Niin se vain on, en välitä olla kenenkään ihannenainen. Tykkään kyllä pukeutua ja pidän kunnostani huolta, en päästä itseäni lihoamaan, olen viimeiset 20 vuotta painanut sen saman 55 kg, pituutta löytyy 165 cm. Olen erittäin tyytyväinen ulkonäkööni, mutta ei laittaudu kääntääkseen miesten päät, vaan ihan itseäni takia. Tuntuu jotenkin oudolta kun niin moni ihmettelee voisko olla jonkun ihannenainen, eikö naisilla ole itseluottamusta laisinkaan. Jostain syystä vaan ne miesten päät kääntyvät vaikka täällä hehkuteteaan ettei ole markkina-arvoa enää kun ikää on yli 40 vuotta. En vain välitä niistä katseista,
tai sanotaanko niin, että ei se nyt pahaltakaan tunnu, mutta en yksinkertaisesti välitä tutustua niihin miehiin lähemmin. Viihdyn sinkkuna. Onko se niin kummallista?
tai sanotaanko niin, että ei se nyt pahaltakaan tunnu, mutta en yksinkertaisesti välitä tutustua niihin miehiin lähemmin. Viihdyn sinkkuna. Onko se niin kummallista?
Vastaukset 3
Vanhimmat
...niin silti olet. Ihan varmasti olet ulkoisesti jonkun ihannenainen.
En myöskään meikkaa, pukeudu tai laittele hiuksia. Enkä todellakaan haluaisi herättää minkäänlaista huomiota vastakkaisessa sukupuolessa.
Joskus olen kysynytkin täällä että kannattaisiko minun vähän petrata, onko siitä jotakin konkreettista hyötyä? Mutta vastaukset olivat pelkästään sitä että laittautumisesta saa hyvän mielen. Minulle kun sitä hyvää mieltä ei siitä tule niin käytän sitten senkin ajan aamuisin mielummin kahvikupposen ja lehden äärellä.
No kai nyt jokainen paitsi keskenkasvuiset ja idiootit ymmärtää, että yli 40 vuotiaat naiset voivat olla erittäin kauniita ja seksikkäitä. Jos miesten päät kääntyvät, niin se tietenkin tarkoittaa, että olet hyvännäköinen.
Ei sinkkuna viihtymisessä mitään kummallista ole. Sehän on aika yleistä nykyisin.