Isälläni todettiin viime vuonna vakava sairaus, joka aiheuttaa liikuntakyvyttömyyttä. Nyt isäni sitten onkin pyörätuoliin kahlittu. Koko perheelle sairaus on kova isku, ja liikunnalliselle isälläni tämä tietenkin aiheuttaa paljon mielipahaa. Yritän itse olla mahdollisen tahdikas ja auttavainen hänen seurassaan, mutta kaikkeen en minäkään taivu. Eli siis mitä tehdä, kun iso aikuinen mies heittäytyy käyttäytymään kuin pikku lapsi, ja vaatii tekemään kaiken maailman asioita kasvimaan hoidosta suursiivoukseen juuri sillä minuutilla, kun herraa itseään miellyttää? Lukiolaisena olen koulunkin takia kovassa kiireessä koko ajan, eikä ylimääräistä aikaa sisustussuunnitteluille ym. oikein löydy. En kuitenkaan halua loukata isääni, mutta tätä tahtia joku muukin kuin hän joutuu pyörätuoliin liikarasituksen takia. Onko kellään samanlaisesta tilanteesta kokemusta? Vinkkejä kaivattaisiin!
Miten selvitä sairaan isä kanssa?
bamtai
1512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Isäsi on kokenut erittäin rankan psyykkisen iskun. Liikunnallisena ja aktiivisena ihmisenä hän on yhtäkkiä joutunut pyörätuoliin ja muiden "armoille". Tällainen on omiaan traumatisoimaan ihmistä ja isäsi käytös johtuu hänen kokemastaan traumasta. Trauma jatkuu edelleen sillä hän ei pysty tekemään asioita joita on tottunut tekemään.
En ole psykologi mutta olen oman elämänkohtaloni myötä tutustunut post-traumaattiseen stressioireyhtymään. Sopeutuminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen vie usein vuosia. Jopa koko ihmisen persoona voi muuttua trauman seurauksena. Läheisen kokema trauma voi heijastua traumaattisena ilmiönä myös teidän muiden perheenjäsenten elämään.
Sinun kannattaa kuitenkin muistaa että hoidat ensisijaisesti oman tonttisi. Siinä mielessä että lukiolaisena kannattaa ehdottomasti keskittyä lukion hoitamiseen kunnialla. Tuntematta paremmin isääsi en osaa sanoa kannattaako sinun yrittää puhua hänen kanssaan asiasta.
Vaikutat kirjoituksesi perusteella erittäin selväjärkiseltä nuorelta. Muista että et voi valitettavasti auttaa isääsi ja että hänen tuittuilunsa johtuu täysin hänen omasta tilanteestaan (vaikkei hänen oma vikansa olekaan). Siten ei kannata hänen komenteluaan ottaa itseensä.
Paras lääke on yleensä se että suhtautuu itse asiallisesti tilanteeseen. Isäsi saattaisi olla esimerkiksi keskusteluterapian tarpeessa, niin suuren trauman hän on kohdannut. Te perheenjäsenet ette "liian läheisinä" välttämättä pysty auttamaan vaikka tahtoisitte. Sinun kannattaa puhua tilanteesta esimerkiksi muiden perheenjäsenten kanssa ja miettiä miten te muuttuneessa tilanteessa voitte toimia.