olemme seurustelleet vasta muutaman kuukauden poikaystäväni kanssa, hän seurusteli reilu kolme vuotta exänsä kanssa, erosi vasta joku alle puol vuotta sitten... en pitänyt sitä naista uhkana millään tavalla vaikka he poikaystäväni kanssa silloin tällöin näkivätki, esim palauttivat toistensa tavaroita yms. mutta eilen sitten poikaystäväni kertoi että hänellä taitaa olla vielä tunteita exää kohtaan, ja hän oli jo puhunut sen naisen kanssa enne kun puhui minun kanssa, se ehkä eniten loukkaa... sovitiin että nähdään illalla ja puhutaan asiat selviksi, kun nähtiin olin ihan helvetin vihainen,molemmat oli vaan hiljaa sitten kysyin että haluaako hän erota, johon hän vastasi että ehkä niin on parempi, aloimme molemmat vain itkeä... jatkoimme loppujen lopuksi keskustelua ja kysyin haluaako hän tosiian takaisin entiseen suhteeseen missä ei edes viihtynyt... hän oli ihan sekaisin eikä enää edes tiennyt mitä halusi ja kenestä.
muutaman tunnin päästä pystyttiin jo vähän asiallisemmin puhumaan, mitä molemmat oikeasti haluavat. Tuli ilmi että hän on koko ajan vaan odottanut että jätän hänet, tai sellaisen käsityksen hän oli saanut käytöksestäni...vaikka totuus on jotain ihan muuta. olen vaan ollut kaikesta niin stressaantunut etten ole edes muistanut huomioida häntä, kiukuttelin vaan ylitöiden ja väsymyksen takia.
Lopuksi hän sanoi ettei ikinä olisi tehnyt niinkun teki jos olisi tiennyt kuinka paljon hänestä pidän... lopuksi tultiin siihen tulokseen että ei erota... jatketaan vielä ja katsotaan miten käy. illan kruunasi exän soitto juuri kun oltiin saatu asiat selviksi, hän kysyi mitä nyt tapahtuu ja poikaystäväni kertoi ettemme aijo erota, johon eksä vastasi: aha ihan sama, mulla onki ollu juttuu yhen miehen kanssa jo kuukaus...
poikaystäväni ei enää halua nähdä exäänsä ollenkaan, ei siksi että olisin sitä pyytänyt vaan ihan omasta tahdostaan.
mutta miten sitten nyt, en tiedä mitä mun pitäis ajatella asiasta, muutenkin vaikea luottaa keneenkään, niin nyt sitten? hän lupasi ettei tee enää mitään tuollaista, mutta silti se jäi vaivaamaan... pitäisikö vaan yrittää unohtaa ja jatkaa siitä mihin jäätiin?
ei tämä oikeastaab tälle palstalle kuulu mutta kuitenkin, mielipiteitä kiitos ? :)
muutaman tunnin päästä pystyttiin jo vähän asiallisemmin puhumaan, mitä molemmat oikeasti haluavat. Tuli ilmi että hän on koko ajan vaan odottanut että jätän hänet, tai sellaisen käsityksen hän oli saanut käytöksestäni...vaikka totuus on jotain ihan muuta. olen vaan ollut kaikesta niin stressaantunut etten ole edes muistanut huomioida häntä, kiukuttelin vaan ylitöiden ja väsymyksen takia.
Lopuksi hän sanoi ettei ikinä olisi tehnyt niinkun teki jos olisi tiennyt kuinka paljon hänestä pidän... lopuksi tultiin siihen tulokseen että ei erota... jatketaan vielä ja katsotaan miten käy. illan kruunasi exän soitto juuri kun oltiin saatu asiat selviksi, hän kysyi mitä nyt tapahtuu ja poikaystäväni kertoi ettemme aijo erota, johon eksä vastasi: aha ihan sama, mulla onki ollu juttuu yhen miehen kanssa jo kuukaus...
poikaystäväni ei enää halua nähdä exäänsä ollenkaan, ei siksi että olisin sitä pyytänyt vaan ihan omasta tahdostaan.
mutta miten sitten nyt, en tiedä mitä mun pitäis ajatella asiasta, muutenkin vaikea luottaa keneenkään, niin nyt sitten? hän lupasi ettei tee enää mitään tuollaista, mutta silti se jäi vaivaamaan... pitäisikö vaan yrittää unohtaa ja jatkaa siitä mihin jäätiin?
ei tämä oikeastaab tälle palstalle kuulu mutta kuitenkin, mielipiteitä kiitos ? :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jospa yrittäisit purkaa stressin ja kiukun oikeisiin osoitteisiin, esim. työpaikan pahanolontuottajiin sanomalla samalla mitalla (pitämällä puolesi) ja liikuntaan, vaikkapa kuntonyrkkeilyyn. Ja jos kerran rakastat poikaystävääsi, kerro ja näytä se hänelle! Omassa käytöksessä olleet virheet voi ja kannattaa korjata, ja sitten mietit jonkin ajan kuluttua uudestaan. Et ole tainnut antaa miehelle edes reilua mahdollisuutta näyttää mihin hänestä on. Onhan hän parisuhdekykyinen ja -haluinen yksilö, oltuaan edellisenkin kanssa yli kolme vuotta. Älä yleistä, älä tuomitse tai aliarvioi häntä. Huonosta alusta voi päästä vain parempaan, kunhan et kaivele menneitä liian kauan. Jos pystyt todella antamaan anteeksi kertomasi episodin, onnea teille jatkoon!