vihdoin ja viimein. Olkaamme hänelle auttavana olkapäänä kyynelten valuessa pitkin rinnuksia.
Monten suru purkautuu
.e
7169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
etten ole päässyt surutilaan, olen jäänyt jatkuvaan raivotilaan ja luoja suojelkoot sitä poloista jonka edessä tuun räjähtämään siitä luetaan sit iltapäivälehdissä
sinä alat avautumaan etkä enää peittele suruasi.
asiasta ja oikeesti ihmettelen surun poissaoloa,vitutus ei ole surua
Sun pitäis saada räjähtää silleen hallitusti.
MYRSKYN EDELLÄ
käsittely ja omiin tunteisiin käsiksi pääsy edellyttää vihavaihetta, jolloin sä tavallaan menet sinne äärilaitaan mitä sulle on tehty pahoin kauheimmissa kuvitelmissasi & kuinka katkeratai ehkä oikeammin vihainen sä kykenet pahimmillasti oleen. Siitä alkaa se prosessi itseen ja vastauksien löytämiseen ja omiin tunteisiin ja tulevaisuudessa olevaan mahdollisuuteen tasapainosta ja oman itsen ilmaisemisesta. Ei ole koskaan liian myöhäistä löytää omaa itseä! Ajattele että joku miettii sitä vasta 70-vuotiaana...? Se on ennenkaikkea mahdollisuus...
ON IHAN MEIDÄN VALINTA MITEN ME TÄTÄ ELÄMÄÄMME ELÄMME:LAPUT SILMILLÄ PAINAEN, TUNTEEMME PEITTÄEN MUTTA MUKANA KANTAEN VAI VAPAUTUEN IHAN UUTEEN SFÄÄRIIN=OMAN NÄKÖISEEN ELÄMÄÄN!
oon aika sinut omien tunteideni kanssa ja itsetutkiskelua harrastan jatkuvasti lähes kaikessa