Mitä teen

Hankala tilanne, mutta sinun on pakko hyväksyä kaverisi tilanne sellaisena kuin se nyt on. Kaverisi käy melkoista tunteiden myllerrystä, johon liittyy harmista häpeään monenlaista ja siksi aika on paras lääke. Et voi kerta kaikkiaan mitään.

Koeta kysellä kuulumisia kuukauden tai parin kuluttua esim. joulun aikaa, joka on hyvä syy muistaa ystäviä muutenkin.

Minulla 0on kaikki hyvät kaverit kuolleet, tai sitten ovat toisella puolen maailmaa jolloin ei paljoa tule oltua tekemisissä. Myöhemmin on huomannut että lähes kaikki joihin on tutustunut ovat vaan osoittautuneet rasitteiksi.
Hieman ennen yhden läheiseni kuolemaa sanoin yhdelle kaverina esiintyvälle että ei soittaisi minulle, kun en ole saanut nukuttua ja yritän päivällä nukkua hieman, niin tottakai soitteli ja rahaa olisi pitänyt lainata.
Kun ilmoitin tekstiviestillä läheiseni olevan kuolemaisillaan, niin vastasi ettei viitsisi sitten kiusata minua. Siis kyse oli vaan sadistisesta kiusanteosta. En taida enää olla kenekään kanssa missään tekemisissä.
Olet varmaan niin nuori että löydät jotain toisia kavereita. Minä tuskin enää köydän, enkä löytämiini pettyneenä taida kavereita enempää etsiäkkään.
No hautajaiset on kohta ja sukulaisia aion nähdä.
Itsellä jotenkin niin vaikeaa ja sitten pyydetään pitämään yhteyttä johonkin, kun ei halua enää pitää yhteyttä kehenkään.

Voi miten kurja tilanne! Oletko varma, että kaverisi tunteet ovat ainoa syy siihen, ettei hän halua tavata sinua? Onko ystävyytenne mielestäsi ollut vastavuoroinen/tasapainossa ennen tätä?

Voin olla väärässäkin, mutta ajattelen, että myönteiset tunteet (esimerkiksi rakastaminen) eivät sinänsä tee kipeää. Kipeää tekee se, jos kokee tulleensa hyväksikäytetyksi.

Oma käsitykseni on se, että ystävyys ei voi jatkua, jos ystävysten odotukset tai panostaminen suhteeseen ovat kovin erilaisia. Ystävä voi olla etäältäkin, mikäli kohtaaminen arjessa ei ole mahdollista.

Voimia Sinulle!