Olen ollut nykyisen mieheni kanssa jo reippaat kymmenen vuotta.Viimeisten kuuden vuoden aikana ei ole ollut seksiä yhtään ei helliä kosketuksia kaikki hellyys on kuollut eikä mies edes suostu puhumaan koko asiasta suuttuu niimpä olen tyytynyt kohtaloon ja olen vain hiljaa.
Asumme ja elämme kuin sisiko ja sen veli nukumme eri huoneissa jne...En tiedä kauanko jaksan tätä enää
en kuitenkaan ole niin vanha että kaikki olisi jo ohi ja en nyt niin kamalan rumakaan.Pitäisikö vain lopettaa ja lähteä..Mutta kun kuitenkin jonkin laisia tunteita on........
Asumme ja elämme kuin sisiko ja sen veli nukumme eri huoneissa jne...En tiedä kauanko jaksan tätä enää
en kuitenkaan ole niin vanha että kaikki olisi jo ohi ja en nyt niin kamalan rumakaan.Pitäisikö vain lopettaa ja lähteä..Mutta kun kuitenkin jonkin laisia tunteita on........
Vastaukset 6
Vanhimmat
eikös tuo ole ennemmin kaverisuhde kuin seurustelua? Mikset etsi uutta seurustelukumppania ja pidä nykyistä "miestäsi" kaverina?
Me miehet ei olla aina niin fiksuja näissä suhdejutuissa. Kysy suoraaan mikä mättää! Jos siitä äijästä välität anna sille aikaa. Saattaa olla joku kausi meneillään. Hipaise ohimennen, pukeudu seksikkäästi, ole hellä. Yllätä jollakin uudella jutulla. Pistä netti ja tv kiinni. Sano suoraan että tänään minä saan, nyt on sinusta kiinni saatko sinä. Puhu rivoja. Kun saat sen kellistettyä, ota miltäsi painavat asiat puheksi. Älä luovuta....(toivon hiljaa että olisit vaimoni)....
Eiköhän sitä aikaa ole annettu jo riittävästi. Hanki joku syrjähyppy. Omat hormonisi heräävät ja saatat sen jälkeen rohkaistua houkuttelemaan miehesi seksiin. Tee aikataulu, missä ajassa tilanteen on korjaannuttava, ellei korjaannu, irrottaudu suhteesta.
Ennen kuin lähdet, kysy häneltä suoraan mistä on kysymys ja voiko jotain muuttua
sano miehelle, että olet ajatellut hankkia itsellesi rakastajan, kun haluja kuitenkin löytyy. Luulen, että hänen suhtautumisensa tähaän ehdotukseen kertoo paljon siitä, mikä suhteenne tila oieasti on.
Minäkin elin tuollaisessa suhteessa yli 10v oli omat menot, huoneet ja elämät. Rakkautta ei ollut edes alussa. Puhuttiin vain lapsistamme, ei mistään muusta. Olimme kuin muumiot. Oli kuoleman hiljaista monta pitkää vuotta. Ei ollut mitään sanottavaa. Suhde kuoli ja oli myöhäistä enää korjata mitään, joten minä lähdin lasten kanssa.
Opin nauramaan ja itkemään, tuntui että heräsin henkiin. Lapset olivat ihmeissään kun näkivät, että äiti on onnellinen ja iloinen.
Myöhemmin tapasin mukavan miehen ja löysin rakkauden joka on sitä oikeaa ja kestävää. Nyt tiedän, että onnea pitää huoltaa ja vaalia.
Pitää sanoa ääneen, että rakastaa ja näyttää se, niin että tuntuu. Seksi on parisuhteen liima ja ihanaa oman rakkaan kanssa.
Onnellisten aikuisten kanssa, lapsetkin ovat onnellisia.
Olen köyhä, mutta niin onnellinen, sillä minulla on kaikki!
En kannusta ketään eroamaan, mutta joskus se on ainoa tie parempaan.