VHH:lla ei tarvitse laskea kaloreita.

LASKEA KALOREITA ja voi syödä itsensä kylläiseksi jos vain rahaa on .

Ainoa jota pitää ja joutuu laskemaan on siis raha !

Mene sinäkin mattila töihin niin voisit edes tilipäivinä saada laskea rahoja,, ja edes tilipäivänä saattaisit syödä itsesi kylläiseksi.

Et ole tuottavassa toimessa kun kaiken päivää kirjoittelet täällä paskaa ja jonnen joutavia sepustuksiasi jostain vhh:sta.

Ei kai millään ruoakvaliola trvi laskea kaloreita, ellei ole paino-ongelmia. Jos haluaa laihduttaa, on syötävä vähemmän kuin kuluttaa. Ihan sama, syökö rasvaa vai hiilareita, liika lihottaa.

vhh:lla pitää laskea hiilareita.

Toinen osa VHH:ssa viljellyistä myyteistä eroon pääsemiseksi. Lainatkaa ja linkittäkää tekstiäni kun näette VHH-hihhulien väitteitä, jotka ovat näitä faktoja vastaan.

Tosiaan, kyse on energiasta. Ruuan mukana tulee ihmisenergiaksi käypiä hiilihydraatteja, rasvoja, proteiineja ja alkoholeja. Ruuan mukana tulleet energiaa sisältävät ravintoaineet imeytyvät elimistöön kutakuinkin täydellisesti. Suolistosta menee läpi vain alle 5 % näistä aineista (lähinnä kuidun määrän funktiona: kuitu vähentää liukenemista ja lisää siis hivenen hukkaprosenttia). Jos suurempi osa menisi läpi suolistossa, se tietäisi vakavia suolisto-ongelmia, esimerkkinä olkoon laktoosin pääsy paksusuoleen, jolloin tulee laktoosi-intoleranssioireet, tai rasvan pääsy, joka näkyy rasvaripulina.

No, elimistöön imeytyneellä energiaa sisältävillä aineksilla on vain yksi tie ulos kehosta: ne palaa hiilidioksidiksi ja vedeksi (joillakin proteiineilla on vielä esim. urea lopputuotteena). Tämän prosessin energiamuutos on käytetystä reaktioreitistä riippumaton (kuten kemialliset muutokset aina), joten aina kun gramma vaikka proteiinia poltetaan energiaksi, vapautuu 4 kcal energiaa. Mistään energiaa ei vuoda elimistön ulkopuolelle eikä sitä katoa mihinkään (eikä sitä myöskään tule mistään mystisestä lähteestä). Tämä on ihan suora fysiikan energian säilymislaki.

Elimistöön voi siis jäädä käyttämätöntä energiaa (koska se ei tosiaan pois sieltä vuoda). Elimistö varastoi ylimääräenergian rasvana (ja osin lihaksena).

No, yleensähän laihduttajat väittävät, että he syövät vähän, mutta eivät laihdu. Todellisuus on kuitenkin karu: he syövät sitten vaikka pieninä välipaloina huomaamattaan jotain, mutta he saavat aina liikaa energiapitoisia aineita kehoonsa. Siksi he lihoavat. VHH-hihhuleilla tämä käsitys on kääntynyt päälaelleen. He kuvittelevat, että he saavat ruuastaan paljon enemmän energiaa kuin heidän kulutuksensa on. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole vaivautunut laskemaan, paljonko kaloreita oikeasti tulee. Tosiaan vain kolme määrällisesti pientä ateriaa syömällä voidaan hyvin päästä tilanteeseen, jossa kalorisaanti on pientä vaikka aterioilla olisikin rasvaista ruokaa.

Kaikissa tutkimuksissa, joissa kalorisaantia on mitattu tieteellisen tarkasti, on päädytty tulokseen, että kaloriteoria toimii täydellisesti, "kalori on kalori". Yksikään tieteellinen tulos ei osoita tätä tieteellistä faktaa vääräksi vaikka hyvin moni on sitä yrittänyt kumota - tai ainakin haluaisi kumota. Kaloriteorian vastustaminen on siis pelkästään silmien ummistamista reaalimaailmalta: siinä tukeudutaan puhtaaseen uskomukseen.

Esim. tässä tutkimuksessa (keskustelimme tästä juuri) pohditaan erilaisten dieettitapojen vaikutusta laihtumiseen:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19453689
"This paper compares the efficacy of two widely used weight-loss diets differing in macronutrient composition - a low-carbohydrate diet versus a low-fat diet. Although "a calorie is a calorie" under the controlled conditions of a metabolic unit (i.e., only the level of calorie intake matters and not the source of calories), we conclude that these interrelationships are far more complex in the free-living situation. The different diet-related factors that condition energy balance, including total energy intake, satiety and hunger sensory triggers, and palatability, must be considered when assessing the efficacy of weight-reducing diets of different macronutrient composition".

Suomeksi suunnilleen näin: "Tutkimus vertaa kahden dieetin, VHH:n ja vähärasvaisen, tehokkuutta. Vaikka kalori on kalori eli energiansaantilähde ei vaikuta laihtumistulokseen, niin laihdutustavoissa voi olla silti eroa. Laihdutustavan tehokkuuteen vaikuttaa kuitenkin tekijät, jotka vaikuttavat energiansaantiin. Näitä tekijöitä on ruuasta saatava kylläisyyden tunne, ruokahalun laukaisuun liittyvät tekijät ja ruuan maittavuus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota kun valitaan laihdutustapaa".

Siis energian saantiin vaikuttaa se, mitä syö, mutta itse energian määrä ratkaisee lihoamisen/laihtumisen (riippuen kulutuksesta) - aina. Siis: kaloriteoria pitää paikkansa, mutta valiten sopivia ravintoaineita, kokonaiskalorisaantia voidaan vähentää. Juuri tämä on myös VHH:n laihduttavan vaikutuksen takana: (insuliiniresistentin sohvaperunan) kalorisaanti laskee kun hiilihydraattien vähentäminen vähentää nälkää, jolloin tulee syötyä vähemmän kaloreita. Muusta ei ole kyse.

Joskus VHH-hihhulit väittää, että elimistön meno ketoosiin kuluttaisi jotenkin mystisesti energiaa hukkaan (muistakaa: kemiallinen muutos yhdisteiden energiassa, entalpiassa, on reitistä riippumaton: aina kun lopputuote on hiilidioksidi ja vesi, tuotettu energia on sama). Tämä on todettu myös tieteellisesti:
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/83/5/1055
Ketogenic low-carbohydrate diets have no metabolic advantage over nonketogenic low-carbohydrate diets
Ketoosilla ei ole edullista vaikutusta laihtumisen kannalta.