Kaksi vuotta työttömänä tuli täyteen tässä kuussa. Kun tietää, miten työnantajat suhtautuvat vähemmänkin aikaa työttömänä olleisiin, niin alkaa toivo työnsaannista olla hiipunut täysin. Tuntuu siltä, että ei sitä työtä kannata enää edes hakea, kun tietää jo valmiiksi, että ei kelpaa.
Vaan onko näin ? Vai vieläkö voisi jotain toivoa onnistumisesta olla olemassa. Siis onko joku itse, tai tiedättekö muita ihmisiä, jotka olisivat onnistuneet saamaan töitä useamman vuoden työttömyyden jälkeen (ja millä ihmeellä he onnistuivat sen tekemään ? Lahjomalla jonkun vai.)
Vaan onko näin ? Vai vieläkö voisi jotain toivoa onnistumisesta olla olemassa. Siis onko joku itse, tai tiedättekö muita ihmisiä, jotka olisivat onnistuneet saamaan töitä useamman vuoden työttömyyden jälkeen (ja millä ihmeellä he onnistuivat sen tekemään ? Lahjomalla jonkun vai.)
Vastaukset 7
Vanhimmat
sehän nyt on täysin kiinni alasta, tuon perusteella ei voi kukaan sanoa yhtään mitään. On aloja joiden työpaikat ovat peruuttamattomasti koko maasta jo liki loppuneet ja/tai siirretty ulkomaille tai sitten hoidetaan hyvin pitkälle ulkomaisin voimin Suomessa. Vastaavasti on myös aloja, jotka voivat elpyäkin ja ei kyetä a) Tuottamaan väkeä ulkomailta b) Tuotantoa ei voi automatisoida c) Ihmisvoimin ja Suomalaisittain edelleen hoidettava
Tietysti kaikissa aloissa on se ongelma vähän, että kun on tarpeeksi kauan työttömänä ilman mitään todellista spesiaaliosaamista niin aina menevät tuoreet valmistuvat opiskelijatkin edelle sekä paperilla tulkittavan osaamisen ja iän puoleen. Tosin toisessa vaakakupissa on työkokemus josta syystä heistä moni sanoo useallakin alalla, että ei oteta kun ei ole kokemusta... Asioilla on aina monta puolta. Pääpointti nyt on kummiksin, että mahdollisimman halvalla ja jo etukäteen ajatellen mahd. pienillä kuluilla katetta halutaan luoda eli aika paljon katsotaan kaiken lisäksi tekijää itseään. Eli kiistatonta on, että on tietenkin aloja joilla ei tovin pois oltuaan enää ole paikkoja.
Joten mahdollisesti et saa enää töitä ainakaan siltä alalta, tai sitten saat jos ajat muuttuvat. Mitä tuohon nyt sanomaan. Suhteillahan aina paikat menevät hyvin pitkälle, alkaa vähän käsityöammattihommiinkin jo vaatimaan usein, eikä vain johtoportaaseen.
vuoden poissa rakennustöistä ja hiljattain tarjottiin saman päivänä kahteen firmaan vakipaikkaa. Se on se henk. koht. tapaaminen työnantajan kanssa paras tapa, edellyttäen että olet tarpeeksi vakuuttava.
Minä olen ollut nyt 8 vuotta työttömänä. Kolmeen vuoteen en ole edes katsellut töitä, enkä katsele.
Kannattaa tehdä siisti ja selkeä työhakemus, sillä voi päästä työllistetyn ohitse, jos hän ei osaa tehdä selkeää hakemusta...
Tuolta löysin itselleni hyvät ohjeet, millä sain töitä...
http://www.kolumbus.fi/tyohakemus_ja_cv/
Ensin ihmettelyä, koskettelua ja hahmottelua.
Seuraavaksi asioiden jäsentelyä, jahkailua ja mielentasapainon hakuilua samalla.
Mitään ei ehkä löydy - jokin muutos kuitenkin omassa elämässä, sisäisessä prosessissa, ilman sitä sankaria.
Winnebago man? -ilmiöt ilahdutavat. Työtä on nyt vakea löytää. Pitää toivoa, että työn merkitys elämässä laimenee ajanmyötä. Ajat muuttuvat, mutta mihin suuntaan? Täytyy palata tekstin alkuun...
Vain hakemalla saa, muuten jää ilman. Tämä selvä!
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu//showpost.php?p=4717578&postcount=3726
Nosto. yrittää kannattaa aina. Voimien loppumisen tajuaa myös...Joku taktiikka jolla hakee, mutta jotenkin henkisesti yrittää sääsätää pettymyksiltä