Olen jo toista kertaa suhteessa mieheen, joka on jo vuosia ollut asumuserossa ja ilman aikomusta erota ( taloudelliset intressit eivät ole virallisen eron puolella). Ensimmäisen kerran olimme juuri rakentaneet yhteisen "pesämme" ( hän omisti sen) ja muuttamassa saman katon alle kun hän kuoli onnettomuudessa.
Asunto ja kaikki tavarat menivät "vaimolle", josta oli asunut 10v erossa. Nykyinen kumppanini vihjaa usein, että haluaisi meidän asuvan yhdessä ( hänkin useita vuosia jo asumuserossa eikä aio erota) mutta en enää uskalla tehdä samaa virhettä kuin edellisessä suhteessani ja astua "tyhjän päälle". En myöskään ole kiinnostunut avioliitosta ja kumppaninikaan aio enää koskaan naimisiin. Miksi joudun tällaisiin tilanteisiin? Mikä neuvoksi?
Asunto ja kaikki tavarat menivät "vaimolle", josta oli asunut 10v erossa. Nykyinen kumppanini vihjaa usein, että haluaisi meidän asuvan yhdessä ( hänkin useita vuosia jo asumuserossa eikä aio erota) mutta en enää uskalla tehdä samaa virhettä kuin edellisessä suhteessani ja astua "tyhjän päälle". En myöskään ole kiinnostunut avioliitosta ja kumppaninikaan aio enää koskaan naimisiin. Miksi joudun tällaisiin tilanteisiin? Mikä neuvoksi?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tehkää keskinäinen testamentti. Jos miehellä on lapsia, niin he saavat tietysti lakiosan.
Kiitos neuvosta, myönnän, että asia on vaikea ottaa esille kumppanini kanssa. Vaikka hän tietää edellisestä suhteestani. Ongelmana on myös muttaa hänen jo kalustettuun kotiinsä. Hän asuu toisella paikkakunnalla ja minun odotetaan luopuvan työpaiakstani ja kaikesta kiinteästä omaisuudestani (huonekalut yms). Edellisellä kerralla olin jo antanut pois kaiken maallisen omaisuuteni, ja jouduin sitten suuriin taloudellisiin vaikeuksiin joutumalla hannkimaan kaiken uudelleen. Kumppanillani on "vaimon" lisäksi aikuinen poika. En oel hänen rahojensa tai maallisen omaisuutensa perässä, koen tämän tilanteen kovin kiusalliseksi siksikin, ettei hän tunnu ymmärtävän tilannettani vaikka suhteemme on avoin ja pyrimme keskustelamaan asioista avoimesti. Miten keskinäinen testamentti auttaisi minua tilanteessa, jossa itse luopuisin omaisuudestani, työpaikastani ja muuttaisin taloon, jossa kaikki on hänen ja hänellä voimassa oleva avioliitto pitkästä asumuserosta huolimatta?
järki käteen.
On aivan turha puhua asumuserosta, sillä he ovat naimisissa ja vain asuvat eri osoitteissa. Asumuseroa ei enää virallisesti ole terminä missään ja kyllä, jos oikeasti eron haluaa, niin silloin se ero myös suoritetaan loppuun asti varsinkin jos lapsetkin ovat jo aikuisia. Siis, jatkossa kannatta itsellesiskin mieltää, että mies on naimisissa ja miettiä siltä pohjalta suhdetta uudestaan.
Miksi muuttaisit maimisissa olevan miehen luokse ja jättäisit kaiken omaisuutesi ja työpaikkasi? Herääpäs nyt!
Olen kyllä ihan samaa mieltä "eräs äiti":n kanssa. Kumppanisi on naimisissa ja jos haluavat erota eikä heillä ole mitään yhteistä niin kyllä he sen eron laittavat vireille ja saavatkin nopsaan jos asumusero on jatkunut yli 2 vuotta. Mielestäni sinulla on oikeus vaatia sitä ja jos mies ei suostu niin sano että "katsellaan" ja pysy omillasi.
Muuta miehen luokse jos se oikeasti tuntuu hyvältä ratkaisulta mutta hommaa tärkeimmille huonekaluillesi ja omaisuudellesi varasto ja laita asuntosi vuokralle ( jos omistusasunto ) sekä järjestä työasiasi kuntoon uudella paikkakunnalla ennen kuin teet mitään peruuttamatonta.
miehen muuttaa sinun luoksesi. Jättäköön hän kaiken taakseen.
Sinulla säilyvät työ ja tavarat.
Jollei teillä suju, niin etsiköön hän asuntoa ja hankkikoon kaikki kodin tarvikkeet uudelleen.
Voihan mieskin laittaa tavaransa varastoon ?
Jos se ei miehelle sovi, niin miksi sen pitäsisi sopia sinulle ?
Outoa, ettei mies eroa, vaan roikkuu tavallaan vanhassa.
Ehkä olisi aika laittaa ukko kiertoon ja aloittaa muun kanssa, jolla ei ole mitään roikkuvia juttuja ?
Totta, ettei tuo testamenttikaan ole aivan yksinkertainen juttu, kun siihen vaikuttaa niin moni seikka ja olisiko mies halukas sitä tekemäänkään.
Mitä tarkoitat tuolla omaisuudesta luopumisella? Eikö sitä voi muuttaa rahaksi, jonka säilyttäisit "pahan päivän" varalle? Jos kyseessä on normaali käyttöirtaimisto, niin siitä ei valitettavasti paljon kerry säilytettäväksi.
Ennen kaikkea: keskustelkaa ja hakekaa yhdessä ratkaisua.
Haluatteko molemmat oikeasti muuttaa yhteen, eli onko vihjailulla katetta. Jos kyllä, niin kerro miehelle, että vaikka haluat asua hänen kanssaan, niin et enää tee sitä virhettä, että heittäytyisit tyhjän päälle ja toisen elätettäväksi. Vähintään hanki työpaikka uudelta asuinpaikkakunnaltasi ennen muuttoa, jos se on niin kaukana, ettei nykyinen työsi ole mahdollista.
Jos mies välittää sinusta, niin ei hänellekään pitäisi olla yhdentekevää, miten selviät, jos hänelle sattuu jotain.
omien kokemuksien kautta ja tuttava/ystäväpiirin kautta että älä hukkaa aikaasi tuollaiseen mieheen, kuten joku jo kirjoitti, etkö ymmärrä, mies on naimisissa vielä.
Jos hän olisi sinuun palavasti rakastunut niin hän kyllä olisi ottanut jo eron ajat sitten ja järjestänyt teille kodin ja elämän teille kahdelle.
Itse olen kyllä huomannut eron miehessä joka on tosissani kanssani ja ei ole tosissani, siinä on niin suuren suuri ero ettei tosikaan. Rakastunut mies kyllä tekee valintoja niin että sen hetkinen kumppani on vain se yksi ja ainoa.
Mieti, haluatko olla ns. kakkonen ja hätävara, en mitään muuta keksi tuollaisessa tilanteessa ja jos mies vetoaa johonkin raha-asioihin.. no se kertoo taas lisää miehestä jotain...
Älä tuhlaa elämäsi parhaita vuosia tuollaiseen mieheen joka roikkuu menneessä vuosia, olet ansainnut varmasti parempaa. tsemppiä!
Mene avioliittoon, se ratkaisisi asian. Vai onko miehesi niinkuin muslimit, joilla useita vaimoja?