Erottiin hätäpäissämme, minä vihaisena ja toinen humalassa. Takana kolme ja puoli vuotta seurustelua. Olemme olleet paita ja peppu, parhaat kaverit. Mitä kaikkea minun pitää tehdä, että saan hänet takaisin? Eropäätös oli yhteinen, mutta minä itse otin sen kiukuissani esille ja toinen vastasi siihen että selvä juttu. Kannattaako soittaa hänelle joka päivä ja kertoa miten paljon haluan hänet takaisin vai alkaako se ahdistamaan. Meillä on mennyt hetken aikaa jo huonosti, kun minua itseäni on ahdistanut jostain syystä (kuuluu varmaan pitkiin suhteisiin), mutta viime viikolla hän etääntyi tosissaan, kun valitin lähes kaikesta. Onkohan hänen mitta tullut nyt niin täyteen, ettei halua enää takaisin. :(
Se on tosi kurjaa huomata heti jälkikäteen omat mokansa, kun kaikki voi olla jo pilalla... Ja erosta aikaa kaksi päivää... :( En oikeesti osaa kuvitella elämääni ilman häntä.
Se on tosi kurjaa huomata heti jälkikäteen omat mokansa, kun kaikki voi olla jo pilalla... Ja erosta aikaa kaksi päivää... :( En oikeesti osaa kuvitella elämääni ilman häntä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pahin virhe minkä voit tehdä on alkaa pommittamaan häntä soitoilla ja txtareilla.. Kerro hänelle että teit virheen jota nyt kadut, kerro kuinka hänestä välität ja haluat asioiden palaavaan ennalleen, kuinka rakastat häntä edelleen jne ja anna hänelle aikaa.. Miehet vaan ahdistuu jos niitä alkaa kuumottamaan asiasta.. Toivottavasti asiat kääntyy parhain päin :)
Itse tein sen virheen että aloin soittelemaan ja "ahdistelemaan" häntä asiasta kunnes hän otti ja lähti elämästäni lopullisesti.. Kulunut reilu vuosi ja edelleen ajattelen häntä päivittäin ja usein myös itken kun mietin että virheideni takia menetin hänet lopullisesti :(
Kuullostaa kamalan ahdistavalta. Itse en ole kolmeen päivään juurikaan nukkunut, olen pelkkä haamu. Ajatukset harhailevat, sydän lyö liian kovaa. Mietin missä toinen on ja mitä tekee...
Niin jättikö hän sinut, vai toisin päin, vai oliko kenties yhteispäätös? Itse olen hyvin ylpeä ihminen, harvoin pyytelen anteeksi tai kadun sanojani. Mielestäni nyt olisi aika siihen nöyrtymiseen, joka olisi pitänyt tehdä aikoja sitten, jotta toinen tietää että hänestä välitetään.
Käsittääkseni yleisesti miehet pystyvät tappamaan tunteensa nopeasti ja sitä juuri pelkään. He eivät vaan ajattele ja muistele niin kuin naiset. Toisaalta hänellä voi vielä olla kiukku päällä, joka turruttaa ikävän pois... Kai se sieltä silti jossain vaiheessa hiipii esiin. Se on sitten toinen seikka muisteleeko hän minusta hyviä vai huonoja asioita, tosin eipä meillä huonoja asioita juuri ollut, vain viimeiset kaksi viikkoa.
Sitä se teettää.
minäkin halusin erota hetken mielijohteen takia.. nyt kadun sitä.. en saa häntä enään takaisin.. ja oma sukulainen vielä on syöttäny minusta pajunköyttä tälle jotta en varmasti saa häntä takaisin.. olen yrittänyt mutta tuloksetta. nyt sillä on vielä uusi tyttö joka ala-ikäinen. hän sanoi että olin suuri virhe sen elämässä ja toivoo että ei koskaan olisi tutustunut minuun.. kaikki on pilalla. puolivuotta ihanaa yhdessä oloa.. minulla oli juuri se mistä kuvitella saattaa ja nyt se on poissa.
Sitä se viina teettää ja siihen liittyvä muistinmenetys. Tässä lauanataina jouduin pakosta heräämään naapurin juhliin, tosin en ensimmäistä kertaa. Sielläkin viinahöyryt tuntuivat olevan asialla. Puoliso ajoi toista pois keskellä yötä melko voimakkaasti. Arvaa mitä pelkäsin, että menee liian pitkälle. Kun tätä on nyt joutunut kuulemaan ja heräämään aivan mielettömään riehuntaan jo monia kertoja, tuntuu että tätäkö on tämän päivän nuorten parien elämä. Juoppohulluutta.
Karmeinta oli katsella kun perheen lapset kesällä vierestä joutuivat näkemään niin hurjaa menoa melko alasti olevilta vanhemmilta ja kun viinaa oli tarpeeksi päässä, alkoi solvaaminen, josta lapsetkin saivat osansa. Kyllä lapset olivat kuin kipsipatsaat hiljaa pihan nurkissa.
Kannattaa ilmoittaa lasten suojeluun, ettei tarvitse lasten ainakaan kärsiä ja pelätä enää. Lapsethan saattaa olla vaarassa siellä naapurissa.