En olisi uskonut jokunen vuosi sitten kirjoittelevani näin säälittävää viestiä. Olen kuullut vain pahaa turkkilaisista miehistä, mutta sitten omalle kohdalle sattui Turkin matkalla mies joka vei jalat alta, en mahtanut mitään. Aluksi en niinkään ollut kiinnostunut, mies piiritti ja piiritti ja lopulta ihastuin, ja rakastuin. Etäsuhdetta on jatkunut reilu 3 vuotta, mutta tämä on merkillisin suhde mitä minulla koskaan on ollut. Mies ei ole ns. perus baarityöläinen turistialueella vaan omaa korkeatasoisemman ammatin, ja vaikuttaa hyvin fiksulta ihmiseltä, siksi kai hairahdin äijään. Hyvin mahdollista että pyörittää muitakin naisia minun ohellani mutta typeränä otin riskin ja toivoin parasta ja ryhdyin kaukosuhteeseen.
Suhteemme on jatkuvaa on-off vuoristorataa. Asun edelleen Suomessa ja hän Turkissa. Välillä on viikkoja ettemme puhu kun mies ei pidä yhteyttä tai vastaa puhelimeen ja keksii ties mitä syyksi, joskus on puhelin rikki, joskus on joutunut sairaalaan mukamas tai näkemään sukulaisiaan toiseen kaupunkiin, joskus ollut liian kiireinen töittensä takia ja sitä rataa. Kun olen hänen luonaan, menee kuvio aina samaa kaavaa; aluksi kaikki on hyvin, hän näyttää välittävänsä ja tunnustaa rakkauttaan, vie syömään ulos jne. ja olen onneni kukkuloilla. Sitten mies muuttuu kylmäksi, käytös on tylyä ja kun yritän puhua ja keskustella siitä mikä on vikana, mies kääntää ongelmat minun syykseni ja suuttuu, lopulta on mahdotonta selvittää mitään kun ei osaa keskustella. Sitten käden käänteessä saattaa seuraavana päivänä olla puolestaan oikein hyvällä tuulella ja mielin kielin, ja jos minä olen aikaisemmasta käytöksestään loukkaantunut hän ei voi käsittää tai syyttää minua vainoharhaiseksi. Olen huomannut että usein tyly käytös seuraa esimerkiksi tilanteita joissa joku toinen mies on osoittanut jollain tapaa huomiota minua kohtaan tai en ole toiminut hänen toiveittensa mukaan (olen esimerkiksi ollut vahingossa vastaamatta puhelimeen tai muuta vastaavaa).
Olen monet kerrat pistänyt mieheen välit poikki kun en jaksa moista katsella ja olen aivan varma että muitakin naisia on kuvioissa kun käytös on noin epämääräistä, mutta _aina_ sen täytyy tulla perään roikkumaan ja vakuuttamaan kuinka rakastaa ja kuinka on ikävä. Miksi roikottaa perässään jos ei rakasta? Joskus olen pistänyt välit ihan kunnolla poikki, en ole vastannut puhelimeen enkä muihin yhteydenottoihin, mutta mies jatkaa kunnes vastaan. Vastatessani hän ruikuttaa kuinka rakastaa ja ei voi menettää minua, sitten alkaa puheet siitä kuinka haluaa muuttaa Suomeen kanssani tai että minä tulisin asumaan hänen luokseen Turkkiin, tai alkaa puhua kihloihin menosta ja ties mitä. Vaikuttaa että käyttää näitä siis keinoina pitää minut yhä kiinni hänessä uskoen että hän muka välittäisi. Kun ongelmia ei ole, hän aiheuttaa niitä ja näyttää nauttivan kun minä kärsin, on esimerkiksi tahallansa koettanut saada mut mustasukkaiseksi sun muuta. Koskaan ei siis ole kovin pitkään vakaata aikaa suhteessamme ollut, jatkuvasti saa olla varpaillaan että milloin taas kaikki kääntyy päin h*lvettiä.
Vaikea uskoa heti sitäkään että vain seksin takia olisi kanssani (vaikka mistäs sitäkään loppupeleissä tietää), tiedän että turkkilainen mies turistikohteessa saisi kyllä naisia kun vain haluaisi. Kaikenlisäksi vaatii häneltä melko lailla ponnisteluja että edes saa mut ravaamaan luonaan muutamat kerrat vuodessa sillä lähes joka matkan jälkeen vannon itselleni että nyt riitti, en enää koskaan mene miehen luokse. Hän siis saa kyllä suostutella, soitella ahkerasti, puhua yöt ja päivät läpeensä päätäni ympäri ja odottaa kärsivällisesti että saan rahat kasaan ennenkuin hänen luokseen menen. Useimmiten hän saa minua odotella useamman kuukauden, ja silti jaksaa sen koko ajan tehdä kaikkensa että myöskin tulisin hänen luokseen. Kun olen palannut matkan jälkeen takaisin Suomeen, alkaa tyypillisesti joka kerta kummallinen hiljaiselokausi miehen puolelta, ei pidä yhteyttä ja katoaa tavoittamattomiin hetkeksi kunnes taas alkaa perässä juoksu.
Kysymys kuuluukin, onko tämä kertakaikkiaan joku yleinen maanlaajuinen vika turkkilaisissa miehissä, ovat kaikki samasta puusta veistettyjä, vai onko kohdalleni sattunut oikea narsisti peräti joka on aivan toista luokkaakin kuin kiltimmät perus turkkilaiset "pleijerit"?
Suhteemme on jatkuvaa on-off vuoristorataa. Asun edelleen Suomessa ja hän Turkissa. Välillä on viikkoja ettemme puhu kun mies ei pidä yhteyttä tai vastaa puhelimeen ja keksii ties mitä syyksi, joskus on puhelin rikki, joskus on joutunut sairaalaan mukamas tai näkemään sukulaisiaan toiseen kaupunkiin, joskus ollut liian kiireinen töittensä takia ja sitä rataa. Kun olen hänen luonaan, menee kuvio aina samaa kaavaa; aluksi kaikki on hyvin, hän näyttää välittävänsä ja tunnustaa rakkauttaan, vie syömään ulos jne. ja olen onneni kukkuloilla. Sitten mies muuttuu kylmäksi, käytös on tylyä ja kun yritän puhua ja keskustella siitä mikä on vikana, mies kääntää ongelmat minun syykseni ja suuttuu, lopulta on mahdotonta selvittää mitään kun ei osaa keskustella. Sitten käden käänteessä saattaa seuraavana päivänä olla puolestaan oikein hyvällä tuulella ja mielin kielin, ja jos minä olen aikaisemmasta käytöksestään loukkaantunut hän ei voi käsittää tai syyttää minua vainoharhaiseksi. Olen huomannut että usein tyly käytös seuraa esimerkiksi tilanteita joissa joku toinen mies on osoittanut jollain tapaa huomiota minua kohtaan tai en ole toiminut hänen toiveittensa mukaan (olen esimerkiksi ollut vahingossa vastaamatta puhelimeen tai muuta vastaavaa).
Olen monet kerrat pistänyt mieheen välit poikki kun en jaksa moista katsella ja olen aivan varma että muitakin naisia on kuvioissa kun käytös on noin epämääräistä, mutta _aina_ sen täytyy tulla perään roikkumaan ja vakuuttamaan kuinka rakastaa ja kuinka on ikävä. Miksi roikottaa perässään jos ei rakasta? Joskus olen pistänyt välit ihan kunnolla poikki, en ole vastannut puhelimeen enkä muihin yhteydenottoihin, mutta mies jatkaa kunnes vastaan. Vastatessani hän ruikuttaa kuinka rakastaa ja ei voi menettää minua, sitten alkaa puheet siitä kuinka haluaa muuttaa Suomeen kanssani tai että minä tulisin asumaan hänen luokseen Turkkiin, tai alkaa puhua kihloihin menosta ja ties mitä. Vaikuttaa että käyttää näitä siis keinoina pitää minut yhä kiinni hänessä uskoen että hän muka välittäisi. Kun ongelmia ei ole, hän aiheuttaa niitä ja näyttää nauttivan kun minä kärsin, on esimerkiksi tahallansa koettanut saada mut mustasukkaiseksi sun muuta. Koskaan ei siis ole kovin pitkään vakaata aikaa suhteessamme ollut, jatkuvasti saa olla varpaillaan että milloin taas kaikki kääntyy päin h*lvettiä.
Vaikea uskoa heti sitäkään että vain seksin takia olisi kanssani (vaikka mistäs sitäkään loppupeleissä tietää), tiedän että turkkilainen mies turistikohteessa saisi kyllä naisia kun vain haluaisi. Kaikenlisäksi vaatii häneltä melko lailla ponnisteluja että edes saa mut ravaamaan luonaan muutamat kerrat vuodessa sillä lähes joka matkan jälkeen vannon itselleni että nyt riitti, en enää koskaan mene miehen luokse. Hän siis saa kyllä suostutella, soitella ahkerasti, puhua yöt ja päivät läpeensä päätäni ympäri ja odottaa kärsivällisesti että saan rahat kasaan ennenkuin hänen luokseen menen. Useimmiten hän saa minua odotella useamman kuukauden, ja silti jaksaa sen koko ajan tehdä kaikkensa että myöskin tulisin hänen luokseen. Kun olen palannut matkan jälkeen takaisin Suomeen, alkaa tyypillisesti joka kerta kummallinen hiljaiselokausi miehen puolelta, ei pidä yhteyttä ja katoaa tavoittamattomiin hetkeksi kunnes taas alkaa perässä juoksu.
Kysymys kuuluukin, onko tämä kertakaikkiaan joku yleinen maanlaajuinen vika turkkilaisissa miehissä, ovat kaikki samasta puusta veistettyjä, vai onko kohdalleni sattunut oikea narsisti peräti joka on aivan toista luokkaakin kuin kiltimmät perus turkkilaiset "pleijerit"?
Vastaukset 7
Vanhimmat
zzzz zzzz krooohhh liian pitkä tekst...kroohhh
Neuvo: ota persumies, sieltä persujäsenten kerhoillasta missä käyt ahkeraan kkrroohhh
luetun ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia muutenkin joten pitkien textien lukeminen ylivoimainen tehtävä.
Vajakki nukahti nykysuomen sanakirja sorkassaan yrittäessään ymmärtää mitä AP:n viestissä oli kyse.
sepitit koko jutun ja kuka on amalia? Ainakaan täällä ei sellaista nimeä ole edes naapureilla käytössä. Eikä yhdelläkään ole sorkkia, onko sulla? Onko se entisen rouvasi nimi ja luulet hänen kirjoittavan peitetarinan suhteestanne?
huh huh... kahvimuija vauhdissa!
epäilinkin.
Kysymyksesi on ihan turha. Mitä sinä muista turkkilaisista, sinulla on tuommoinen "helmi" ja se siitä. Sinun ongelmasi on se, että olet niin pirun heikkoluonteinen, että äijä vie sinua kuin litran mittaa. Jos et tuollaisesta kusipäästä pysty ottamaan eroa (vielä kaukosuhde!), niin tosi heikko kyllä olet. Joten kaipa sinun kohtalosi sitten vain on olla häiriintyneiden ö-luokan miesten pelattavissa. Pahoitteluni.
Onko tällä palsatalla kertakaikkiaan pelkkiä pellejä?