En halua mitään muuta kuin nukkua yöni jonkun minua arvostavan ja minusta välittävän miehen kainalossa. Rakastella hänen kanssaan ja viettää aikaa yhdessä ilman sen kummempia vakavia suunnitelmia. Katsellen rauhassa mihin elämä menee.
En etsi mitään prinssi uljasta, koska mielestäni sellaisia ei ole. Haluan vain olla itsestään huolehtiva miehen kanssa, jonka äidiksi tai siskoksi minun ei tarvitse ryhtyä. Sellaisen miehen kanssa, joka välittää minusta ja minä hänestä. Jolle olen tärkeä.
Mutta kun ei.
En lämpeni helposti uusille ihmisille. Tunne oloni kotoisaksi vain harvojen ihmisten kanssa ja ajan kanssa. Mutta minä yritän koko ajan olla avoin ja avata sydämeni.
Ja silloin harvoin, kun minulla on jotain sutinaa miehen kanssa homma kääntyy hyvin pian jo parin tapaamisen jälkeen siihen, että huomaan juuttuneeni ikuiselle kaverialueelle. Ja syytä ei kuulemma ole.
Minulla on lukuisia miehiä hyvinäkin ystävinä. He kehuvat minua kauniiksi, fiksuksi, seksikkääksi, suorastaan unelmanaiseksi, jonka joku joskus haluaa.
Ja silti... aina silloin harvoin, kun kiinnostun jostain miehestä, ja minä kiinnostun erityyppisistä ihmisistä, homma kääntyy kaverisuhteen puolelle. Olen ihana ja kiva, ja minun kanssani on kiva olla, mutta ei tyttöystävänä.
Olen vähän päältä kaksikymmentä, korkeakoulussa opiskeleva ja tähtään eteenpäin ammatissani. Itsenäisyys on minulle tärkeää ja uusien kokemusten hankinta. Kuntoilen, pidän huolta ulkonäöstäni, koska minusta ulkonäkö on ihmisen käyntikortti. Ihmiset tulevat kanssani helposti juttuun. Saan baareissa ihailevia katseita miehiltä, mutta harva tekee kuitenkaan aloitetta. Harmi.
Eipä sillä.. yhden yön känniset räpistelyt eivät kiinnosta minua. Olen ollut ilman seksiä jo yli vuoden.
Viihdyn yksikseni, ja minulla on ystäviä joiden kanssa olla, mutta silti.. katsellessani ystäviäni, jotka kuhertelevat kumppaninsa kanssa. Palatessani yksin kotiin taas kerran, mietin miksi.
Olisi ihana jakaa elämäänsä ja uusia kokemuksia jonkun kanssa, jonka syliin on hyvä käpertyä, jonka kanssa harrastaa seksiä, joku jonka kanssa kuherrella. Joku, jotta ei tarvisi olla aina niin pirun yksin.
Miksi minä en viehätä miehiä?
En etsi mitään prinssi uljasta, koska mielestäni sellaisia ei ole. Haluan vain olla itsestään huolehtiva miehen kanssa, jonka äidiksi tai siskoksi minun ei tarvitse ryhtyä. Sellaisen miehen kanssa, joka välittää minusta ja minä hänestä. Jolle olen tärkeä.
Mutta kun ei.
En lämpeni helposti uusille ihmisille. Tunne oloni kotoisaksi vain harvojen ihmisten kanssa ja ajan kanssa. Mutta minä yritän koko ajan olla avoin ja avata sydämeni.
Ja silloin harvoin, kun minulla on jotain sutinaa miehen kanssa homma kääntyy hyvin pian jo parin tapaamisen jälkeen siihen, että huomaan juuttuneeni ikuiselle kaverialueelle. Ja syytä ei kuulemma ole.
Minulla on lukuisia miehiä hyvinäkin ystävinä. He kehuvat minua kauniiksi, fiksuksi, seksikkääksi, suorastaan unelmanaiseksi, jonka joku joskus haluaa.
Ja silti... aina silloin harvoin, kun kiinnostun jostain miehestä, ja minä kiinnostun erityyppisistä ihmisistä, homma kääntyy kaverisuhteen puolelle. Olen ihana ja kiva, ja minun kanssani on kiva olla, mutta ei tyttöystävänä.
Olen vähän päältä kaksikymmentä, korkeakoulussa opiskeleva ja tähtään eteenpäin ammatissani. Itsenäisyys on minulle tärkeää ja uusien kokemusten hankinta. Kuntoilen, pidän huolta ulkonäöstäni, koska minusta ulkonäkö on ihmisen käyntikortti. Ihmiset tulevat kanssani helposti juttuun. Saan baareissa ihailevia katseita miehiltä, mutta harva tekee kuitenkaan aloitetta. Harmi.
Eipä sillä.. yhden yön känniset räpistelyt eivät kiinnosta minua. Olen ollut ilman seksiä jo yli vuoden.
Viihdyn yksikseni, ja minulla on ystäviä joiden kanssa olla, mutta silti.. katsellessani ystäviäni, jotka kuhertelevat kumppaninsa kanssa. Palatessani yksin kotiin taas kerran, mietin miksi.
Olisi ihana jakaa elämäänsä ja uusia kokemuksia jonkun kanssa, jonka syliin on hyvä käpertyä, jonka kanssa harrastaa seksiä, joku jonka kanssa kuherrella. Joku, jotta ei tarvisi olla aina niin pirun yksin.
Miksi minä en viehätä miehiä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
en tiedä.
TIEDÄNPÄS: NAISEKSI NAAMIOITUNUT MIES EI VIEHÄTÄ HETEROMIEHIÄ!
vaan entä jos on naiseksi pukeutunut nainen?
Asiallisia vastauksia varmaan odotellaan.
pierettää
Pari asiaa tuossa kirjoituksessasi pisti silmään, jotka jotenkin kolisevat toisiaan vasten, vaikken menisi ristiriidoiksikaan sanomaan, asioilla on niin monia puolia.
Alussa sanot haluavasi vain olla ihmissuhteessa ja katsoa hissuksiin mihin se menee, mutta samaan aikaan olet voimakkaasti urasuuntautunut ja eteenpäin pyrkivä. Ja kun suhteesi tyssäävät, ilmeisen nopeasti, niin koet turhautumista tästä, vaikka oletkin halukas katsomaan suhdetta hitaasti. Tyssäävätkö ne suhteet siis aina niiden miesten puolelta? Mietin vain, että olisiko joskus ollut se seesteinen kohta, jossa olisi pitänyt lillua oman aikansa rauhassa, ennenkuin läöhdetään taas liikkeelle?
Sitten oli tuo kuinka haluat itsellesi kumppaniin, joka välittää ja arvostaa sinua, jonkun jolle olet tärkeä. Kuitenkin myöhemmin tuot esille kuinka arvostat itsenäisyyttä ja olet mielelläsi yksinkin. Näin lyhyellä tekstillä siitä jää mielikuva, että tavallaan haluat olla sekä suhteessa, että irrallinen ja riippumaton. Mielikuva voi olla väärä, mutta ellei se ole, niin siinä on silloin tilanne, josta voi rajusti kärjisäen sanoa, että haluat toiselta kaiken, muttet ehkä itse antaisi aivan samaa takaisin. Tarkoittaa ehkä vaikkapa sitä, ettet päästä ihmisiä helposti sisällesi, vaikka lähelle voikin päästä. Silloin tulee helposti tunne, ettei suhde voi edetä tuota pistettä pidemmälle, mikä käytännössä olisi kai syvän ystävyyden tasoa, parhaimmillaan. Sinä tiedät itse onko tässä mitään tolkkua sinun suhteidesi osalta.
Mietin myös, että onko kukaan näistä miehistäsi ollut koskaan pidempään kestäneessä parisuhteessa, ennen sinua, tai merkityksellisemmin sinun kannaltasi, sinun jälkeesi? Voihan olla, että olet vain kohdannut sellaisia miehiä, jotka eivät yksinkertaisesti kykene pidempään suhteeseen. Tosin jos heillä näitä pidempiä suhteita on ollut, niin... Useimmat kykenevät jollain tavoin pidempään suhteeseen jonkun kanssa, jahka sen jonkun vain löytävät, joten olisi melko ennätyksellistä löytää vain sellaisia miehiä, jotka siihen eivät kykene.
Voi myös olla, että olet kovin toiveikas tuon kunnollisen parisuhteen perään, sillä tavoin tiedostamattasi, että se saattaisi joitakuita pelottaakin, mutta tuskin kuitenkaan kaikkia. Sinä tiedät onko tässäkään ajatuksessa sinun kohdallasi mitään järkeä.
Hyvin usein tämänkaltaisissa jatkuvasti toistuvissa teemoissa se ongelman ydin on siinä ainoassa yhteisessä nimittäjässä, tässä tapauksessa se olisit sinä. Semminkin kun sanot kiinnostuneesi hyvinkin erityyppisistä ihmisistä. Tosin kaikissa noissa kohtaamissasi miehissä saattaa olla yksi ainoa asia, joka tekee sinulle tuhojaan toistuvasti, mutta se asia on niin huomaamaton ettet ole sitä vielä osanut heistä jokaiseen yhdistää. Ja jostain käsittämättömästä syystä onnistut aina löytämään itsellesi ne miehet, hyvinkin erilaiset, joilla on tuo jokin mystinen asia joka tuomitsee orastavan suhteenne jo heti ensitapaamisellanne.
Semmosia, vain muutamia mahdollisia ajatussuuntia. Tsemppiä!
vastattu, oikeesti :) Ihan eri maata kuin tuo mun "seksin harrastaminen pierettää". Saanko kopioda kirjotuksesi ja käyttää sitä eri palstoilla aina kun mieleni tekee (ne harvat kerrat) puhua järkeviä?
parikymppinen nyt vielä tosissaan haluaa sitoutua? Aika harvat, luulisin. Ainakin nykyaikana. Sitoutuminen parisuhteeseen ei ole muotia. Siinä se pulma...
palasikaan eräs positiivisesti sekopää asianajaja, joka aina juhlista palasi yksin kotiin.
Mitä enemmän on yksin, sitä suuremmat kriteerit. Mikäli ei tunteet kohtaa, on vain luotettava, että jonain päivänä tapaa ihmisen johon kiintyy ilman ennakkovaroitusta.
http://www.youtube.com/watch?v=AdqOs390cFM&feature=related