"Lyydia Maikkonen, 33, tuttavallisesti "Lydis", on ihannenaiseni. Lyydialta on hävinnyt mittanauha jo aikoja sitten ja patterit makkarin vaa'asta kuluneet loppuun. Tuvassa raksuttaa ikivanha seinäkello. Lapsena Lyydia rapsutteli kellon kyljestä lohkeillutta maalia kynsillään ja sai siitä hyvästä selkäänsä. Ei kipu vaan se häpeä.
Lydiksellä on ponnari. Hän tuntee olevansa nuhjuinen nainen. TIlan pitämisessä on valtava työ, mutta onneksi pikkutyttöjen loppumaton energia vie hevosten asioita eteenpäin. Lyydia tuijottaa paperipinoja edessään ja pureskelee kynsiään. Ikkunalaudalla istuu varpunen. Pääskyt ovat lähteneet ja kumisaappaat tuntuvat hiostavilta. Hän haluaisi haista joskus muullekin kuin lannalle.
Illan elokuvassa huuliaan muikisteleva salainen agentti ja tyylikäs, kirjanpitäjää näyttelevä nainen, seikkailevat aidossa aurinkoisessa Venetsiassa. Ammuskellaan paljon. Lyydia unohtaa rakastavaiset ja jumaloi maisemia, ihmisiä, jossain kaukana hälisevää elämää. Nainen kuolee. Hän hukkuu kanaalin veteen hissikorissa. Lyydia kyynelehtii vanhan viltin alla. Agentti yrittää pelastaa petollista naista, mutta turhaan. Lyydian viinilasi läikkyy. Ohjelma loppuu.
On säkkipimeää. Aika naksuttaa eteenpäin. Kello lyö viisi. Ulkona tuulee. Omenapuut suhisevat ja vesi on nostettava maan uumenista vielä viikon käsin. Olisi jo noustava, mutta hän jää makaamaan nuhjuisen viltin alle raapimaan polviaan. Läppäristä sammuu näytön valo. Netissä tuntuu olevan muitakin outoja ihmisiä kuin hän. Sudet ovat saattaneet viedä koiran tämän nukkuessa. Lyydia ei tunne saavansa happea vaan keuhkot tulvivat lämmintä merivettä.”
http://www.youtube.com/watch?v=ipzR9bhei_o&feature=PlayList&p=5F76251E4E899BD7&index=0&playnext=1
HAA
Kynsien pureskelun yhdistäminen menneisyyden häpeälliseen traumaan on oivaltavaa. Eikö totta?
Lydiksellä on ponnari. Hän tuntee olevansa nuhjuinen nainen. TIlan pitämisessä on valtava työ, mutta onneksi pikkutyttöjen loppumaton energia vie hevosten asioita eteenpäin. Lyydia tuijottaa paperipinoja edessään ja pureskelee kynsiään. Ikkunalaudalla istuu varpunen. Pääskyt ovat lähteneet ja kumisaappaat tuntuvat hiostavilta. Hän haluaisi haista joskus muullekin kuin lannalle.
Illan elokuvassa huuliaan muikisteleva salainen agentti ja tyylikäs, kirjanpitäjää näyttelevä nainen, seikkailevat aidossa aurinkoisessa Venetsiassa. Ammuskellaan paljon. Lyydia unohtaa rakastavaiset ja jumaloi maisemia, ihmisiä, jossain kaukana hälisevää elämää. Nainen kuolee. Hän hukkuu kanaalin veteen hissikorissa. Lyydia kyynelehtii vanhan viltin alla. Agentti yrittää pelastaa petollista naista, mutta turhaan. Lyydian viinilasi läikkyy. Ohjelma loppuu.
On säkkipimeää. Aika naksuttaa eteenpäin. Kello lyö viisi. Ulkona tuulee. Omenapuut suhisevat ja vesi on nostettava maan uumenista vielä viikon käsin. Olisi jo noustava, mutta hän jää makaamaan nuhjuisen viltin alle raapimaan polviaan. Läppäristä sammuu näytön valo. Netissä tuntuu olevan muitakin outoja ihmisiä kuin hän. Sudet ovat saattaneet viedä koiran tämän nukkuessa. Lyydia ei tunne saavansa happea vaan keuhkot tulvivat lämmintä merivettä.”
http://www.youtube.com/watch?v=ipzR9bhei_o&feature=PlayList&p=5F76251E4E899BD7&index=0&playnext=1
HAA
Kynsien pureskelun yhdistäminen menneisyyden häpeälliseen traumaan on oivaltavaa. Eikö totta?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tämä on katsaus itsensä toistamisen tragediaan. Elämä on kehä, karuselli, syklinen helvetti.
Toistat itseäsi
Yllättävää sinulta tiedostaa, että katsoessasi paperinohuiden hahmojesi lävitse näet vain valkoisen takaseinän.
hähä! :D
Salissa on suurehko kehystetty valokuva Lydian isästä ja äidistä. Se on pölyinen. Kehykset ovat tummaa kultaa, suuret ja raskaat, taidokkaasti kaiverretut. Lydia muistaa, ettei saanut kurkottaa siihen, sillä se olisi saattanut pudota ja sen lasi särkyä. Työ on täysin ehjä, koskematon. On muitakin valokuvia, joista tiedetään tarkkaan, keitä nämä esittävät. Lydian kuvaa ei ole. Lydia on sukunsa pää.
Ulkona sataa lehtiä. Varsa seisoo niityllä kuin hontelo patsas. Aivan kuin se tietäisi odottaa ensimmäistä talveaan. Aivan kuin se aavistelisi lumen tulevan. Ikkunoiden välissä kuolleet kärpäset muumioituvat. Tulitikkuaski on koskematon, asetettu sinne kauan sitten. Lydia voisi olla varsan emä, sillä hän kävelee salin halki kuin hevonen villasukat roikkuen irtohiuksia, riekaleisia koivunlehtiä. Olisi puettava päälle ja haettava maantien varresta sanomalehti. Olisi herättävä.
Lydia seisoo pihalla lehtinippu kainalossaan ja katselee kaukana käyskenteleviä eläimiään. Aidan yläpuut olisi vaihdettava, sillä kesän hampaiden jäljiltä niistä ei ole jäljellä enää juuri mitään. Olisi karsittava rasiin kaadettu rantaleppä ja pätkittävä rungot sopivaan mittaan, sitten pilkottava vanhat polttopuiksi ja korjattava aitaus uusilla rangoilla. Siihen kuluisi viikko, sillä Lydia oli yksin, eikä hän tyttöjä viitsinyt millään pyytää tekemään mitään ylimääräistä. Heillä oli kädet täynnä työtä.
Lydia oli kova, ankara ja määrätietoinen luonne. Hän oli kuin luonto, joka ei tarkastellut itseään, ei kritisoinut mitään tapahtuvaa. Pesästään pudonnut lintu kuolee ja aurinko nousee idästä. Tuuli oli navakkaa. Metsän kohinaa kykeni seuraamaan, kun ilmavirta kiisi pitkin petäjien latvuksia. Näkymättömän kykeni näkemään. Seitinohuen maailman lävitse saattoi työntää kätensä ja koskettaa olematonta. Järvi kimmelsi alastomien oksien lomista. Pihakiikku oli peittynyt lehtiin. Lydia kaivoi omansa ja taitteli sen kävellen luettavaan muotoon ja lähti lompsimaan pitkin pihatietä rantasaunalle.
Kehtaako ilmaisiksi joukkokirjeenä saatuja joulukortteja lähettää kenellekään? Eivätkö kaikki muutkin ole saanut samat, ja sitten hyvässä lykyssä saisi omansa takaisin?
(naurua)
lyydiaa pitää auttaa!
Käyttöönotto tulee suorittaa seuraavien ohjeiden
ja neuvojen mukaan. Tarkistukset 1 ja 2
tulee suorittaa ennenkuin apujännite kytketään
päälle.
1. Binääritulojen ohjausjännitealue
Tarkista tulojen jännitealue, ennenkuin tulokanaville
1…14 kytketään ohjausjännite. Jännitealue,
Uaux, on merkitty kennoterminaalin järjestelmäetulevyyn.
Katso myös jakso "Tekniset
tiedot".
2. Syöttöjännite
Tarkista syöttömodulin tulojännitealue, ennenkuin
syöttöjännite kytketään päälle. Syöttöjännitealue,
Uaux, on merkitty kennoterminaalin
järjestelmäetulevyyn. Katso myös jakso "Tekniset
tiedot".
3. Ohjausmodulin ohjelmointi
Kaikille parametreille on tallennettu oletusarvot
EEPROM-muistiin tehdaskoestuksen yhteydessä.
Kaikki oletusarvot selitetään ohjausmodulin
SPTO 6D3 käyttöohjeessa.
Jos parametrien oletusarvot eivät sovi, voidaan
seuraavat parametrit asetella:
- Konfigurointi; käyttäjän määrittelemä konfiguraatio
- Lukitus; käyttäjän määrittelemät lukitukset
- OPEN- ja CLOSE-lähdöt; pulssinpituus
- Jälleenkytkentä; jälleenkytkennät, jännitteettömät
ajat, lukitusajat, käynnistysviive
- Mittaukset; ensiövirta- ja -jännitemuuntajien
muuntosuhteet, pätö- ja loistehonmittauksen
asettelut, energianmittauksen asettelut
- Tulokanavat 8…17; polariteetit, lähdön aktivoinnin
asettelut
- tapahtumaraportointi; tapahtumapeite, tapahtumaraportoinnin
viiveet
Parametrien asettelut voidaan tehdä etulevyn
RS 232-portin kautta tai takalevyn RS 485-
portin kautta käyttäen SPA-protokollaa. Asetteluohjeet
annetaan ohjausmodulin SPTO 6D3
käyttöohjeessa.
4. Ylivirtamodulin ja maasulkumodulin asettelut
Tehdaskoestuksen yhteydessä kaikki ylivirta- ja
maasulkusuojaukseen kuuluvat SGB-kytkimet on
aseteltu oletusasentoon, katso jakso "Toimimodulien
välinen signaalinvaihto". Käytettäessä
jälleenkytkentöjä tai suojarelemodulien ulkoisia
lukituksia tulee ylivirtamodulin SPCJ 3C3 ja
maasulkumodulin SPCS 3C4 kytkinryhmien
SGB kytkinten asennot tarkistaa.
Tehdaskoestuksen yhteydessä suojarelemodulien
asettelunupit käännetään keskiasentoon ja
kaikki etulevyn SG1-kytkimet käännetään asentoon
0. Suojarelemodulien etulevyjen kytkinryhmien
kytkinten tarkat toiminnot selostetaan
ylivirtarelemodulin SPCJ 3C3 ja maasulkurelemodulin
SPCS 3C4 käyttöohjeissa.
Käyttöönotto
Ohjausmoduli SPTO 6D3, ylivirtamoduli SPCJ
3C3 ja maasulkumoduli SPCS 3C4 mittaavat
analogisia tulosignaaleja.
Ylivirtamoduli SPCJ 3C3 mittaa kolmea vaihevirtaa.
Virtatiedot esitetään paikallisesti ylivirtamodulin
näytössä ja voidaan lähettää ylemmille
järjestelmätasoille SPA-väylän kautta.
Suunnattu maasulkumoduli SPCS 3C4 mittaa
kolmea analogista signaalia; nollavirtaa I0, nollajännitettä
U0 sekä virtaa Ij, joka on resistiivinen
tai reaktiivinen komponentti nollavirrasta. Modulin
mittaamat kolme analogiasignaalia esitetään
paikallisesti maasulkumodulin näytössä ja
voidaan lähettää ylemmille järjestelmätasoille
SPA-väylän kautta.
Suojarelemodulit rekisteröivät myös mittaamiensa
analogiasignaalien vikatilanteen arvot.
Ylivirta- ja maasulkumoduli näyttävät aina mittaustietonsa
kennoterminaalin nimellisvirtojen
ja nimellisjännitteiden kerrannaisina.
Ohjausmodulissa on vakiona pulssilaskuritulo
energiapulssien laskemiseksi. Pystyäkseen mittaamaan
analogisia viestejä ohjausmoduli vaatii
optiona hankittavan mittausmodulin SPTM
8A1 , SPTM 6A2 tai SPTM 6A3.
Käytettäessä mittausmodulia SPTM 8A1 ohjausmoduli
voi mitata kolmea vaihevirtaa ja kolmea
pääjännitettä. Pätö- ja loisteho mitataan mAtuloja
ja ulkoisia tehon mitta-arvonmuuntimia
käyttäen.
Käytettäessä mittausmodulia SPTM 6A2 ohjausmoduli
mittaa kolmea vaihevirtaa ja kolmea
pääjännitettä. Pätö- ja loisteho mitataan käyttäen
Aron-kytkentää ja modulin sisäisiä virta- ja
jännitetietoja.
Käytettäessä mittausmodulia SPTM 6A3 ohjausmoduli
mittaa kolmea vaihevirtaa ja kolmea
pääjännitettä. Pätö- ja loisteho mitataan käyttämällä
yhtä modulin sisäistä jännite- ja kahta
virtatietoa. Käytettävä jännite ja sitä vastaavat
virrat ovat ohjelmoitavissa kytkimillä.
Ohjausmoduliin voidaan ohjelmoida sovellutuksen
ensiövirta- ja ensiöjännitemuuntajien
muuntosuhteet. Näiden tietojen avulla ohjausmoduli
voi laskea virtojen, jännitteiden ja tehojen
todelliset ensiöarvot. Jos tehonmittaukseen
käytetään mA-tuloja, voidaan mA-viestit skaalata
todellisiksi MW- ja MVar-arvoiksi. Näin saadut
todelliset ensiöarvot voidaan esittää paikallisesti
näytössä ja lähettää ylemmälle järjestelmätasolle
SPA-väylän kautta.
Pätöenergia voidaan mitata kahdella tavalla; laskemalla
arvo mitatun tehon perusteella, jolloin
tarvitaan mittausmoduli SPTM 8A1, SPTM
6A2 tai SPTM 6A3 tai käyttämällä tulokanavaa
11 pulssilaskuritulona, jolloin erillistä mittausmodulia
ei tarvita. Jälkimmäisessä tapauksessa
tarvitaan pulssilähdöllä varustettu energiamittari.
Kummassakin tapauksessa energia-arvot voidaan
esittää paikallisesti näytössä tai lähettää ylemmälle
järjestelmätasolle SPA-väylän kautta.
Tämä toimii paineilmalla.
http://www.youtube.com/watch?v=_pY08e_tdtA&p=5F76251E4E899BD7&index=2&playnext=2
Eikä tässä ole munan mentävää suuaukkoa eikä muovin/kumin hajua.
Kuulemme naisen naurua tuulen riipimässä rantapajukossa. Kyseinen henkilö on niin eksynyt lukemaansa artikkeliin evoluution toilailuista, suoranaisista mokista, että hänen on vaikea saada padan alle tulta. Hän hihittelee tulitikun liekkiin ja se sammuu. On raapaistava uusi. Sekin sammuu. Lopulta hän sytyttää koko askin tuleen ja nyt liekki tarttuu tikkuihin ja tuli saa voimaa, valaisee loimollaan lauteet, kasvot. Nainen jatkaa lukemistaan.
"Evoluution tuloksena yksilöt, yllättävää kyllä, eivät aja lajin etua."
Nainen rapistelee lehteään. Maailma on niin kaunis, niin mieletön sotku, että siinä saattaa olla jonkinlainen osuus mielekkyydelläkin, mutta vain hyvin pieni osuus. Suurin osa siitä mitä näet on vain evoluution täydellisiä kämmejä, munauksia ja mokia, mielettömyyksiä sekä lajin että lajinsa edustajan kannalta. Padan takana oleva hormi humisee.
Pitkällä laiturilla näemme Lydian pulahtavan järveen. Veden alla hän kuvittelee olevansa kala, veden pinnalla norppa ja laiturin tikapuita kiivetessään nisäkkään ja kalan välimuoto varustettuna jaloilla. On todella kylmä seisoa alastomana tuulessa, mutta kaikki tehdään kokemuksen vuoksi. Kokemus on elämys, muistikuva, jota hyödyntää jossain toisaalla aivan uudessa merkityksessä. Lydia kipittää lämpimään, kaataa valmiiksi sekoittamansa veden päälleen ja lakkaa hytisemästä. Hän peseytyy nopeasti. On parempi karaista itseään hyvissä ajoin talven varalle, sillä talvet ovat olleet viime aikoina hyvin kylmiä.
Tyttö harjaa märkää tukkaa.
Ajatuksessa, että on sukunsa viimeinen, on jotain ylevää. Lydia tuntee olevansa kuin kirjan takakansi. Takakanteen kirjoitetaan yleensä lyhyt synopsis tapahtuvasta, mutta jätetään loppuhuipennus kertomatta. Lydia tuntee ehkä jäävänsä jollain tavalla henkilökohtaisesti kesken, mutta muuten olevansa valmis vaikka mihin. Ehkä ei ole mitenkään kurjaa olla evolutiivinen moka. Mokissakin on omat hyvät puolensa. Asiota pitää vain tarkastella eri kulmista, punnita joko huolella tai intuitiivisesti, kunhan määrittelee tilanteen oikein. Sitten on vapaa itsensä puristuksesta.
Hän pukee, kirjoittaa tämän ja lähtee talolle. Olisi kirjoitettava jotain, ihan mitä vain.
Kylläpä virkisti hetki naisena. On niin fressi olo, että ihan huh.
AiWan mieletöntä GM-meininkiä.
Mut nyt mun pitää lähtee työkkäriin. Sitten mä menen Mäkkäriin hakeen jotain duunia, vaikka tiskaamaan tai jotain.
Mä saatan saada tässä jotain kohjuja päähän.
Vittu mitä paskaa!
Kirjoita seuraavan kerran umpiheterosta, joka kunnioittaa perinteisiä arvoja ja haaveilee miesvartaloista.
Miten vaikeaa on tulla kaapista, miten teennäistä esittää tosikkona jotain, mitä ei pysty uskottavasti esittämään, mikä herättää ihmisissä outousreaktioita. Teennäistä kuin nämä naunoun kirjoitukset... onttoa, tyhjää.
Olisiko siinä ensimmäinen uskottava, todellinen hahmo... eipä tulla näkemään.
Missä ihmeen kaapissa? Viimeksi kun olin kaapissa niin olin lapsi ja leikin kuurupiiloa. Tämä Lyydia on ihan tosielämän vanki. Kävin tuolla hevostilalla noin kymmenisen vuotta sitten. Nämä asiat muistin.
En pidä perinteisistä arvoista enkä umpiheteroista, en myöskään miesvartaloiden kuvaamisesta. Pitää yrittää voittaa tämä kammo.
Tarkoitan, että kuvaat elämää niin ulkokohtaisesti ja ontosti, että kuvaat vain itseäsi. Mikset siis kuvaisi itseäsi tai oikeasti tuntemiasi ihmisiä, samaan tyyliin kuin yrität kuvata ihmisiä, joista et pysty tavoittamaan mitään oleellista?
Tietysti Lyydia on olemassa, ihan sellaisena kuin on, sinun aivoissasi.
Minusta teennäinen umpihetero olisi kiinnostava aihe. Itse en osaisi kuvata sitä vaadittavalla herkkyydellä.
Siis siirtyisin tälle rehdille boolssilinjalle ja mittailemaan toisten mulkkuja?
(naurua)
Se on sun leipälajisi, eikä mua siellä enää tarvita.
Tais mennä viesti väärään ketjuun, vai tulikohan Lyydian camparit ulos kaapista?
(mittailee mulkkuaan viivottimella)