Apua, mä oon joutunut itselleni ihan vieraaseen tilanteeseen enkä tiedä miten toimia.. Vaihdoin muutama kuukausi sitten työpaikkaa ja tietenkin uudet työkaverit tuli kuvioihin. Ja sitä kautta myös tapasin erään firmamme johtajan. Mies ei oo mitenkään mun tyyppinen, mutta mä en saa sitä mitenkään mielestäni pois. Mulla menee pasmat ihan sekaisin kun nään sen ja ajattelen sitä taukoamatta. Mä oon itse sinkku, hän varattu. Millä helevetillä mä saan sen ajatuksistani pois ja käytökseni normaaliksi ennen kuin se tajuaa että mä reagoin sen läsnäoloon? Auttakaa ettei tartte hävetä töissä..
mitä ihmettä mä teen?
9+1
152291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mieti rehellisesti oletko kiinnostunut henkilöstö itsestään vai hänen asemastaan? Auttaa kummasti kun on itselleen rehellinen ja järkeistää tilanteen..
Asemasta en todellakaan oo kiinnostunut, johtaja-nimikkeellisiä on meillä niin paljon ettei se ole edes sinänsä mitään erityistä ja käytännössä teen itse töitä häntä korkeammassa asemassa olevien kanssa eli siitä ei oo kyse. Mä yritän kovasti koko ajan järkeillä, että ei mua kiinnosta, hän on vanhempi, varattu, ei yhtään "mun tyyppinen" jne. Mutta ei, ei katoa mielestä ja huomenna taaaas mä tiiän että tulee sama tilanne, punastelu, änkytys ja täysin "tyhjä pää". :(
Jos tyyppi kerta on varattu niin se ei oo sua varten.
samanlainen tilanne, mutta päinvastoin. Itse olen 50 mies ja aivan koukussa naapuritoimiston alle kolmikymppiseen sinkkunaiseen!! Koko ajan hän on mielessä ettei tahdo töistä tulla mitään! Olen aviossa ja hyvin sujuu vaimonkin kanssa, mutta siitä huolimatta tilanne on tämä! Olen ymmärtänyt ettei tämä tilanteemme ole aivan yksipuolinen, mutten uskalla mennä pidemmälle asiassa. Mitä ihemettä pitää tehdä että saan hänet pois mielestäni?
Ei todellakaan ookkaan, mä en halua suhdetta varatun työkaverin kanssa, joka on vielä korkeammassa asemassa - en mä nyt mikään tyhmä oo. En siis edes kännissä sähläisi, mutta en tiedä miten saada tilanne normaaliksi, mä en aiemmin oo kokennut tällaista fiilistä. Mä haluan normaalin työtilan takaisin enkä jaksa teinimäistä käytöstäni - en vaan tiedä miten saan "tunteet kuriin". :(
Rakastu johonkin toiseen, etsi joku johon rakastut.
Ei sitä kyllä etsimällä löydä johon rakastuu. Ehkä toi sun tilanne menee ohi jos on yksipuolista? Noin vahva tunne vaan yleensä perustuu kemiaan ja sitä on aina kahden ihmisen välillä - eli ei varmaan oo täysin yksipuolista, mutta varattuihin ei kannata sekaantua varsinkaan töissä.
"Mieti rehellisesti oletko kiinnostunut henkilöstö itsestään vai hänen asemastaan? Auttaa kummasti kun on itselleen rehellinen ja järkeistää tilanteen.."
Niinkö sinä itse ajattelet?
Ajattelet hänestä positiivisia ajatuksia, tunteesi tulee mukaan ihastumisena tai olet tavallista enemmän ihastumisherkässä tilassa? Jos olisit hyvin rakastunut toiseen ei tunteesi olisikaan niin voimakkaita ja järkesi olisi enemmän läsnä.
Olisiko siitä apua että ajattelet ihastumisesi kohteen huonojakin puolia, koska niitäkin on jokaisessa vaikka ne alkuun piiloutuvat. Järkeile järkeile järkeile..........olet ilmeisesti tunneihminen?
Siis niin sama tilanne, toinen on varattu, itae sinkku. En missään tapauksessa lähtisi mihinkään hänen kanssaan, mutta KOKO AJAN ajattelen vain häntä. Muihin en ihastu, ei kiinnosta, vain hän kiinnostaa. Alemmassa asemassa kuin minä, asioita joista en ole kiinnostunut, mutta HALUAN häntä kuin sekopäinen teini; mitä teen? Joko sä "mitä ihmettä mä teen" löysit ratkaisun?
Oikeestaan tää vaan pahenee. :( Lähekkäin joutuminen, mikä välillä on pakollista, aiheuttaa oikeasti fyysisiä oireita ja "pää tyhjenee". Mua enemmänkin harmittaa tää tilanne, koska en todellakaan halua antaa itsestäni mitään punastelevan teinin kuvaa.
Ei oikein auta neuvot "jonkun muun etsimisestä" kun en tätäkään etsinyt, ei sitä tunteitaan voi määrätä. Jos voisi niin olisin jo tehnyt niin.
Oon tosin yrittänyt nyt asennoitua tähän siten, että mä voin rauhassa olla ajatuksineni - niitähän kukaan ei näe. Ja toivottavasti kukaan ei huomaa, etenkään kohde itse. Edelleenkään en aio mitään liikkeitä hänen suuntaansa tehdä, koska on varattu ;(
mä oon ihan samanlaisessa tilanteessa. Mut töissä on tavallaan kivempaa kun on joku ketä katella ja etenkin kun se on mahdoton saavuttaa niin ei tarvii pelätä säheltävänsä vaikka humalassa sen kanssa. Yritetään nauttia perhosista masussa.
miten erilainen muihin verrattuna?
Kehuuko hän sinua ja miten?
Joskus toisen itsevarmuus saa säheltämään.
Mikäli muu ei auta, päätä joka päivä ettet tule säheltämään. Jonain päivänä onnistut siinä.
Voisit kysyä tuolta... Yleistä mielenterveydestä.
Ja tänne kirjoitat ? Tyhmä olet !
Voisin autaa, kyllä voisin...