjekuoren, marmorikuv. paperia ja pinkin (luulin punaiseksi) ohuen geelikynän. Leikkasin paperista reunoiltaan voimaaksti pyöristäen, että mahtuisi kuoreen. Kaunolla " Kiitos ihanasta kortista! Oli erittäin...tunteita herättävää..." ja oikean alakulman tienoille "t." plus nimeni, tietty. Minun versioni hienovaraisesta vihjailusta, nyt kun leikkiin mukaan hyppää. Eiköhän tuolla jotain selviä...
Oli kyllä sitten oikein sattumien sattuma että kortin neito muistutti häntä. Hmpf ja puuh.