Kun lukee näitä juttuja, niin useasti olen saaanut kunnon naurut. Näköjään sinkkuihmiset eivät voi olla valittamatta tai ovat hirveän katkeria. Miehet naisia vastaan ja naiset miehiä vastaan :D Itse sinkkunaisena olen onneni kukkuloilla, elän elämäni parasta aikaa. Tuntuu, että sinkkuutta ihmetellään ja arvostellaan.
Tiedoksi vaan, että monet ihmiset nauttivat vapaudestaan. Seuraa löytyy kyllä jos haluaa, mut yhdenillanjutut ovat syvältä.
Kun noita parisuhde ym. palstoja taas lukee, niin sielläkin valitetaan. Miksi mikään ei ole hyvä, onko se kansantauti? :D
No, itse olen onnellinen.
Tiedoksi vaan, että monet ihmiset nauttivat vapaudestaan. Seuraa löytyy kyllä jos haluaa, mut yhdenillanjutut ovat syvältä.
Kun noita parisuhde ym. palstoja taas lukee, niin sielläkin valitetaan. Miksi mikään ei ole hyvä, onko se kansantauti? :D
No, itse olen onnellinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Helppohan se on naisena olla ja huudella sieltä pumpulista, kun aina tarvittaessa löytyy joku mies joka jeeesaa.
Ootpa sä sitten mahtava.
Onnittelut itsellesi.
Olen onnellinen ihan yksin sinkkuna tällä hetkellä, mutta ymmärrän toisten murheet sekä valitukset.
Kaikki tietysti ei osaa ymmärtää toisia kun ovat kiinni vain omassa onnessaan.
Miehet haukkuu pääosin naiset lyttyyn, tekevät galluppeja ym. skeidaa.. Sitä ei voi ymmärtää, että ihmiset lyttäävät toisiaan ja ilmoittelevat kriteereitä ihannekumppaneistaan (pääosin naisista).
Ihmeellistä.
Jokainen ihminen pyrkii tekemään elämästään onnellisen: oli sitten varattu tai sinkku. Pitää miettiä käyttääkö elämänsä tietokoneen edessä istumiseen ja valittamiseen vai johonkin muuhun. Riittää niitä asioita mistä nauttia (hyvät harrastukset, ystävät jne).
Eiköhän jokainen ole oman onnensa seppä.
Miksi otat vitsin sitten tosissaan?
En ymmärrä sitä asiaa?
"Eiköhän jokainen ole oman onnensa seppä. "
Tämä on muuten paskaa. Ihmissuhteissa ei voi takoa ellei rauta (toinen osapuoli) ole kuumaa.
Jos on yksin on aika sama viettääkö laatuaikaa itsensä kanssa helvetissä vai taivaassa, kuvainnollisesti.
Ihminen tarvitsee seuraa ja sosiaalisuutta, sopivassa määrin. Se antaa voimaa vastoinkäymisiin.
Joita elämässä riittää.
Mikäli voisin eliminoida sosiaalisuuden tarpeeni, voisin materialismilla päästä onneni huipulle ajan mittaan. Mutta mitä minä sillä matskulla teen, kun se ei sano moi minulle kun tulen töistä asunnolle (vanha kansan taru kertoo että nainen tekee kodin).
Jokainen on toki oman onnensa seppä. On vain eri juttu mitä työkaluja Luoja tai luonto on lahjaksi antanut verstaaseen.